Proletaari

+14
Liittynyt:
15.1.2018
Viestejä:
11

Avaan keskustelun Suomen kehityssuunnasta. Tässä ketjussa saa harrastaa villiäkin spekulointia.

Viimeisen parin vuoden aikana on omassa elämässä tapahtunut kaikenlaista; elämää, kuolemaa yms. Tämänhetkisestä elämäntilanteesta ja erinäisistä sattumuksista johtuen on joutunut ja saanut miettiä perustavanlaatuisia kysymyksiä kuten missä päin Suomea asua, asuako Suomessa ensinkään, ostaako osakkeiden lisäksi metsää vai ei, pitäisikö laajentaa asuntosijoittamiseen yms. Tämä kaikki on saanut miettimään, että kun oma muisti kantaa suurin piirtein 90-luvun lamaan asti, niin mitä tulee noin seuraavan sukupolven aikana eli noin vuoteen 2050 mennessä tapahtumaan ja nimenomaan Suomessa. Ennustaminen on perinteisesti vaikeaa, mutta keskustelu erilaisista kehityskuluista ja niiden vaikutuksista ja todennäköisyyksistä on kiinnostavaa.

Maailmanmittakaavassa megatrendejä ovat varmaankin ainakin ilmastonmuutos, sen torjunnasta aiheutuvat mullistukset markkinoilla ja teknologiassa, kaupungistumisen jatkuminen, väestön voimakas muuttopaine Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan, digitalisaation jatkuminen yms. Suurvaltojen voimasuhteet ovat mielenkiintoinen kysymys; Venäjä on sotilaallinen suurvalta, mutta ei taloudellinen eikä kovin kulttuurinenkaan ja sillä ei ole kovin loistavaa tulevaisuutta edessään, edes valloitussotimalla. Kiinan nousu, USA:n kyky vastata tähän yms ovat mielenkiintoisia kysymyksiä ja osittain liittyvät myös otsikon aiheeseen, mutta jos silti yritetään miettiä Suomen erityisominaisuuksia ja Suomen kehitystä.

Yksi Suomen mielenkiintoisia ilmiöitä on vahva kepulaisuus, minkä seurauksena rahaa lapioidaan Uudeltamaalta muualle Suomeen varsin merkittäviä määriä. Epäilen, että tämä ilmiö on hiljalleen hiipumaan päin, mikä tulee kiihdyttämään muuttoliikettä muualta Suomesta kasvukeskuksiin ja etenkin Hki-Turku-Tre-alueelle. Toki esim Lapin turismi, kaivokset yms erikoistapaukset tulevat porskuttamaan myös muualla, mutta luulen että aluepolitiikka on muuttumassa realistisempaan suuntaan ja valtio aikoo jatkossa käyttää vähemmän verorahaa pikkukaupunkien ja -kylien tukemiseen. Tämä yhdessä yleiseen muuttoliikkeeseen tulee todennäköisesti romahduttamaan asuntojen arvon ylivoimaisessa enemmistössä Suomen kuntia. Melko hyväkuntoiselle mutta remonttia tarvitsevalle rintamamiestalolle jossain Haukiputaan tai Siikalatvan laitamilla ei tule olemaan pian yhtään ostajaa millään vakavasti otettavalla hinnalla, koska sellaistan tarjonta on monin verroin suurempaa kuin kysyntä. 95% Suomen kunnista tuntuu uskovan, että etätyöt mullistavat kehityksen ja kaikki haluavat ihan pian muuttaa heille tekemään etätöitä. En usko. Vanhat vanhenevat, ja nuoret haluavat asua siellä missä on muita nuoria, mahdollisuuksia ja menoa ja meininkiä. Aika harvan parikymppisen haave on asua vanhassa rintamamiestalossa pikkukylässä, ja vaikka puoletkin ikäluokasta keski-ikäistyessään palaisi kotiseudulleen, on jokainen palaava ikäluokka aina pienempi kuin seuraava. Niissäkin kaupungeissa, joilla on jonkinlainen tulevaisuus edessään, tulee todennäköisesti talon/asunnon sijainnilla olemaan huomattavasti merkitystä asunnon haluttavuuteen.

Mielenkiintoinen kysymys on myös mitä tulee tapahtumaan Suomen metsäteollisuudelle. Suomi on saari, joka sijaitsee hemmetin kaukana suurista markkinoista. Toisaalta meillä on suhteellisen hyvin hoidettua metsää, metsätieverkosto, osaamista ja infraa. Suomeen ei varmasti avata enää yhtäkään uutta paperikonetta, mutta tuleeko piotallous ja vastaava vielä näyttelemään merkittävää roolia? Tullaanko puuta kasvattamaan esimerkiksi hiilinieluksi, siten että metsän omistus kannattaisi jatkossakin? Vai onko käymässä niin, että metsänomistajat kuolevat ja metsät valuvat haluttomille perikunnille, jotka myyvät ne sitten halvalla rahastoille ja metsäsijoittajille? Mitä seurauksia tästä on yhteiskunnallisesti? Onko metsän arvo nousemassa vai laskemassa?

Mitä tapahtuu PK-seudun asuntomarkkinoille? On melkein itsestäänselvää, että PK-seutu on ylivoimaisesti Suomen halutuin alue ja muuttoliike muualta Suomesta PK-seudulle tulee vain kiihtymään. Voin toki erehtyäkin, mutta vaikea uskoa toisenlaiseen kehitykseen. Nyt asuntojen arvo on PK-seudulla noussut tuttavapiirin gallupin mukaan jotain luokkaa 6%/a. Tämä varmasti on nykyisellä korkotasolla ja nykyisessä markkinatilanteessa ihan oikeaa kehitystä jos kerran ostajia riittää, mutta loputtomiin ei asuntojen arvo voi nousta huomattavasti ihmisten palkkaa nopeammin, koska ihminen ei voi kovin paljon yli 100% tuloistaan käyttää asumiseen. Toisaalta jos esim laina-aikoja pidennetään, voi kehitys jatkua pitkäänkin. Toisaalta jos oikeasti päätettäisiin kaavoittaa ja rakentaa, niin varmaan tarjontaakin saadaan suhteellisen nopeasti lisää. Ainakin otaksuisin, että monelle asuntosijoittajalle tulee jäämään musta pekka käteen, jos/kun korot nousevat ja asuntojen hintojen kehitys edes hidastuu. Saatan tässäkin toki erehtyä.

Oma lukunsa on 60- ja 70-luvun betonilähiöiden korjausvelka. Iso osa näistä taloista on surkeassa kunnossa ja kun kehityssuunta on tämä, taloyhtiöiden korjaustarve saattaa helpohkostikin ylittää taloyhtiön arvon jopa suhteellisen lähellä kasvukeskuksia. Tuleeko näistä vielä isokin yhteiskunnallinen ongelma ja kriisi, kun eläkeläisten kertaalleen maksamat asunnot todetaan purkukuntoisiksi? Tämä toki on taloudellisesti ja rakennusteknisesti ihan mahdollinen ja realistinen skenaario, mutta jos näin käy, se tulee aiheuttamaan suurta katkeruutta ja vastakkainasettelua niitä kohtaan, joiden asuntojen arvot jatkavat hurjaa nousua kasvukeskuksissa.

Suomen tulevaisuuden suurta kuvaa koskee myös tuo itäinen naapuri. Sen kehityksestä on hyvin vaikea sanoa mitään sukupolven päähän, mutta veikkaan vahvasti että mitään valtavan positiivista mullistusta ei ole tapahtumassa. Suomella tulee edelleen olemaan 2050 hankala asema arvaamattoman ja militantin valtion naapurissa, vaikka hyvin mahdollista että Venäjä tulee olemaan entistä enemmän raunioina niin taloudellisesti, kulttuurillisesti kuin sosiaalisesti. Se ei kuitenkaan poista arvaamattomuusaspektia, ehkä jopa päinvastoin.

0
0
22.11.2021 - 13:38

Tinggeli

+3012
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Proletaari kirjoitti:
Oma lukunsa on 60- ja 70-luvun betonilähiöiden korjausvelka. Iso osa näistä taloista on surkeassa kunnossa ja kun kehityssuunta on tämä, taloyhtiöiden korjaustarve saattaa helpohkostikin ylittää taloyhtiön arvon jopa suhteellisen lähellä kasvukeskuksia. Tuleeko näistä vielä isokin yhteiskunnallinen ongelma ja kriisi, kun eläkeläisten kertaalleen maksamat asunnot todetaan purkukuntoisiksi?

Nythän puretaan Helsingissä jo 1990-luvulla rakennettuja kerrostaloalueita Vuosaaren Meri-Rastila (esimerkiksi osoitteissa Meri-Rastilan tie 9, 19 ja 26 sekä Harustie 7–8).  Ja Laakson alueella Urheilukadun varressa olevat 1980-luvulla rakennetut Helsingin kaupungin asuintalot on menossa purkuun.

Kun vanhoja kertaalleen maksettuja omistusasuntoja puretaan, niin uudistuotanto rahoitetaan rakentamalla tiiviimmin ja enemmän korkeutta. Usein tonteille on vanhastaan jäänyt rakennusoikeutta ja nykyisin tätä vielä kasvatetaan kasvattamalla tontin tehokkuuslukua. Purettavien talojen asukkaat asuvat evakossa pari vuotta ja pääsevät uuteen asuntoon ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi kun ne valmistuvat. Rakentaminen rahoitetaan siis pitkälti uudistuotannolla. Esimerkiksi Malmilla Vanhan Helsingintien ja Malminkaaren alue. Malmin aluetta tullaan enemmänkin uudistamaan tällä tavalla. Ja jopa Jakomäessä on rakennuksia purettu. Ne Lahden moottoritien viereisen kallion päällä olleet kerrostalot purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uudet korkeammat talot.

Itä-Keskuksen (Kauppakaretanonkatu 16) ja Kontulan alueellakin on purettu kokonaisia kerrostaloja uustuotannon alta. Niissä tosin omistaja on ollut Heka eli eivät ole sentään ole yksityisessä omistuksessa. Osoitteessa Kauppakaretanonkatu 16 purettiin muistaakseni 4-5 kerrostaloa (4-kerroksisia) jotka oli rakennetu 1970-luvun lopulla

https://www.hekaoy.fi/fi/kauppakartanonkatu-16-seuraa-purkutoita-ja-uud….

" Kaikille puretun kohteen asukkaille on tarjottu väistöasuntoa Hekan muista kohteista. Kun Kauppakartanonkatu 16:n uudiskohde aikanaan valmistuu, voivat asukkaat muuttaa siihen tai halutessaan jäädä pysyvästi väistöasuntoonsa. "

 

 

0
0
22.11.2021 - 13:11

Artsipappa

+2161
Liittynyt:
14.7.2016
Viestejä:
1959
Proletaari kirjoitti:

Oma lukunsa on 60- ja 70-luvun betonilähiöiden korjausvelka. Iso osa näistä taloista on surkeassa kunnossa ja kun kehityssuunta on tämä, taloyhtiöiden korjaustarve saattaa helpohkostikin ylittää taloyhtiön arvon jopa suhteellisen lähellä kasvukeskuksia. Tuleeko näistä vielä isokin yhteiskunnallinen ongelma ja kriisi, kun eläkeläisten kertaalleen maksamat asunnot todetaan purkukuntoisiksi? Tämä toki on taloudellisesti ja rakennusteknisesti ihan mahdollinen ja realistinen skenaario, mutta jos näin käy, se tulee aiheuttamaan suurta katkeruutta ja vastakkainasettelua niitä kohtaan, joiden asuntojen arvot jatkavat hurjaa nousua kasvukeskuksissa.

Erinomainen kirjoitus kaikkineen! Turussa asuntosijoitusta harjoittavana ja etuovea kokojan harrastuksen vuoksi seuraavana voin jotain kommentoida. Turussa on ainakin kaksi aluetta joissa korjausvelkaa on aivan järjetön määrä. Varissuo on toinen, joka alueena muutenkin on monen mielestä kyseenalainen. Siellä on paljon taloja joita ei varmasti ikinä tulla korjaamaan. Toinen jolla valtava korjausvelka on Hepokulta. Pidetään ihan hyvänä alueena, keskustaan matkaa se 3,5km. Siellä on valtavat urakat alkamassa, täällä lisää asiasta: https://www.kotitalolehti.fi/korjausvelka-romahti-niskaan-hepokullassa-…;

Tosin artikkelin kanssa olen tästä täysin eri mieltä: ".. ja alueella on tehty vilkkaasti asuntokauppaa. Myyntiin tulleet pienemmät asunnot ovat solahtaneet nopeasti sijoittajien salkkuun." Ainakin etuoven myyntilistoilla samat asunnot olleet kauan myynnissä.

Siellä on myynnissä aika paljon asuntoja jotka minun kokemuksen mukaan ei kyllä liiku, ja syy lienee aivan liian korkeat pyynnit. Tässä esimerkki, joita etuovesta löytyy useita: https://www.etuovi.com/kohde/20916346?haku=M1760126703 pyynti 99k€ ja remontin kustannukset tähän arviolta 102 817€. Tästä voisi remontoituna saada 800€/kk. Mutta ei mitenkään helposti. Ihan maksimi imo. Vastikkeet on jostain syystä hepokullassa korkeita (tässä 382,08€ eli 4,96€/neliö). Omistajan harmiksi en tästä sijoittajana voisi montaa kymppiä maksaa :/ Enkä ole vielä kehdannut laittaa 20k€ tarjousta sisään. 

0
0
22.11.2021 - 14:22

Proletaari

OP
+14
Liittynyt:
15.1.2018
Viestejä:
11
Tinggeli kirjoitti:

Kun vanhoja kertaalleen maksettuja omistusasuntoja puretaan, niin uudistuotanto rahoitetaan rakentamalla tiiviimmin ja enemmän korkeutta.

Tämähän toimii hyvin Helsingissä ja muualla kasvukeskuksissa, mutta entäpä Vihti, Riihimäki, Hämeenlinna, Heinola, Mikkeli, Kouvola, Jämsä, Pori, Vaasa, Kajaani, Iisalmi...? Näillä paikkakunnilla joko on jo, tai ainakin on pian, ylitarjontaa asunnoista. Kannattaako sinne rakentaa, ja saako rakennuskuluja katettua? Epäilenpä ettei saa. Näissä on paljon ison remontin tarpeessa olevia taloyhtiöitä, joilta alkavat hiljalleen lahota talot alle.

Tämä voi olla yksi sellainen potentiaalinen asia joka tulee jakamaan kansaa ja aiheuttamaan katkeruutta ja epätasa-arvon tuntemuksia, vaikka kyse onkin globaalista kehityssuunnasta. Esimerkiksi vaaleissa voi olla entistä enemmän vetoa retoriikalla, jossa syytetään esim vihreitä tai oikeistoa siitä, että ihmisten omaisuuden arvo pikkupaikkakunnilla on "romautettu". En siis itse usko tässä mihinkään salaliittoihin, mutta koetan tässä visioida millaisella retoriikkalla näihin yllättäen kodittomaksi joutuviin yritetään saada kontaktia. Ehkä, voi olla että tämä ongelma ei tule mitenkään eskaloitumaan.

Yksi oma veikkaukseni on että yhteiskuntaan tulee syntymään, ikävä kyllä, USA-tyyppinen polarisaatio, joka ei välttämättä noudattele 1:1 puoluerajoja eikä asuinpaikkaa tms mittareita, mutta tulee jakamaan porukkaa. En tiedä olenko vainoharhainen, mutta tällaisia fiiliksiä kyllä tulee kun liikkuu itse varsin monenlaisissa piireissä. Suomi on jo nyt melkoisen jakaantunut esim suhtautumisessa EU:hun. On isoja kuplia, joissa EU:ssa ei nähdä mitään moitittavaa ja se on pelkkää voittoa, ja vastaavasti isoja ryhmiä jotka eivät näe EU:ssa absoluuttisesti mitään hyvää.

"Liberaalit"

joita lopulta voi olla kuitenkin alle puolet kansasta. Nuorempaa, urbaanimpaa, koulutetumpaa porukkaa. Keskimäärin kuitenkin vaikutusvaltaisempaa porukkaa kuin "konservatiivit". Voitaneen pitää jonkinlaisena eliittinä ja koulutettuna kaupunkiväestönä.

  • Vihreät
  • Vasemmisto
  • SDP
  • Kokoomus enimmäkseen
  • (RKP?)
  • EU-myönteisyys jopa Suomen oman edun kustannuksella
  • Liberaali suhtautuminen siirtolaisuuten
  • Suhtautuu positiivisesti kaupungistumiseen

"Konservatiivit"

jotka keräävät ikääntyneempien, malammin koulutettujen, pienemmillä paikkakunnilla asuvien kannatusta. Ns. kansan syvät rivit.

  • Persut
  • Kepu
  • Osa kokoomuksesta
  • EU-kriittisyys
  • Massasiirtolaisuuden vastustaminen
  • Suomen etujen ajaminen EU:n etujen sijaan
  • Kokee kaupungistumisen olevan poliittinen valinta, jonka takana ovat EU ja "liberaalit"
0
0
22.11.2021 - 15:22

Tinggeli

+3012
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939

Oma kirjoitus liittyi juuri tähän mainitsemaasi PK-seudun asuntotilanteeseen ja PK seudullahan on paljon 60-70 luvulla kiireessä rakennettuja lähiöitä, joiden elinkaareksi silloin suunniteltiin vain 30 vuoden ikää (sillä tavallahan ne myös rakennettiin). Muuttotappioalueilla (tai paikoilleen jämähtäneillä) ei tietenkään voida toimia samalla tavalla eli uusituotanto rahoitetaan kasvattamalla huoneistojen määrää. Jo nyt on niin, että useilla alueilla (mm. mainitsemissasi kaupungeissa) ei rakennuksia juuri kannata peruskorjata vaan ne puretaan, eli ei tarvitse odotella edes sinne vuoteen 2050. Lisäksi perinnöksi jäävät asunnot saattavat olla jo nyt melkoinen riesa perinnön saajalle. sad

Proletaari kirjoitti:
Suomi on jo nyt melkoisen jakaantunut esim suhtautumisessa EU:hun. On isoja kuplia, joissa EU:ssa ei nähdä mitään moitittavaa ja se on pelkkää voittoa, ja vastaavasti isoja ryhmiä jotka eivät näe EU:ssa absoluuttisesti mitään hyvää.

Ei ole koskaan hyvä jos ihmiset ovat aivan ääripäissä. Se estää kehityksen. Itse olen edelleen EU ja EURO myönteinen, mutta näen silti EU:ssa paljon huonoa ja lähimmenneysyydessä EU:n päätöksissä enemmissä määrin huonompaa kuin 15 vuotta sitten. Kun tunnustaa että kannattamassaan vallitsevassa tilassa, järjestelmässä tai puolueessa on vikoja, niin silloinhan on mahdollisuus kehitykseen ja vallitsevan tilan parantamiseen.

Kyllä EU:n etu voi joskus olla Suomenkin etu. Tai tämähän pitäisi olla lähtökohta. Ei ole vain viimevuosina oikein toteutunut, kun kaikki ajavat vain oman maan agendaa ja siinä pieni Suomi häviää. EU:n pitäisi unohtaa tälläinen oman maan etujen ajaminen ja alkaa ajamaan EU:n etua, jäsenmaiden (siis muidenkin) etu huomioiden. Esimerkiksi miten nuo kriisirahastojen rahat kanavoituu eri maihin. Ei ole lainkaan ihme että rahasto asia otettiin agendalle ja mihin maihin ne rahat kanavoituu, kun katsoo minkä maan henkilöt ajavat näitä asioita ylimmällä tasolla (esim Italian Draghi).

Proletaari kirjoitti:

"Liberaalit"

  • Vihreät
  • Vasemmisto
  • SDP

Minä en kyllä näkisi nykyistä viher-vasemmistoa liberaaleina. Ennen olivat, mutta nykyinen toiminta jossa määrätään miten toiset saa toimia, puhua tai jopa ajatella ei täytä liberalismin tunnusmerkistöä.

 

 

 

 

 

0
0
22.11.2021 - 15:26

Proletaari

OP
+14
Liittynyt:
15.1.2018
Viestejä:
11

Pikaisina kommentteina, että minäkään en pidä nykyistä vihervasemmistoa todellakaan liberaaleina, siksi tuo termi olikin lainausmerkeissä. Itse he kuitenkin pitävät itseään erittäin liberaaleina, kuten myös USA:n liberaalit jotka myöskään eivät ole kovinkaan liberaaleja useinkaan.

En itsekään pidä EU:ta mitenkään mustavalkoisesti hyvänä tai pahana. Kannatan hyvin vahvasti vapaakauppa-aluetta ja tiivistä yhteistyötä monissa asioissa, mutta onhan tuo nykyinen viritys aika kauhea eikä kenelläkään taida olla mitään järkevää visiota miten homma saataisiin ratkaistua. Pahoin pelkään, että EU tulee menemään suuntaan, johon suurin osa suomalaisista ei haluaisi sen menevän, ja perusteluina käytetään joko todellista tai kuviteltua yllättävää pakkotilannetta. Yhteinen valuutta hyvin erilaisissa yhteiskunnissa ei toimi ilman tulonsiirtoja, joten tulonsiirtounionin suuntaan ollaan menossa. Kukaan ei vaan äänestäisi valtaan sellaisia puolueita jotka sitä ajavat, joten käytännössä homma toimii niin että siihen ei haluttaisi mennä, mutta on pakko. Koska ei ole mitään järkevää keinoa erota EU:sta, ei ole muuta keinoa kuin seurata ja selitellä sitten kotona että pakko oli. Ilman EU:ta, etenkään näin ei-NATO-maana, ei ole hyvä olla, mutta EU:n etu ei läheskään aina ole Suomen etu. Onneksi sentään suht usein myös on.

Asunnoista vielä sen verran, että noissa ei-kasvavien paikkakuntien vanhoissa asunnoissa taitaa asua valtaosin ihmisiä, jotka ovat kuvitelleet asuvansa siinä loppuikänsä maksellen pelkkää vastiketta kun kerran asunto on jo maksettu. Veikkaan, että parku ja katkeruus tulee olemaan suurta kun käy ilmi että talot menevät purkuun. Syyllistä tullaan etsimään muualta kuin peilistä.

 

0
0
24.11.2021 - 11:49

Willem

-34
Liittynyt:
9.9.2021
Viestejä:
27

-Suomen korkeat verot, matalat palkat ja kehnot säät tulevat johtamaan pätevien osaajien maastamuuttoon. Samalla maa kannustaa anteliaalla sosiaaliturvalla kehitysmaista matalan osaamistason porukkaa tänne. Tämä yhtälö tulee kriisiytymään jossain vaiheessa.

-Huolestuttava osa Suomen poliitikoista, mediasta, yliopistoista ja virkamieskunnasta on wokettunut ja omaa marxistisen ideologian. Tulee johtamaan USA:n kaltaiseen tilanteeseen, missä tummempia rikoksentekijöitä kohdellaan silkkihansikkain ja kantaväestöä päin vastoin. Samoin maahanmuuttajat saavat positiivista erikoiskohtelua työn- ja opiskelijahaussa.

-Kaikki yhteiskunnalliset instanssit harjoittavat jo nyt väestön aivopesua woke-ideologian taakse. Kehottavat nuorisoa muuttamaan maailmaa. Mahdollisuus Maon Kiinan tyyliseen kulttuurivallankumoukseen tulevaisuudessa.

 

 

0
0
30.1.2022 - 13:36

Jaatinen

+28
Liittynyt:
29.9.2019
Viestejä:
36

Tämä on mielestäni copy/pasteamisen arvoinen (50 vuotta sitten):

"VEROHALLITUS on valittanut valtion elokuvalautakuntaan elokuvatarkastamon päätöksestä sijoittaa tunnetun elokuvaohjaajan Sam Peckinpahin elokuva ”Olkikoirat” normaalin 10 prosentin huviveroluokkaan.

Verohallituksen mielestä veroa tulisi periä 30 prosenttia, koska sen mielestä elokuva on sisällöltään huono sekä taiteelliselta ja siveelliseltä laadultaan heikko. ”Olkikoirat” on Peckinpahin uusin elokuva.

Päätöstä elokuvan määräämisestä 10 prosentin veroluokkaan edelsi elokuvatarkastamossa tiukka äänestys. 10 prosentin veroluokka tarkoittaa sitä, että pääsylipputuloista peritään tämän suuruinen huvivero."

Aki olisi sijoitettu 70-luvulla veroluokkaan 100+, mie olisin selvinnyt vähemmällä ehkä 90%

0
0
30.1.2022 - 17:29

esavainen

+72
Liittynyt:
26.8.2014
Viestejä:
60

Avaaja heitti kysymyksen metsäteollisuuden tulevaisuudesta. En oikein tiedä, mitä povata. Suomalaislähtöiset firmat kehittävät kyllä uutta tehokkaasti, mutta ei niitä uusia tuotteita Suomessa valmisteta, kuten Björn Wahlroos suoraan sanoikin viime vuonna ykkösaamussa. UPM juuri kertoikin seuraavan sukupolven biopolttoaineiden valmistuksen menevän Rotterdamiin. Sellunkeitto kannattaa hyvin, mutta EUlla on pelottava määrä metsiin kohdistuvaa sääntelyä vireillä. 

Metsäomaisuus on mielestäni kovissa hinnoissa juuri nyt. Sitä en suosittele, enkä varsinkaan metsärahastoja. 

Entä Suomi sitten? Ikääntyvä väestö. Laskevat PISA-tulokset kertovat koulutuksen rapautuimisesta, 1990-luvun varusmiehet juoksivat cooperissa keskimäärin 2700 metriä, nykyiset 2300. Uhkatekijöitä on. Mitkä ovat vahvuudet? Rahaa sijoitetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja biodiversiteetin suojeluun, mutta entä koulutus, liikuntasektori tai terveydenhoito? Milloin valtio lakkaa velkaantumasta? Miksi ulkomaiset yhtiöt investoisivat Suomeen? Tai edes kotimaiset?
 

 

0
0
30.1.2022 - 18:11

Perassic Park

+350
Liittynyt:
2.3.2020
Viestejä:
174

Verotamme itsemme köyhiksi.

Metsänomistajan näkökulmastani nykyverotus johtaa melko nopeasti kysymykseen koko omistusmuodon järkevyydestä Suomessa.  Metsänomistaja saa käytännössä tuloa harvoin ja käytännössä tuotto syntyy päätehakkuussa, jolloin kasvatusaikaa on kulunut 70-100 vuotta. Ennen kuin tähän vaiheeseen päästään metsätilasta on maksettu kolmesta neljään kertaan perintöverot. Maksaakseen perintöveron, pitää aina maksaa PO-tulovero että pääsee perintöverojen maksuun.

Sama ongelma on yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Ideologisista syistä halutaan leikata ajateltua etua välittämättä riskeistä. Uusi sukupolvi ei peri aiemman kokemusta, ainoastaan yrityksen. Sukupolvenvaihdos on aina saranakohta yrityksen olemassaolon jatkolle. Jos tulee epäonnistuminen, perintöverot jäävät silti jatkajien niskaan. Suurelta osin tästä syystä hyviä firmoja pannaan myyntiin ja maastamme puuttuu vastaava perheyritysten massa joka on esim. Saksan menestystekijä.

Veron tuoton kerrotaan olevan joku, mutta huomioida sen aiheuttamia tappioita. Liikaa joudumme antamaan etumatkaa naapurimaillemme, jotka kaikki ovat ymmärtäneet tästä luopua.

Ehkä ohi aiheen. Mutta jos Suomen pitäisi parantaa juoksuaan, meidän tulisi pyrkijä omistajuuden ja sen arvostuksen osalta ykköseksi. Puhutaan uusista yrityksistä ja että Suomen pitäisi olla kilpailukykyinen yrityksille. Yritysten takana on  ihmisiä, omistajia -jotka viimekädessä ratkaisevat yrityksen kohtalon. Onko Suomi miten kilpailukykyinen heidän näkökulmastaan?

Nykymenolla olemme velkaantunut ja näivettyvä, heikkenevän huoltosuhteen maa. Jos olisin raveissa, löisinkö vetoa Suomi -nimisen ravurin puolesta? Vastaavalla logiikalla ulkomaiset investoijat Suomea seuraavat..

Vieläkö kansalaissodan henkinen taakka maassamme vaikuttaa, mutta jotenkin aivan uuden innon ja uskon koko maan henkiseen ilmapiiriin pitäisi saada puhallettua..

 

0
0