Mikä muuten on mielipiteesi bitcoiniin nykyisin? Yhä useampi tunnettu sijoittaja tuntuu olevan kääntänyt jossain määrin kelkkansa bitcoinin suhteen ja ottanut sen osaksi allokaatiotaan. Löytyykö kryptoja Nomadien salkusta?
Olimme mukana nousussa luokkaa 13k->18k. Periaatteessa haluaisimme jatkuvasti omistaa näitä(bitcoin, ethereum), mutta toki näin nopea nousu houkuttaa ottamaan voitot kotiin. Mulla ei vahvaa näkemystä tähän.
Mitä mieltä Mikko on ns. counterfeit shorttauksesta, jossa ei edes lainata lyhyeksi myytyä osaketta? Myydään siis asiaa, jota ei ole edes hallussa.
Lienee mahdollista ainakin jenkeissä, onko myös Suomessa? Etelä-koreassa taisivat tehdä siitä rangaistavaa hiljattain.
Olen lukenut että niitä käytetään surutta kurssimanipulaatioon vähävaihtoisissa lapuissa.
Mä en ikinä ole kuullut tuosta termistä. Jos tarkoitat naked shorttausta, niin ei sekään ole varsinaisesti helppoa. Yhdysvalloissa ei ole käsittääkseni yleisesti mahdollista myydä osaketta(poikkeuksia on), ellei lainaa saatavilla. Jos myyt jotain, niin sun pitää toimittaa se T+2, jolloin tarvitset lainan ellet jo omista.
Hyvä kirjoitus ja plussaa etenkin noista case esimerkeistä. Enpä ollut aiemmin myöskään ajatellut, miten shorttaajat houkuttelevat regulaattoreita tutkimaan huijaavia yrityksiä. Miten pitkiä kirjoituksessa mainitut shorttipositionne ovat keskimäärin olleen?
Kiitokset jälleen! Olisiko vielä mahdollista saada vähän lisää käytännön tietoa kohderyhmälle, jolla on teoreettista ymmärrystä, mutta käytännön kokemusta vain Nordnetin minifutuureista. Millä välittäjällä shorttaamisen hoidatte? Onnistuuko aina vain parilla napinpainalluksella vai pitääkö vallan jopa soittaa joskus jollekin? Kuinka paljon mahdollisuuksia on Pohjoismaissa vai keskittyykö käytännön syiden takia Amerikkaan pääosin? Lainankoroista tuossa olikin jo lyhyesti, oliko niihin jotain lisättävää vielä. Tai vastaavia asioita, joita en osaa kysyä.
Counterfeit nimike tulisi ilmeisesti siitä että naked shorttauksessa tavallaan luodaan tyhjästä ylimääräisiä valeosakkeita, koska niitä ei ole myyntihetkellä lainattu mistään. Ja jotkut sivut listaavat että näitä valeosakkeita voi olla useita kymmeniä prosentteja päivittäisestä lyhyeksimyynnistä. Jatkuvana toimintana siis osakkeita on käytännössä markkinoilla enemmän kuin niitä oikeasti on olemassa. Ja olisiko tällä jo vaikutusta kurssitasoon? Tavallaan laimentamassa yhden osakkeen arvoa?
Hyvä selvitys lyhyeksi myynnistä. Sen toinen puoli on se, että sopivasti hoidetut osakerahastot saavat tuottoja lainaamalla omistamiaan osakkeita shortaajille. Osakkeethan on lainattava jostakin.
Asia käy ilmi, jos tarkastelee rahaston sääntöjä. Eräässä omistamassani rahastossa on teksti:
Mikäli Rahasto harjoittaa arvopaperilainausta kustannusten pienentämiseksi,
Rahasto saa siitä perittävistä kuluista 62,5 % ja XxXx arvopapereiden
lainaajana loput 37,5 %. Koska arvopaperilainauksesta syntyvien tulojen
jakaminen ei nosta Rahaston toimintakustannuksia, tätä osuutta ei ole laskettu
mukaan juokseviin kuluihin.
Tällä tavalla hyvin hoidettu, aktiivinen rahasto saa ylimääräisiä tuloja, joilla se voi peitota indeksin, jota seuraamaan se on perustettu. Säännöt kannattaa lukea.
Mielenkiintoista onkin, mistä Mikko ja kumppanit lainaavat osakkeet shorttaamiseen ja paljonko se maksaa?
Ymmärrän kyllä esimerkiksi Nordnetin sertifikaatit, mutta käytättekö suoraa lainausta ja jotakin, joka on erityisen edullinen.
Käsittääkseni Interactive Brokerssilla on mahdollista shortata vähän harvinaisempiakin osakkeita ja futuureilla toimii indeksi- ja raaka-aine shorttaukset näppärästi
Käsittääkseni Interactive Brokerssilla on mahdollista shortata vähän harvinaisempiakin osakkeita ja futuureilla toimii indeksi- ja raaka-aine shorttaukset näppärästi
IB:lla voi shortata melkien mitä tahansa, mutta se muuttuu koko ajan. Tulee jotain shortti kieltoja varsinkin paljon laskeville osakkeille. Kodakiakaan ei päässyt shorttaamaan silloin, kun se jonkun koronaan liittyvän uutisen takia nousi käsittämättömästi. Byndilla oli sama juttu ajoittain kauan sitten, kun sen arvo raketoi IPO:n jälkeen.
Shorttaaminen on helppoa IB:lla ja Nordnetissa. Myy vain osaketta jota ei ole. Tai myy enemmän kuin omistaa jos haluaa long-position siirtää suoraan shortiksi, joka on joskus kätevää.
Käsittääkseni Interactive Brokerssilla on mahdollista shortata vähän harvinaisempiakin osakkeita ja futuureilla toimii indeksi- ja raaka-aine shorttaukset näppärästi
IB:lla voi shortata melkien mitä tahansa, mutta se muuttuu koko ajan. Tulee jotain shortti kieltoja varsinkin paljon laskeville osakkeille. Kodakiakaan ei päässyt shorttaamaan silloin, kun se jonkun koronaan liittyvän uutisen takia nousi käsittämättömästi. Byndilla oli sama juttu ajoittain kauan sitten, kun sen arvo raketoi IPO:n jälkeen.
Shorttaaminen on helppoa IB:lla ja Nordnetissa. Myy vain osaketta jota ei ole. Tai myy enemmän kuin omistaa jos haluaa long-position siirtää suoraan shortiksi, joka on joskus kätevää.
Et voi IB:llä shortata osaketta, ellei sitä saa lainaksi. Se, ettet huomaa sitä mitenkään myydessä, on sitten eri asia. Systeemi tsekkaa tuon sekunnin murto-osissa.
Paljon laskeneita osakkeita voi shortata, mutta niissä on silloin uptick rule rajoitus.
Kiitokset jälleen! Olisiko vielä mahdollista saada vähän lisää käytännön tietoa kohderyhmälle, jolla on teoreettista ymmärrystä, mutta käytännön kokemusta vain Nordnetin minifutuureista. Millä välittäjällä shorttaamisen hoidatte? Onnistuuko aina vain parilla napinpainalluksella vai pitääkö vallan jopa soittaa joskus jollekin? Kuinka paljon mahdollisuuksia on Pohjoismaissa vai keskittyykö käytännön syiden takia Amerikkaan pääosin? Lainankoroista tuossa olikin jo lyhyesti, oliko niihin jotain lisättävää vielä. Tai vastaavia asioita, joita en osaa kysyä.
Nordnetilla automaation. Joskus voi soittaa ja kysyä, jos ei ole listalla. IB:llä täysin automaationa. Sitten on jotain muitakin keinoja, mutta niitä on ehkä turha tässä käsitellä.
Montella kirjoitti:
Kiitokset jälleen! Olisiko vielä mahdollista saada vähän lisää käytännön tietoa kohderyhmälle, jolla on teoreettista ymmärrystä, mutta käytännön kokemusta vain Nordnetin minifutuureista. Millä välittäjällä shorttaamisen hoidatte? Onnistuuko aina vain parilla napinpainalluksella vai pitääkö vallan jopa soittaa joskus jollekin? Kuinka paljon mahdollisuuksia on Pohjoismaissa vai keskittyykö käytännön syiden takia Amerikkaan pääosin? Lainankoroista tuossa olikin jo lyhyesti, oliko niihin jotain lisättävää vielä. Tai vastaavia asioita, joita en osaa kysyä.
Kiitos! Joskus täytyy soittaa, mutta 99% ajasta kaikki tosiaan automaationa. Pohjoismaissa on vähemmän toki tapahtumia, mutta toisaalta yhtiötuntemus on parempi. Mutta jos isoja ja nopeita liikkeitä hakee, niin Yhdysvalloissa niitä paremmin löytyy.
mskomu kirjoitti:
Hyvä kirjoitus ja plussaa etenkin noista case esimerkeistä. Enpä ollut aiemmin myöskään ajatellut, miten shorttaajat houkuttelevat regulaattoreita tutkimaan huijaavia yrityksiä. Miten pitkiä kirjoituksessa mainitut shorttipositionne ovat keskimäärin olleen?
Nikola on ollut on-off sen jälkeen kun sitä lainaksi on saanut järkevällä korolla (taisi olla toukokuu, kun oli secondary, missä float lisääntyi). GSX on elokuulta ja Beyond Meat ollut myös on-off, mutta nyt vakiona ainakin pari kuukautta. Aika tyypillinen aika on ollut parista viikosta useampiin kuukausiin. Tällä hetkellä on Teslaakin shorttina, enemmän vielä jos to-pe vielä nousee, mutta siinäkin ajatus että tuskin vuodenvaihteessa enää (S&P500 rekyyliä etsimässä). Muutenkin on vähän reilu kymmenkunta pitempää shorttia. Penumbrassa oli tänään palkkapäivä, kun he vihdoin vetivät viallisen tuotteensa markkinoilta. Siinäkin olisi mielenkiintoista olla pitkään shorttina, kun johto vaikuttaa vähän mädältä, mutta koitetaan pitää kiinni alkuperäisistä suunnitelmista.
Hatunnosto täältä erinomaisen sijoitusblogin pitämisestä! Mielenkiinnolla olen lukenut kirjoituksiasi alusta asti.
Kyselen hyviä vinkkejä missä pitää suht nopeasti likvidoitavaa 50k€ käteisvarantoa. Tämä ei kuulu muuhun sijoitusvarallisuuteeni ja tarvitsen käyttöön mahdollisesti päivän parin varoitusajalla. Tavoitteena kohtuullisen matalariskinen pieni tuotto. Vaihtoehtoina olen itse harkinnut korkean luottoluokituksen bondi-ETFiä, mutta parhaat tuotteet on merkitty dollarissa tuottaen valuuttariskiä. Euroissa merkityistä löysin tämän Lyxor ESG Euro Corporate Bond (DR) UCITS ETF - Acc. Svea pankki tarjoaa säästötilille 0,8% korkoa, parempaa en löytänyt muilta.
Hatunnosto täältä erinomaisen sijoitusblogin pitämisestä! Mielenkiinnolla olen lukenut kirjoituksiasi alusta asti.
Kyselen hyviä vinkkejä missä pitää suht nopeasti likvidoitavaa 50k€ käteisvarantoa. Tämä ei kuulu muuhun sijoitusvarallisuuteeni ja tarvitsen käyttöön mahdollisesti päivän parin varoitusajalla. Tavoitteena kohtuullisen matalariskinen pieni tuotto. Vaihtoehtoina olen itse harkinnut korkean luottoluokituksen bondi-ETFiä, mutta parhaat tuotteet on merkitty dollarissa tuottaen valuuttariskiä. Euroissa merkityistä löysin tämän Lyxor ESG Euro Corporate Bond (DR) UCITS ETF - Acc. Svea pankki tarjoaa säästötilille 0,8% korkoa, parempaa en löytänyt muilta.
Kiitos bronto kommenteista! Olisi kiva olla joka asian asiantuntija, mutta tässäkään asiassa en sitä ole.
Itse pitäisin vastaavassa tilanteessa vaan tilillä, mutta toivottavasti löydät jonkin paremman ratkaisun. Euroopassa yli prosentin tuoton saaminen ilman mitään riskiä on luonnollisesti vaikeaa. Tarkoituksella on luotu tilanne, jossa ilman riskiä ei saa edes inflaation verran tuottoa.
Korko-etf:n pulma on oston ja myynnin kulut, joka Nordnetissä voi korkeimmillaan olla 15 euroa per kauppa. Lisäksi noteerauksen vuoksi siinä on osto- ja myyntihinnan ero - spread - joka voi olla harvakseen liikkuvassa yllättävän iso. Pieniä eriä on ollut vaikea liikutella etf:ssä edullisesti.
Parhaimmaksi olen nähnyt laittaa pienet erät - tyypillisesti osingot - korkorahastoon, etteivät ne olisi jouten. Korkorahastoista ja niiden tuotoista saa helpoiten tiedot vaikkapa Osakesäästäjien keskusliitto Ry:n Viisas Raha-lehdestä: Markkinat - Viisas Raha
Vastaavaa luetteloa löytyy myös muistaakseni Veronmaksajien keskusliiton Taloustaito-lehdestä. Niissä on myös tieto juoksevista kuluista.
Korkorahaston kulut ovat melkein etf:n luokkaa, mutta rahan siirtäminen sinne ja omaan käyttöön on ollut halvempaa. Itse käytän JP Morganin ja Blackrockin eurobondirahastoja.
Jenkkien bondi-etf:t ovat tällä hetkellä -8...-4% miinuksella euroissa dollarin arvon heikkenemisen vuoksi vaikka niissä korkotuotto omassa valuutassaan on ollut ihan kelpoinen.
Arvoyhtiöitä tarkastellessa tulee usein esiin maininta, että niiden kassa on suuri. Aika tyypillisesti esimerkiksi Berkshire Hathawayn tai Applen kohdalla, joilla molemmilla on suuret vapaat omat pääomat.
Itse asiassa termi taseessa on Cash and equivalents ja se tarkoittaa muutakin kuin käteistä rahaa:
Cash equivalents are investments securities that are meant for short-term investing; they have high credit quality and are highly liquid.
Laitan tähän linkin Andrew Leftin ja Carson Blockin tuoreesta keskustelusta, jonka tänään katsoin. Liittyen siis viikon kirjoitukseen, koska videossa on syvemmin shorttaamisen ongelmakohdista. Tämä siis lähinnä lyhyeksimyynnistä kiinnostuneille. Nämä kaverit ovat 2010-luvun short bias sijoittajista näkyvimpiä. Siinä tulee paljon hyviä pointteja, miksei shorttaaminen ole niin helppoa kuin luulisi.
Tyypit tekevät todella hyvää tutkimusta yhtiöistä, mutta silti kolhut ajan myötä ovat pakottaneet katsomaan myös long-sijoittajien ja huijareiden näkökulmasta. Muuten jää jyrän alle. Muutenkin Carson Blockin Zer0es.tv videot ovat hyviä asiasta kiinnostuneille.
Ajattelin kirjoittaa ajatuksia joulupyhien kunniaksi pienellä filtterillä. Enemmän siis fiilistelyä kuin huolellista analyysiä.
Toivottavasti aikaa riittää myös tulevina päivinä. Vähän aina arvoitus. Nyt laitan ajatuksia peleistä.
Pelit
Tykkään pelata pelejä. Viime vuosina olen pelannut enemmän pleikkaria, mutta loppusyksystä ostettu Legion 7 -pelikannettava on ollut kätevä PC:n lisääntyvään nakuttamiseen. Sain ruuhkavuooden keskellä pelattua viitisen uutta peliä läpi ja jotain vanhojakin tahkottua (CIV6 moninpelissä). Uskon, että kaikista viihdemuodoista pelit tulevat olemaan mielenkiintoisin sijoituskohde. Pelaamisen kasvu ja parempi rahaksi muuttaminen tuovat tuplavivun yhtiöiden tuottoihin. Matthew Ballin haastattelussa on hyviä pointteja pelaamisesta. Uskoisin, että jokainen sukupolvi pelaa enemmän ja enemmän ihmisiä haluaa elää paljon virtuaalitodellisuuksissa, oli se sitten ihmisille hyvä tai ei.
Control oli yllättävän hyvä peli. Sain sen pelattua vasta kuukausi sitten. Oli kyllä tarkoitus pelata se heti julkaisun jälkeen. Mutta kiire ja vähän vaisut arviot jättivät asian unholaan. Sen takia Remedyn osakekin taisi jäädä ostamatta. Jos olisin pelannut, niin varmaan ainakin 10->25 euroa olisi ollut aika simppeli holdi etenkin EPIC-diilin jälkeen. Nyt osake on noussut aika railakkaasti ja vaikeampi ostaa. Olen muutamia kertoja kyllä omistanut matkan varrella, mutta iso liike on mennyt ohi. Ymmärrän kyllä, miksi peli ei ollut jättihitti. Siinä oli bugeja ja suhteellisen pieni budjetti näkyy esimerkiksi tykinruoan yksipuolisuudessa. Vaikka peli oli lyhyempi kuin myös pelaamani ison budjetin Last of Us 2, tykkäsin Controllista oikeastaan enemmän. Remedyn pitäisi laittaa enemmän raahaa peliin, jotta 5m+ täyshintaista myyvä peli joskus saadaan aikaan. Last of Us maailma oli paljon laajempi ja hienompi, mutta Controllissa oli hyviä ja omaperäisiä oivalluksia. Tuli vähän mieleen yli 20 vuoden takainen suosikki Deus Ex.
Kuitenkin hyvän pelin ja hitin välillä on yleensä aika pieni ero. Kaikessa viihteessä aika pieni osa hiteistä kerää suhteettoman suuren osuuden rahasta. 20/80 sääntö ei ole riittävän jyrkkä. Jos katsoo leffoissa, mitkä keräävät yli miljardin tuotot, ne ovat lähes aina niitä satojen miljoonien budjetilla tehtyjä.
Peli on kuitenkin riittävän hyvä, että Remedyllä tuntuisi olevan valmius tehdä joskus myös se hittipeli. Etenkin EPIC-diilin mahdollistamien lisäresurssien avulla. Kun yhden hittipelin tekee, niin sitten voidaan lyödä vaan ne DLC:t ja jatko-osat päälle. Siinä mielessä, vaikka osake näyttää kalliilta, tuo optionaalisuus perustelee aika hyvin hintaa. Toki jos hittipeli jää tulematta, varmaan jossain vaiheessa osaketta saa selkeästi halvemmalla. Toisaalta itsenäisten pelistudioiden vähyys ja siihen liittyvä myyntioptio tukee kurssia, vaikka viivästyksiä ja pettymyksiä tulisikin.
Cyberpunk 2077:n piti olla vuoden merkkitapaus. Julkaisua koko ajan siirrettiin. Kun joulukuun 10. päivä peli julkaistiin, selvisi myös siirtojen syy. Homma ei oikein vieläkään toiminut. Etenkin konsoleilla peli oli aivan liian buginen.
Itsekin ihmettelin, kun pelin tutorialissa oli jo käynyt kämmi, johon hakkasin päätäni puoli tuntia. Ja jonka olisi pitänyt selvitä aika helposti testaamalla peliä koekaneilla. Sitten kun pääsi auton rattiin, niin palmuja kasvoi tiestä täysin järjettömästi ja muuta mukavaa. Pari kertaa peli heitti yllättäen ulos.
Parin päivän tauon jälkeen peli alkoi kuitenkin toimia. Itse olen ollut pelistä enemmän innoissani kuin GTA vitosesta. En usko, että Cyberpunkin on saumaa samanlaisiin myyntilukuihin, mutta toisaalta vähän pienempikin olisi kova homma — GTA 5:n myyntiluvut lienevät jossain 7 miljardin dollarin paikkeilla, eli ihan eri sfääreissä kuin mikään muu viihdetuote. Cyberpunk ilmeisesti myi 13 miljoonaa kappaletta melko nopeasti refundeista huolimatta.
Pelin tekijän CD Projectin Varsovassa listattu osakekurssi tuli huipuista 40 % alas. Toki osake oli jo älyttömässä hypessä peliä odotettaessa. Ja toki EV/sales on edelleen yli kympin ensin vuoden ennusteilla, vaikka kauan odotettu peli on vasta julkaistu. Olisin toivonut osakkeen laskua 150 zlotyyn, mutta pitää kyllä harkita nykyisellä 260 zlotylla ostoa. Joka tapauksessa tätä haluaisi omistaa pitkällä tähtäimellä, joten osaketta voisi lisätä, jos kurssi vielä valuu.
Pelin maailma on jännittävä ja hieno. Se ei ole ihan niin hyvin toimiva kuin GTA 5:ssä, mutta toisaalta tulevaisuuteen sijoittuva maailma on itselleni ja monelle muulle varmaan mielenkiintoisempi. Vaikka moni pelin käyttämä idea onkin muista scifi-maailmoista tuttu, peli onnistuu yhdistämään niistä melko eheän ja jossain määrin uskottavat tulevaisuuden. Moni asia säilyy nykyisellään, mutta sitten ihmisiä parannellaan kaikenlaisella tekniikalla. Suuret yhtiöt päättävät maailmanmenosta. Cyberpunkin tehtävätkin ovat omasta mielestä mielenkiintoisempia kuin GTA:ssa. Tykkäsin Witcher pelisarjan kaikista peleistä, ja ne ovat näyttäneet, että hyvillä peleillä on pitkä elinikä. Sen takia täysi pommi julkaisussa ja pettyneet kuluttajat eivät välttämättä ole niin iso ongelma kuin nyt ajatellaan. Ainakin PC:ssä bugeja alkoi korjaantumaan todella nopeasti. Ja uusi konsolisukupolvi varmasti auttaa konsoliongelmaan. Jos peli on riittävän hyvä ja hienoon maailmaan saadaan koko ajan uutta mielenkiintoista sisältöä, en näkisi ylittämättömänä ongelmana aluksi pettyneitä kuluttajia.
Itse haluaisin ennen kaikkea sijoittaa peliyhtiöön, joka pystyy luomaan hienoja maailmoja. Tulevaisuudessa näen useampien ihmisten käyttävän tuhansia euroja yhteen peliin, ja luovan toisen identiteetin niissä. Sen takia olen paljon kiinnostuneempi CD Projectin kaltaisesta studioista kuin mobiilipelejä tekevistä firmoista.
Kaksi muuta peliä mitä pelasin, olivat God of War ja uusin Call of Duty — Modern Warfare moninpelineen. God of War oli hyvin tehty peli. Viihdyttävä mäiskintä ok juonella ja kauniilla maailmalla. Mutta hieman turhan suoraviivainen peli omaan makuun mennäkseen klassikkopeliksi. Yksi syy pelata se oli, että peli on omistusyhtiö Sonyn tytäryhtiön tekemä. Sony meni kyllä myyntiin viimeisen ralliin. Mutta periaatteessa Sony on mielenkiintoinen viihdeyhtiö ja arvostus ei vieläkään kohtuuton.
Call of Duty oli laadukkaasti tehty, mutta turhan lyhyt yksinpelikampanja. Juonessa venäläiset oli kuvattu epäinhimillisinä hirviöinä. Ilmainen moninpelilisäosa Modern Warfare on noussut todella suosituksi tänä vuonna. Activision Blizzard löytyy salkusta, tosin valitettavan pienellä osuudella.Se olikin yksi syy koittaa moninpelia. Itse en innostu battle royale pelimuodosta kovin paljoa. Peliä täytyisi pelata aika paljon, jottei olisi sotatantereen paisti. Ja itselläni ei ole oikein riittävästi aikaa ja motivaatiota treenata. Samasta syystä en innostunut Fortnitestakaan, mutta ymmärrän kyllä viehätyksen massojen suhteen. Jatkossa kaikilla alustoilla toimiva peli on vaatimus, ei poikkeus. Ihmiset haluavat pelata suosikkipeliään sekä kännykällä että konsolillaan.
Toivoisin uudelta vuodelta, että ihmiset lähtevät rokotteen myötä matkailemaan ja tapaamaan toisiansa, jotta pelimyynti laskisi vuositasolla. Koska pelyhtiöiden painon toivoisi olevan nykyistä suurempi ja alhaisempiin hintoihin on aina mukavampi ostaa. Pelaaminen on oma suosikkini yhtiöiden tutkimistavoista. Mikäs sen hauskempaa kuin käyttää työaikaa pelejä pelaamalla ja siten yhtiöitä analysoiden.
Btw. Hyvä tiivistelmä peliyhtiöistä podcastissa Atte Riikolalta ja Verneri Pulkkiselta (Joka on ainoa todistettavasti Mäkistä parempi Civ6 pelaaja)
Ropen ystäville voin suositella Pillars of Eternity. (1. pelattuna, 2. listalla)
Tarina kulkee, ja vaikka toistoa on, niin moniin "pulmiin" löytyy useampi ratkaisu. (Tekijät ovat olleet Fallouteissa mukana)
Steam alesta koppasin kaikki Monkey Islandit kyyttiin alle 8€, vaikka ne olenkin vuonna 1998 klikkaillut lävitse =)
Teen ensimmäistä kertaa yli kolmen vuoden kirjoittelun aikana vähän laajempaa katsausta siitä, mitä olen kirjoittanut. Sillon tällöin luen kyllä vanhoja juttuja, mutta nyt ajattelin käydä asiat läpi vähän systemaattisemmin. Tästä saa irti pari asiaa:
1. Oppii jotain omista ajatusvääristymistä ja voi saada ajatuksia, miten asiat olisi voinut tehdä paremmin. Joskus voi jopa taputtaa itseään olalle.
2. Teen samalla koonnin kirjoituksista tänne sekä yritän kommentoida, miten näen joitakin asioita nyt. Laitan koonnin myös ensimmäiseen postaukseeni, niin helpottaa asioiden löytämistä. Koska työstän pääasiassa asiaa lasten nukkuessa, niin aikaa rajallisesti ja varmasti oleellisia asioita jää poiskin.
Yksi mikä tuli mieleen, kun luin täältä foorumilta lyhyitä kommentteja öljystä on, että jätin yhden kolumnin/kirjoituksen kokonaan julkaisematta. Asia oli öljystä ja siitä on jo kolme kuukautta aikaa. Koska en saa tänään koontia vielä valmiiksi, ja tarkoitus oli julkaista jotain joka päivä, niin julkaisen kirjoituksen 13.9.2020, joka siis jäi julkaisematta. Toki vanhan jutun julkaiseminen sen jälkeen kun ollaan casella iso tili tehty, on tietty mälsempää kuin etukäteen. Mutta ajattelin, että osaa ihmisistä se voi silti kiinnostaa.
Öljyn hinnan nousu ensi vuonna
Otamme ilmastonmuutoksen hyvin vakavasti, eikä öljyntuotanto ole sen kannalta ongelmaton ala sijoittaa. Asiat eivät kuitenkaan aina ole yksinkertaisia. Hiilivero ja vaihtoehtoisten energialähteiden tukeminen olisi parempi keino vähentää liikenteen päästöjä kuin pelkkä öljyntuotannon vaikeuttaminen. Jos laitamme öljytuotantoon kapuloita rattaisiin ilman panostuksia kysynnän vähenemiseen, voi sillä olla ikäviä seuraamuksia myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Inflaatio, talousongelmat ja populismi ovat mahdollisia seurauksia öljyn hinnan voimakkaasta noususta. Tietty vakaus auttaa myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Mitä nopeammin öljyn kulutus laskee, sen parempi. Mutta olisi parempi, jos se tapahtuu innovaatioiden ja tukien kautta, ei uuden energiakriisin takia.
Yhteenveto:
Kun maailmassa tapahtuu jotain ennennäkemätöntä, se avaa usein myös poikkeuksellisia sijoitusmahdollisuuksia. Yksi selkeä paikka, missä ainutkertaista on tapahtunut, on öljyn kysynnän lasku Covid-19 myötä. Öljyn kysyntä on laskenee tänä vuonna 8-10 %, kun esimerkiksi finanssikriisissä 2008-2009 kysyntä laski 2% ja palautui nopeasti ennätystasoille sen jälkeen. Seurauksena on ollut öljyn hinnan lasku voimakkaista tuotannon sulkemisista huolimatta.
Arvioimme, että jos kysyntä nousee lähivuosina aiemmalle vuoden 2019 tasolla, tarjontapuolella on vaikeuksia vastata tähän, ellei hinta nouse merkittävästi. Lentoliikenteellä menee varmasti monta vuotta palautua, mutta kehittyvien markkinoiden muun kysynnän kasvun myötä kokonaiskysyntä voi palautua jo ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Öljy-yhtiöissä ei tällä hetkellä ole hinnoiteltu perinteistä optionaalisuutta, vaan ne hinnoitellaan pysyvästi alhaisen öljynhinnan mukaan. Kysynnän palautuminen aiemmalle tasolle vaatisi rokotteen ja talouskasvua. Suhteellisen hyvän suojan tuova rokote ensi vuodelle näyttää nyt hyvin todennäköiseltä, koska niin moni tutkimushanke on antanut lupaavia tuloksia.
Öljy ja öljy-yhtiöt näyttävät valmiilta viimeiseen suurempaan nousuun ennen kuin ne ovat valmiita kassavirtaa tuottaviksi, mutta kutistuviksi tupakantumpeiksi.
Kysyntä&tarjonta
”The cure for low oil prices is low oil prices”
GMO:n kuvaaja raaka-ainesyklistä:
Olemme nyt kohdassa Alhaiset raaka-ainehinnat -> halvat arvostukset -> tuotantoa leikataan, ja seuraavaksi siirrymme syklin suhteen kuvaajan vasemmalle puolelle.
Viimeisen 10 vuoden aikana OPEC ulkopuolinen tuotanto on noussut vain Yhdysvaltojen tuotannon lisäyksen verran. Tämä siitä huolimatta, että vasta nyt 2010-2015 sadan dollarin öljyn hintaan tehdyt pitkäaikaisten investointien tuotannon lisäykset alkavat hyytyä. Suurista investoinneista huolimatta perinteinen öljyntuotanto ei ole enää juuri kasvanut. Lisäys on tullut Yhdysvaltain liuskeöljystä (shale oil). Vuoden 2014 lopun öljynlaskun jälkeen investointeja öljyntuotantoon on leikattu voimakkaasti. Pandemiasta johtuneen hinnanlaskun myötä ja öljyn tulevaisuuden kyseenalaisuuden vuoksi ns. pitkän syklin investointeja vältetään entistä enemmän. Vaikka öljyntuotannon luonnollinen hiipuminen on korkeammalla tasolla kuin ikinä (lähinnä koska öljyntuotanto on jatkuvasti kasvanut), porataan öljyä vähiten 30 vuoteen:
Usein väärinymmärretty ajatus on, että öljyntuotanto pysyisi ennallaan, vaikka alalla ei merkittävästi investoitaisi. Kuitenkin joka vuosi joudutaan uusilla investoinneilla korvaamaan monta miljoonaa barrelia päivässä, koska olemassa olevien öljylähteiden tuotanto heikkenee jatkuvasti reservin ehtyessä.
Liuskeöljy on kuitenkin erilainen öljyntuotantomuoto, koska uuden öljylähteen tuotanto vähenee jo ensimmäisten kuukausien jälkeen poikkeuksellisen nopeasti. Mitä enemmän tuotantoa on, sitä enemmän pitää porata pysyäkseen edes paikallaan tuotantoluvuissa. Ja nyt porataan ylivoimaisesti vähiten kymmeneen vuoteen.
Ala on ongelmissa, eikä sieltä ole enää kasvua odotettavissa alle 50 dollarin öljynhinnalla. Yhtiöiden strategia on kautta linjan muuttunut niin, että tuotantoon investoidaan vain kassavirran puitteissa. Hyvillä yhtiöillä tämä on ollut oma valinta sijoittajien painostuksella, heikommilla taas pankin sanelema. Aiemminhan sektori on mielipuolisesti hukannut satoja miljardeja tuotannon kasvuun ilman, että siitä olisi sijoittajille näyttää tuloksia tai arvonnousua.
Jos haarukoidaan, että öljyn kysyntä on 8 miljoonaa alle normaalitason ja OPEC on leikannut hieman alle tuon, ja öljyvarastot jossain määrin jo laskevat, herää kysymys, mistä lisätuotanto saadaan, kun kysyntä palaa.
Vastaus on, että alhaisella öljynhinnalla OPEC on ainoa taho, jolla on mahdollisuus nostaa tuotantoa oleellisesti. Mutta se ei tee sitä 40 dollarin hinnalla. Saudi-Arabia tarvitsee ensi vuonna budjetin tasapainottamiseen 66 dollarin öljyä, ja näinkin alhaiseen lukemaan on päästy kivuliaalla ja kiihtyvällä säästäväisyydellä. Samoin muut maat ovat heikossa taloustilanteessa. Saudi-Arabia juuri hylkäsi suunnitelman nostaa potentiaalista tuotantoa, joten edes näille maille voimakas tuotannon lisäys ei tulisi olemaan helppoa.
55-70 dollarin tasolla alamme nähdä taas selkeää aktiviteettia tuotannon nostamiseen. Öljyalalla liuskeöljyä lukuunottamatta tuotannon lisäys ei kuitenkaan tapahdu nappia painamalla. Isot uudet hankkeet ja mereltä pumppaaminen vaativat usein yli viiden vuoden investoinnit. Olemassaolevilta öljykentiltä saadaan jonkin verran lisätuotantoa nopeasti, mutta siinäkin matalalla roikkuvat omenat on usein jo poimittu.
Markkinat ennakoivat fundamentteja
Olisi houkuttelevaa odottaa tilannetta, jossa maailmanlaajuiset öljyvarastot palaavat normaaleille tasoille. Öljyn ja öljy-yhtiöiden hinnat ovat siinä vaiheessa jo liikkuneet. Sen takia, jos on selkeä näkemys, että viimeistään ensi keväästä lähtien öljyn hinta nousee nykytasoilta, on hyvä ostaa jo laskeviin kursseihin. Yleensä pidämme keskihinnan alentamista huonona strategiana, mutta jos on selkeä pidemmän ajan näkemys, se voi olla ennalta päätetty taktiikka.
Yllättävän nopeasti voimme mennä täydestä ankeudesta pelkoon, että mistä ihmeestä öljyn tuotannon lisäys jatkossa tulee. Toki tuotannon lisäys tulee, jos hinta nousee riittävästi. Se vain ei välttämättä tule niin nopeasti, etteikö hinta voisi myös ylireagoida lyhyellä aikavälillä ylöspäin. Tästä syystä näemme kohtalaisen todennäköisyyden, että WTI-öljyn hinta nousee lähivuosina edes joksikin aikaa nykyisestä 37 dollarin hinnasta jopa yli 100 dollarin hintaa.
Öljyn sijoitusmahdollisuuksissa upsiden suuruus ei kuitenkaan ole mielenkiintoisin asia vaan tilanteen epäsymmetrisyys. Näkemyksemme mukaan öljyn hinnan merkittävä lasku ensi vuonna on hyvin epätodennäköinen. 20-30 dollarin öljy pudottaisi tuotantoa entistä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät enää kohtaisi. Sen sijaan öljyn hinnan tuplaantuessakin nopea tuotannon nostaminen voi osoittautua vaikeaksi investointiajoista ja liuskeöljyn tuottajien strategian muutoksesta johtuen.
Positiointi:
Viimein öljyfutuurien positiointi alkaa olla viestiä, että hedge fundit, CTA:t ja yksityiset ovat luovuttamassa öljyn hinnan suhteen.
Öljyssä viimeisen kymmenen vuoden aikana spekuloijien matala sijoitusaste on ollut usein hyvä ostopaikka ja korkea sijoitusaste myyntitilaisuus.
Koska sijoittajilla on luontaisesti enemmän tarvetta suojautua öljyn hinnan nousulta, on öljyn spekulatiivisten positioitumisen painuminen negatiiviseksi hyvin harvinaista. Tällaisessa tilanteessa olisimme hyvin positiivisia öljyn hinnan kehityksen suhteen. Short squeeze tilanne on syntynyt usein positioinnin ollessa alhainen.
Pointteja öljy-yhtiöistä
Valuaatiot suhteessa muuhun markkinaan eivät ole koskaan olleet näin alhaisia.
ESG asiat ovat paranemaan päin. Emme koskisi kanadalaisiin öljyhiekka-tuottajiin sentään, koska se on ilmaston kannalta aika karmiva tapa tehdä öljyä. Suuret öljy-yhtiöt laajentavat koko ajan uusiutuvaan energiaan. Vaikka tuotot sieltä ovat maltillisia, voi pitemmällä aikavälillä katsoa yhtiöiden menevän oikeaan suuntaan. Myös pienemmät poraajat ottavat ilmastoasioita huomioon esimerkiksi käyttämällä dieselin sijaan enemmässä määrin aurinkoenergiaa tuottamaan energiaa öljynporaukseen. Suunta on usein tärkeämpi kuin tila. Nestettä pidettiin kymmenen vuotta sitten öljynjalostajana ja palmuöljyn takia viidakkojen tuhoajana, mutta nyt se on noussut ESG-sijoittajien suosikiksi.
Alan kutistuminen ei välttämättä ole katastrofi, jos se tapahtuu ilman öljyn hinnan laskua pitkällä aikavälillä. Tupakkayhtiöt ovat olleet erinomainen sijoitus, vaikka tupakointi on mennyt pois muodista. Kun ei tarvitse investoida niin paljoa rahaa uuteen tuotantoon, kassavirta tuotannosta voidaan jakaa enenemässä määrin sijoittajille.
Bank of America Merrill Lynchin kyselyn mukaan energia on kaikkein hyljeksityin omaisuusluokka tällä hetkellä. Sektori on aliperformoinut markkinaa 40%+ tänä vuonna, eli enemmän kuin vuosikymmeniin.
Miten hyötyä öljyn hinnan noususta:
Öljy-yhtiöt
- Shale poraajat vihdoin houkuttelevia. Positiivinen FCF kattaa joillain yhtiöillä jo osingonkin alle 40 dollarin öljyhinnalla. 5 vuotta sitten olisi tarvittu tuplahinta.
- Isot öljy-yhtiöt kuten Equinor, Shell ja BP tekevät liikkeitä uusiutuviin energiamuotoihin. Heillä on globaalisti ammattitaitoista henkilökuntaa ja kokemusta isoista projekteista. Näiden yhtiöiden uusiutuvien energioiden liiketoiminnat ovat suhteellisen pieni osa liikevaihdosta, mutta se kasvaa ja tulevaisuudessa ne voidaan hinnoitella paljon korkeammilla kertoimilla suhteessa koko yhtiön arvostukseen.
- Pohjoismaissa Aker BP ja Lundin Energy ovat mukana etenkin Johan Svedrup öljykentällä, jonka tuotantokustannus on hyvin alhainen ja volyymi kasvava. Yhtiöt ovat suhteessa vähemmän riskitön kohde, koska tulevien vuosien korkeat vapaat kassavirrat ovat hyvin ennakoitavissa (toki öljyn hinnasta riippuvat, mutta joka tapauksessa kannattavat). Toki näille yhtiöille öljyn hinnan on noustava, jotta kurssi nousisivat.
Öljy-futuurit ja optiot niihin. Meillä on tarkoitus ostaa vain yli vuoden päähän sopimuksia, koska polku ja öljykäyrän rakenne on turhan vaikea ennustaa. Jos pandemia johtaa uusiin rajoittamistoimiin, ei hyvin lyhyen aikavälin futuureissa ole paljoa suojaa. Mutta teema ”mitä alhaisempi hinta seuraavat 6kk, sitä korkeampi myöhemmin” tekee kauempana erääntyvistä sopimuksista houkuttelevia
Inflaatio. Öljyn hinnan vaikutus inflaatioon on huomattavasti alhaisempi kuin edellisen korkean inflaation aikaan 1970-80 luvuilla. Emme ennusta tällaisen ajan paluuta, mutta toisaalta nykyisin markkinahinnat eivät ennakoi mitään inflaatiota. Omistamalla inflaatiosta hyötyviä tai edes siitä vähän kärsiviä yhtiöitä tai muita assetteja parantaa omaa hajautustaan. Kulta, velkakirjojen välttäminen, pankit, arvoyhtiöt ja hyvän hinnoitteluvoiman yhtiöt esiintyvät edukseen, jos inflaatio kiihtyy edes vähän.
Öljysijoitusteeman ongelmat:
- Öljyn hinta ei välttämättä nouse. Suurin uhka on, että kulutus ei palaa ennakoidulla tavalla. Ihmiset jäävät etätöihin ja lentoliikenne vähenee pysyvästi.
- Öljy-yhtiöiden tulokset voivat nousta öljyn mukana, mutta hinnoittelukertoimissa voidaan mennä alaspäin. Yhtiöiden tulevaisuus voidaan nähdä muutaman vuoden päästä entistä synkempänä. Kuitenkin mahdollisesti 5-10 vuoden päästä öljyn kulutus lakkaa kasvamasta, jolloin huoli yhtiöiden ns. loppuarvosta nostaa päätään. Kuitenkin näemme, että moni yhtiö voisi tehdä tulevina vuosina 20-30% vapaata kassavirtaa matalista investoinneista johtuen, joten moni yhtiö maksaisi arvonsa takaisin korkeamman öljyn tilanteessa jo viidessä vuodessa. Kuitenkin tarkoitus on luopua öljyosakkeista ensimmäiseen isoon nousuun.
Öljyn hintaa on vaikea ennakoida. Se on monimutkainen peli. Nyt käsissä oleva tilanne tarjoaa mielestämme varsin hyvän odotusarvon hintaan ja sektoriin panostamiseen 1-2 vuoden aikajänteellä. Alle 40 dollarin hinnalla on vaikea löytää öljylle tuotantoa edes tilanteessa, jossa kysyntä lakkaa kasvamasta. Tilaisuus ei ole upside mielessä poikkeuksellinen, mutta pienen downside-riskin (ainakaan merkittävällä todennäköisyydellä pidemmissä sopimuksissa) takia treidi on epäsymmetrinen.
____________________________
Koska kirjoituksesta on jo tosiaan yli kolme kuukautta, laitan muutaman kommentin vielä nykytilanteesta. Näkemyksemme mukaan öljy ei ole enää niin houkutteleva kuin 10 dollaria alempana, mutta se on edelleen riittävän houkutteleva. Olemme myyneet suurimman osan öljyntuottajista kaikkien omistusten noustessa yli 50%, muttei öljyfutuureita ja optioita ensi vuoden lopulle. Öljyntuottajissa on epävarmaa kuinka ne hinnoitellaan jatkossa, kun kuitenkin uskomme sähköautojen nykyistä konsensusta nopeamaan läpilyöntiin. Toki hyvä pitää mielessä että Länsimaissa öljyn kysyntä ei ole noussut enää vuosikymmeniin, vaan kaikki kysynnänlisäys on tullut kehittyviltä markkinoilta ja enemmän ja enemmän liikenteen ulkopuolelta.
Vaikka koronan toinen aalto on tiukimmillaan, on hyvä huomata, että liikenne teillä ei ole reagoinut kuten keväällä.
Floating storage on palaamassa tavalliselle tasolle. Viime aikoijen voimakas lasku yhdessä Libyan miljoona barrelia/d lisäyksen kanssa on saanut maissa olevien varastojen laskun hidastumaan. Mutta rokotteen myötä kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti maalis-huhtikuusta alkaen.
Öljyvarastojen lasku hidastui siis selkeästi joulukuussa, oman arvion mukaan varastot eivät laske alkuunkaan. Mutta sitten toisaalta nyt Covid-19 on pahimmillaan koko hässäkän aikana. Edelleen varastotasot ovat poikkeuksellisen koholla, mutta toisaalta uskomme öljyn hinnan liikkuvan ennen kuin varastoissa näkyy selkeä normalisoituminen. Sijoittajat yrittävät ennakoida tulevaa, ja hinta tuppaa liikkumaan ennen fundamentteja.
Yhdysvalloissa poraus ja fracking tekee nousua, mutta hyvin alhaisilta tasoilta. Frac spreadin pitäisi nousta 400 kohdille, että öljyntuotanto ei jatkossa kutistu Yhdysvalloissa. Koko alan suhtautuminen tuotantoon on muuttunut, ja jatkossa pyritään saavuttamaan vapaita kassavirtoja - ei vain tuotannon lisäystä.
Lentoliikenteen palautuminen on avain öljyn hintaan. Jos lentäminen palautuu täysin, on nykyiselläkään hinnalla vaikea löytää riittävästi tuotantoa. Me olemme optimistisia lentämisen palautumisesta. Paljon patoutunutta kysyntää lähteä lomalle tai ulkomaille tuttuja/sukulaisia tapaamaan. Jo yli 2/3 palautuminen vuoden sisällä riittää tiukentamaan öljyn kysyntä/tarjonta tilanteen, vaikka OPEC+ purkaisi tuotannon leikkaukset. Bidenin Iran-politiikka on kysymysmerkki, mutta luultavasti siinäkin menee yli vuosi, ennen kuin Iran pääsisi markkinoille. Ja, jos demokraatit eivät voita Georgian molempia runoff paikkoja, senaatti yrittää estää liennytyksiä Irania kohtaan. Siksi näyttäisi, että 2021 vuoden loppupuoliskolla tilanne näyttää öljyn hinnan kannalta edelleen positiiviselta. Sentimentti ja positiointi on siirtynyt hyvin positiivisesta longin kannalta neutraaliksi. Toisaalta kun trendi on nyt puolella, koitetaan pysyä kelkassa.
Se minka oon pienella kokemuksella pelimaailmasta huomannut, on etta aanekkain osa gameriesta on kylla vihaista sakkia. Minusta tama avaa aivan kasittamattomia mahdollisuuksia sijoittajalle. Vahan aikaa sitten oli Square Enix ja nyt CD projekt. Gamerit masinoi kampanjoita joiden tarkoitus on kaataa firma. Bugien takia. Jos katsoo vaikka Cyberpunkin arvosteluja niin on merkillepantavaa kuinka polarisoituneita arviot ovat. Viitta tahtea ja yhta. Hyvin vahan valimaastoa. Kategorisesti vaan ostaa studioita kun gamerit vihastuu ja sijoittajat pelastyy. Profit.
Jatkan fast&furious linjalla, eli kirjoittelen nopeasti ja liikaa miettimättä
Osakehuuma ja treidausvillitys
Aloitin oman sijoittamisen vuoden 1999 puolivälissä. Ostin muistaakseni Jot Automationia, Perlosta ja Stonesoftia suunnilleen sen verran, että vähintään pari prosenttia meni siihen kympin kaupankäyntipalkkioon. Olin jo innostunut aikaisemmin osakkeista, mutten tiennyt niistä kovin paljoa. Ostin osakkeita, koska ne vaikuttivat nousevat taivaaseen.
15-vuotialle pääoman tuplaaminen ja yli tuhannen euron tekeminen olivat maailman kahdeksas ihme. Mietin vain mistä saisin enemmän rahaa ostaa näitä kultamunia. Lintsasin yläasteelta treidatakseni listautumisanteja. Käytännössä ostin, ja pienellä pääomalla olematon allokaatio ei edes paljoa haitannut.
Kävin keskustelupalstoilla ja sain ihan oikeata tietoakin siitä analyysipalvelusta, minkä nimeä en enää muista (Jyrki Uurasmaa oli siinä puuhamiehenä muistaakseni). Olin silti täysi tollo, vaikka jonkin verran aikaa olin osakkeisiin laittanutkin.
Toki en osannut myydä ajoissa, ja hävisin kaikki voittoni. Sain vuoden 2000 lähteneen laskumarkkinan verotappiot lopullisesti käytettyä vasta vuonna 2003. Toki vuodelta 1999 tuli ihan hyviä voittojakin, joten pari vuotta meni pääomien suhteen vain hukkaan.
Alamme olla vähän samanlaisessa markkinassa. Remppamiehet kyselevät Teslasta, bitcoin nousee päivittäin 10% ja nollaliikevaihtoset firmat pyörivät miljardien tai jopa kymmenien miljardien markkina-arvoissa. Monissa asioista ei ole enää päätä eikä häntää. Toki myös hyvin pieni joukko hullutuksista osoittautuu hyvin kaukonäköiseksi.
Esimerkkinä shorttasin 130 dollarista QuantumScape nimistä firmaa 50 miljardin markkina-arvosta. Firma on suhteellisen hyvännäköinen, mutta oleellista liikevaihtoa odotetaan vuodelta 2025. Jouduin ottamaan kiinni shortin 110 dollarissa, kun lainakorko nousi 600%/annum, jolloin hommassa ei olisi oikein mitään järkeä.
Tuo on itseasiassa huono esimerkki, koska firmalla on lupaava tuote. Paljon kuvaavampia ovat EV-firmat joiden markkina-arvo on vain miljardeissa, mutta tuskin ikinä tekevät voittoa, koska tuotteella ei ole mitään kilpailuetua.
Yleisesti teknologiayhtiöissä tilanne on hieman eri kuin vuonna 1999. On paljon hyviä yhtiöitä, joista voi varmasti sanoa, että ne pärjäävät jatkossa ja tekevät hyvää tulosta. Mutta hinnatkin ovat aika railakkaita. Parempi laatu ja alhaiset korot voivat johtaa siihen, että hyvin monet firmat kasvavat arvoonsa. Mutta parhaat tuotot ovat silti takanapäin.
Sitten päästään sentimenttiin. Twitterissä ja Tiktokissa influenserit jakavat osakevinkkejä. Suomalaisella Sijoitus&Treidaus Discord-ryhmällä on yli 2000 käyttäjää. Kaverit, joiden en tiedä olevan kiinnostuneita sijoittamisesta, kyselevät vetyfirmoista.
Olin myös 2009 alussa Nordnetissa vastaamassa Active Trader-ohjelmasta. He tuskin haastavat oikeuteen, jos pohdin jotain vanhoja tietoja. Olin myös ollut edellisen vuoden eQ:ssa seuraamassa miten kauppaa käydään, ja toisaalta tiesi aika hyvin ketkä FIM:llä kävivät kaikkein aktiivisimmin kauppaa. Seurasin kaikkien about yli sata kauppaa kuukaudessa tekevien aktiviteettia Nordnetissa ja jossain vaiheessa näki jopa kannattavuutta. Kun vähän laski asioita yhteen, niin Suomessa oli muutamia kymmeniä treidereitä, jotka voisivat sillä jotain elantoakin tehdä.
Tällä hetkellä Twitter profiileissa älyttömän monella lukee trader. Moni on jäänyt töistä pois treidatakseen.
Vuonna 2009 meillä Nordnetin trading huoneella oli kaksi kaveria. Kysyin about kaikkia aktiivisimmista ja potentiaalisista asiakkaista, josko niitä mitenkään saisi houkuteltua tilaan, johon saisi helposti kahdeksankin kaveria - ei juuri mitään kiinnostusta. Kun itse jäin treidaamaan ammatikseni, olin ison osan päivistä yksin tradinghuonessa, ja muuten kaverina oli lähinnä @hexhermoilija. Siis seuraavat 7-8 vuotta. Sen jälkeen alkoi vähän enemmän kiinnostusta olemaan.
Nykypäivänä Nordnet nelinkertaistaa tradinghuoneensa tilat, ja samaan aikaa Lepikon tradinghuone tarvitsi kaatoi seiniä, jotta saisi lisätilaa, kun tupa oli täynnä. Toki Suomessa lähtötasokin on hyvin alhainen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.
Huuman seurakseni moni kiinnostuu sijoittamisesta ja treidauksesta, ja pienestä osasta tulee huipputekijöitä. Mutta suurin osa polttaa näppinsä.
Lepikon kirja on kyllä hyvä yleisopastus treidaamiseen. Suomessa on tarvetta tuollaiselle. Mikään kirja ei kylläkään itsessään tee markkinavelhoja.
Sitten kun toisaalta lukee ihmisten kommetteja treidaamisesta ja osakkeista, niin menee vähän hiljaiseksi. Teknisen analyysin tunteminen ei vie pelaamaan huippujoukkueessa, se on vasta pääsylippu katsomoon. No siellä olin itsekin, jostain täytyy aloittaa. Tällä hetkellä treidaus voi jopa olla helppoa. Tulee mieleen lehtijuttu kaverista vuonna 1999. Jeppe vähän yksinkertaistettuna osti aina aamuisin Soneraa, ja keräsi isot voitot alkuillasta. Mutta toivoisi todella, että harvempi jättäisi päivätöitä yhden hyvän puolivuotisen takia.
Robin Hoodien yms ilmainen treidaus yhdistettynä urheilun loppuun teki pörsseistä kasinoita. Kuumia aloja treidataan kuten ihmiset lyövät vetoa. Fiiliksellä. Varsinkin Yhdysvaltojen markkinoilla on ihan turha kysyä, miksi joku osake nousee tänään 20%. Se nousee, koska osake on kuuma. On iso sektori osakkeita, joilla ei ole enää mitään tekemistä fundamenttien kanssa.
Nordnetin osake on hinnoiteltu niin, että 2020 olisi jatkossa normivuosi. Good luck with that.
Olen nähnyt vuosien varrella aika paljon vedätyshenkistä meininkiä, mutta nyt sekin strategia on aivan eri lailla tuottoisaa. Massa lähtee ostamaan yhteensä lappua sadoilla tuhansilla euroilla ihan vain koska joku toinen tyyppi ostaa ensin. Kymmenien miljoonien eurojen arvoinen firma liikkuu yllättävän pienestä lyhyellä aikavälillä. Itse päätin, että pyrin välttämään pienistä- ja keskisuurista yhtiöistä kirjoittelua.
Parin vuoden sisällä moni nousseista rakettiosakkeista palaa ja roihuaa. Riippuu ihan riehan jyrkkyydestä ja kestosta, kuinka pahaksi markkinat menevät ja vaikuttaako laskumarkkina lopulta oleellisesti reaalitalouteen.
Mutta koko osakemarkkinan kuvaaminen kuplana olisi väärin. Jos voit saada melko ennakoitavissa olevaa viiden prosentin tuottoa nollakorkoympäristössä, miten pörssi voi olla kuplassa. Vuonna 1999 REIT:jä ostanut teki kovia tuottoja seuraavat kymmenen vuotta. Osakekuplan huipulla oli helppo löytää kestävää 8% tuottoa jakavia yhtiöitä.
Suurin osa osakemarkkinoiden kuplista on kohdistunut yhteen tai muutamiin toimialoihin. Sen takia kaiken myyminen, koska osakemarkkinoilla kuplii, olisi kärpäsen ampumista tykillä. Meillä osakepaino on edelleen melko tuhti. Pitää tanssia, kun musiikki soi, vaikka välillä vähän pahaa tekeekin. Toki shorttina on myös iso pino hypeyhtiöitä, mutta niissäkin pitää olla hyvä riskienhallinta ja maltti mukana.
Olemme kuitenkin kehityksessä, joka on hyvin stereotypinen kuplan rakennus. Toki tällä kertaa kaikki voi olla toisin. Jos talous jatkuu hyvänä ja korot matalina, lasku voi tulla pöytään vain huonojen muttei surkeiden tuottojen muodossa. Toki ne pahimmat pommin menevät nollaan. Ja siis edelleen kirjoitan lähinnä niistä sektoreista, jossa on kuplintaa.
Toivottavasti ei tule liikaa norsunluutornista. Nämä kehitykset jatkuvat usein pitempään kuin uskoisi. Itsekin olin aikoinaan päättömänä kanana ostamassa teknoyhtiöitä. Se on helppoa tasan niin kauan kunnes kaikesta tulee helvetin vaikeaa.
Kiitos hyvästä postauksesta Mikko. Fast and furious tahti toimii ja sisältökin on hyvää.Big fan.
Tuota mahdollista tekno-osakkeiden kuplaantumista sivuten: mitä mieltä olet Alibaban viimeaikojen tapahtumista? Twitterissa mainitsit ostaneesikin. Uskotko, että kyseessä on vain hetkellinen hinnoitteluvirhe ja myyt korjaukseen vai onko tässä mielestäsi mahdollisuus päästä kohtuullisemmalla hinnalla pitkään tarinaan mukaan?
Kiitos hyvästä postauksesta Mikko. Fast and furious tahti toimii ja sisältökin on hyvää.Big fan.
Tuota mahdollista tekno-osakkeiden kuplaantumista sivuten: mitä mieltä olet Alibaban viimeaikojen tapahtumista? Twitterissa mainitsit ostaneesikin. Uskotko, että kyseessä on vain hetkellinen hinnoitteluvirhe ja myyt korjaukseen vai onko tässä mielestäsi mahdollisuus päästä kohtuullisemmalla hinnalla pitkään tarinaan mukaan?
Kiitos!
Alibabassa on aika selkeät poliittiset riskinsä. Sitten toisaalta meillä on Kiinapositiot nettoshorttina, joten olisi hyvä löytää myös longeja Kiinaan. Alibaballa on vahva asema ja keskiluokan pitäisi vaurastua tulevat vuosikymmenet, jos Kiinan johto ei pahasti tyri. Ajatus on pitkäaikaisesta sijoituksesta, mutten voi luvata, ettemme myy, jos se parissa viikossa nousisi 30%. Nykyisellä suunnitelmalla on pitkäaikaissijoitus. Alibaba alkaa lähestyä arvoyhtiötä alle 20 EV/FCF ja P/E luvuillaan. Mutta sitten kasvunäkymät ovat hyvät. Toistaiseksi osake ei ole vielä mikään salkun kulmakivi, mutta ihan jo oleellinen omistus. Tulee mieleen FAANG yhtiöt viisi vuotta sitten hinnoittelun kannalta.
Haluatko kenties paljastaa mita kiinanraketteja shorttaatte? Mun pitas keksia sielta jotain shorttavaa hedgemielessa. Oon miettinyt Pinduoduo:ta lahinna siksi etta jos CCP todella pistaa firmat ruotuun niin PDD karsii varmasti.
Haluatko kenties paljastaa mita kiinanraketteja shorttaatte? Mun pitas keksia sielta jotain shorttavaa hedgemielessa. Oon miettinyt Pinduoduo:ta lahinna siksi etta jos CCP todella pistaa firmat ruotuun niin PDD karsii varmasti.
No isoin shortti kiinalaisista on GSX, mistä olen aiemmin kirjoittanut. Kovasti odotuksissa, että osake ansaitusti nollataan, mutta pitää aina henkisesti olla valmistautunut osakekurssin tuplaukseenkin yhdessä yössä.
NIO:ta ollaan shorttina pääasiassa arvostussyistä. Kävin Shangaissa vierraillessani NIO:n myymälässä, eikä autoissa sinänsä ollut mitään vikaa. 70 miljardin dollan valuaatiolla yhtiö on arvokkaampi kuin Tesla vuosi sitten tai mikään yhdysvaltalaisavalmistaja. Mikä voi lopulta osoittautua oikeaksi, mutta kuten Tesla on näyttänyt, autojen massavalmistaminen ei käy käden käänteessä, ja seuraavan 2-3 vuoden aikana perinteisten autovalmistajien luulisi vähän skarppaavan, ettei kaikki uudet tulokkaat aja ohi. NIO, Xpen ja Li Auto ovat kaikki ihan potentiaalisia valmistajia, mutta niiden osakekurssit hinnoittelevat jo todella paljon. Aiemminkin näissä on toiminut kun myy pystysuoraan nousuun ja odottaa korjausta.
YY minimaalinen shortti myös. On ollut paljon muitakin, mutta kaikki on otettu voitolla kiinni.
Esim GSX:ssä olen pyrkinyt pitämään dollarimääräisen shortin vakiona, koska uskon, että osake on lopulta nolla. Jos taas shortti perustuu arvostukseen, mutta firma on ihan todellinen ja tuote ok, niin silloin yleensä pyrkii ottamaan useita 10-30% liikkeitä sen sijaan, että jumiutuisi shorttipositioon yli ajan.
Viime vuonna kävin läpi ammattitreidarin ja -sijoittajan uuraani läpi. Ajattelin nyt käydä blogini läpi. En ole oikein aloituksen jälkeen katsonut kuin satunnaisia postauksiani oppimismielessä. Olen kironnut, että juttujen löytäminen on niin vaikeaa. Ajattelin, että kun nyt lueskelen omia juttujani, niin jatko varten itse ja muut löytävät paremmin jutut, jos poimin tähän ensimmäiseen viestiin pitempien juttujen linkit, ja kommentoin jälkimietteitä. Kehittymisen kannalta virheiden bongaaminen on hyödyllistä, mutta toivottavasti löytyy jotain positiivisia huomioita. Olen nyt selkeästi yli kolme vuotta tänne kirjoitellut. Kirjoittaminen itsessään on jo hyödyllistä ajatusten selventämistä, mutta toki jälkikäteen arviointi tuo ylimääräisen perspektiivin. Itseasiassa kaikille markkinoiden voittamista haluaville suosittelen, että pyrkii arvioimaan erilaisten asioiden todennäköisyyksiä ja katsoo jälkikäteen, miten hyvin arvioit osuivat. Pitää nöyränä ja kehittää arviointikykyä.
Ei ollut ihan sellaista aikaa tähän laittaa, kun olisin toivonut. Kuitenkin tässä on aikajärjestyssä osa jutuistani sekä artikkeleina että foorumipostauksina. Tärkein huomio on kuin lukee vanhoja tekstejä on, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Usein on tärkeämpää miten reagoi asioihin kuin kuinka visionäärinen on. Siis aina välillä voi tehdä isoja tuottoja visiänäärisyydelläkin. Mutta, kun osuu jossain väärään, aika paljon pystyy korjaamaan asioita oikeilla seuraavilla päätöksillä.
Kommentti: Tuottotavoite 20-30% osoittautui yli puolet liian alhaiseksi. Toisaalta bias tuohon suuntaan on parempi, ja kuvaa omaa varovaisuutta. Ja toisaalta ehkä uran huonoin vuosi takana. Näkemys, joka toistuu myöhemminkin useissa kirjoituksissa: Markkinat ovat vähän vaarallisilla vesillä. Olen myöhemmin kirjoittanutkin, että en nähnyt muutosta markkinassa riittävän selvästi, ja varovaisuus oli ylimitoitettu. Myös keskuspankkien velkakirjabidin sitkeys ei ollut vielä ilmennyt. Toisaalta onneksi velkakirjojen shorttaus alkoi vasta, kun ne olivat jo nollissa.
Kokemuksen myötä sääntöjä voi rikkoa vähän enemmän. Yleisesti kuitenkin ongelmani on liian pieni riskinotto. Sinänsä olen sitä mieltä edelleen, että liian vähän riskiä on paljon parempi kuin vähän liikaa riskiä. Pitäisi kuitenkin päästä edes tilanteeseen, jossa on vain vähän liian vähän riskiä. Kokonaisuutena listaus on hyvä ja edelleen pätevä.
Artikkelissa sama varovaisuus jatkuu. Toki veikkailen jo ylilyöntejä teknologoiayhtiöissä, terveydenhoidossa, ja uusiutuvan energian yhtiöissä. Varovaisuuden sijaan, suurin moka oli, ettei näihin silti mennyt ylipainolla. Teknologiassa oli jo vuoden 2018 syksyllä vähän huuman makua, mutta vasta 2020 homma lähti kunnolla liekkeihin. ”Tekoälyyn, itseohjautuviin- ja sähköautoihin sekä uusiutuvaan energiaan” teemaan sijoittamisessa olisi ollun pari vuotta liian ajoissa, mutta palkinto lopulta älyttömän hyvä. Nyt on näissä tosiaan päästy euforiaan, jossa hinnoittelulla ei ole enää väliä. Kehittyvien markkinoiden ylipaino ei ollut katastrofi, mutta arvo-osakkeet olivat heikko valinta. Jos arvailee, että noususyklin lopussa mennään huumaan, niin miksei sijoittaisi sen mukaan? Osakevalinnat eivät olleet häävejä. Shorteista Neste ei olisi toiminut, mutta Finnair sentään oli aivan topissa. Onneksi vuoden aikana tuli joitakin parempiakin valintoja. Mutta tärkeämpi kuin mitä osakkeita ottaa on, kuinka paljon lopulta päätyy tekemään voittoa oikein menneillä valinnoilla ja paljon tappiota väärillä. Esimerkiksi Nordealla on joka vuosi tullut hyvää tuottoa longinakin, vaikka osake on mennyt alas.
Vaikka olin tuolloin bitcoiniin negatiivinen, se oli edelleen mielestäni hyvä call. Ja rahallisestikin tuotti. Kun bitcoinin arvo alitti 5000 dollaria, olen katsonut sitä enemmän longin kannalta. Nyt alkaa taas olemaan aika spekulatiivisia piirteitä, muttei olla vielä 2018 alun tunnelmissa. Rahaa on lyöty niin paljon systeemiin, ja osakemarkkinoiden huumasta päätellen en olisi yllättynyt, jos bitcoinin nousu vielä jatkuisi.
60% netto-osakepaino olisi varmaan ollut ihan sopiva. Aikamoista valuepainoa salkussa. Olisi pitänyt olla enemmän kasvuyhtiöitä. Viimeiset vuodet ovat olleet kyllä surkeita arvosijoittajalle. Silti silläkin puolella on ollut mahdollisuus tehdä hyviä tuottoja, mutta paljon suuremmalla kaupankäynnillä ja vaivalla kun momentum-nimillä.
Osaa näistä on noudattanut, mutta enemmänkin olisi voinut. Melko monet sijoitajat tietävät, mitä periaatteessa pitäisi tehdä. Mutta tekevät asiat silti väärin. Itseään voi pikkuhiljaa kuitenkin uudelleenohjelmoida noudattamaan enemmän strategiaa ja tekemään oikeita asioita. Tämä listaus ei tietenkään ole mitenkään kattava, mutta silti monta tärkeää juttua.
En linkkaa tähän listaukseen kaikkia päivätreidipäivityksiä. Tässä on hyviä esimerkkejä siitä, ettei osakkeet päivänsisäisesti käyttäydy aina loogisesti. YIT jatkoi tuosta joka päivä vaan alas, joten siinä olisi pitänyt pysyä vain isommin shorttina. Amer lasku taas oli vähän erikoinen, tuossa oli hyvät ostonpaikat pitemmällä tähtäimellä
Tämä nosto on muistutuksena, ettei yhtiötä kannata myydä pelkästään osakekurssin nousun takia. Vestas olisi nyt 3x. Toki se on nykyään vähän ylihintainen ESG-syistä, mutta voi hyvin pysyä ylihintaisena. Hyvistä yhtiöistä olisi pitänyt alhaisen koron takia nostaa arvostuskertoimia. Ongelma oli, että uskoin korkojen tulevan ylös.
Kasvu FAANG yhtiöissä jatkui kovempana kuin odotin. Ja toisaalta esim vaikka Apple ei ole kasvanut juurikaan, osakkeiden takaisinostot ja kertoimen tuplaantuminen ovat tehneet parissa vuodessa todella kovat tuotot. Applen kokonaistuotto on ollut yli 150% vaikka tulos ei juurikaan kasvanut. Olisin luullut, että Amazon olisi noista ajoista tuplaantunut, mutta tuotto on jäänyt vain 60%:n. Vaikka Amazon on edennyt liiketoiminnoissa huomattavasti Applea paremmin, hinnalla olikin väliä. FAANG:n ainoa arvoyhtiö oli lopulta ylivoimaisesti paras sijoitus 2,5 vuoden aikana. Oikeastaan kaikki olisivat olleet hyviä lisiä salkkuun, mutta vain Apple on tuottanut niin paljon, että 95% noususta missaaminen vähän kaivelee.
Alkuvuosi meni melko hyvin. Salkussa oli edelleen muutama pommi loppuvuotta varten (Lehto etenkin). Jälkikäteen katsottuna 2018 on ollut oman uran heikoin osakepoimintojen suhteen. Ne eivät tuottaneet mitään lisäarvoa. Mutta vuodet vaihtelevat, joskus osuu, joskus ei. Tesla short ihan järkevä tuon ajan tiedoilla, ja sen otin kiinni hyvään hintaan. Lopulta osoittautui, että Muskilla oli visio. Olisi vaan päässyt hieman helpommalla, jos olisi sotkenut pakkaa vähän vähemmän. Orion shortti oli todella onnistunut suhteessa pääomien kokoon tuohon aikaan. Päivätreidauksen tuottokäyrä kertoi, ettei riskiä ole alkuunkaan riittävästi.
Kannabis oli kuin olikin vain huuma. Shortilla tuli jonkin verran tiliä, mutta lopultahan shortattu ETF olisi laskenut lähes 80%. Itseohjautuvien autojen sijaan seuraava huuma keskittyi sähköautoihin ja yleisempään energiamurrokseen.
Vaikka tämän julkaisin, osake oli vielä pitkään hyvä lypsylehmä näissä julkaisuissa. Nyt lääke alkaa maturoitumaan niin paljon, että suuria yllätyksiä on vaikeampi nähdä.
59% vuosituotto. Treidaus kulki, mutta huonot pitemmät sijoitukset aliperformoivat totuttuun tasoon nähden dramaattisesti. Kuitenkin tappiot tuli leikattua riittävän nopeasti, jolloin suurimmat voitot olivat 4x verrattuna suurimpiin tappioihin. Tuntui, että kaiken kukkuraksi julkaisin kaikkein huonoimmat ideani julkisesti.
Jälkikäteen on mielenkiintoista huomata, että esimerkiksi jutussa mainitut Etsy, Ebay ja Verkkokauppa.com ovat pärjänneet paremmin kuin Amazon. Samoin monikanavakaupat Tokmanni, Pandora ja XXL ovat nousseet hurjasti toki käyden vielä alemmalla tasolla. Sen sijaan firmat joilla ei ole kilpailuetua ja verkossa homma ei toimi, ovat romahtaneet täydellisesti (Gamestop, Stockmann). Lopun ohjeet olivat siis ihan päteviä.
Euroopassa osakkeet eivät ole merkittävästi korkeammalla kuin tämän kirjoituksen aikaan, mutta Yhdysvalloissa ovat. Ankkuroin liikaa viimeaikaisiin tasoihin. 2018 osakkeiden lasku näytti tyhmältä ja 2019 keväällä osakkeet tuntuivat nousevan liikaa. Mutta mitä 20% oikeasti on markkinoilla. Olen ankkurointi biasta työstänyt, mutta hommaa vielä on.
Tämä oli ensimmäinen isompi päivitys Ville Hemmingin kanssa perustetusta Nomad Invest Oy:n strategiasta. Se on hyvä kehikko, jota on suht hyvin noudatettu yhdellä poikkeuksella. Momentum-strategia on ollut vähän alikäytössä. Mutta tulokset ovat olleet hyviä kokonaisuudessaan.
Olemme edelleen korkopapereita jonkin verran shorttina, mutta lopulta tuo korkojen shorttaaminen ohjasi huomiota liikaa sivuraiteilleen. Kyllä krapula on kaikin puolin varmaan edessä, mutta sen huolehtiminen kovasti etukäteen ei vain auta. Jos uskoo, että keskuspankit pumppaavat kuplan, nauti matkasta.
Sijoittaminen nollakorkoympäristössä on vaikeaa, jos on turhan nuuka hinnasta, mitä on valmis asseteista maksamaan. Kaikkea kuitenkin pitää verrata korkoihin.
1. Pitkän taloussyklin jälkeen olemme kääntymässä laskusuhdanteeseen tai 2. Taantuma onnistutaan välttämään ja osakekurssit nousevat voimakkaasti.
Mutta oikea vastaus olikin 3. Menemme taantumaan, mutta osakemarkkinat nousevat voimakkaasti. Markkina tekee usein juuri sen, mitä vähiten osataan ennakoida.
Näitä toivotaan varsin usein, mutta valitettavasti yleensä silloin kun tapahtuu, on kädet täynnä töitä ja työpäivän jälkeen aivot haluaa vain laittaa narikkaan kirjoittelun sijaan. Ehkä pitäisi keskittyä vähän harvempiin caseihin isommilla panoksilla, jäisi ehkä vähän kapasiteettia varastoonkin.
Ensin harmitti, että suojat ottivat liian nopeasti kiinn ja jäi liian vähän myymättäi, ja myöhemmissä kirjoituksissa harmitti, ettei ostanut riittävästi. Aika paljon jäi koronassa rahaa pöydälle. Mutta toisaalta ei ole häpeä ottaa joskus varman päälle. Kevät ei ollut kovin helppo henkisesti, kun lapset kotona ja täysi eristys päällä. Kaikki on todella helppoa jälkikäteen.
Tämä oli mielessä paniikin keskellä, mutta silti ostot olivat liian vaisuja. Ajatteli, että kyllä nyt isompi dippi edes tulee, jossa voi ostaa taas reilummin.
Mielestäni kirjoitus oli suhteellisen tasapainoinen. Jälkikäteen liian varovainen, mutta se ei historiallisesti ollut kovin huono lähtökohta. Tällä kertaa kaikki oli toisin.
Maailmantalous yllätti sitkeydellään. Sen pitäisikin näkyä osakkeiden arvostuksissa. Niin kauan kuin inflaatio on matala, periaatteessa kait voidaan pitää taantumat lievinä tai olemattomina pumppaamalla lisää rahaa systeemiin. Vuoden 2008-2009 arvet haittasivat näin optimistisen näkemyksen ottamista vielä tuossa vaiheessa.
Öljyoptio treidi, joka olisi voinut olla loistava. Oli näkemys, muttei riittävää panosta. Toki vuoden parhaita treidejä, mutta 1% pääomasta tuohon laittaminen 0,1% sijaan olisi tuottanut vähän erilaisen lopputuloksen.
Kommentti: Onneksi treidi ja sijoitukset menevät hyvin, vaikka osakepaino on turhan alhainen.
Välikommentti: Olen monesti suhteellisen optimistinen rokotteista yms, mutta sitten se ei oikein näkynyt positioissa. Jossain määrin kyse oli mokasta, mutta osittain myös pääoman suojelun priorisoimisesta. Tottakai tuottojen maksimoiseksi pitäisi koko ajan mennä isommalla riskillä, mutta kunkin pitää sijoittaa/treidata luonteensa mukaisesti. Me olemme suhteellisen varovaisia.
Se oli hyvä kirjoitus ja takinkääntö Nomadeilta. Katsotaan koko vuotta. Ensimmäiset kolme neljännestä +33% tuotto. Viimeinen neljännes +43%. Kaunein asia markkinoilla on, että vaikka missaat liikkeen, jota ei olisi saanut missata, seuraava on aina oven takana.
Jos jotain opin sosiaalipsykologiaa treidaamisen ohella opiskellessa, se on kognitiivinen dissonanssi. Se on hyvä konsepti mietiskellä behavioral finance bias-kirjaston lisäksi. Kognitiivinen dissonanssi selittää yllättävän monet näistä vääristymistä. Usein pitää lähteä sinne epämukavaan päähän, eli jännitteen purkamisen sijaan muuttaa näkemyksiä.
Olo oli tosiaan nuijittu. Se olo ei aina katso tuottoja. Olo on kokonaisuus. En vaan mitenkään voinut ymmärtää miksi Latour veti 65% preemiolla. No aika nopeastihan osake oli enää 30% preemiolla sen jälkeen, kun pääomistaja laittoi osakkeita myyntiin. Treidissä jäi todella paljon rahaa pöydälle, koska otin tappioita kiinni. Mutta se oli 100% oikea päätös. Ei voinut tietää, että sekoilu purkautuu kohta. Ja henkinen pääoma on tärkeämpää kuin rahallinen pääoma. Jos joku positio haittaa yöunia (Latour tuli kirjaimellisesti uniin), sitä leikataan — ei välttämättä aivan surkeimpaan hintaan, mutta suhteellisen nopeasti. Tämän päätöksen jälkeen pari kuukautta on mennyt kuin siivillä, sekä fiiliksen että tuottojen suhteen.
Käytättekö mitä välittäjää bitcoinin treidaamiseen? Ja miten valitsitte em.
Tuntuu että välittäjiä on runsaasti mutta luotettavuudesta ei tietoa.
Kiitokset etukäteen
Käymme kauppaa pörssilistatuilla johdannaisilla. Esim futuurit ja sertifikaatit(en edes varma onko oikea termi). Multa ei kannata kryptokaupankänynnist kysellä. Kryptoketju on siihen parempi.
Kun täällä muutenkin ihmiset kyselevät kaikenlaista, niin heitetään nyt itsekin. Oletteko Nomadilla seuranneet Kiinan teleoperaattoritilannetta? Nythän on mielenkiintoinen erikoistilanne päällä, kun USA:n bannit taitavat pakottaa NYSEen rinnakkaislistattuja firmoja pois listalta ja en nyt ole ihan varma, onko vielä jotain erillisiä rajoitteita jenkkisijoittajille. Joka tapauksessa USA:ssa on jouduttu myymään aika raskaalla kädellä. Näkisin tämän aika harvinaisena erikoistilanteena.
Ymmärtääkseni Kiinassa teleoperaattorimarkkina on käytännössä kolmen pelurin hallussa ja tällainen jakohan on aika tyypillinen muissakin maissa. Kiinan 2. suurin, China Telecom, kävi alle maaliskuun koronapohjien ja on nyt jokseenkin sillä tasolla - P/E on reilu 7. Toki firma kärsii siitä, että se ei saa enää jenkkimarkkinalta lainaa, mutta onko tämä ongelma China Telecomille, tai muille operaattoreille? Vilkaisin nopeasti lukuja pääpiirteittäin ja debt/equity on tippunut
2017: 32 %
2018: 27.9 %
2019: 22.4 %
Eli onko lainahanojen hankaloituminen lopulta miten suuri ongelma? Liikevaihto pyörii 375mrd RMB (49mrd eur) nurkilla ja on ollut melko vakaa, eli ei myöskään hirveästi kasvua. Nettotulos on myös kohtuu vakaa: 2019 oli hieman alempana kuin 2018, mutta korkeammalla kuin 2017.
2017: 18.6mrd (EPS 0.23)
2018: 21.2mrd (EPS 0.26)
2019: 20.5mrd (EPS 0.25)
Osinkoa firma on jakanut Aasialaiseen tapaan aika maltillisesti 2017 0,098; 2018 0,106 ja 2019 0,106 RMB, eli luokkaa 40 % tuloksesta.
Teleoperaattorimarkkinalla on todella korkea alalletulokynnys ja se on hyvin vakaa toimiala. Vaikea nähdä, että osingonmaksukyky hirveästi kärsisi, kun velkaa on noin vähän ja se pienenee, sekä tosiaan toimiala on niin vakaa ja osingonmaksusuhde pieni. En myöskään odottaisi, että suhdetta hirveästi nostettaisiin lähiaikoina, enkä myöskään laskisi sen varaan, että aliarvostus purkautuisi lähiaikoina. Lisäksi tähän tulee merkittävä valuuttariski sekä poliittista riskiä, joskin veikkaan, että ns. kriittiseen infraan kuuluva teleoperaattori tuskin joutuu samalla tavalla tikun nokkaan, kuin hallintoa arvosteleva teknologiaguru. Poliittista riskiä ei silti kannata laskea ulos.
Mun nähdäkseni paljoa tämän varmempaa tästä iäisyyteen jatkuvaa ~5 % (osinko)tuottoa ei markkinoilta löydy ja upsidena on vielä, että aliarvostus purkautuu joku päivä, jolloin näillä spekseillä P/E:n nyt pitäisi olla vähintään 2-numeroinen, eli ihan hyvä riski/tuotto-suhde. Tosin odotettava tuotto on myös aika maltillista, että tällaisella ei ehkä teidän 70 % vuosituottoja vedetä, joten onko katseet muualla?
Kun täällä muutenkin ihmiset kyselevät kaikenlaista, niin heitetään nyt itsekin. Oletteko Nomadilla seuranneet Kiinan teleoperaattoritilannetta? Nythän on mielenkiintoinen erikoistilanne päällä, kun USA:n bannit taitavat pakottaa NYSEen rinnakkaislistattuja firmoja pois listalta ja en nyt ole ihan varma, onko vielä jotain erillisiä rajoitteita jenkkisijoittajille. Joka tapauksessa USA:ssa on jouduttu myymään aika raskaalla kädellä. Näkisin tämän aika harvinaisena erikoistilanteena.
Mietin kesällä kiinalaisten teleoperaattorien ostoja suunnilleen samalla ajatuksella (Ja kurssikin oli melko samalla tasolla, joten kovin kiireinen erikoistilanne ei kyseessä). Luulisi, että kiinalaisetkin haluaisivat parkkeerata rahojaan johonkin suhteellisen varmaan, joten nämä hinnoitellaan yllättävän alhalle. Pari asiaa hiertää:
1. Olen aika turistin näissä osakkeissa.
2. En ole edes kovin hyvin perillä poliittisista riskeistä.
Mutta kyllä China Telecom kiinnostaa. Ehkä ajatus olisi, että osakkeen myisi, kun se nousee esim 30%. Koska laatuyhtiöksi en sitä lukisi, jolloin 10 vuodeksi lukittuminen ei välttämättä kiinnosta. Yhtiön ROIC on alle 5%.
Seuraavassa kuvaajassa on forward P/E ja P/S yhtiölle. Ne ovat siis kaikkien aikojen alhaisimmalla tasolla. Toki kasvunäkymätkin heikommat kuin 10 vuotta sitten, ja kasvua ei saatu oikein vikalle riville ja vapaaksi kassavirraksi niin hyvin kuin olisi luullut. Yhtiön nettovelka on 0,5x EBITDA, joten länsimaalaisittain ajateltuna yhtiö voisi ottaa lainaa vielä moninkertaisesti. Tosin en ole perillä, miten kiinalainen kirjanpito eroaa täkäläisestä.
Kun laatu- ja kasvuosakkeiden hinnat kohoavat, on kieltämättä houkuttelevaa sijoittaa arvoon. Mutta muitakin ideoita pitäisi löytää. Kyllä tämä taas menee harkintaan, vaikka heikkoudetkin yhtiössä aika selvät. 5,5% osinko on enemmän kuin kestävä, payout ratio alle 0,5 ja edellisten vuosien ja lähivuosien vapaa kassavirta ylittää selkeästi osingon, vaikka 5g investoinnit lisäävät kuluja ja capexia (5g capex oli bear case niillä analyytikoilla, joilla ei buy, mutta esim holdissa oleva Mizuno näkee yli 10% fcf tuoton joka vuodelle, joten vähän case menee ohi). Yleisenä huomiona teleoperaattoreihin, niin vapaa kassavirta on aika tärkeä luku. Näitä ostetaan osinkojen takia, joten jos kaikki tulos menee vuodesta toiseen capexiin, ei tulos ole ihan samanarvoinen kuin vaikkapa Elisalla.
