14.6.2020 - 17:37

Branchoa

+64
Liittynyt:
15.5.2020
Viestejä:
80
Jack Torrance kirjoitti:

Tässä on mielestäni kyseessä tietyllä tapaa sukupolvien välisestä kuilusta yhteiskunnan tarpeiden ja osaamisen välillä. Isovanhempiemme aikana ja sitä ennen sodittiin sotia, rakennettiin talot itse jne. tehtiin kova duuni! Tämä nyt keski-ikäinen sukupolvi eli pitkälti sadonkorjuun aikaa ja tottui hyvinvointiyhteiskuntaan, kasvattivat meidät vastaaamaan samoihin tarpeisiin, kuin mihin itse ovat vastanneet ; työntekoon ja verojenmaksuun, eläkkeelle 65-vuotiaana ja asuntolaina maksetuksi oli heille tarpeeksi. 

Kouluaikoinani jalkapallossa parhaat kaksi oli kapteeneita ja valitsivat vuorotellen sitten pelaajat joukkueisiinsa, saatiin tasaväkiset joukkueet, mutta viimeisenä valituksi tulleet myös tajusivat olevansa paskoja. Lähestulkoon kaikki koulutus ja kasvatus tältä sukupolvelta on ollut kannustamatonta ja vain "hyvinvointivaltion" tarpeisiin vastaamiseen tähtäävää, ei todellakaan siihen, että yksilö löytäisi jo nuorena omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja oppisi niitä kehittämään. 

Nykyään etuna kaikille nuorille on netti, sieltä voi kaivaa tietoa melkein mistä vaan, mikä kiinnostaa, aina ei tätä mahdollisuutta ole ollut. Vaikeutena taas on globalisaatio, automatisaatio ja jatkuva muutos koulutuksen ja työelämän vaatimusten suhteen monilla aloilla. Lisäksi tietysti pitää rämpiä läpi uusitusta koulutusjärjestelmästä, mikä tällä hetkellä pyrkii nostamaan erilaisuutta jalustalle ja antaa ymmärtää, että ei ole pakko pärjätä ollenkaan jos ei halua (taito kehittymässä rastia ruutuun sen sijaan, että osaamista mitattaisiin selkein numeroin jo pienestä pitäen yms). Seksuaalisuuden ylikorostaminen, etnisen taustan ja sukupuolien olemassaolon mitätöiminen ja muu sen sellainen hulluus tulee olemaan nyt peruskoulua käyvien trauma samalla tapaa, kuin minun sukupolvelleni oli se, että aikuisten pedagogiset taidot olivat pääasiassa todella heikot, kiusaamiseen ei oikein puututtu ja mihinkään ei kannustettu. 

Ehkä seuraava kriisi muuttaa sekavan paletin ja asenteet takaisin kovaan työhön ja yrittämiseen kannustaviksi ja muut asiat sitten tulevat sitä kautta olemaan terveemmällä pohjalla. 

 

 

Jotenkin tekee mieli tarttua tähän täkyyn, koska tää on jotenkin niin monella tapaa vääristynyt viesti. Oot samalla kiusaamista vastaan, mutta kuitenkin vähättelet esim seksuaalisten vähemmistöjen kokemaa kiusaamista ja etnisen taustan vaikutusta yhteiskunnassa? Samalla esität jotenkin faktana, että enää ei kasvatettaisi lapsia ottamaan vastuuta? 

 

Esitän veikkauksen siitä, että ollaan suht koht samaa ikäluokkaa. Meille koulussa opetettiin tarinaa, joka ei ollut tosi. Meille näytettiin tilastoja maailman maista, jotka eivät enää pitäneet paikkaansa (Kiina ajoi ohi). Meille kerrottiin, että kaikkien pitää kuluttaa, että maailma pysyy pyörimässä. Meille kerrottiin vain heteronormatiivisesta maailmasta ja esitettiin, että kiusaaminen pitää kestää koska se on miehen malli. Meidän vanhempien ikäluokka kipuili rintamavanhempien perinnön alla eivätkä osanneet päättää mitä meille pitäisi kertoa ja opettajakunnassa oli edelleen fyysisen kurin rakastajat. Ihmettelen että 70-80 luvun lapset ylipäätään jaksaa yrittää, kun lama vei vanhemmilta rahat ja puolet kiusattiin henkisesti maihin.

 

Nykynuoret taas nousee barrikaadeille ilmaston puolesta ja haastaa meitä vanhempia siitä että paskottiin maailma. Nää nuoret ymmärtää, että on vähemmistöjä ja että kaikki on saman arvoisia ja että maailmaa voitais kehittää siihen suuntaan että ei oo pakko olla työn sankari vaan voitais jakaa hyvä myös tasan sillä tavalla et kaikki pysyis hengissä ja sais Wifin ilman et kenenkään tarttis kuolla.

Mut mitä tekee valkoiset vanhat miehet. Tulee kertomaan omia satujaan siitä miten "ennen oli miehet rautaa ja laivat puuta" ja "kyllä kaikkien pitää työskennellä perse ruvella". Vitut sanon minä. Antakaa nuorten päättää mitä tästä maailmasta tehdään, meitä vanhemmat ja meidän ikäluokka jatko paskomista ja jätettiin hyvin näköalaton maailma seuraavalle sukupolvelle. Itsekin jo oon jättänyt lapset hankkimatta koska maailma on paska paikka niin mitä luulette että nykyiset parikymppiset ajattelee? Joko ne uskoo satua, että "ne on ne somalit jotka vie työpaikat ja naiset ja kaikki tuetkin" tai sit ne uskoo satua "kyllä teidän pitää tehdä 12h päivässä töitä ja polttaa ittenne viidesti loppuun ennen ku tiedätte mitä maailma on" tai sitten ne voi mennä sillä tarinalla mikä todennäköisesti tuo vielä toivoa tälle maailmalle: "Tehdään yhteistyötä, ollaan hyviä toisillemme ja koitetaan ratkaista tää tosi epäystävällinen yhtälö".

Ja en jää tänne väittelemään ilmastonmuutoksesta enkä muustakaan. Jotenkin vaan korpeaa kun täällä vanhat valkoset miehet selittää nänninpäät kiimassa miten nykynuoret ei tajua mitään kun ne ei usko et meidän pitäs saada pitää paskat tapamme ja kusta niiden muroihin. Kattokaa hetki peiliin ja vaikka nettiin kirjottelun sijaan tehkää jotain hyvää, halatkaa vaikka lapsianne ja sanokaa että rakastatte niitä. Älkää vähätelkö. 

 

15.6.2020 - 05:16

Jack Torrance

-69
Liittynyt:
14.4.2015
Viestejä:
256

Kiusaaminen syntyy osin tietyistä kasvatuksellista dynamiikoista- ja suurimmalta osin siitä, että ryhmä Ei jaa tarpeeksi homogenisia arvoja. Minulla on viiden vuoden kokemus Filippiineiltä ja olen haastatellut asiasta lukuisia ihmisiä, kaikki vastaavat, että kouluissa ei kiusata ketään, miksi? Miten tämä on mahdollista köyhässä maassa verraten USA, Eurooppa, jne. ? Tämä johtuu siitä, että ovat täysin homogeninen ryhmä, joka jakaa vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, heille tärkeimmät arvot ovat katolinen usko perhe ja raha. He hyväksyvät laidasta laitaan kaikki erilaiset ihmiset jotka eivät aiheuta heille haittaa hyvin luontevasti ja ketään heistä ei kiusata seksuaalisuuden, etnisen taustan tai muun sen sellaisen takia, miksi? Koska yhteisön sisäiset arvot ovat niin vahvat! 

...

Minä olen 25- vuotta kävin kulttuuririkasta kivakoulua 3/4 osaa kouluajastani ja näin kaikki sen lieveilmiöt omin silmin. Kiitos keski-ikäiset kun olette ottaneet Euroopan täyteen sinne kuulumatonta roskajoukkoa joka elää jauhoilla, ryöstää raiskaa ja elää yhtä laiskasti, kuin tekin elätte. Heistä ei tule edes Atk-tukihenkilöitä tai veronmaksajia vaan pelkkiä rasitteita, joihin koko yhteiskunnan pitää sopeutua, siksi, että sen arvot ovat tällaiset vinksahtaneet maailmanhalaaja arvot! Kouluajastani parasta oli kaksi ekaa luokkaa Helsingin keskikaupungin koulussa, minne päästäkseni matkustin tunnin kaupungin toisesta päästä, kolmannella iski laiskuus ja menin lähikouluun, samalla alamäki alkoi, ryöstin neljännellä repullisen bisseä kaupasta (ainut rikokseni elämässäni) ja voiko minua siitä syyttää vai enemminkin paskaa seuraa, kun hyvää ei yksinkertaisesti ollut koko koulussa!!

,,,

Lasten jättäminen tekemättä on itsekäs ja lapsellinen teko, jos pitäisi muuten geenejän hyvinä jaettaviksi. Minä teen lapsia sitten, sitten kun on siihen varaa, niin kaikki terveet ihmiset tekevät. 

...

Päättäjien ongelmat ovat juurikin viestistäsi paistavia, on ollut helppoa, tullaan porvarillisesta perheestä, oikea ajattelukyky ja kompetenssi ymmärtää syy-seuraus suhteita puuttuvat. Halutaan kauheasti hyvää ja oma uhraus jonkun ympäristön puolesta olisi se oma laiskuus olla nussimatta, eipä juuri muuta . 

15.7.2020 - 13:34

porsimjo

+4
Liittynyt:
16.3.2020
Viestejä:
2

Taloudellinen ajattelija kirjoitti 9.7.2020:  Älä tee töitä vain rahan takia.

Tämä blogikirjoitus herätti ajatuksen kertoa tositarinan eletystä elämästä. On vuosi 1965 ja kesäkuun alkupäivät. Kertomuksen päähenkilö on juuri saanut täyteen 12 kouluvuotta, 4 vuotta kansakoulua ja 8 vuotta oppikoulua. Kansakoulun erinomainen suorittaminen ei tuonut kuitenkaan samaa menestystä oppikoulussa ja niin 8 vuoden aherrus ei tuottanut  kun vain 6 luokkaa ja senkin vaivalloisesti. Muutaman päivän mietiskelyn jälkeen päähenkilömme tuli siihen tulokseen, että ei tullut herraa vaan oli mentävä töihin. Työvoimatoimistosta annettiin työhönosoitus paikkakunnan suureen teollisuuslaitokseen ja käynti paikanpäällä tuottikin tuloksen. Päähenkilö palkattiin 3-vuorotyöhön näytteenottajaksi siis juoksupojaksi. Työt alkoivat juhannusviikolla iltavuorolla, joita vuoroja oli 4 peräkkäin ja viimeinen neljäs vuoro päättyi juhannusaattoiltana. Vuoden 1965 juhannusaattona oli yyterin hiekkarannalla esiintymässä Rolling Stones yhtye, jota esiintymistä lähdin katsomaan. Työpaikkani sijaitsi vain noin kilometrin päässä hiekkarannalta ja ajatus oli vielä kerran olla nuori mutta ei se oikein onnistunut. Kymmenessä kuukaudessa olin oppinut juoksupojan hommat niin hyvin, että sain ylennyksen laboratorioapulaiseksi. Se oli silloin työyhteisössä jo hyvä edistysaskel. Seuraava oppimisjakso tuli sitten vuoden 1966 siis runsaan vuoden töissäkäymisen jälkeen. Lokakuussa oli lähdettävä armeijaan, joka jakso sitten päättyi 10 kuukauden ja aliupseerikoulun jälkeen syyskuussa 1967. Työt jatkuivat lab.apulaisena kolmivuorotyönä 42 viikkotuntisena. Nyt päähenkilömme kävi töissä ja alkoi ajatella seuraavaa vaihetta elämässään. Eikä aikaakaan, kun seuraava askel elämän ja itsensä kehittämisessä tuli eteen, joka sitten osoittautui suurimmaksi kouluksi elämään ja itselleen. Vuonna 1968 päähenkilömme avioitui ja ensimmäinen lapsi syntyi seuraavana kesänä. Jo avioliiton alkuaikoina ilmeni rahan vähäisyys jarruksi onnelliselle elämälle. 1969 syksyllä työnantaja ehdotti kurssimuotoista yli talven kestävää laboranttikoulutusta. Keväällä 1970 nimitettiin päähenkilö laborantiksi mutta tällä ylennyksellä ei ollut sanottavaa taloudellista hyötyä. Nyt kun perhe oli kolmihenkinen ja kokopäiväopiskelusta oli jo kulunut runsaasti aikaa tuli päähenkilölle ajatus jatko-opiskelusta päätoimisesti. Vaihtoehtoja punnitessa, esiin nousi teknillinen koulu Valkeakoskella, jonne koulutuspaikan saaminen onnistui. 2 vuotta hyvin tiivistä opiskelua ja kesät ja joulut töissä vähäisellä rahalla perheestä huolehtiminen sujui niin, että 1972 kesän alussa päähenkilömme valmistui kemian teknikoksi. Nyt sama työnantaja tarjosi töitä työnjohtajana tehtaalla, kun tähän asti hän oli ollut laboratoriossa. Työaika muuttui vuorotöistä päivätöiksi ja nyt kahden vuoden lisäopiskelulla tuli jo taloudellista hyötyä niin, että sillä oli merkitystä. Tämän jälkeen alkoi aika, jona työnantajan hyvällä avustuksella sain eri työnjohtaja tehtävissä kouluttautua valmistamamme tuotteen koko 2 viikon tuotantoprosessiin. Tänä ajanjaksona perheeseen syntyi tyttövauva 1973 poikalapsen lisäksi ja vuonna 1978 rakennutin niinsanotusta "pitkästä tavarasta" omakotitalon itse mahdollisimman paljon osallistuen. Tässä ajassa korostuu juuri se, että uutta oppimalla ja kouluttautumalla taloudellinen turvallisuus parani huomattavasti. 80-luku toi tullessan ajatuksen mitä seuraavaksi tekisin itseni hyväksi. Vaikka en ollut haikaillut ylioppilastodistuksen perään alkoi kuitenkin mielessä liikkua ajatus olisiko minusta aikoinaan ollut ylioppilaaksi vai olinko ollut laiska vai tyhmä. Vuonna 1983 sitten se alkoi iltalukiossa ja mielessä todistaminen etten ollut tyhmä. Kolme vuotta aamulla töihin seitsemäksi ja illalla kotiin noin klo 21 sain kuitenkin valkolakin hyvin arvosanoin 1986 keväällä. Edellämainitulla asialla ei tietenkään ollut mitään taloudellista merkitystä, jopa ylioppilasjuhlat jouduin pitämään lainarahalla. Päähenkilölle työnantaja huomiona lisäkoulutuksesta ehdotti koko seuraavan talven kestävää ohjelmoijakoulutusta ATK-instituutissa, joka sitten toteutui tuloksena Cobol-ohjelmoija tittelinä. Työt jatkuivat kuitenkin työnjohtajana ja nyt alkoi jo taloudellinen perheen asema parantua. Vuonna 1988 perheen poika oli lukion viimeisellä luokalla ja aloin  olla huolestunut ( nykytiedolla ei olisi tarvinnut) valmistumisesta ja jatko-opiskelusta. Kesällä 1988 oli Tampereen Teknillisen Korkeakoulun pääsykokeet ja kuinka ollakaan olimme pojan kanssa molemmat pääsykokeissa ja läpäisimme kokeet. Kävimme yhdessä viisi vuotta koulua ja päähenkilömme valmistui Diplomo-insinööriksi tuotantotalouden linjalta. 1993 päähenkilö nimitettiin tuotantopäälliköksi ja nyt viimeistään perheen taloudellinen turvallisuus oli luotu. Samana vuonna työnantajayritys meni pörssiin ja yksityissijoittajaurani alkoi. Päähenkilöllä on edelleen pienehkö sjoitussalkku suomalaisia yrityksiä, Vuosien varrella hänellä on ollut jopa kymmeniä eri yrityksiä salkussaan. Hän on jonkin verran sijoittanut rahastoihin ja myös joihinkin ulkomaisiin yrityksiin ja rahastoihin.Toimialue pörssiyhtiössä laajeni pitkän työnjohtouran jälkeen vielä myyntiin ja markkinointiin. Eläkkeelle jäätyän vuonna 2006 hän toimi toimitusketjun päällikkönä vastaten tuotannon ja myynnin ohjauksesta. Jos ajatellaan päähenkilön elämänkaarta voimme sanoa hänen olleen runsas 41 vuotta pörssiyhtiön palveluksessa ja 21 vuotta koulussa.  Tämä oli mielestäni taloudellista ajattelua ja voin sanoa itselleni ajallaan olen kouluni käynyt.

 

 

23.7.2020 - 18:39

Taloudellinen …

OP
+28
Liittynyt:
28.1.2020
Viestejä:
51
porsimjo kirjoitti:

 

Taloudellinen ajattelija kirjoitti 9.7.2020:  Älä tee töitä vain rahan takia.

Tämä blogikirjoitus herätti ajatuksen kertoa tositarinan eletystä elämästä. On vuosi 1965 ja kesäkuun alkupäivät....

Kiitos tarinasi jakamisesta porsimjo, oli mukava lukea. Ja tämä tosiaan on sitä taloudellista ajattelua, oman asemansa parantamista pitkäjänteisesti. Todellinen oppiminen alkaa siitä, kun koulut loppuvat smiley

24.7.2020 - 09:03

Marraskuu

+1083
Liittynyt:
26.11.2018
Viestejä:
1078
Taloudellinen Ajattelija kirjoitti:

 

"Ei enää kenenkään muun sanelemaa aikataulua, ei aikaisia herätyksiä ja vain asioita, joita itse haluaa tehdä – tästä ikuisuuteen."https://t.co/PkLEZl5AaY

— Taloudellinen Ajattelu (@TAjattelu) July 23, 2020

Kannattaa huomioida inflaation vaikutus, kun tähtäin on kaukana. Paljon näkee näitä mainoksia kuinka sijoittamalla tasaisesti 300 euroa/kk 8% tuotolla olet miljonääri 40 vuoden jälkeen. Matematiikka tässä on toki totta, mutta kuinkahan vuoden 1980 palkasta olisi laitettu 300eur/kk säästöön?

24.7.2020 - 18:24

Taloudellinen …

OP
+28
Liittynyt:
28.1.2020
Viestejä:
51

Totta, Marraskuu. Pitkällä aikavälillä inflaation rooli korostuu. Tuossa laskelmassa 4% säännön pitäisi ottaa inflaatiota huomioon siinä mielessä, että keskimääräinen tuotto markkinoilta on noin 7% vuodessa ja tuosta vain 4% käytetään elämiseen. Loput 3% on inflaatiosuojaa ja suojausta varianssilta.

Mutta kyllähän tämä sijoittaminen ja vaurastuminen eräällä tapaa on jatkuvaa kilpailua inflaatiota vastaan. Tästä syystä tavoitteet elävät ajassa. Jos nyt sanon, että 700k euroa olisi riittävä määrä, niin 10 vuoden päästä se on ehkä miljoona ja 10 vuotta sitten se olisi ehkä ollut 500k.

26.7.2020 - 18:43

Young_gun

+10
Liittynyt:
26.7.2020
Viestejä:
3

Kirjoitus ei myöskään ota huomioon, ettei yleensä passiivisilla tuloilla eläessä efektiivinen veroprosentti ole 30. Mikäli passiiviset tulot koostuvat osaketulosta on alle 30k tulojen veroprosentti 0,85*30=25,5. Mikäli passiivinen tulo taas saadaan osakkeita/rahasto-osuuksia myymällä maksetaan veroa vain voitto-osuudesta. Hankitameno-olettaman ansiosta veroa maksetaan pahimmassa/parhaimmassa tapauksessa 80% myyntien summasta (60% mikäli osakkeet/rahasto-osuudet olleet yli 10v hallussa). Toki mikäli passiivista tuloa otetaan osuutena aktiivisen kaupankäynnin "liikevaihdosta" on tilanne kirjoituksen kaltainen.

1.8.2020 - 20:53

Nagamorich

+121
Liittynyt:
28.9.2015
Viestejä:
168
Taloudellinen Ajattelija kirjoitti:

Totta, Marraskuu. Pitkällä aikavälillä inflaation rooli korostuu. Tuossa laskelmassa 4% säännön pitäisi ottaa inflaatiota huomioon siinä mielessä, että keskimääräinen tuotto markkinoilta on noin 7% vuodessa ja tuosta vain 4% käytetään elämiseen. Loput 3% on inflaatiosuojaa ja suojausta varianssilta.

Mutta kyllähän tämä sijoittaminen ja vaurastuminen eräällä tapaa on jatkuvaa kilpailua inflaatiota vastaan. Tästä syystä tavoitteet elävät ajassa. Jos nyt sanon, että 700k euroa olisi riittävä määrä, niin 10 vuoden päästä se on ehkä miljoona ja 10 vuotta sitten se olisi ehkä ollut 500k.

 

Tuo inflaation huomioiminen teksteissä on kyllä järkevää. Hämärtää pitkän aikavälin tuotto-odotuksia aikalailla.

Jos en väärin muista niin eikös jenkkimarkkina ole tuottanut 9%ish  ja inflaatio huomioiden 7%ish? Eikös siis osakkeilla ole luontaisen kyky seurata inflaatiota, kun osakkeiden osingot yms perustuvat suurelta osin kulutushyödykkeisiin joko suoraan tai välillisesti?

 

Hyviä kirjoituksia! Tykkään ytimekkyydestä!

6.8.2020 - 18:17

Taloudellinen …

OP
+28
Liittynyt:
28.1.2020
Viestejä:
51
Nagamorich kirjoitti:

Tuo inflaation huomioiminen teksteissä on kyllä järkevää. Hämärtää pitkän aikavälin tuotto-odotuksia aikalailla.

Jos en väärin muista niin eikös jenkkimarkkina ole tuottanut 9%ish  ja inflaatio huomioiden 7%ish? Eikös siis osakkeilla ole luontaisen kyky seurata inflaatiota, kun osakkeiden osingot yms perustuvat suurelta osin kulutushyödykkeisiin joko suoraan tai välillisesti?

Hyviä kirjoituksia! Tykkään ytimekkyydestä!

Kyky seurata inflaatiota riippuu osakkeesta, tai tarkemmin sanottuna yhtiön toimialasta. Jotkut toimialat kärsivät inflaatiosta, kun eivät voi suoraan siirtää rahan arvon heikkenemistä hintoihinsa. Jotkut taas eivät niin välitä, koska voivat siirtää inflaation hintoihin täysmääräisesti. Tällaisia ovat hinnoitteluvoimaiset, kilpailuetuja omaavat yhtiöt. Kannattaa perehtyä yhtiökohtaisesti kykyyn selviytyä inflaatiosta.

Ja kiitos! Luen mielelläni itse ytimekkäitä tekstejä, joten kaitpa siitä syystä sellaisia pyrin kirjoittamaankin smiley

6.8.2020 - 22:25

Nagamorich

+121
Liittynyt:
28.9.2015
Viestejä:
168
Taloudellinen Ajattelija kirjoitti:

 

Nagamorich kirjoitti:

Tuo inflaation huomioiminen teksteissä on kyllä järkevää. Hämärtää pitkän aikavälin tuotto-odotuksia aikalailla.

Jos en väärin muista niin eikös jenkkimarkkina ole tuottanut 9%ish  ja inflaatio huomioiden 7%ish? Eikös siis osakkeilla ole luontaisen kyky seurata inflaatiota, kun osakkeiden osingot yms perustuvat suurelta osin kulutushyödykkeisiin joko suoraan tai välillisesti?

Hyviä kirjoituksia! Tykkään ytimekkyydestä!

 

Kyky seurata inflaatiota riippuu osakkeesta, tai tarkemmin sanottuna yhtiön toimialasta. Jotkut toimialat kärsivät inflaatiosta, kun eivät voi suoraan siirtää rahan arvon heikkenemistä hintoihinsa. Jotkut taas eivät niin välitä, koska voivat siirtää inflaation hintoihin täysmääräisesti. Tällaisia ovat hinnoitteluvoimaiset, kilpailuetuja omaavat yhtiöt. Kannattaa perehtyä yhtiökohtaisesti kykyyn selviytyä inflaatiosta.

Ja kiitos! Luen mielelläni itse ytimekkäitä tekstejä, joten kaitpa siitä syystä sellaisia pyrin kirjoittamaankin smiley

Varmastikaan kaikki yhtiöt eivät pysty viemään inflaatiota hintoihin, tarkoitukseni oli selventää lähinnä itselleni ja keskustelua sivuten, että pörssiyhtiöt keskimäärin siis pystyvät viemään inflaatiomuutokset tuotteisiin, kun ero pitkällä aikavälillä on muutama prosentti nimellisessä janreaalisessa tuotossa? 🤔

15.9.2020 - 18:43

pasu

Liittynyt:
2.5.2020
Viestejä:
1

Hyvin tiivisti olennaisen osakepominnasta. Osakepominnan lisäksi pitäisi vielä osata luopua osakkeista tarvittaessa. Esimerkkinä hyvästä yhtiöstä pidettäköön Konetta. Joitakin vuosia sitten hankin sitä reilun 20 hintaa (splitit huomioitu). P/E:n noustua yli 40 olen vähennellyt omistusta, kun en näe merkittävää kasvua edessä, vaikka yhtiöllä on kaupungistumisen megatrendi tukenaan. Mietin kuitenkin pitäisikö minun laskea P/E (ja osinkotuotto %) hankintahintaan vasten eikä nykykurssia vasten? Tällöinhän P/E olisi ihan kohtuullinen. 

15.9.2020 - 21:40

sijoittelija22

+61
Liittynyt:
15.11.2019
Viestejä:
53

Ei kai sinun kannata ostohinnasta mitään laskea? Vaihtehtona on kuitenkin aina saada nykyinen hinta, eikä oma ostohinta, joten jos pidät konetta ylihintaisena kannattaa sinun se myydä. Toki veroilla on tietty vaikutus (saat maksamattomista veroista ilmaista velkavipua), mutta mielestäni niiden vaikutusta ei kannata ruveta liikaa miettimään tai menee metsään.

17.9.2020 - 08:00

kabu

+42
Liittynyt:
4.10.2018
Viestejä:
65

Ei pidä eikä kannata laskea hankintahinnasta. Tätä on helppo ajatella esimerkin kautta. Otetaan kaksi identtistä yhtiötä. Molemmat tekevät saman tuloksen ja maksavat sen kokonaan ulos. Olkoon vaikka osake 1e, P/E 10 ja osinkotuotto siis 10%. Ostat toista 1000kpl. Ostamasi yhtiön kertoimet tuplaavat (eli tulos on sama) ja osake maksaa nyt 2 euroa, P/E on 20 ja osinkotuotto 5%. Identtinen yhtiö on edelleen saman hintainen. Saat edelleen hankintahintaan 10% osinkotuottoa, mutta pääomallesi (jota on nyt 2000e) 5% tuottoa eli tässä 100e. Myymällä nämä ja ostamalla toista saat pääomallesi 10% tuottoa eli 200e.

Oston jälkeen hankintahinta on irrelevantti muuten kuin verojen kannalta. Asiaa on toki psykologisesti vaikea ajatella näin. smiley

24.9.2020 - 20:29

Taloudellinen …

OP
+28
Liittynyt:
28.1.2020
Viestejä:
51
pasu kirjoitti:

Hyvin tiivisti olennaisen osakepominnasta. Osakepominnan lisäksi pitäisi vielä osata luopua osakkeista tarvittaessa. Esimerkkinä hyvästä yhtiöstä pidettäköön Konetta. Joitakin vuosia sitten hankin sitä reilun 20 hintaa (splitit huomioitu). P/E:n noustua yli 40 olen vähennellyt omistusta, kun en näe merkittävää kasvua edessä, vaikka yhtiöllä on kaupungistumisen megatrendi tukenaan. Mietin kuitenkin pitäisikö minun laskea P/E (ja osinkotuotto %) hankintahintaan vasten eikä nykykurssia vasten? Tällöinhän P/E olisi ihan kohtuullinen. 

Edellä olikin jo vastattu oikein eli hankintahinta on irrelevantti arvostusta katsottaessa. Itse pyrin aktiivisesti olemaan katsomatta hankintahintaani sen jälkeen, kun osake on salkussa. Sen seuraaminen vain sekoittaa ajatuksia ja aiheuttaa turhia tunteita, jotka haittaavat sijoituspäätöksiä.

Veroihin hankintahinta toki vaikuttaa, mutta jos oikeista syistä myy osaketta (tulevaisuudennäkymät ovat heikot, tuotto-odotus matala tai negatiivinen, saa parempaa tuottoa muualta tms), niin verot kannattaa kiltisti maksaa.

24.9.2020 - 21:59

Bingo53

+3570
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2326

Jospa korjataan jutun ensimmäinen virhe: Aktiiviset rahastot ovat pärjänneet volatiilissa ympäristössä paremmin kuin passiiviset indeksirahastot eikä väite ole oikea.

Katsotaanpa kahta rahastoa:

Teknorahaston kulut ovat 1,75%, mutta rahastonhoitaja on hoitanut tonttinsa ja rahasto on pärjännyt selkeästi Nasdaq100 indeksiä paremmin. Rahasto jakaa vielä lisäksi osinkoakin.

Vastaavasti karttuva indeksirahasto:

Saman viiden vuoden jaksona karttuva teknoindeksirahasto, jonka kulut ovat 0,3% on seurannut orjallisesti indeksiä ja on nyt likimain samassa pisteessä kuin indeksikin. Kaaviot Nordnetistä.

Jutun väite on vanhentunut. Rahastonhoitajalla ja aktiivisella salkunhoidolla on vielä paikkansa. Taidot vain vaihtelevat.

25.9.2020 - 10:07

vsquid

+50
Liittynyt:
26.7.2019
Viestejä:
76
Bingo53 kirjoitti:

Jutun väite on vanhentunut. Rahastonhoitajalla ja aktiivisella salkunhoidolla on vielä paikkansa. Taidot vain vaihtelevat.

Valitettavasti tutkimukset osoittavat kuitenkin, että rahastojen ja hoitajien toteutunut tuotto ei ole takuu onnistunees hallinnoinnista tulevaisuudessa. Lisäksi argumenttisi "on olemassa yksi aktiivinen rahasto, joka voitti indeksin, eli aktiiviset managerit hyödyllisiä" ohittaa managerin valinnan vaikeuden.

25.9.2020 - 10:24

Bingo53

+3570
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2326

Niinpä niin. Sijoittaja ei valitse rahaston manageria vaan rahastoyhtion ja heiltä rahaston. Managereita tulee ja menee, mutta oleellista on seurata kulloinkin ohjaksissa oleva rahastonhoitajan näkemystä markkinakehityksestä.

Rahastonhoito on ryhmätyötä - manageri on vain kasvot, joka kertoo ryhmän näkemyksen.

Ihan hyvän katsauksen kasvollisten managerien näkemyksestä saa vaikkapa Seligsonin neljännesvuosikatsauksesta:

https://www.seligson.fi/resource/seligson_rahastot_2-2020.pdf?v=1601018421620

Näistä oppii aina.

 

29.9.2020 - 23:05

Taloudellinen …

OP
+28
Liittynyt:
28.1.2020
Viestejä:
51
Bingo53 kirjoitti:

Jospa korjataan jutun ensimmäinen virhe: Aktiiviset rahastot ovat pärjänneet volatiilissa ympäristössä paremmin kuin passiiviset indeksirahastot eikä väite ole oikea.

 

Moi! En mielestäni maininnut kirjoituksessani volatiliteettia mitenkään. Tutkimusten mukaan osa aktiivisista rahastoista on voittanut passiiviset indeksirahastot pitkällä aikavälillä, mutta tulokset ovat keskimäärin 50-50 eivätkä menneisyyden voittajat välttämättä ole tulevaisuuden voittajia. Toki aina voi siis kaivaa esimerkkejä, joissa aktiivinen rahasto voittaa passiivisen rahaston, mutta ei voida tilastollisesti merkittävästi todeta, että aktiiviset rahastot olisivat parempia kuin passiiviset rahastot.

Lisäksi viittasin kirjoituksessani lähinnä pankkien sisäänheittorahastoihin, ns. "perusrahastoihin", jotka eivät tuo mitään lisäarvoa ja ovat lähinnä asiasta tietämättömien lypsämistä.

 

29.9.2020 - 23:15

sijoittelija22

+61
Liittynyt:
15.11.2019
Viestejä:
53

Aktiiviset rahastot eivät siis voita läshekään 50% todennäköisyydellä indeksiä, pikemminkin kulujen takia max 10% aktiivisista rahastoista voittaa vertailuindeksinsä pitkällä aikavälillä.

29.9.2020 - 23:29

Kalle

+142
Liittynyt:
6.8.2020
Viestejä:
135

Itseasiassa tuo Jpm US technology:kin häviää 10vuoden seurannassa Nasdaq etf:lle mutta lyhyemmällä aikavälillä voittaa selvästi. Olen silti sitä ostanut omaan ja pojan salkkuun mutta aika saa sitten näyttää olisko sittenkin pitänyt ottaa vain nasdaq etf:ää.

30.9.2020 - 08:40

Bingo53

+3570
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2326
Kalle kirjoitti:

Itseasiassa tuo Jpm US technology:kin häviää 10vuoden seurannassa Nasdaq etf:lle mutta lyhyemmällä aikavälillä voittaa selvästi. Olen silti sitä ostanut omaan ja pojan salkkuun mutta aika saa sitten näyttää olisko sittenkin pitänyt ottaa vain nasdaq etf:ää.

Aivan, mutta tämä ei ollut mielipiteeni pointti. Siksi minullakin on molempia eli JPM US Technology rahastoa ja Invescon EQQQ Nasdaq100 etf:ää. Ja niistäkin vaihtoehtoja. Rahastokulut puolittuvat ollen niiden kulujen keskiarvo likimain, säästöä sekin.

Pointti oli se, että markkinahäiriössä - kurssit ylös, alas ja kummallinen painotus - rahastonhoitaja voi haistaa kuplan ja muuttaa painotusta. Rahastoja voi lisätä ostamalla ja vähentää lunastamalla. Rahaa voi siirtää toisesta toiseen.

Ero näkyy yllämainittujen rahastojen kymmenen suurimman sijoituksen listassa ja niiden painossa. Niitä tutkimalla voi uudelleen harkita osakepoimintaa tai myyntiä salkun osakkeissa.

Lisäksi suosittelen edelleenkin lukemaan vaikkapa Seligson rahastoyhtiön viimeisimmän neljännesvuosiraportin ja siitä selvällä suomen tai suomenruotsin kielellä kuinka rahaston hoitaja on hoitanut tonttinsa indeksiä paremmin - näitä löytyy muualtakin. Turhiksi kutsuminen artikkelissa on nähdäkseni aika yksioikoista.