Mustajoutsen tilanne jossa kukaan tai mikään pankin viisasmies ei ole voinut ennakoida tilannetta ja hinnoitella suojaa odottamatonta riskiä vastaan.
Odottamattomia riskejä ei ole. Mutta suojaamattomia voi tietysti olla, jos ei riskejä suojaa. Kaiken voi suojata. Kyse on suojauksen hinnasta. Pankin ulkoistaessa riskit johdannaisilla asiakas maksaa tämän suojan. Pankille ihan riskitön tilanne. Ei voi tulla mustaa joutsenta, kun johdannaisilla on myös takaus. Pankki lukitsee korkotuoton itselleen etukäteen lainanottajan ostaessa korkosuojan pankilta.
Tarkoitat varmaan clearing housea? Semantiikkaa tai ei niin clearing house voinee myös mennä katolleen jos tarpeeksi moni clearing member defaulttaa ja collaretal reservi loppuu. Clearing house on myös yhden sortin pankki joka luotottaa marginaalia vastaan clearing memberien positiot. Johdannaisilla on takaus tiettyyn pisteeseen asti mutta vastapuoliriskin täydellinen eliminointi ei liene mahdollista saati edes tavoiteltavaa. Osa clearing houseista ei tästä syystä clearaa kaikkia johdannaisia esim CDSsiä. Muista kohdista samaa mieltä riskien suojaamisen suhteen.
Ok, mutta jos on 4% kiinteä ja korot nousee vaikka 20 prosentiin, niin kaatuuko tuo korkojen maksu johdanaisten liikkeelle laskijalle? Eli joku kyllä maksaa aina, tässä tapauksessa se nerokas tuulipukusijoittaja voittaa ja joku evil finance man häviää!
Miten kiinteä korko voi nousta? Avaatko tätä.
Ei kun tietty kiinteä on kiinteä eli esimerkissä 4%. Tarkoitin, että alunperin asiakkaan vaihtoehtona ollut vaihtuvakorkoinen euribor esim. nousisi 20 prosenttiin.
Oikeastaan ymmärrän nyt itsekin... oma skenaario tässä väärion oletettu. Eihän kukaan maksa tuota tässä esimerkissä ollutta 20 prosentin korkoa, koska asiakkaalla on kiinteäkorko. Pankki taas saa rahoitusta omilla tavoillaan ja kustannuksillaan.
Kiinteä korko ei nimensä mukaisesti voi nousta. Kiinteä korko tarkoittaa, että lainan viitekorko pysyy samana, vaikka viitekorko markkinoilla nousee. Kiinteä korko varmistaa myös, että lainan korot pysyvät ennakoitavina. Eli asiakas on näin turvassa ja maksaa samaa sovittua korkoa, vaikka korkomarkkinoilla tapahtuisi suuriakin muutoksia.
Mutta kyllä näissä korkoasioissa menee yksi jos toinenkin välillä hämilleen. Kaikilla kun ei ole ekonomin koulutusta. Muita korkoja ovat muun muassa nimelliskorko, peruskorko, reaalikorko, viitekorko, tuottokorko ja viivästyskorko... Kyllähän näitä eri korkoja riittää!
Kiinteä korko tarkoittaa, että lainan viitekorko pysyy samana, vaikka viitekorko markkinoilla nousee.
Kiinteällä korolla ei varsinaisesti ole viitekorkoa, koska se kiinteä. Tarkoitit varmaan jotain tällaista:
"Kiinteä korko tarkoittaa, että lainan korko pysyy samana, vaikka korkotaso markkinoilla nousee tai laskee."
Toki on sitten korkoja, joissa on kiinteä jakso, ja sen jälkeen laina sidotaan johonkin viitekorkoon, esim. kiinteä 2% 5v ja sen jälkeen EUR12M/360 + 0,5%
Muita korkoja ovat muun muassa nimelliskorko, peruskorko, reaalikorko, viitekorko, tuottokorko ja viivästyskorko
Tuossa listassa menee jo vähän omenat ja appelsiinit sekaisin, mutta jos tarkoitus on luetella tärkeitä yhdyssanoja joissa on sana "korko", niin lisätään pari:
Jäähyväiset nollakoroille - Euroopan keskuspankin inflaatio- ja korkoennusteita tuleville vuosille
Syys-lokakuun aikaan tekemänsä asiantuntijakyselyn perusteella laaditussa raportissaan Euroopan keskuspankki ennusti vuosille 2022, 2023 ja 2024 inflaatiota 8,3 %, 5,8 % ja vastaavasti 2,4 % tuolle viimeisenä mainitulle vuodelle eli ensi vuodelle. Siitä eteenpäin aina vuoteen 2027 asti EKP arveli inflaation pysyttelevän 2,2 %:n tienoilla.
Ennusteet ovat viime syksystä liikkuneet odotettua suurempien hintojen nousun suuntaan ja inflaation ennuste-epävarmuus on lisääntynyt.
Bruttokansantuotoksen palautuminen takaisin kulkutautia edeltävään tasoon tapahtui Euroopassa jo vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä, mutta sota jumitti makroekonomian muuttamalla GDP-kasvun negatiiviseksi. Tarkat luvut tulevat myöhemmin, mutta ennustemielipiteet ovat olleet liikkumassa kasvun kannalta tähän huonompaan, alaspäin menevään suuntaan.
Kuoppa siirtää talouden palautumista kasvun tielle pidemmälle tulevaisuuteen.
Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden koron - MRO:n eli rate on the Eurosystems main refinancing operations - arveltiin kasvavan viime vuoden 2 % tasosta tasoon 2,9 % kuluvan vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. EKP:n MRO-korkotason arveltiin pysyttelevän 2,7 %:n ympärillä vuoden 2024 loppuun asti.
EKP teki ensimmäisen koronnoston kymmeneen vuoteen viime heinäkuussa ja viimeisimmän viime kuussa siten, että 8.2.2023 lähtien MRO eli perusrahoituskorko on 3,00 %. Ennusteet ovat jääneet joka kuukausi jälkeen eikä muutaman kuukauden vanhoista luuloista ole mitään apua.
Muutkin taloustuntijat ovat pyrkineet määrittelemään realistisia Euroopan keskuspankin korkoja tulevalle viiden vuoden aikajanalle, mutta havaineet sen haastavaksi tehtäväksi vaikka lähtöaineistoa on päivitettykin.
"The bank itself (eli EKP) provided projections for as far as 2025 in its survey of professional forecasters. Their ECB interest rate prediction was for the rate to rise to 3% in the first quarter of 2023, a forecast that has already materialised, and to 3.5% in the second quarter, before easing slightly in 2024 and 2025 to below 3%.
ING’s (dutch ING Bank) policy rate forecasts, as of 8 February, saw the European Central Bank interest rate rising to 3.5% in the first quarter of 2023, then to 3.75% in the second quarter, where it would stay into early 2024. The Dutch bank’s analysts expected the rate at 3.5% in late 2024, and at 3% in late 2025.
Economic data provider Trading Economics as of 17 February expected the rate to be at 3.5% by the end of this quarter, falling to 2.75% in 2024, and 1.5% in 2025, according to their econometric models.
Kaikki tämä panee heti kellot soimaan, jos joku esittää sijoitusta sillä perusteella, että inflaatio ja nousevat korot olisivat vain hetkellisiä harmeja vieraan pääoman hankinnassa. Harha on pahempi, jos samaan aikaan ajavana tekijänä on voimakas usko nimellisarvojen kasvamiseen niin, etteivät myös kulut samaan aikaan kasvaisi.
Tämä on vaarallista aikaa senkin vuoksi, että korot ovat ehkä tulleet nopeasti ylös, mutta ne eivät ole lähdössä mihinkään. Koronnoususta arvaillaan pitkää ja pysyvää, kuten näkyi Dharman aamulla esittämässä BoE:n kymmenen vuoden euribor-käyräparvessa. Kuluttajien ostovoima heikkenee ja luottamus hälvenee; yksityinen kulutus laskee ehkä pitkäksikin aikaa.
Loppuun myös Suomen Pankin korkoarvaus joulukuulta:
Korkopaine tuntuu paitsi sijoitusten tuottovertailussa myöskin yritysten kulujen noustessa niiden kannattavuuden laskuna. Tuloslaskelmiin luvut ilmestyvät vasta tämän vuoden aikana. Pankit näkevät tämän jo nyt uusien yritysluottojen keskimääräisen takaisinmaksuajan pidentymisenä. Arvailu eteenpäin ei osoita mitään helpotusta olevan tulossa pitkään aikaan.
Ilmankos tässä pysytään sahaavassa sivuliikkeessä kurssien kanssa.
Korkojen noustessa markkina toimii niin, että velkakirjojen suhteelliset tuotot eli yieldit nousevat ja vastaavasti velkasitoumusten hinnat laskevat vaikkei sitoumuksen kuponkikorko muutukaan. Saksan valtion velkakirja eli bundi on iät ajat ollut vakaa, tuottava paperi, kunnes tuli nollakorkoajat ja muuta meininkiä euroalueelle.
Yksityissijoittaja harvoin enää ostaa yksittäistä velkapaperia vaan käyttää pörssinoteerattua bondi-etf:ää, jossa on useamman maturiteetin eli laina-ajan velkakirjoja. Nollakorkoaikaan euroalueen bondi-etf oli lähinnä tarkkailtava, mutta tuho tuli viime vuonna, kun eurokorot pamahtivat nousuun – velkakirjojen arvot bondinipuissa romahtivat – alla bundinipusta pyyhkiytyy vuosikymmenen liki 30% arvonkertymä.
Brian Tomlinson, a money manager at Allianz Global Investors, has a sticker on his desk that says “Never Short the Bund.” It’s something he says still applies after yields dropped below zero percent for the first time in over two years (2019).
Valtiolainojen velkakirja-etf:n omistaja sai pitää hatusta kiinni viime vuoden pitkää miinusta katsellessaan. Siinä ei auttanut Brian Tomlinsonin vakaa uskokaan.
Takana oli pitkän aikavälin koronlasku matalaksi jääneen inflaation ja sen odotusten vuoksi sekä toisaalta myös uskottavan keskuspankkipolitiikan vuoksi. Keskuspankit olivat lisäksi ostaneet voimakkaasti valtioiden velkakirjoja, nostaneet niiden kysyntää ja hintaa, jolloin niiden korkotuotto eli yieldi oli laskenut.
Kaikki tämä kääntyi hetkessä ympäri korkojen kääntyessä nousuun. Alla näkyy Saksan valtiolainojen yieldien muutos niiden erääntymisajan mukaan vuosi sitten (sininen) ja nyt (musta). Lyhyet sitoumustuotot eivät ole juuri muuttuneet, mutta pitkät – yli puolen vuoden pituiset – pomppasivat suhteellisilta tuotoiltaan kolmen prosentin tuntumaan siten, että velkapaperin hinnasta raapaistiin osa pois – ja sitä enemmän, mitä pidempi velka.
Mihin tässä mennään? Paha sanoa, mutta on tässä havaittavissa positiopaikkaa eurobondisijoittajallekin velkakirjojen halventuessa. Kun uskottavia oraakkeleita ei euroalueella juuri liiku, on katsottava muita ennusmerkkejä eli Trading Economicsin mallin ennustetta bundille:
The Germany Government Bond 10Y is expected to trade at 2.78 percent by the end of this quarter, according to Trading Economics global macro models and analysts expectations. Looking forward, we estimate it to trade at 3.70 in 12 months time.
Eli korkojen liikettä euroalueella ylöspäin on tiedossa ainakin vuodeksi eteenpäin velkakirjamarkkinan mukaan. Tämä tarkoittaa vastaavasti velkakirjapohjaisten pörssinoteerattujen rahastojen NAV:n ja hintojen laskua vielä pitkään ennen kuin niissä valkenee ostojen paikkaa. Tähän kuulisi mielellään mielipiteitä muilta, sillä asiassa alkaa löytyä kirjoittelua muissakin medioissa:
”Nyt korkomaailma on tehnyt kuperkeikan: korkosijoitusten vallitsevat tuottotasot ovat kaukana nollakorkokauden tuotoista ja myös riskiympäristö on muuttunut.” ”Korkojen rivakka nousu tuo korkosijoittajalle monenlaisia mahdollisuuksia. …Huonot ajat ovat myös tilaisuus.”
Näyttää siltä, että alkanut vuosi on juuri sellainen, jossa vanhat tavat ja ajatukset on heitettävä kompostiin mätänemään, putsattava kansiot läppäristä ja pohdittava salkunhoitoa monin osin uudelta pohjalta. Aikaa siihen on, ennen kun korot alkavat laskea.
Korkojen nostoilla on inflaation nujertamisen ohella sijaisvaikutuksiakin - Credit Suissen kohtalona on 'shotgun wedding'.
Inflaatio on edelleen korkealla ja talous on vieläkin melko vahva. Murtumisen merkkejä alkaa tulla näkyviin , kuten SVB:n romahtaminen liittovaltion syliin. Ja nyt Credit Suissen velkakirjojen meneminen arvottomiksi ja sen omistajien osakekirjojen pakko-otto sekä vaihto UBS:n osakkeisiin lupaa kysymättä ja pyssyllä uhaten.
The terms of the deal will see Credit Suisse shareholders receive 1 UBS share for every 22.48 Credit Suisse shares they hold. "This acquisition is attractive for UBS shareholders but, let us be clear, as far as Credit Suisse is concerned, this is an emergency rescue." ... said UBS Chairman Colm Kelleher in a statement.
Saapi nähdä loppuvatko koronnostot hetkeksi vai odotetaanko, kunnes on tarpeeksi verta kaduilla: What seems likelier than an imminent halt to the rate-hiking cycle is a gradual pace until inflation is conquered or, as Harnett puts it, “there is enough blood on the street”.
Kuluvaa viikkoa tekee mielenkiintoisemmaksi korkojen kopinasta se, että FED tekee oman korkopäätöksensä tällä viikolla. Tosin bondimarkkina ei ole jäänyt sitä odottelemaan vaan jysäytti Credit Suissen paperit lattialle pölisemään.
