Totesin, että minulla on kaikki auton rekisteröimiseksi Saksaan tarvittavat proopuskat (suomalainen rekisteriote, molemmat osat; katsastustodistus; päästömittaustodistus; vaatimustenmukaisuustodistus; vakuutusnumero; asuinpaikkatodistus ja passi). Perusprosessihan menee siten, että ensin mennään rekisteröintitoimistolle, sitten kilpikonttorille hakemaan kilvet ja sitten vielä rekisteröintitoimistolle saamaan kilpiin rekisteröintiä ja katsastusaikaa osoittavat tarrat. Kuitenkin homman voi hoitaa niinkin, että ensin varataan mieleinen rekisteritunnus nettipalvelusta ja saadaan sille varausnumero, sitten tilataan vastaavat kilvet netistä ja sitten mennään varaustunnuksen, uusien kilpien ja em. proopuskojen kanssa rekisteröintitoimistolle hoitamaan kaikki em. käynnillä. Samalla luovutetaan vanhat kilvet pois.
Aloitin siis varaamalla mieleiseni rekisterinumeron. Sitten valitsin lukuisista netistä löytyvistä kilpitoimittajista yhden ja tilasin kilvet, aluslevyt ja ruuveja. Paketti lähti DHL.n matkaan samana iltana ja luvattiin minulle seuraavana päivänä. Koska asun “sisäpihalla” ja portti on lukossa, eikä vuokraisäntä ole paikalla päiväsaikaan reagoimassa ovikellon soittoon, kirjasin DHL:n palveluun pyynnön jättää paketin portille. Itse olin kotona etätöissä ja seurasin paketin kulkua DHL:n palvelussa. Lopulta pakettini oli seuraavana jakeluvuorossa ja - sitten tulikin merkintä ettei voitu luovuttaa, vaan palautetaan lähettäjälle.
Soitin DHL:n asiakaspalveluun, jossa äänestä ja palvelualttiudesta päätellen DDR:ssä joskus 1960-luvulla kasvatuksensa saanut henkilö kertoi minulle ensin ettei puhu englantia (ei tietysti tarvitsekaan) ja sitten kun olin saanut kuvattua asiani hieman puutteellisella saksallani, että pakettia ei jätetty pyytämääni paikkaan, koska ovikellossa ei ollut minun nimeäni. Kysyessäni miten saan paketin, asiakaspalvelija antoi yksikäsitteisen vastauksen: en mitenkään. DHL ei yksinkertaisesti vallitsevassa tilanteessa suostu toimittamaan pakettia minulle.
Tässä vaiheessa juttelin kilpipajan kanssa, ja kerroin tapahtuneesta. Kilpipaja suhtautui ymmärtäväisesti, ja kysyttyään tarvitsenko tosiaan ne kilvet (mielenkiintoinen ajatus, että tilaisin rekisterikilvet joita en tarvitsisi) lupasi lähettää ne uudestaan pientä lisäkorvausta vastaan, jos antaisin osoitteen johon toimitus onnistuu.
Seuraavaksi juttelin vuokraemäntäni kanssa, joka kertoi, että lähettämättömät paketit viedään päivän päätteeksi paikalliseen asiamiespostiin (DHL ja Deutsche Posthan ovat samaa puljua), ja minun kannattaisi käydä n. kuuden maissa kysymässä sitä sieltä. Lisäksi vuokraemäntä kertoi, että jos homma ei muuten onnistu, niin paketin voisi kyllä lähettää heidän omistamalleen hotellille, josta se toimitttaisiin minulle.
Kävin asiamiespostissa, eikä paketti ollut siellä, mutta kuulemma seuraavana päivänä (lauantaina, täällä jaetaan postia kuutena päivänä viikossa, eli n. kaksi kertaan niin usein kuin Suomessa) puolen päivään voisi hyvinkin olla. Lauantaina kuitenkin toinen henkilö oli töissä, ja hän kertoi, ettei paketti ole sinne ilmestynyt eikä ilmestykään, vaan kyllä se on jo matkalla takaisin lähettäjälle.
Jossain vaiheessa huomasin myös, että DHL.n palvelussa voi ohjata paketin pakettipisteeseen. Riemastuneena tästä havainnosta ryhdyin tekemään ohjausta, vain havaitakseni, että siihen vaaditaan saksalainen puhelinnumero, jota minulla ei ollut. Otin siis uudestaan yhteyttä kilpipajaan ja pyysin lähettämään paketin vuokraemäntäni hotellille.
Seuraavaksi aloin hommaamaan saksalaista kännykkäliittymää. Saksassa on vertailupalvelu check24, jolla voi vertailla kaikenlaisten palvelujen ja tuotteiden hintoja ja ominaisuuksia. Sieltä löytyikin sopiva puhelinliittymä, jota ryhdyin tilaamaan. Ainoastaan havaitakseni, että tilaamiseen tarvitaan - aivan, saksalainen puhelinnumero. Kokeilin paria muutakin vaihtoehtoa, ja kaikissa sama juttu. Lopulta löysin suoraan operaattorin sivuilta yhden liittymätyypin, jonka onnistuin tilaamaan ilman saksalaista puhelinnumeroa.
Kilvet ja saksalainen simmi saapuivat parin päivän päästä. Nyt on siis saksalainen numero ja saksalaiset kilvet, ja aika rekisteröintitoimistoon varattuna ensi tiistaiksi klo 7 aamulla (täällä on se hyvä puoli, että viranomaisten kanssa voi asioida muulloinkin kuin arkisin 9-15). Jos rekisteröinti onnistuu, voikin seuraavaksi lähteä autokaupoille ja koittaa saada auto vaihdettua vähän kunnollisempaan.
Myös saksalainen pankkitili on saatu auki, ja pari luottokorttia siihen. Siitä tosin puuttuu vielä verkkopankkitunnukset, ja Luxemburgin pankkitilistä varsinainen luottokortti. Rahan siirto Luxemburgiin, joka viimeksi kesti 5 pankkipäivää, meni toisella kerralla alle päivässä.
Toisen löytämäni sairaskassan kanssa kaikki on sujunut hyvin, ja olen myös löytänyt läheltä sopivalta vaikuttavan lääkäripraktiikan, jossa on erikoistuttu minua kroonisesti vaivaaviin sairauksiin. Siitä tulllee siis “perhelääkärini”. HIeman olen yrittänyt selvittää olisiko rahallisesti järkevämpää käydä lääkärissä Saksan vai Luxemburgin puolella - reseptit kun eivät kelpaa toisessa maassa, ja Saksassa kaikista lääkkeistä korvataan ilmeisesti 90%, Luxemburgissa taas osasta 80% ja osasta 100%. Taidan kuitenkin valita ainakin aluksi helppuden ja käydä Saksassa. Voihan sitä sitten vaihtaa, jos ei ole tyytyväinen. Se ensimmäinen sairaskassa jota yritin, ilmoittti kolme kertaa lähetämääni lomaketta uudestaan pyydettyään - heti kun olin päättänyt käyttää toista sairaskassaa jonka kanssa homma rupesi pelittämään ja ilmoitettuani ensimmäiselle että voivat pitää tunkkinsa - että ovat löytäneet lähettämäni paperit ja voin ryhtyä käyttämään heidän palvelujaan.
Sopivia vuokrattavia taloja on huonosti tarjolla. Yhtä kävin katsomassa Luxemburgissa, mutta päätimme jättää toistaiseksi väliin. Ensi viikolla pitäisi ehkä käydä katsomassa yhtä tarjokasta Saksan ja toista Luxemburgin puolelta. Kumpikaan ei ole täydellinen, mutta jonkinlainen kompromissi lienee joka tapauksessa välttämätön.
Aiemmin mainitsemani kaikille automaattisesti lankeava indeksiin sidottu palkankorotus koski minuakin. Systeemi on kyllä kätevä, liittojen ei tarvitse tapella palkoista, vaan ne voivat keskittyä oleelliseen kuten tällä viikolla uutisoituun taisteluun siitä saako yksi sairaalan työntekijä kieltäytyä kertomasta koronarokotusstatustaan vai onko sairaalalla oikeus vaatia sitä (kaikki muut ovat kiltisti kertoneet). Toinen kätevä systeemi on se, että täällä saa hyvitykseksi lomapäivän aina kun vapaaksi säädetty pyhä osuu viikonlopulle. Tänä vuonna joulusta tulee kaksi ylimääräistä päivää ja heti uutena vuotena yksi lisää. Lomaa myöskin pidetään sitä mukaa kuin sitä kertyy (mikä on myöskin hankalaa, koska lomia ei pääsääntöisesti voi kauheasti siirtää), niinpä minäkin joudun nyt ennen vuodenvaihdetta pitämään 11 päivää lomaa (9 neljän kuukaudan aikana tienattua + kaksi hyvitystä joulusta)
Auton rekisteröinti onnistui kerralla. Prosessi oli mielenkiintoisempi kuin osasin odottaa: ensin ilmottautumaan, josta sai kutsunumeron. Sitten odottamaan kutsua, ja sen tultua virkailijan luo. Virkailija syynäsi paperit (aiemmin listaamastani litaniasta puuttui muuten rekisterinumeron varauslappu ja saksalaisen pankkitilin numero) ja generoi kasan uusia. Sitten piti mennä ulos odottelemaan kakkosvaihetta, jossa mukana tuomiini kilpiin stanssattiin viranomaisen "leima" ja lisäksi toiseen kilpeen katsastusaikaa osoittava leima. Odotuspaikaksi sai valita joko ulko-oven läheisyyden, josta olisi kai huudettu, tai oman auton, jonne soitettiin. Valitsin jälkimmäisen. Sitten kutsusta sisään, ensin maksu automaattiin (ekalta virkailijalta sai kortin, jonka automaattiin syöttämällä maatti osasi velottaa oikean summan). Automaatin sylkemän kuitin kanssa tiskille, josta sai kaikki paperit sekä virallistetut kilvet. Jos kilpiä ei ole valmiiksi, saa ensimmäiseltä virkailijalta paperin, jossa on rekisterinumero, ja sen kanssa voi ennen toista vaihetta käydä kilpikonttorilta hakemassa kilvet. Lähin kilpikonttori näytti olevan alle 100m päässä. Valmiilla kilvillä koko prosessi kesti n. 40 minuuttia, plus kilpien irroitukseen ja kiinnitykseen menevä aika, joka minulla oli kokonaisuudessaan paljon enemmän, koska siihen kuului mm. työkalujen ostoa ja eteen kuuluvan kilven kiinnitys taakse ja toisinpäin ja sitten irroitus ja oikeisiin päätyihin laitto.
Iltapäivällä kävin verokonsultin luona, ja minulle selvisi, että:
- vuoden 2021 osalta en pääse veroluokkaan 2, koska asun Luxemburgin ulkopuolella ja tuloni Luxemburgista ovat alle 90% kaikista verovuoden tuloista ja Luxemburgin ulkopuoliset tulot ovat yli 30KEUR,
- ensi vuonna pääsen veroluokkaan 2, jos muutan Luxemburgiin tai tienaan vähintään 90% tuloistani siellä tai Luxemburgin ulkopuoliset tulot ovat alle 30KEUR
Jälkiviisaana voi todeta, että olisi kannattanut ensin asettua Luxemburgiin ja ensi vuoden alusta miettiä missä haluaa asua.
Kävin eilen tutustumassa tämän Saksaksi kutsutun takapajulan terveydenhuoltoon.
Olin varannut eiliseksi ajan lähellä asuinpaikkaani vastaanottavalle omien kroonisten sairauksieni spesialistille, joka toimii myös "Hausarztina" (täällä on siis käytössä perhelääkärisysteemi, jokainen etsii itselleen mieleisensä perhelääkärin, jonka kanssa tai kautta hoituvat sitten kaikki lääkäriasiat). Lääkäri tutustui historiaani, kyseli tilanteesta, lääkkeistä jne, teki muutamia testejä ja määräsi heti otettavaksi veri- ja virtsakokeet ja myöhemmin tehtäväksi muutaman muun monimutkaisemman tutkimuksen. Näihin sain ajan tammikuulle ja kolmatta koronapiikkiä varten torstaiksi. Influenssarokotteen olisin saanut heti, mutta työnantajani oli ehtinyt ensin ja antanut sen toimistolla jo viime viikolla.
Koko käynti kesti kaikkineen noin tunnin. Lähtiessäni sain ohjeet tammikuun kokeisiin, ja kysyin miten maksu suoritetaan. Vastaanottovirkailija katseli minua hölmön näköisenä kuin ei olisi ymmärtänyt kysymystäni, joten kysyin sitten että meneekö koko hoito sairaskassan piikkiin. Kuulemma menee. En valittanut, varsinkin kun Saksan sairaskassa ei maksa minulle Luxemburgin CNS:n piirissä olevana mitään. Saksalainen sairaskassa ilmeisesti shippaa koko laskun sellaisenaan rajan toiselle puolelle hoidettavaksi.
Sain myös kaikkiin säännöllisesti käyttämiini lääkkeisiin uudet reseptit. Reseptisysteemi onkin täällä mielenkiintoinen. Ensinnäkin reseptejä on eri värisiä (paperiversiot tosiaan toimitetaan erivärisillä lomakkeilla) - yksi väri on niille joilla on vain lakisääteinen sairasvakuutus, toinen niille joilla on lisäksi yksityinen sairasvakuutus, yksi on erityisen voimakkaille kipu- ja muille huumaaville lääkkeille jne. Värejä taitaa olla ainakin viisi. Lääkäri kirjoittaa kerralla vain sen verran kuin saa yhdellä kertaa ostaa. Perusresepti on voimassa kolme kuukautta (esim. kovien kipulääkkeiden reseptit vain 7 vrk), mutta korvauksen lääkkeistä saa vain ensimmäisen neljän viikon ajan. Lääkkeitä en vielä hakenut, mutta käsittääksen niistä pitää maksaa itse 10%, kuitenkin vähintään 5€ ja enintään 10€ per lääke per kerta.
e: Ai niin, ostin myös (käytetyn) auton. Jälleen kerran näkemättä, tällä kertaa en nähnyt edes kuvia. Luultavasti otan siihen myös rahoituksen täältä, koska tarjosivat varsin edullisella korolla (onkin ensimmäinen rahoituksella ostamani auto, jos työsuhdeliisareita ei lasketa - enkä laske, koska niitä en ole koskaan mielestäni omistanut). Saan autoni tosin vasta tammikuun puolella, koska huolto, katsastus, puunaukset ja puleeraukset kestävät pari viikkoa, ja silloin olen jo Suomessa joululomailemassa.
Vielä lisäyksenä lääkekorvauksiin: täällä on käsittääkseni myös lääkeomavastuun vuosikatto kuten Suomessakin, mutta täällä se on sidottu vuosituloihin (normisti 2%, mutta kroonisten sairauksien lääkkeille 1%). Tämä onkin paljon järkevämpi kuin suomalainen kaikille sama summa - se kuutisensataa on kansaneläkeläiselle aika paljon, mutta hyvätuloiselle ei juuri mitään. Omalta osaltani en tosin tiedä miten tuo täällä toimisi, kun en tienaa Saksassa senttiäkään.
Finavia kunnostautui eilen oikein kunnolla. Ensinnäkin, Helsinki-Vantaa piti pistää kiinni melkein kolmeksi tunniksi, mitä en muista tapahtuneen käytännön koskaan. Se, että Suomessa lentokenttä on auki kelissä kuin kelissä on yksi niitä harvoja aiheita, joilla suomalaiset kehua retostelevat ulkomaalaisille. No, jos keli on sellainen että kenttä ei ole turvallinen eikä keinoja sen tekemiseksi turvalliseksi ole, niin kiinnihän se on pistettävä, ei siinä mitään. En valita siitä.
Kaikki muu menikin sitten täysillä päin seinää. Koneeni piti laskeutua 22:55 ja Hauturska oli tulossa vastaan. Hauturska lähti vähän kymmenen jälkeen kotoa ja tarkisti lähtiessään Finavian sivuilta lennon tilanteen. Laskeutumisajaksi annettiin 23:05. Kenttä oli kuitenkin suljettu klo 22. Tästä ei ollut mitään tietoa Finavian sivuilla. Sivuille tieto kentän sulkemisesta päivitettiin 22:51. Siinä vaiheessa tiedotteessa oikein mainostettiin, miten reaaliaikaiset tiedot lentojen tilanteesta voi tarkistaa sivuilta. No ei voinut. Laskeuduttuani Tallinnaan 23:15, katsoin sivuja, ja koko lentoani ei ollut siellä enää. Vähän myöhemmin se ilmestyi täysin virheellisillä tiedoilla poistuakseen taas hetken päästä. Hauturskan kanssa neuvottelimme tilanteesta ja hän lähti takaisin kotiin ja nukkumaan.
No, Helsinki-Vantaa avattiin 0:30, ja n. 02:00 laskeuduimme sinne. Seuraava ylläri odotti matkatavarahihnoilla (normisti tulen pelkillä käsimatkatavaroilla, mutta nyt oli pidemmän joululoman takia enemmän tavaraa). Kaikille koneille oli merkitty lähtöpaikaksi se, mihin ne olivat joutuneet laskeutumaan kentän ollessa suljettuna. Matkatavarahihnojen tauluissa luki siis "Tallinna, Tallinna, Turku, Tukholma, Tallinna, Tallinna, Tukholma, Turku, Turku" jne. Lisäksi ajaksi oli merkitty joku keksitty aika, jolla ei ollut mitään tekemistä sen enempää aikataulun mukaisen kuin todellisenkaan laskeutumisajan kanssa. Meidän koneelle oli laitettu 1:05, mikä tuntui olevan suosittu vaihtoehto. Myös 1:25 ja 1:35 olivat aika yleisiä. Tästä hässäkästä oli kiva etsiä oikeaa hihnaa, varsinkin kun uusitussa terminaalissa samankaan tuloaulan kaikki hihnat eivät enää ole samassa paikassa, vaan osa on ihan muualla. No, lennon numero sentään oli pidetty melkein samana, AY1416 oli merkitty AY1416C. Tämän perusteella löysin oikean hihnan asetuin odottelemaan laukkuani.
Hihna käynnistyi aina välillä, ja jonkun koneen laukkuja pyöri siinä aikansa. Sitten hihna taas pysähtyi eikä mitään tapahtunut. Paljon meidän jälkeenkin tulleet matkustajat saivat laukkujaan. Tämä toistui muutaman kerran. Välillä kävin vilkuilemassa saman hallin muita hihnoja. Melko tarkkaan 03:00 kuulin ihan sattumalta, että joku huuteli Frankfurtin koneen laukkujen olevan hihnalla 32, eli ihan muualla. Kävin kysymässä kumpaa Frankfurtin konetta mahdetaan tarkoittaa, koska tiesin myös Lufthansan (ehkä, ks. alla) tulevan samoihin aikoihin (tällä kertaa tulin itse Finskillä). No kuulemma AY1416 oli kyseessä, vaikka taulussa luki edelleen että laukut tulevat sille hihnalle minkä luona olin odotellut. No, siellähän se laukkuni pyöri hihnalla 32, en tiedä kuinka kauan oli jo ollut siellä. Laukku kantoon ja taksijonoon.
Taksia en ole ottanut kentän jonosta varmaan ainakaan 20 vuoteen - niinä kertoina kun olen taksia tarvinnut, olen pyytänyt tutun kuskin tulemaan vastaan. Kentän taksijonosysteemi oli siis uusi kokemus, vaikka olen siitä kyllä kuullut ja lukenut. Kolmessa jonossa oli kaikissa runsaasti asiakkaita ja nolla taksia (oma arvaukseni on, että ainakaan Finavialta ei ollut taksiyhtiöille lähtenyt tietoa, että nyt niitä koneita alkaa tulla, kannattaa tulla kentälle. Tai saattaahan se olla että pikkujouluja on peruttu kumminkin niin vähän, että kaikki taksit olivat kuljettamassa juhlakansaa kotiinsa). Valitsin ensin yhden, ja totesin hyvin pian, että tähän jonoon ei tule takseja lainkaan, muihin niitä sentään tuli silloin tällöin. Siirryin toiseen jonoon. Pisimpään jonoon (Taksi Helsinki) takseja tuli tasaisin välein, omaan jonooni (Lähitaksi) huomattavasti harvemmin. Kolmanteen jonoon (missä olin ensin ollut) ei tullut koko odotusaikani kuin yksi taksi. Siitä asiakkaat siirtyivätkin pikkuhiljaa muihin jonoihin. Jonkun verran tuntui olevan perheitä/porukoita, jotka jonottivat useammassa jonossa ja säntäilivät sitten taksin tullessa yhdelle siihen. Itse pysyin Lähitaksin jonossa ja n. puolen tunnin jonottelun jälkeen sainkin taksin. N. 04:10 olinkin jo kotona.
Lufthassun kone jolla olen yleensä tullut, näyttäisi olevan tulossa tänään puolen päivän jälkeen (tämä siis Finavian mukaan, todellisuus voi ilmeisesti olla mitä tahansa). Siihen verrattuna matka oli oikeinkin onnistunut. Silti en osaa antaa Finavialle kovin korkeita pisteitä.
Jos Helsinki-Vantaa on kiinni tyyliin 3 tuntia vuosikymmenessa niin oddsit etta oma lento osuu juuri tuohon on n. 1/30 000. Voi sanoa etta paska maiha!
Jos Helsinki-Vantaa on kiinni tyyliin 3 tuntia vuosikymmenessa niin oddsit etta oma lento osuu juuri tuohon on n. 1/30 000. Voi sanoa etta paska maiha!
Joo. Ja tämä näkyy siinä, että Finavia oli kaikilla mahdollisilla tavoilla täysin valmistautumaton ko. tapahtumaan. Voi olla että koko puljussa ei ole töissä ketään, joka olisi kokenut saman joskus aiemmin. Ja se näkyi.
Joo. Ja tämä näkyy siinä, että Finavia oli kaikilla mahdollisilla tavoilla täysin valmistautumaton ko. tapahtumaan. Voi olla että koko puljussa ei ole töissä ketään, joka olisi kokenut saman joskus aiemmin. Ja se näkyi.
Siivoilen tässä työhuonettani (Suomessa) varsinaista muuttoa varten, ja hyllyssä näyttäisi olevan 46 kappaletta pokerikirjoja. Kaikki erinomaisessa kunnossa, osa käytännössä uudenveroisia. Lähinnä teksukirjoja, vähän omahaa, yleisteoksia (kuten jo kulttimaineen saanut "Pokerin käsikirja" by Pyysing&Erola) jne. Jos joku ajattelee, että saattaisi olla kiinnostunut ostamaan koko hivakan, niin laittakoon viestiä hauturi [at] gmail.com (hauturi[at]gmail[dot]com), voin laittaa sitten täydellisen listan kirjoista.
Millanen pokerihistoria Hauturilla muuten on? Pelailetko yhä? Sullahan on siellä aika lyhyet matkat pelailemaan suuntaan jo toiseenkin.
Pokerin aloitin nettipokerilla n. vuonna 2004 (tai 2005), ensin pääpelinä oli limiittitexas, myöhemmin no-limit. Muita pelimuotoja olen vähän kokeillut, mutten suuremmin syventynyt. Peli oli koko ajan harrastusluonteista ja pienillä panoksilla, olisinko limittiä pelannut joskus 3/6-tasolla ja no-limittiä enintään NL400, pääpelit olivat pienempiä (varmaan FL1/2 ja NL100). Lisäksi pieniä sittareita ja satunnaisesti turnauksia. Reissuilla sitten livepokeria, mistä Hauturin matkakertomukset alun perin alkoivatkin. Livenä olen pelannut GCH:n lisäksi ainakin Tallinnassa, Tartossa, Riikassa, Malmössä, Kööpenhaminassa, Berliinissä, Badenissa (Sveitsi), Badenissa (Itävalta), Prahassa, Budapestissä, Maltalla, San Franciscossa, Christchurchissä, Aucklandissa ja mahdollisesti joissain muissakin paikoissa, joita en nyt muista. Pokeritiedon vanhat aktiivilukijat varmaan muistavat matkakertomusten lisäksi kirjoittamani muutamat "kaupunkioppaat". Eniten minua on viehättänyt pokerin matematiikkaan ja todennäköisyyksiin perehtyminen (lisäksi aikanaan tuli perehdyttyä kohtuullisen huolellisesti pokerin verotukseen Suomessa).
Peli on ollut kokonaisuutena lievästi voitollista, kaikkiaankin puhutaan nelinumeroisista luvuista, ei sen suuremmista. Viime vuosina en ole pelannut käytännössä lainkaan, enkä enää pitänyt kirjaakaan harvoista peleistä. Varmaan joskus tulee taas pelattuakin, mutta samanlaista "paloa" lajin pariin ei enää ole. Lisäksi luulen, etten pysty olemaan voitollinen pelaaja läheskään samalla tasolla kuin aiemmin, jos ollenkaan.
Lähiympäristön livepokerimahdollisuuksistä en ole vielä ottanut edes selvää, mutta nähdäkseni ainakaan Trierissä ei pokeria ole tarjolla - tietääkseni paikaliset Spielbankit tarjoavat kaikki vain automaatteja ja mahdollisesti BJ:ä ja rullaa. Luxemburgista ei ole mitään tietoa, pitääpä selvittää. Ranska ja Belgia ovat jo sen verran hankalamman matkan päässä, että ainakaan pelkän pokerin takia ei ole mitään syytä lähteä. Voitte kuitenkin olla varmoja, että jos jossain käyn pelaamassa livenä, siitä tulee jonkinlainen rapsa myös tänne.
edit: Näköjään Mondorf-les-Bainsissa (Schengenin lähellä) on Casino 2000, jossa normiaikana saattaa olla pokeria, mutta nyt kaikki pöytäpelit ovat koronan takia tauolla. Lisäksi ainakin Wasserbilligissä on ollut jonkinlainen pokerihuone, mutten tiedä onko enää.
edit2: Wasserbilligin paikasta en löytänyt mitään tietoja, sen sijaan Eschin lähellä järjestetään näköjään parissakin paikassa suht säännöllisesti pieniä turnauksia.
Koronauutisia: Saksassa koronaluvut ovat kääntyneet taas laskuun, Luxemburgissa vielä nousussa. Saksassa radiosta tulee jatkuvasti tiedotteita, joissa kehotetaan hoitamaan rokotukset kuntoon. Luxemburgissa astuu muistaakseni 15.1. voimaan laki, joka sallii työnantajan edellyttää testiä, rokotuksia tai sairastettua tautia ennen kuin pääsee työpaikalle. Tänään kävin Saksassa rautakaupassa, sisäänpääsyyn vaadittiin koronapassi. Ruokakaupassa ei vaadita. Samaisen rautakaupan ovella on muuten jo pitkään ollut livelaskuri, joka kertoo montako asiakasta voidaan vielä ottaa sisään (käydessäni olisi vielä 367 mahtunut, on kohtuullisen iso myymälä - en voi uskoa että koskaan olisi oltu lähelläkään nollaa). Tiistaina menin junalla Saarbrückeniin hakemaan uuden autoni. Junassa kaikkien kai olisi pitänyt käyttää FFP2-maskia, mutta kyllä siellä aika paljon oli perus kirurgisiakin (täällähän kaikilla on aina joku maski silloin kun sitä vaaditaan, maskittomia ei yksinkertaisesti ole pieniä lapsia lukuunottamatta). Konnari ei tarkistanut koronapassia, ainoastaan matkalipun.
Niin, se auto (ne joita eivät autot kiinnosta voivat hypätä suoraan parin kappaleen yli). Ensinnäkin, alan kohta olla suht rutinoitunut auton Saksaan rekisteröijä, toinenkin rekisteröinti sujui ongelmitta. Myyjä lähetti auton paperit, marssin niiden ja taas ennakkoon tilaamieni kilpien ynnä muiden tarpeellisten asiakirjojen kanssa rekisteröintitoimistoon ja vajaata puolta tuntia myöhemmin sain virallistetut kilvet ja uuden rekisteriotteen, joiden kanssa menin sitten hakemaan autoani. Autokauppias laittoi kilvet paikoilleen ja ei kun matkaan. Auto on siis 4v vanha E-farmarimersu, jolla Saarbrückeniläinen verokonsultti ("steuerberater", suora käännös antaisi vähän harhaanjohtavan kuvan) on onnistunut huristelemaan keskimäärin vajaa 12km/pv. Tänä aikana auton arvosta on hävinnyt reilut 30000€, joten pelkästään arvonalennukselle on tullut hintaa vajaa 2€/km. Tätä käyttöä varten autoon on ruksittu varsin kattavasti lisävarusteita, mm. ns. imuovet (auto vetää oven täysin kiinni, jos se jää vähän "huulille") ja etäpysäköinti (halutessani voin nousta ulos autosta ja käskeä puhelinsovelluksella auton parkkeeraamaan itsensä). Sellaista asiaa kuin "täysin varusteltu" mersu ei muuten ole olemassakaan, 100% varmuudella jos joku väittää omistavansa vähänkään tuoreemman mersun kaikilla mahdollisilla himmeleillä, niin ko. henkilö valehtee. Nettiautossa näitä väitteitä kyllä näkee. Tämä on suunnilleen niin lähellä kuin käytännössä pääsee, vaikka parin kympin mukitelineitä ei olekaan valittu. Ehkä herra verokonsultti ei nauti mitään nesteitä autoillessaan.
Auto myytiin pelkillä kesärenkailla, ja pyysin myyjältä (mersuliike siis) tarjouksen talvirenkaista. Tarjous oli sinänsä edullinen, alkuperäisvanteilla vajaa pari tonnia, mutta löysin kuitenkin vastaavat selvästi halvemmalla muualta. Varasin siis nuo toiset renkaat jo hyvissä ajoin ennen joululomaani ja maksoin käsirahan. Autoa noutaessani kauppias kertoi että olivat päättäneet antaa talvirenkaat kaupan päälle, mikä on tietysti erinomainen asia, mutta olisihan sen voinut päättää ja kertoa jo aiemmin, niin olisin säästänyt käsirahankin. No, hyvin edulliset talvirenkaat joka tapauksessa, en ole lainkaan harmissani. Muutenhan auto on juuri niin loistava kuin osasin odottaakin, oli taas kuin olisi kotiin palannut kun pääsin matkaan. Tilapäisvolvostanikin on kauppa jo sovittu ja käsiraha saatu. Se taas oli jälkiviisastellen huonoin auton ostoni ikinä.
Myös talorintamalla alkaa näkyä valoa, nyt on kolmekin hyvää vaihtoehtoa kiikarissa. Yhden olen nähnyt, yhtä menen katsomaan lauantaina ja yhdestä on vielä näyttö sopimatta - talossa on vielä edellinen vuokralainen, joka on juuri nyt lomalla. Voi olla, että joudumme hylkäämään tuon talon ihan sen takia, etten pääse näytölle, ja ratkaisu jostain toisesta vaihtoehdosta pitää tehdä. Toisaalta olisi hyvä saada nimet lopulliseen työsoppariin ennen sitoutumista taloon. Mutta, asioilla on tapana järjestyä, usein jopa parhain päin.
Korjataan pieni muisti- ja laskuvirhe: auton arvosta on edellisen omistajan aikana hävinnyt tarkkaan ottaen 42215 euroa, joka tekee n. 2,5€/km. Taksin kilometritaksa Saarbrückenissä on 1,95€/km.
(olisi muuten kiva, jos ainakin blogeissa OP saisi editoida viestejä pidempään kuin tunnin)
Paljonkos tuohon Mersuun kustantaa vuoden vakuutusmaksut vastaavat kaskot ja bonukset suurinpiirtein kuin Suomessa, onko jotain muita maksuja, veroja ?
Paljonkos tuohon Mersuun kustantaa vuoden vakuutusmaksut vastaavat kaskot ja bonukset suurinpiirtein kuin Suomessa, onko jotain muita maksuja, veroja ?
terv utelias
Saksalainen vakuutus on n. 1200 vuodessa (vähän halvemmallakin saisi, mutta saksalaisessa systeemissä yhtiön vaihtaminen ei ole yhtä helppoa kuin Suomessa, joten vakuutus tulee samasta firmasta missä Volvonkin vakuutus on). Schadenfreiheitsklasse 9, eli bonukset pakollisessa 66% ja kaskossa 73%. Premium-kasko ja pari lisäturvaa.
Ajoneuvovero Saksassa 240 vuodessa.
e: Tn muutan lähikuukausina Luxembourgin puolelle, siellä vakuutukset kai käytännössä samaa luokkaa (tosin siellä on saatavissa monenlaista vakuutusta, mm. yhteen sisältyy vuodessa kolme taksikyytiä kotiin jos on liian kännissä ajamaan), ajoneuvovero 86,40/vuosi.
Olet Luxembourg Cityssa, sinulla on auto (vaikka e-sarjan farmarimersu), ja haluat paasta mahdollisimman nopeasti Helsinkiin (vaikka Roskapankkiin kaljalle). Miten toimit?
Oikea vastaus riippuu tietysti kellonajasta ja lentoaikatauluista, joten pelkistetaan kysymysta mista on lahin suora lento? Frankfurt? Dusseldorf? Brussel? Koln/Bonn (onko sielta edes)? Pariisi?
Oikea vastaus (ellen missaa jotain) on Brussel South Charleroi eli Belgian halpalentokentta, josta paasee Helsinkiin Ryanairin sinikeltaisin siivin. Tuli vaan mieleen optiona jota ei valttamatta tule helposti ajatelleeksi. Siis jos matkustus rahvaan seurassa ei hairitse. Automatkaosuudelle osuu kauneita Belgialaiskylia (esim Bouillon) ja -kaupunkeja (esim Dinant)
Toiseen suuntaan tuo yhteys ei oikein toimi ellei vuokraa autoa heti lentokentalta (Charleroin lentokentta on korvessa).
Mita tulee pokeriin, niin Spielbank Wiesbaden on yksi Euroopan parhaista mestoista seka raken (jos muistan oikein niin 2€ flat rake otettiin yli 50€ poteista) etta casinon tyylikkyyden suhteen (huom. dress code).
Oikea vastaus (ellen missaa jotain) on Brussel South Charleroi eli Belgian halpalentokentta
Kiitos, pitääpä katsella kun seuraavan kerran on tarve. Tosin, koska toimistoni ei ole cityssä vaan itäpuolella Munsbachissa, voi olla että kellonajasta riippuen ruuhkat vaikuttavat aika paljon (muutenkin ruuhkat Belgian suuntaan ovat ymmärtääkseni paljon pahemmat kuin Saksan suuntaan). Mutta, pidetään vinkki ilman muuta mielessä.
Spielbank Wiesbaden on yksi Euroopan parhaista mestoista seka raken (jos muistan oikein niin 2€ flat rake otettiin yli 50€ poteista) etta casinon tyylikkyyden suhteen (huom. dress code).
Kiitos tästäkin vinkistä, vaikka Wiesbadeniinkin toki on hieman ajomatkaa. Casinon sivuilta:
Our poker benefits in brief:
No entry fee for any of the tournaments, 100 percent payout of all buy-ins.
Cash games 7 days a week at 5 to 9 tables, starting at 6 pm
Cheapest rate for all cash games from 2/4 upwards:
- Blinds 2/4: Only 2 euros per pot (from a 50-euro pot upwards)
- Blinds 5/10: Only 5 euros per pot (from a 100-euro pot upwards)
- Basically, the principle "no flop, no drop" applies.
Automatic card shufflers at all tables – it’s a real buzz!
Paljonkos tuohon Mersuun kustantaa vuoden vakuutusmaksut vastaavat kaskot ja bonukset suurinpiirtein kuin Suomessa, onko jotain muita maksuja, veroja ?
terv utelias
Saksalainen vakuutus on n. 1200 vuodessa (vähän halvemmallakin saisi, mutta saksalaisessa systeemissä yhtiön vaihtaminen ei ole yhtä helppoa kuin Suomessa, joten vakuutus tulee samasta firmasta missä Volvonkin vakuutus on). Schadenfreiheitsklasse 9, eli bonukset pakollisessa 66% ja kaskossa 73%. Premium-kasko ja pari lisäturvaa.
Ajoneuvovero Saksassa 240 vuodessa.
e: Tn muutan lähikuukausina Luxembourgin puolelle, siellä vakuutukset kai käytännössä samaa luokkaa (tosin siellä on saatavissa monenlaista vakuutusta, mm. yhteen sisältyy vuodessa kolme taksikyytiä kotiin jos on liian kännissä ajamaan), ajoneuvovero 86,40/vuosi.
Kylmässä ja kalliissa Suomessa täysillä bonuksilla Superkaskolla n. 700 e / vuosi pari vuotta vanhassa keskiluokan autossa + 135 e ajoneuvovero. Halpaa hyvä Suomi :)
Paljonkos tuohon Mersuun kustantaa vuoden vakuutusmaksut vastaavat kaskot ja bonukset suurinpiirtein kuin Suomessa, onko jotain muita maksuja, veroja ?
terv utelias
Saksalainen vakuutus on n. 1200 vuodessa (vähän halvemmallakin saisi, mutta saksalaisessa systeemissä yhtiön vaihtaminen ei ole yhtä helppoa kuin Suomessa, joten vakuutus tulee samasta firmasta missä Volvonkin vakuutus on). Schadenfreiheitsklasse 9, eli bonukset pakollisessa 66% ja kaskossa 73%. Premium-kasko ja pari lisäturvaa.
Ajoneuvovero Saksassa 240 vuodessa.
e: Tn muutan lähikuukausina Luxembourgin puolelle, siellä vakuutukset kai käytännössä samaa luokkaa (tosin siellä on saatavissa monenlaista vakuutusta, mm. yhteen sisältyy vuodessa kolme taksikyytiä kotiin jos on liian kännissä ajamaan), ajoneuvovero 86,40/vuosi.
Kylmässä ja kalliissa Suomessa täysillä bonuksilla Superkaskolla n. 700 e / vuosi pari vuotta vanhassa keskiluokan autossa + 135 e ajoneuvovero. Halpaa hyvä Suomi :)
Suomessa on halvat autovakuutukset, koska liikenne on harvaa ja omaisuusvahinkoja sattuu autoille vähän verrattuna tiiviin liikenteen Keski-Eurooppaan. Kääntöpuolena sitten autovero, jonka takia autot ovat Suomessa Keski-Eurooppaa kalliimat.
Erittäin mielenkiintoista väite että autot Suomessa kalliimpia kuin kEuroopassa. Tarkistin esim. Audi A4 40 TFSI mallin listahinnat Suomessa ja Saksassa audi.fi ja audi.de sivuilta.
Suomessa 41 200 e
Saksassa 43 300 e
varusteita Suomen mallissa jopa enemmän. Monet saksalaiset premiummerkit tuntuvat olevan aika hyvissä hinnoissa kotikentällään.
Erittäin mielenkiintoista väite että autot Suomessa kalliimpia kuin kEuroopassa. Tarkistin esim. Audi A4 40 TFSI mallin listahinnat Suomessa ja Saksassa audi.fi ja audi.de sivuilta.
Suomessa 41 200 e
Saksassa 43 300 e
varusteita Suomen mallissa jopa enemmän. Monet saksalaiset premiummerkit tuntuvat olevan aika hyvissä hinnoissa kotikentällään.
Ilman linkkejä vaikea sanoa noista, Audin hinnastossa ei aivan tuota hintaa ole.
8WDA7G WNY A4 Avant Business 35 TFSI 110 kW MHEV S tronic 2.0 110 (150) 6,3 143 A7 5 780 615 34 390 5 601,76 39 991,76
Vertasit Suomesta Avant mallia Saksan sedan malliin. Vastaava malli Saksasta 40 300 e eli vähän kalliimpi.
A4:sta on vaikea löytää sedanina käytettynä Saksasta. Samoin uusissa malleissa on vaikea löytää tasan samaa mallia, jota verrata Suomen ja Saksan välillä. Mutta tässä vertasin tasan samaa autoa eli mallikoodia: 8WCA7G
Kyllä Suomesta voi saada autoja halvemmalla kuin Saksasta, sekä uusia että käytettyjä (ei tosin noilla mersun varusteilla, perusvarusteltuja kyllä). Ja montaa muutakin asiaa. Tuon mersun ajoneuvovero tosin olisi Suomessa 642,76 ja vakuutus maksibonuksillakin vastaavassa asuinpaikassa selvästi kalliimpi (riippuu toki monesta tekijästä, mutta voin melkein luvata että alle 1200:n ei pääse missään yhtiössä eikä asuinpaikassa), eli täällä heitetyt 135,- ja 700,- eivät liity asiaan mitenkään.
Jos joku haluaa jatkaa keskustella autojen yleisestä hintatasosta detaljitasolla, niin sille voinee avata oman threadin.
Jos sen verran saan spämmätä, että kerron todellisen tapauksen.
Vuonna 2016 ostettu Saksasta Mercedes-Benz V 250 4 MAtic (diesel) kaikilla herkuilla. Auto oli esittelyauto ja mittarissa vähän alle 10 tkm. Auto tuotu ajamalla Suomeen ja rekisteröitiin 2016 maaliskuussa 7 paikkaiseksi M1 luokan autoksi (henkilöauto). Autoveroa ei tarvinut tässä tapauksessa maksaa (viite autoverolaki 23 pykälä)
4 vuoden käytön jälkeen autovero kuoleentui ja auto myytiin Suomalaisen nettikaupan kautta Suomalaiselle ostajalle. Mittarilukema 29 tkm. Myyntihinta oli jokusen tonnin enemmän kuin mitä auto oli Saksassa maksanut.
Auton (käytetty) saa Saksata ainakin autoveron verran halvemalla. Tässäkin tapauksessa alennusta oli enemmän. Eikä tämä ole ainutlaatuinen keissi.
Sitten toinen pointti. Se, että korkeasti verotetussa maassa auton veroton hinta on ollut matalampi kuin matalan verotuksen maassa on ollut tosiasia niin kauan kuin tiedän (1980-luvun alusta). Autotehtaat ovat kompensoineet tällä korkeaa verostusta. Autoveroton auto (esim. YK-miesten) on kannattanatu ostaa Saksalainen auto Suomesta, laivata lähi-itään varastoon vuodeksi ja tuoda takaisin Suomeen.
Jouduin käymään (elämäni ensimmäisessä) koronatestissä. Perjantaina alkoi tulla flunssaoireita, ja viikonlopun sairastelin kotona. Maanantaina en kuitenkaan kokenut olevani vielä työkykyinen, joten laitoin heti herättyäni kotilääkärille sähköpostia. 7:30 tuli vastaus (jonka tosin luin vasta 7:40) ja ohjeet tulla vastaanotolle, mutta soittaa alhaalla olevaa kelloa ja kysyä voiko tulla sisään. 8:00 olin sisällä, odottamassa omassa "odotushuoneessa" (jonkinlainen koulutusneukkari, varsinainen odotustila näytti olevan täynnään muita kävijöitä). Vähän ennen yhdeksää olin takaisin kotona, sairaslomapaperi kourassa ja koronatesti otettuna. Sain ohjeet (ja QR-koodin) sovelluksen asentamiseksi kännykkään, ja toisen QR-koodin (linkki laboaratoriotutkimuksiin) joka pitää skannata ko. sovelluksella. Näin tein, ja viime yönä puhelimeen oli kilahtanut tieto, että testi oli negatiivinen.
En tiedä miten tämä Suomessa menee, mutta omasta mielestäni täällä takapajulassa meni suht näppärästi. Nyt isoin ongelma on pitääkö sairaslomatodistus lähettää työnantajan lisäksi saksalaiseen sairaskassaan vai Luxemburgiin CNS:lle - tästä olen saanut kaksi eri ohjetta, ja kalkkeerikopioita lähetettäväksi on vain yksi.
Koronatestiin olisi toki päässyt Trierissä useammassa kymmenessä testauspisteessä, mutta kun piti saada tuo sairaslomalappukin, niin piti mennä lääkäriin.
