Leipää ei välttämättä suoraan osteta lainalla, mutta mitä veikkaatte, kuinka paljon löytyy porukkaa, jotka ovat ostaneet uusiokohteen ja käyttävät taloyhtiölainen lyhennysvapaat kulutukseen? Varmaan vähemmistö, mutta veikkaisin, että ihan kohtuullinen määrä tällaisiakin löytyy.
Veikkaan että niitä löytyy yllättävän paljon. Ne lyhennysvapaat ovat olleet aika pitkiäkin välillä, muistelisin että näin yhden jossa ensimmäiseen 5 vuoteen ei lyhennetty yhtiölainaosuutta. Siinä saattaa hetkessäelijä ajatella ettei tässä mitään, lyhennystä kun aletaan maksamaan vasta joskus hamassa tulevaisuudessa. Ongelmat alkaa kun isoa yhtiölainaa aletaankin lyhentää. Voi tulla jopa pakkorealisoinnin paikka.
Niihin pääsee ensiasunnonostaja aika helposti käsiksi ja joskus markkinointi on ollut aika harhaanjohtavaa.
Eli unohtaisi uhat ja arvostukset, ja pelaisi peliä. Paljon asioita, missä imo ei paljon järkeä, mutta tuskin järkevää lyödä vetoa, että asiat järkevöityy ihan heti.
Eli nousuun mukaan vaan. Kun järjellä ajattelevat sijoittajatkin järkeilee, ettei enää kannata fundamenttipohjalta ajatella, vaan järkevintä on unohtaa riskit ja uhat ja pelata tyhmän sijoittajan mukaan, on se selkeä osotus, että markkina on täysin irtaantunut todellisuudesta.
Tähän tilanteeseen on päästy keskuspankkien järjettömällä elvytyksellä. FIAT-raha on nykyän kuplahinnoiteltua. Sitä painetaan nykyään ihan surutta, mutta inflaatiota ei synny rakenteellisista seikoista johtuen. Koska julkinen velkaantuneisuus on synnyttänyt tilanteen, jossa veroja pidettävä korkeena ja toisaalta julkisen puolen palkankorotukset ovat mahdottomia, niin eihän se inflaatio millään pääse tavalliseen kulutukseen. Jossain vaiheessa se pato kuitenkin aukee ja rahan arvo lähtee romahtamaan ja romahduttaa reaalitalouden mukanaan.
Niin tai sitten markkina on saanut kiinni, mistä todellisuudessa on kysymys. Todellisuus on sellainen, jossa assetteja pitää rohkeassa etukenossa omistaa, jos haluaa jotain tuottoa. Tässä on se ongelma toki, että jos inflaatio nousee, niin toki jossain vaiheessa nämä omaisuuserät ovat kovassa paineessa. Mutta siinäkin tapauksessa alkuun reaalikorkojen annetaan pysyä tukevasti miinuksella ja odotetaan, jääkö inflaation nousu vain hetkelliseksi. Siinäkin mielessä on vaikea kuvitella, että lyhyet korot juuri nousisivat 2-3 vuoteen. Siinä mielessä omaisuuserien nostaminen uusille tasoille on rationaalista, jos kaikki menee ok noin muuten. Sen sijaan se on perin ikävää niille, jotka haluaisivat hyviä tuottoja pitkällä aikavälillä. Mutta markkinoiden tarkoitus ei ole täyttää juuri minun toiveita. Kun pitkällä aikavälillä 60/40(osakkeet/bondit) salkku on tuottanut 6-8%(luokkaa 4-6% reaalisesti), jatkossa tämä on ennemminkin 2-4% (0-3% reaalisesti). Mielestäni keskuspankkien toimet ovat nyt perusteltuja, mutta olisi ollut järkevää nousukaudella jättää vähän enemmän elvytysvaraa, jottei tilanteen tarvitsisi nyt olla niin äärimmäinen. Maailmassa tuntuu tämän lisäksi olevan liikaa säästöjä suhteessa sijoituskohteisiin. Tässä taas varallisuuserojen kasvu ja globalisaatio ovat tärkeässä roolissa. On ehkä hyvä unohtaa vanhat peukalosäännöt arvostuksista, jos ei halua olla liian käteisenä.
Tämä vuosi on jossain määrin ollut kivuliain vuosista sijoitusmielessä. Vaikka rahallisesti tuotot ovat tässä vaiheessa korkeammat kuin minään edellisenä vuotena (toki meitä on nyt kaksi yrityksessä), niin missatut mahdollisuudet syövät aika paljon. Toisaalta taas ne, jotka "tiesivät", että osakkeet ostetaan tappiin näin nopeasti, ovat hekin mielestäni turhan itsevarmoja. Siihen kun lisää monien asioiden epärationalisuuden (enkä tarkoita osakkeiden nousua vaan hölmöä hinnoittelua), niin joskus on raskasta katsoa näyttöjä täyttä päivää. Ajattelin ensi viikolla pitää vielä vähän lomaa, jos saisi vähän tuoretta perspektiiviä ja uutta innostusta markkinoihin. Koitan nyt tällä viikolla ensin saada kirjoitettua jutun kasvuyhtiöihin sijoittamisesta.
Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2000 olemme perinteisessä nousumarkkinan huumavaiheessa. Kaikki merkit ovat ilmassa. Rohkeille ja kokemattomille tämä on helpoin vaihe tehtä rahaa, varovaisille taas vaikea pysyä tahdissa. Luulen, että pyrin hyödyntämään hulluttelua kyllä swingeillä, mutta pitkät sijoitukset voivat olla jo liikaa, koska on vaikea olla hätiköimättä niitä pois ensimmäiseen nytkähdykseen alas, jos ei usko juttuun pitkällä aikavälillä.
Kasvuyhtiöissä on juhlat käynnissä. Itseä harmittaa, että on missannut isoja liikkeitä. Osakkeesta maksetulla hinnalla on kuitenkin vielä huhuista huolimatta jotain väliä. Juttu kasvuyhtiöistä 👇https://t.co/kPtNfnEexx
Vanhemmalla sijoittajalla on hankalaa yritää pysyä perässä mikä teknologiayhtiöistä on kulloinkin parhaimmassa kasvussaan. Niinpä ainoa keino on ollut ostella tasaisin väliajoin Invesco EQQQ Nasdaq-100 etf:ää ja iSharesin vastaavaa Nasdq 100 etf:ää, jonka sain Nordean ottamaan valikoimiinsa vasta pyytämällä toista vuotta sitten. Samalla annetaan kuukausiohjeman laittaa tasaisin väliajoin kaksi kertaa kuussa JPM US Technology rahastoon ja muuttamaan global teknologiarahastoon niin aasialaisetkin keksinnöt saavat sijansa.
EQQQ:ssa nämä artikkelissa mainitut yhtiöt ovat 57% osuudella kymmenen suurimman sijoituksen muodossa. Idea etf:n omistamisessa on, että markkina-arvo ja rahastonhoitaja hoitakoon valinnan.
Näiden annetaan rullata, mutta vuoden pari kypsyttyään myydään vanhimpia eriä ja ostetaan niillä defensiivistä osinkoyhtiötä - itselläni JNJ ja Health Care etf:ää. Jotkin erät voi uudelleensijoittaa Aggregate Bondiin tai Corporate Bondiin, niin toimivat edes jotenkin aikanaan laskusuuntaa vastaan.
Nordnetissä etf- ja rahastomyynnit menevät FIFO-periaatteella. Nordeassa lunastettavat rahasto-osuudet voi valita - maaliskuun pohjilla merkityt, parhaiten tuottaneet ensin esimerkiksi.
Salkun portfoliolla on muutakin tehtävää kuin pelkkä kasvu - esimerkiksi osinkojen tuottaminen elantokuluihin tai pelkkään hauskuuteen. Vääjäämättä käy, että teknologiasektori muodostaa vain osan salkusta, ehkä neljänneksen tai alle. Silloin jää parhaimmasta tuotosta paitsi, mutta eipä tarvitse kantaa kuplahuolta. Edellä kerrottu ei ole sijoitusuositus vaan pähkäilyä.
Moi, saattaa mennä hieman off topic, mut ajattelin että tästä ketjusta olisi hyvä kysyä ja joku osaisi hyvin hyvällä todennäkösyydellä vastatakin. Kiinnotus treidaamiseen olisi kova osakkeilla/kryptoilla.
Periaattees tännehän voisi perustaa aloittelioille oman treidifoorumin mihin voisi ihan kuvia laittaa eri spoteista taustatiedoin ja porukalla miettiä että oliko päätös hyvä/huono.
Onkohan tälläistä foorumia jo jossain olemassa engl. foorumit mukaan lukien?
Teknoyhtiöiden arvostuksen osalta tosiaan riski-tuottosuhde alkaa omaankin silmään näyttämään jo haastavalta. Silti ulkonakaan ei voi kokonaan tästä pelistä olla.
Onko sinulla Mikko arviota tai aavistusta mihin asti dollari luisuu lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä? Tästä ei ole paljoa keskustelua näkynyt. Mietin noita Berkshire-omistuksiakin, mitä on tullut peesailtua. Valuuttamuutokset "syö tuottoa", jos niin voi ajatella. Mentäisiinkö jopa 0,75 euroon saakka? Ostin kulta-etf:t tämän vuoksi euroissa itse.
Moi, saattaa mennä hieman off topic, mut ajattelin että tästä ketjusta olisi hyvä kysyä ja joku osaisi hyvin hyvällä todennäkösyydellä vastatakin. Kiinnotus treidaamiseen olisi kova osakkeilla/kryptoilla.
Periaattees tännehän voisi perustaa aloittelioille oman treidifoorumin mihin voisi ihan kuvia laittaa eri spoteista taustatiedoin ja porukalla miettiä että oliko päätös hyvä/huono.
Onkohan tälläistä foorumia jo jossain olemassa engl. foorumit mukaan lukien?
Elitetrader oli sellainen, jota joskus selailin, mutta suurin osa sisällöstä aika heikkoa. Sijoitustiedossa on yksi treidiketju. Mielelläni sinnekin osallistuisin, mutta aika vähän ollut juttuja.
randomfullet kirjoitti:
Kiitoksia hienosta blogista.
Teknoyhtiöiden arvostuksen osalta tosiaan riski-tuottosuhde alkaa omaankin silmään näyttämään jo haastavalta. Silti ulkonakaan ei voi kokonaan tästä pelistä olla.
Onko sinulla Mikko arviota tai aavistusta mihin asti dollari luisuu lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä? Tästä ei ole paljoa keskustelua näkynyt. Mietin noita Berkshire-omistuksiakin, mitä on tullut peesailtua. Valuuttamuutokset "syö tuottoa", jos niin voi ajatella. Mentäisiinkö jopa 0,75 euroon saakka? Ostin kulta-etf:t tämän vuoksi euroissa itse.
Kiitos! En tiedä, mihin dollari menee. Jätin aiemmin kaikki dollariostokset velalle, jolloin heikentyminen ei haittaa. Nyt olen alkanut muuttaa euroja dollareiksi jossain määrin, jos teen uusia dollariasset ostoja. Eli enää ei niin selkeää näkemystä, että dollarin pitäisi heiketä.
Vaikka ostat kultasi euroissa, kärsit silti dollarin heikkenemisestä, koska kullan hinnoitteluvaluutta on dollari. Kullan eurokurssi ottaa eur/usd heilunnan päivittäin mukaan. Esim meillä on Xetra Gold ETF, jonka performanssi on hävinnyt kullan prosentuaaliselle (dollari-) tuotolle viime aikoina. Toisaalta kullan hinnalle heikko dollari on positiivinen, niin euro-ostajalla osalle positiosta on luontainen "hedge".
Dollarin kurssia eteenpäin ei kukaan tiedä, mutta yksi kulmapiste oli eilen, kun Yhdysvaltojen valtionvelka ensi kertaa ylitti heidän bruttokansantuotteensa arvon. Tätä on joskus pidetty maailmanlopun merkkipaaluna. No päivä näyttää jatkuvan eikä taivas ole pudonnut niskaan.
Tuossa yllä on tämän vuosikymmen US dollarin ja euron suhde historiatietona. Vuosikymmenen alun aikana eurolla sai parhaimmillaan yhden dollarin ja 40 senttiä. Jälkipolvi puhui pelimerkkeinä pitämistään dollareista lollareina - olivat niin halpaa rahaa.
Vuosikymmenen alkupuolella ostellut Coca-Colat ja Pepsi-osakkeet nousivat arvossaan mukavasti puolivälissä vaikkei niiden liiketoiminta mihinkään muuttunut.
Nytpä tässä pidellään euroja ja kytätään koska USD osakkeita saisi taas edullisesti euroina tienatuilla varoilla.
Dollarin kurssia eteenpäin ei kukaan tiedä, mutta yksi kulmapiste oli eilen, kun Yhdysvaltojen valtionvelka ensi kertaa ylitti heidän bruttokansantuotteensa arvon. Tätä on joskus pidetty maailmanlopun merkkipaaluna. No päivä näyttää jatkuvan eikä taivas ole pudonnut niskaan.
Ja sitten on Japani, jonka valuutta on aika stabiili, vaikka valtionvelka/bkt on 240%. Makrospekulointi ei ole ihan helpoimmasta päästä. EUR/USD 1,05 dollari on kalliin tuntuinen ja 1,5 halvan puoleinen. Valuutoista on aika paljon vääriä ymmärryksiä. Vieläkin dollariasseteista on yli puolet valuuttasuojattu, mutta varmaan 1,25 tasoilla jää jo nekin.
Valtionvelka ei itsessään kerro vielä mitään. Olennaista on se, mikä on velkarasitus henkeä kohden: koko julkisen puolen velka+kotitalouksien velka. USAssa on osavaltiotkin kovin velkaantuneita. Mites USA:n tilanne suhteessa Japaniin, jos kaikki nämä huomioidaan?
Valtionvelka ei lisäks itsessään romahduta valuuttaa, mutta jos keskuspankki edistää velkaantumista löysällä rahapolitiikalla, niin se väistämättä vaikuttaa rahan arvoon. Jos niin ei käy (edes pidemmällä aikavälillä), niin siitä vaan sitten keskuspankit vaan surutta lisäämään sitä rahan printtaamista ja jakamaan helikopterirahaa kaikille.
Eikös perinteisesti valtioiden velkaantumista ole ratkaistu keskuspankkien elvytyksellä ja tästä syystä valtionvelan korkea taso on tietänyt myös valuutan arvon laskemista.
Ei mulla sen kummempaa näkemystä ole dollarista. Jos pitäisi ase ohimolla veikata, niin sanoisin että halpenee. Ne elvyttää aika eri volyymillä kun kaikki muut, ja jossain vaiheessa se voi alkaa huolestuttaan. Mutta valuuttojen muutokset eivät ole kovin yksioikoisia jos X, niin Y malleja, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Olen yrittänyt roikkua normaalilla osakepainolla mukana markkinassa. Nyt viime päivinä olen lipsunut enemmän shorttaamaan ja karsimaan longeja. Vaikka tämä kuplaantuisi lopulta pahastikin, niin harvoin sinne mennään ilman mitään korjauksia. Nasdaqin shorttaaminen voi tuntua vähän erikoiselta. Tai Applen(myytiin jopa Applen osto-optioita, kun ovat aika poskettoman hintaisia) ja Teslan (näistä valtaosa jo eilen kiinni). Mutta tämä alkaa tuntua aika maaniselta, ja sentimentti ja positiointi alkaa olla huurteisella tasolla. Retail alkaa olla full speculation moodissa. Tämä ei siis ole mikään lopullisen topin veikkaus, vaan että ollaan zonessa, jolloin osakkeet irtautuvat todellisuudesta. Sehän voi kestää hyvin vähän aikaa tai muutamia vuosia. Vuonna 2018 syksyllä vaikutti jo, että moni kuuma yhtiö vain nousi, mutta jostain syystä se vielä stoppasi melko nopeasti.
On mielestäni liian aikasta mennä voimakkaasti ja pitkäaikaisesti nettoshortiksi. Kun lähtee taistelemaan maniaa vastaan, on hyvä ainakin pitää huolta, että tekee sen mieluummin liian myöhään kuin liian aikaisin. Eli mieluummin huippujen jälkeen kuin ennen, vaikka lopputulos olisi sama. Säästää monta unetonta yötä. Itselläni ainakin iso osa harmituksesta ei ole vain rahallista, vaan että jos tietää häviävänsä, vaikka missään ei olisi enää mitään järkeä. Jos shortit alkavat näyttään kuusinumeroisia tappioita, niin siinä herkästi kärsii päivittäinen perusduunikin.
Enkä sinänsä puhu koko markkinasta, vaan enemmän nopean kasvun yhtiöistä ja muutamista muuten vaan nousevista laatuyhtiöistä. Aika moni pieni- ja keskisuuri yhtiö tai syklinen tai epäsuosittu isompi yhtiö ei ole noussut alkuvuoden tasoille. Itse olen lisäillyt eriä mm. suomalaisia small cappeja kuten kaikki IT-konsultit, Adapteo (vähän isompi erä), Taaleri ja Bittium. Ostin jopa Nanoformia tuossa vähän aikaisemmin, kun mietin että jos ruotsalaiset vedättäjät siihenkin tarttuvat, niin nopeastihan se tuplaa, kun kerta tarina on seksikäs, eikä numerot pilaa lähivuosina tarinaa. Ja muutenkin, jos osakkeista saa yli 7% kestävällä tasolla FCF:ta niin mielelläni olen ostamassa nollakorkoympäristössä.
Caset, joissa on shorttina holdingyhtiötä ja longina omistuksia, puskuttavat hämmentävän hyvin itselle epäsuotuisasti. Sekin tuntuu merkiltä, ettei ihmiset ole kovin kiinnostuneita luvuista ja muusta jonninjoutavasta. Jos osake on noussut hyvin aiemmin, sitä ostetaan. Simppeliä. Vielä kun osais itsekin.
Joten olemme positioituneet high flyer-osakkeiden korjaukseen, mutta mitään fundamentaalista muutosta ei sinänsä. Jos markkina jatkaa nousua, niin turha siinä jumittaa korjausta odotellessa. Nasdaq100 12 500:ssa vaikuttaa aika yliostetulta, mutta en nyt laittaisi päätäni pantiksi, ettei se vuoden sisällä voisi olla vielä 15k-18k. Odotellessa korjaus 11 500 ei varsinaisesti positioiden suhteen haittaisi. Viimeisistä sektorirotaatioista on jo hetken aikaa. Jos osa noususta on rajusta osto-optioiden ostamisesta johtuvaa squeezea, niin sama toimii myös toiseen suuntaan. Jos gamma ei ole vielä tuttu sana, niin kannattaa tutustua ilmiöön, josta markkinoilla paljon puhutaan.
Mikko Mäkinen käy kolumnissaan läpi Nomad Investin mennyttä neljännestä, ajatuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista sijoitusperspektiivistä, syitä miksi Nomad Invest on kasvattanut sijoituspainoaan, sekä avaa vielä muutamia keissejä sijoitussalkustaan.https://t.co/qpw1MJ7WCX
Kylla! Nama Mikon kolumnit ovat tyrmaavia. Ainakin taalla naita ta-va-taan kuin pikkulapsi aapiskirjaa. Uskon etta hiljaisuus naihin johtuu lahinna siita etta hankala naihin on mitaan lisata saati siten haastaa tai korjata.
Joten jatketaan lisakysymyksilla - naihin voi vastata jos mielenkiintoa riittaa tai ignoorata huoletta:
1) Hypoteettinen scenario: Olet ikaisesi perheellinen kaveri, ei porssipro, puolen megan netto-omaisuudella ja kyvylla tehda 4000EUR/kk nettona porssin ulkopuolella, nyt ja kaikella jarjella tulevaisuudessa. Mika olisi nettosijoitusasteesi nykyisessa markkinatilanteessa?
2) Sumitomo Metal Miningin kautta olet sijoittanut Japaniin. Onko tassa pihvina ko. yhtio vai haetko tarkotuksella exposurea Japaniin. Muuan Buffett vast'ikaan sijoitti japaniin. Mita mielta olet Japanin markkinoista sijoituskohteena?
Kylla! Nama Mikon kolumnit ovat tyrmaavia. Ainakin taalla naita ta-va-taan kuin pikkulapsi aapiskirjaa. Uskon etta hiljaisuus naihin johtuu lahinna siita etta hankala naihin on mitaan lisata saati siten haastaa tai korjata.
Joten jatketaan lisakysymyksilla - naihin voi vastata jos mielenkiintoa riittaa tai ignoorata huoletta:
1) Hypoteettinen scenario: Olet ikaisesi perheellinen kaveri, ei porssipro, puolen megan netto-omaisuudella ja kyvylla tehda 4000EUR/kk nettona porssin ulkopuolella, nyt ja kaikella jarjella tulevaisuudessa. Mika olisi nettosijoitusasteesi nykyisessa markkinatilanteessa?
2) Sumitomo Metal Miningin kautta olet sijoittanut Japaniin. Onko tassa pihvina ko. yhtio vai haetko tarkotuksella exposurea Japaniin. Muuan Buffett vast'ikaan sijoitti japaniin. Mita mielta olet Japanin markkinoista sijoituskohteena?
Kiitos palautteesta! Mulla on kirjoittamisen kannalta ollut turhan kiireinen syksy. Usein kirjoittamisen kannalta parasta aikaa on kuitenkin kiireisimpien pörssituntien ulkopuolella, kun saa hetken keskittyä rauhassa. Aika paljon ne ajat on nyt mennyt lasten kanssa, ja päiväkotien koronapolitiikka on laittanut aika usein arkipäivinäkin työt sivuun.
1. Olisin varmaan 2/3 osakkeissa ja sitten jonkun verran jotain vaihtoehtoista tuottoa(ehkä sijoitusasunto velalla tms) ja sitten 10-20% käteistä. Puolen miljoonan salkku 4 teur nettotuloilla on jo ihan reipas, joten varovaisena tyyppinä haluaisin käteisvaraintoja pitää ihan oleellisen määrän. Kuitenkin näin nuorella säästämisaikaa on kuitenkin niin paljon jäljellä ja koko ajan saa uutta pääomaa säästettyä, ettei liikaa kannata pelata varman päälle. En miettisi pelkästään mikä on matemaattisesti optimaalinen sijoitusaste(se tuppaa olemaan hyvin korkea), vaan myös millä painolla ei tarvitsisi huolehtia pörssin heilunnasta.
2. Japanin markkinoilla osakkeet ovat järkevät hintaisia, yleensä vähän länsimaisia verrokkeja halvempia. Tähän on sinänsä syynsäkin, eli firmat eivät ole yhtä omistajaystävällisiä osinkojen ja omien ostojen suhteen. Turhan paljon omaisuutta haudotaan firmoissa. Meillä on yhden global value ETF:n(IVAL) kautta jonkin verran Japani-painoa, koska sielllä Japani on selkeästi suurin maa, mutta muuten paino on hyvin pieni. Muista yhtiöistä löytyy vain Sony, jossa kiinnostus on pelit, musiikki, leffat yms viihde.
Jatkuvasti markkinoilla on merkkejä yli-innosta ja liiallisesta rahasta. Kaikki ne merkit, että ennen pitkää joku menee vielä vikaan. Mutta kun miettii, että nousimme jojona aika älyttömästä tilanteesta käytännössä uusiin huippuihin osakemarkkinoilla, niin tuntuisi, että veto ylöspäin on kova. Jatkossa yhä varmemmin ostetaan dipit nopeasti, koska sijoittajat ovat jo ehdollistettu V-palautumisiin. Tottakai voi tulla virhe politiikassa (laitetaan fiskaalipuolella hanat kiinni), mutta noin muuten jos miettii hyviä lähtökohtia kuplille, niin aika hyvinhän tässä niitä on:
1. Pitkätkin reaalikorot yli prosentin pakkasella ja uhka, että talletuksista ja velkasijoituksista voi joutua maksamaan korkoa.
2. Digitalisaatio näyttää harpanneen voimakkaasti Covid aikana, ja siitä moni voi venyttää nykyisen kasvun pysyväksi tilaksi. Myös kestävän kehityksen yms firmat näyttävät olevan irtautumassa perinteisistä arvostusmetodeista. Lisäksi turvallisen tuntuisista yhtiöistä haetaan bondeille korvaajaa, joka voi johtaa uudentasoisiin arvostuksiin. On paljon aineksia isoille ylilyönneille useilla sektroreilla.
3. Arvostukset ovat korkeita, mutta jos oletetaan reaalikorot pysyvästi negatiivisiksi, ei ole vaikea löytää malleja, joiden mukaan arvostusten pitäisi olla vielä paljon korkeammat.
En erityisemmin pitäisi kuplakehityksestä, vaikka siitä ehkä taloudellisesti lopulta hyötyisin. Mutta lähinnä siis pointtina, että jos miettii riskejä, niin mielestäni liian pieni osakepaino on riski siinä missä liian suuri. Suurella osakepainolla sentään epäonnistuu muiden mukana, mutta pienellä ketutus on varmasti suurempaa, kun näkee ihmisten rikastuvan ihan vaan ratsastamalla älyttömyyksillä.
On vaikea shortata mitään, kun ei voi luottaa enää asioiden menevän rationaalisesti. Senkin takia osakepaino kohoaa. Miettii vaikka SAS osakeantia. Samat välittäjätunnukset ostavat osakkeita tällä hetkellä Tanskassa 2 DKK:lla ja myyvät merkintäoikeuksia 0,9 DKK vastaavalla hinnalla. Viikkotolkulla. Näistä toki jälkimmäisen on sentään lähempänä oikeaa hintaa. Suuri joukko täysin laskutaidottomia sijoittajia on laskeutunut pörssiin. Toki siitä on hyötyjäkin, mutta mielestäni tilanne on hieman eri kuin pokeripöydässä. Paistit eivät sentään voi vaikuttaa kortteihin - ne ovat mitä ovat. Mutta markkinoilla sama porukka voi luoda täysin vaihtoehtoisen todellisuuden, jossa loogisen sijoittajan voi täytyä odottaa pitkäänkin asioiden järkevöitymistä. Jos haluaisi salkun kiertävän mahdollisimman paljon, toivoisi hinnoitteluvirheiden korjaavan nopeasti. Mieluummin paljon pieniä nopeasti kuin vähemmän ja suuria hitaasti.
Tunnut ainakin silloin tällöin mielellään vastaavan kysymyksiin, joten ajattelin muutaman esittää. Vapaasti saa toki myös jättää vastaamatta.
Oletko ottanut näkemystä sivuston kuumimpaan aiheeseen eli USA-vaaleihin? Teillä oli tuntuvahko Venäjä-position vuoden alussa, onko yhä, millaisiksi näet näkymät? Entäs muu Itä-Eurooppa jossa shillerin p/e-luvut maltillisia (Puola/Tsekki)?
Tunnut ainakin silloin tällöin mielellään vastaavan kysymyksiin, joten ajattelin muutaman esittää. Vapaasti saa toki myös jättää vastaamatta.
Oletko ottanut näkemystä sivuston kuumimpaan aiheeseen eli USA-vaaleihin? Teillä oli tuntuvahko Venäjä-position vuoden alussa, onko yhä, millaisiksi näet näkymät? Entäs muu Itä-Eurooppa jossa shillerin p/e-luvut maltillisia (Puola/Tsekki)?
Vaalit: Veikkaan, että Biden on 80% todennäköisyydellä, vaikka vedönlyöntisivuilla on 70%. Ei ole niin vahva näkemys, että jaksaisin alkaa rahoja siirtämään ja betsaamaan. Jos katsoo Pennsylvania ja Wisconsin viime päivien mielipidetutkimuksia, niin ero on kasvanut aika oleellisesti. Ja vaikka joitain näistä häviäisi, niin Floridakin näyttää jo aika selkeästi kääntyvän Bidenille. Tämän kevään jälkeen en jaksa uskoa, että vaalit aiheuttaisivat kovin isoa liikettä. Biden nostaa veroja, ja demokraatti sweep voisi aiheuttaa ongelmia teknologia- ja terveysfirmoille, mutta toisaalta Bidenissa on myös ennakoitavuutta eri lailla kuin Trumpissa.
Kevensimme Venäjä positiota maaliskuun alussa. Emme lisänneet painoa entiselleen. Haluaisimme nähdä siellä jotain positiivista kehitystä taas. Opposition johdon tappaminen ei edistä sijoittajasentimenttiä kovin hienosti. Puolaa ja Tsekkiä on katsottu, mutta siellä firmat ovat kyllä vähän sellaisilta aloita, jotka muuallakin ovat alennuksessa. Voi olla, että pitäisi katsoa vielä uudestaan nuo kun kerkeää. Puolassa hyvät firmat eivät ole lopulta kovin erilailla hinnoiteltu kuin hyvät firmat muualla.
Osallistuitteko muuten tohon Sasin antiin? Torstaina merkintäoikeuksia ainakin sai Tanskassa käytännössä ilmaiseksi.
Valitettavasti osallistuttiin. Tanskan merkintäoikeuksia ostettiin turhan aikaisin, niin ihan hyvän kokoisen turskan sai naarattua. Myin lopulta osan merkkareista pilkkahintaan, koska merkintähaluja ei kovin paljoa ole. Jonkun verran merkitsin. Kyllähän tuo aika naurettavaa on, ettei osakkeen hintaan löydy mitään järkeä, mutta minkäs teet, kun lainaan ei saa. SAS:n osake on aika vaikea hinnoitella. Kun ottaa huomioon kuinka paljon osakkeita tulee lisää, ei tämä vieläkään näytä kovin selkeältä ostoidealta. Riippuu aika paljon siitä, missä vaiheessa rokote tulee, ja ihmiset hyppää takaisin koneisiin. Rahaa palaa aika järkyttävästi sitä odotellessa.
En ole kirjoittanut paljoa tänä vuonna. Korona on aiheuttanut kaikenlaista päänvaivaa lapsiperheessä, eikä aikaa ja tsemppiä ole ollut ylimääräistä. Nyt vielä kotona remontti meni vähän vihkoon ja joutunut olemaan 3 viikkoa missä milloinkin. Vaikka meillä on tuotto +40 % tänä vuonna, juuri nyt ei ole voittajan olo.
Markkinoiden voittaminen ei ole ihan niin kepeä ja hohdokas duuni kuin joskus sijoittajien Twitter-tilejä seuraamalla voisi ymmärtää. Lukemalla aivan maailman huippujen haastatteluja, havaitsee nopeasti, että heilläkin lähes kaikilla on joskus aika vaikeita periodeja.
Toki luonne vaikuttaa aika paljon. Kokemuksestakaan tuskin on haittaa. Mutta markkinoiden voittamiseen lähes aina liittyy myös vähän kipua.
Omalla kohdalla jotain epämiellyttäviä tunteita aiheuttavia asioista:
Volatiliteetti. En ole luonteeltani riskinottaja. Joudun vähän pakottamaan itseäni siihen. Omassa pääomassa tapahtumat negatiiviset swingit aiheuttavat paljon isomman harmituksen kuin positiiviset swingit. Eli olen Prospektiteorian mukainen mallioppilas. Tähän auttaisi vähän, jos ei seuraisi neuroottisesti tuottoja ja pääoman kasvua. Keskittyisi prosessiin eikä lopputulokseen.
Pitkien positioiden ja lyhytaikaisen treidaamisen yhdistäminen. Treideri päätyy helposti tekemään liian paljon kauppa myös pitkillä positioilla. Kun katsoo päivät pitkät ruutuja, löytää aina syitä myydä ja ostaa pitkäaikaisiakin positioita. Tai vatvoa heikosti meneviä positioita.
Ikinä mikään ei mene täydellisesti, ja hindsight bias saa itsensä tuntemaan idiootilta. Vaikka tekee rahaa, aina olisi voinut tehdä isommin ja paremmin.
Itsekriittisyys. Oppiakseen pitää pystyä suhtautumaan kriittisesti omaan osaamiseensa. Jos pyrkii jatkuvasti parempaan, kehittyy. Kuitenkin tässäkin pitäisi pysyä kohtuudessa, ja olla myös itselleen armollinen.
Mennyt viikko oli vaikea ja nyt on aika nuijittu olo. Kokemuksesta tiedä, että se menee suhteellisen nopeasti ohi. Mietin kuitenkin, josko pitäisi vähän lomaa. Koska markkinoilla on sattunut ja tapahtunut koko ajan, “lomiltakin” on tullut tehtyä tuottoja ja katsottua markkinoita. Olen kohta 11 vuotta tehnyt tätä päätoimisesti. Olen aika hyvä nousemaan uudestaan satulaan, vaikka hevoselta tippuisinkin. Mutta tuntuu, että helmikuusta lähtien tuottojen tekeminen on ollut vähän pakotettua. Ehkä pitäisi vähän saada lisää tilaa päähän.
Miksi on nuijittu olo? Vuoden tai kahden välein tuntuu tulevan periodi, jolloin positiot pääsevät ihon alle. Sitä tietää, että positiosta märehtiminen menee epärationaalisen puolelle, mutta silti on vaikea irrottaa ajatuksiaan mihinkään muuhun.
Tällä viikolla yksi positio meni todella surkeasti, mutta monta muuta otti vähän osumaa. Lisäksi tuntui, että USA vaalien tilaisuus tuli hukattua, kun mieli ei ollut täysin skarppi. Olisi pitänyt ottaa reflaatio-treidiä pienemmälle, ja reagoida vaalitulokseen selkeästi. Päädyin pienentämään longeja, keskiviikkona, joka jälkikäteen vaikuttaa idioottimaiselta ratkaisulta.
Nomadin salkut ovat yhdenkin kuukauden aikajänteellä plussalla, vaikka oma performanssi valahti kuukaudessa miinukselle todella hyvän periodin ja tuloskaudesta huolimatta. Luultavasti kuulostaa idioottimaiselta märehtiä näin pientä asiaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja pitempi vähän kireänä olo aiheuttaa suhteettoman reaktion.
Tällä kertaa ehkä isoin mätisäkki salkuissa on short Latour – long Latourin omistusyhtiöt. Yhtiö on perinteisesti treidannut aika lähellä NAV arvoaan. Aiemmin pienellä diskontolla, mutta viime vuosina pienellä preemiolla. Ennen tätä kesää maksimi preemio on ollut noin 25%, maksimi diskontto 10% ja viiden vuoden keskiarvo oli 5% preemion luokkaa.
Aika klassinen mean reversion treidi on siis shortata holding-yhtiötä ja longata listattuja osakkeita, jotka muodostavat 70% NAV:sta. Listaamatonta 30% ei toki voi longata. Muun muassa tämänkaltaisia ajatuksia LTCM teki aikoinaan, mutta aivan hirveällä vivulla — mikä lopulta tappoi hedge fundin 1998, vaikka positiot muien käsissä lopulta päätyivät hyvin.
Yleensä tämmöistä haaraa voi ottaa vähän tavallista sijoitusta enemmän, koska ison osan riskistä pitäisi olla suojattu, ja kuminauha arvostuksen suhteen on jo selkeästi venytetty suhteessa historiaan. Alla kuvaaja, jossa sininen viiva on Latourin osakekurssi ja vihreä viiva NAV. Viimeisen vuoden aikana preemio on kasvanut nollasta 63%:n.
Kesällä Latour laitettiin MSCI ja Eurostoxx 600 indeksiin. Ajattelin preemion kasvamisen yli 35% johtuvan tästä. Ja selkeästi nämä aiheuttivatkin ostopainetta.
Yhtiön markkina-arvo on 150 miljardia SEK, mutta toisaalta free float vain luokkaa 20%. Mutta silti yhtiö on suhteellisen suuri ja seurattu.
Vaikka yhtiö nosti listaamattomien yhtiöiden arvoa 4% osavuosikatsauksessaan, yhtiö treidaa nyt 63% preemiolla.
Jos yhtiö omistaisi vain listattuja melko suuria yhtiöitä (Assa Abloy, Sweco ja Tomra salkun kulmakivet), mitään preemiota on vaikea perustella. Joten avoin kysymys on listaamattomien hinnoittelu. Seuraavassa listaamattomat yhtiöt:
Caljan tekee logistiikkaan hihnastoja ja muita laitteistoja, ja kieltämättä hyötyy nettikaupan kasvusta tällä hetkellä. Hultafors tekee työkaluja ja työvaatteita, ja tämäkin firma menestyy suhteellisen hyvin nyt. Latour Industries sisältää kuusi pienempää yhtiötä. Nord-Lock tekee erilaisia etenkin muttereihin liittyviä tuotteita. Swegon taas tekee ilmastointiin ja ja sisäilmaan liittyviä tuotteita.
Yhtiöt ovat mielestäni mainioita, joita mielelläni omistaisin. Mutteivat ne kuitenkaan ole mitään snowflakeja tai zoomeja.
Listattu salkku on helppo arvostaa suoraan pörssistä. Se on 66 miljardia SEK. 6 miljardia on nettovelkaa, joten 60 miljardia jää. Nyt listaamattomien pitäisi siis olla 90 miljardin SEK arvoinen (yhtiöllä on pari muutakin omistusta, mutta hyvin pieniä). Yhtiö itse myöntää olevan konservatiivinen omassa 32 miljardin SEK:n arviossa. Tällä listaamattomat yhtiöt arvostetaan keskimäärin 16x EV/EBIT. Tämä on kieltämättä ehkä turhan alhainen, mistä johtuen osake ansaitsee preemion NAV:n nähden. Mutta toisaalta nykyinen markkina-arvo indikoi 45x EV/EBIT kerrointa listaamattomille, mikä on jo aika hurja. 2019 kasvuluvut olivat: Caljan uusi yhtiö 2020 orgaaninen kasvu 3,9%, Hultafors 3,2%, Latour Industries 3,8%, Nord-Lock Group 4,4%, Swegon 8%. Tämän lisäksi yhtiöt saavat vielä lisäkasvua yritysostoja tekemällä, mikä tuntuu tuottavan selkeää lisäarvoa. Mutta mitään valtavia kasvuraketteja nämä eivät ole.
Osakkeen diskontto on viimeisen 10 vuoden aikana muuttunut trendinomaisesti preemion puolelle. Tällä trendiviivalla oletettu preemio olisi luokkaa 18%.
Tällä hetkellä siis tuo kuvaajassa reilu 40% preemio onkin jo 63%.
Alkuperäinen virhe oli ottaa liaan suuri position jo 38% preemiolla. Lisäksi virhettä kasvatti, että kasvatin positiota. Olemme pyrkineet kasvattamaan positioita, ja se oli tässäkin peruste. Jälkikäteen vaikuttaa virheeltä, mutta toisaalta osake kävi kyllä aika lähellä tasoja, joissa haara piti ottaa kiinni hyvällä voitolla.
Normaalisti tällaiset palaavat kyllä maankamaralle ennemmin tai myöhemmin. Edes alle 50% preemiolle. Aikaisempi arvioni järkevästä preemiosta oli 15-20%, ja että me olisimme kiinnostuneita ostamaan yhtiötä salkkuun alle 10% preemiolla. Yhtiö on kuitenkin laadukas. Jonkin verran markkinaa pitää kunnioittaa, ja pitää ehkä nostaa omia arvioita listaamattomien arvosta.
Arvosijoittajat ja paritreidien tekijät alkavat olla uhanalainen laji ja markkinoilla on optimismia ilmassa, joten täysin ei voi poissulkea, etteikö preemio voisi mennä 80% tasollekin. Mielestäni siinä ei olisi mitään järkeä, mutta toisaalta olen ollut tähänkin mennessä väärässä olettamalla 50% preemion olevan taso, jota on vaikea ylittää. Luulisi, että pääomistajakin jossain vaiheessa alkaa myymään osaketta, mikä suurentaisi floattia (jolloin nousupaine häviäisi) ja antaisi signalointivaikutuksen osakkeen arvosta. Sitten toisaalta en tiedä mitään Carl Douglasin ja perheen ajattelumaailmasta.
Enemmän ja enemmän osakkeiden hintoihin vaikuttavat erilaiset kvantitatiiviset rahastot. Laatu, momentum ja alhainen volatiliteetti ovat aiheuttaneet varmasti indeksirahastojen lisäksi ostopainetta. Ja omistajakunta tuntuu olevan aika ikuisuusholdareita Orionin yms tapaan.
Muutaman vuoden välein siis olen ottanut tarpeettoman suuren position, joka aiheuttaa epämukavuutta ja tappioita. Viimeksi kun vastaava tilanne oli kesällä 2017, olin isosti longina öljyyn. Silloin päädyin ottamaan ison tappion, jotta pääsin kivusta eroon ja keskittymään tuleviin caseihin. Siitä öljy tempaisi aivan kovan rallin, jolla position olisi ollut suuri voittaja, jos sen olisi malttanut pitää.
On aina vaikea päätös, ottaako tappio kiinni vai sinnitteleekö. Hyvä ratkaisu olisi tietysti pienentää jo siinä vaiheessa, kun homma lähtee väärään suuntaan. Se taas on arvosijoittajamielellä joskus vaikeaa. Aina välillä tulee mokattua.
Nyt ajattelin tehdä seuraavasti: Sen sijaan, että heitän pyyhkeen kehään juuri nyt(helpoin ratkaisu), odotan vähän parempaa hintaa, jolla pienennän positiota vähintään 1/3, jotta saan vähän lisätilaa aivoihin. Sitten katson pari viikkoa ja mietin, täytyykö ottaa enemmän pois. Positio on suuri, muttei hevin pysty tekemään tästä vielä yli 5 % lisälovea salkkuihin, ellei tapahdu jotain älytöntä. No riittävän pitkään pörssissä puuhaillessa tapahtuu ennen pitkää jotain todella poikkeuksellista, mutta jossain määrin pitää miettiä asioita vain odotusarvojen mukaan. Lisäksi otan pari viikkoa pääosin vapaata. Nyt kiireisimmän tuloskauden jälkeen sille on hyvä paikka.
Markkinallahan näkee entistä enemmän tuollasta käyttäytymistä osakkeiden arvostuksessa. Mitä enemmän tätä elvytysintoa jatketaan, niin sen normaalimmaksi tuo tulee. Rahapolitiikan seurauksena inflaatio välittyy ensin osakkeiden hintoja ja vasta fiskaalisen elvytyksen seurauksena saadaan ne tasearvostkin kunnolla nousuun, kunhan mitattava inflaatiokin lähtee nousuun. Tällasena aikana on vähän vaarallista olla shorttina vain sen perustella, että tasepohjanen arvostus on ennen ollut jotain muuta.
Trolli: ehkä puhut yleisellä tasolla, mutta selvennän varmuuden vuoksi, ettei tuossa treidissä ole mitään tekemistä tase-arvostusten kanssa, vaan arvioidun todellisen arvon kanssa, joka taas perustuu markkinahintojen(listatut) ja tulospohjaisten arvostuskerrointen(listaamattomat) yhdistelmälle. Kuitenkin kyse on holding-yhtiöistä, joissa on aika vakiintuneet tavat hinnoitella, ja jotka hyvin harvoin näin repeävät liitoksistaan.
Joo, tosiaan puhuin yleisellä tasolla ja viittasin lähinnä kirjanpidolliseen tasearvoon. Tarkempaa ajattelematta vain kirjotin mieleen tulleen asian. Holding-yhtioiden kohdalla tilannehan on tosiaan juuri noin kuin kerrot. Voi siis unohtaa aiemman viestini tähän liittyen. :D
Tsemppia Latourin shortaamiseen. Kieltamatta itsellakin meni osarireaktio vahan tunteisiin. Nehan lyo aina NAV:in tauluun joten odotuksena oli yliarvostuksen ainakin pienehko purkautuminen. Mutta mita viela, osaripaivana +5%. Tahan kun viela lisataan etta tuo edellinen rommaus tarjosi paikan lyhennella shortia niin ei ihme etta valilla on vahan oksennusta kurkussa. Se on OK.
Tsemppia Latourin shortaamiseen. Kieltamatta itsellakin meni osarireaktio vahan tunteisiin. Nehan lyo aina NAV:in tauluun joten odotuksena oli yliarvostuksen ainakin pienehko purkautuminen. Mutta mita viela, osaripaivana +5%. Tahan kun viela lisataan etta tuo edellinen rommaus tarjosi paikan lyhennella shortia niin ei ihme etta valilla on vahan oksennusta kurkussa. Se on OK.
Kiitos. Tänään kapeni 7% (Latour -6%, omistukset plussalla lähinnä Assan vetämänä) ja possasta 25% pois, eli valtaosa suunnitellusta 1/3:sta. Odotusarvomielessä tyhmää, mutta positio oli turhan iso ja se vaivasi. Eilinen oli kyllä kohtalaisen surkea päivä ottaa vapaata. Rokoteuutinen tuli vielä autoa ajaessa. Mutta silti salkut olleet aika liekeissä pari päivää ja palataan taas ATH nakutteluun. Oliskohan ollut isoin valuen yliperformanssi eilen about ikinä? Shortit(joskin pienet) ampu alas ja longit ylös. Nyt on vähän erilainen fiilis kuin viikonloppuna, mutta otetaan silti iisisti. Pörssissä 100% skarppius on lähes loputtoman paljon parempi kuin 80-90%.
Arvosijoittajat ja paritreidien tekijät alkavat olla uhanalainen laji ja markkinoilla on optimismia ilmassa, joten täysin ei voi poissulkea, etteikö preemio voisi mennä 80% tasollekin. Mielestäni siinä ei olisi mitään järkeä, mutta toisaalta olen ollut tähänkin mennessä väärässä olettamalla 50% preemion olevan taso, jota on vaikea ylittää. Luulisi, että pääomistajakin jossain vaiheessa alkaa myymään osaketta, mikä suurentaisi floattia (jolloin nousupaine häviäisi) ja antaisi signalointivaikutuksen osakkeen arvosta. Sitten toisaalta en tiedä mitään Carl Douglasin ja perheen ajattelumaailmasta.
On aina vaikea päätös, ottaako tappio kiinni vai sinnitteleekö. Hyvä ratkaisu olisi tietysti pienentää jo siinä vaiheessa, kun homma lähtee väärään suuntaan. Se taas on arvosijoittajamielellä joskus vaikeaa. Aina välillä tulee mokattua.
Nyt ajattelin tehdä seuraavasti: Sen sijaan, että heitän pyyhkeen kehään juuri nyt(helpoin ratkaisu), odotan vähän parempaa hintaa, jolla pienennän positiota vähintään 1/3, jotta saan vähän lisätilaa aivoihin. Sitten katson pari viikkoa ja mietin, täytyykö ottaa enemmän pois. Positio on suuri, muttei hevin pysty tekemään tästä vielä yli 5 % lisälovea salkkuihin, ellei tapahdu jotain älytöntä. No riittävän pitkään pörssissä puuhaillessa tapahtuu ennen pitkää jotain todella poikkeuksellista, mutta jossain määrin pitää miettiä asioita vain odotusarvojen mukaan. Lisäksi otan pari viikkoa pääosin vapaata. Nyt kiireisimmän tuloskauden jälkeen sille on hyvä paikka.
Eilen illalla kaveri pisti whatsapp ketjuun, että Carl Douglas (perheineen omistaa 80%) myy Latouria. Vaikka olin lahdannut puolet positiostani, niin tuli kirkkaan iloinen fiilis. Tiesin, että squeeze osakkeessa olisi ohi, ja ikiholderin signaali markkinoille on selkeä. Vaikka kyse oli alle 2% osakekannasta. Helppo johtopäätös on siis, että jos preemio kasvaa uudestaan todella suureksi, uusia myyntejä on luvassa.
Hullutukset loppuvat aina ennen pitkää. Carl Douglas oli lopulta fiksu tyyppi, joskin vähän hidasliikkeinen. Viiden kuukauden odottelun jälkeen, treidistä pääsi parissa minuuteissa eroon kuivin jaloin. Ei nyt voitolla, mutta niin pienin tappioin, että pakko oli olla vain tyytyväinen. Aamulla preemio oli siis tippunut kuukauden takaisesta 66% maksimitasosta 30%:n, mikä on jo mielestäni ihan järkevä. Ei sellainen, millä me ostettaisin yhtiötä, mutta sellaisen normaalin vaihtelun rajoissa. Osakkeet myytiin private placementilla 12% diskontolla, ja flipperit saivat enemmän kuin halusivat, ja osake myytiin jopa 15% alas.
Erikoista oli huomata, että kovin laajasti tätä haaraa ei oltu tehty, koska paine omistusfimoissa oli rajallinen.
Aika hyvää tuottoa tullut viimeisen kuukauden ajan. Yksi parhaista periodeista uralla tähän mennessä. Jopa melko isoksi kasvanut shorttisalkkukin on tuottanut nousevassa markkinassa. Osakkeissa on hurlumheitä, ja olemme tiputtaneet riskipainoa 60%:sta alle 40%:n. Mutta siis edelleen ihan hyvin riskiä. On vähän epämukava fiilis markkinoista, mutta se tuppaa tulemaan aina turhan aikasin. Alkuvuodesta kirjoitin, että jos tästäkin korjauksesta palaudutaan hyvin, niin kuplan riski kasvaa. No nyt on todellakin palauduttu. Emme haluaisi olla täysin sivussa, kun osakkeita kiskotaan yllättävän korkeille tasoille.
Piti ottaa lomaa ja rentoutua jo marraskuussa, mutta markkinoilla on ollut niin paljon mielenkiintoista, että täysi irrottautuminen ei ole ollut hyvä idea. Koitetaan nyt joulukuussa ottaa vähän joulurahaa jo etukäteen.
EDIT: damn, kirjoitin sitten oikeasti joulurahaa, kun tarkoitin joulurauhaa. Freudilainen lipsahdus?
Mikä muuten on mielipiteesi bitcoiniin nykyisin? Yhä useampi tunnettu sijoittaja tuntuu olevan kääntänyt jossain määrin kelkkansa bitcoinin suhteen ja ottanut sen osaksi allokaatiotaan. Löytyykö kryptoja Nomadien salkusta?
