Uteliaisuudesta, oletko millään tasolla päivittänyt näkemystä Berkshire-Hathawaysta?

Otin samoihin aikoihin sun kanssa omilla mittareilla reilusti, ajattelin että ainakin 220 tasoon voisi matkustaa. Nyt hieman alkaa kirraa valuutta/korona/Trump/Buffet=120-vuotias riskit ja helpot pikavoitot.

PS. en kysy sijoitussuositusta

Periaatteessahan asuntolainan korkojen nousulta ei voi täysin "suojautua", ainakaan ilman korkokattoa. Suomalaisten asuntolainoista suurin osa on sidottu 12 kuukauden euriboriin, jolloin lainan korko tarkistetaan kerran vuodessa.

Lainan ottamisessa pitääkin aina huomioida korkojen jatkuva eläminen ja muuttuminen. Toisaalta koronankin myllätessä pääkaupunkiseudulla asuntoja haluttaisiin ostaa yhä enemmän mitä niitä on markkinoilla.

Itse en asuntosijoittajaksi uskalla ryhtyä, vaan luotan pitkällä aikatähtäimellä säästämiseen. Tällöin tapahtuu maailman kahdeksas ihme ja pääomani tuottamat korot alkavat kasvattamaan itsessäänkin korkoa. Toivoisin että olisin hoksannut tämän jo 10 vuotta sitten.

Näin otsikoi Helsingin sanomat tänään: Myytävistä asunnoista tuli pula

Tämä asuntosijoittajille mielenkiintoinen artikkeli on valitettavasti luettavissa vain Helsingin sanomien tilaajille.

"Maaliskuussa asuntokauppa pysähtyi kuin seinään, huhtikuu oli tavanomaista hiljaisempi ja toukokuu vaikuttaa pirteältä, kertovat kiinteistönvälittäjät pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoista."

Eli vaikka asuntojen hinnat eivät ole vielä tippuneet, kiinnostuneita ostajia ainakin riittää. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuntojen tarjonnasta on suoranaista pulaa kysyntään verrattuna.

”Myyjät jarruttelevat ja pohtivat tavallista tarkemmin, onko nyt oikea aika myydä ja meneekö asunto kaupaksi.” Asuntomarkkinoilla eletään tällä hetkellä poikkeuksellisen mielenkiintoisia aikoja...

Kaiken koronavirusuutisoinnin keskellä on mukavaa lukea välillä jotain positiivista. Helsingin sanomat uutisoi euroalueen talouden antaneen jo elpymisen merkkejä.

Mistään kovin isosta noususta ei ole kyse niin kuin sana ”elpyminen” antaa ymmärtää. Vaikkei hurraa-huutoihin voi ryhtyä vielä pitkiin aikoihin, on lohduttavaa lukea indeksien noususta.

Tähän nousuun on varmasti syynä Euroopan maiden päätökset avautua kesällä. Olikin aikamoinen yllätys, että Italia, jota koronavirus on ravistellut rankalla kädellä, avaa ovensa jo 4.6.2020. Toivottavasti nämä turismia tarvitsevat valtiot saavat viruksen pysymään aisoissa ja rannat auki...

Jos sinulle 2000 euroa on suuri raha, en suosittele lainaamaan tätä summaa. Olisi tietenkin eri asia jos tämä summa olisi sinulle merkityksetön. Toivottavasti tällainen tilanne ei vaikuta ystävyyteenne.

En myöskään usko, että ystäviltä on järkevää pyytää korkoa. Puhutaan kuitenkin yleensä pienistä summista ja muutaman kympin tähden en haluaisi vaarantaa tärkeää ystävyyttä. Tietenkin eri asia jos ystävä itse ehdottaisi korkojärjestelyä.

Ystäväsi pystyy saamaan lainaa helposti pankista tai vähintäänkin yksityiseltä palveluntarjoajalta. Mitä riskittömämmin hänelle voi myöntää lainaa sitä halvemmalla hän sen saa.

Helsingin sanomissa oli mielenkiintoinen uutinen koronaviruksen vaikutuksesta vaatteiden myyntiin Suomessa. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tietenkin vaikuttanut merkittävästi alan myyntiin.

Verkkokaupan osuus on kasvanut huomattavasti eri vaatemyyntiliikkeillä. Esimerkiksi Nanso Groupilla verkkokauppa on kasvanut 160 % erityisajan aikana. Tämähän on hyvä uutinen!

Huonompi uutinen on se, että vaikka verkkokauppojen myyntiluvut kasvavat, on verkko-ostaminen silti vain pieni osuus myynnistä. Suomessa vaatteiden myynti on tapahtunut verkossa noin 10-prosenttisesti. Ehkä suomalaiset haluavat nyt kuitenkin tukea suomalaisia vaateliikkeitä, kun suurten maailmanlaajuisten vaateliikkeiden ovet pysyttelevät kiinni.

"Suomessa valtio omistaa Finnairista rahtusen yli puolet. Siksi on luontevaa, että valtio osallistuu osakeantiin, jossa Finnairin omaa pääomaa kasvatetaan tappioiden varalle. Lisäksi valtio on antanut Finnairille 600 miljoonan euron takauksen siltä varalta, että normaalit rahoituskanavat ehtyisivät.

Finnairin kassa on vahva, ja tuessa on kyse lähinnä varautumisesta kriisin pitkittymiseen."

Näin kirjoitti Helsingin sanomat eilen.

Kun Norwegian ja muut halpalentoyhtiöt eivät lennä lähitulevaisuudessa tai kenties koskaan, Finnair tulee olemaan yksi ainoita Suomeen lentäviä lentoyhtiöitä. Vaikka ajat ovat hankalat, on Finnairilla eniten toivoa.

Kiinteä korko ei nimensä  mukaisesti voi nousta. Kiinteä korko tarkoittaa, että lainan viitekorko pysyy samana, vaikka viitekorko markkinoilla nousee. Kiinteä korko varmistaa myös, että lainan korot pysyvät ennakoitavina. Eli asiakas on näin turvassa ja maksaa samaa sovittua korkoa, vaikka korkomarkkinoilla tapahtuisi suuriakin muutoksia.

Mutta kyllä näissä korkoasioissa menee yksi jos toinenkin välillä hämilleen. Kaikilla kun ei ole ekonomin koulutusta. Muita korkoja ovat muun muassa nimelliskorko, peruskorko, reaalikorko, viitekorko, tuottokorko ja viivästyskorko... Kyllähän näitä eri korkoja riittää!

Norwegianilla ei mene hyvin. Yhtiö ilmoitti mittavista velkajärjestelyistä. Lentoja ei ole ainakaan ennen ensi kevättä, jos silloinkaan. Muutamia Pohjoismaiden välisiä lentoreittejä pidetään auki kaiken keskelläkin. Yhtiön osakkeiden arvo on pudonnut vuoden 2020 alusta melkein 90 prosenttia.

"Lennot jatkuvat vuoden päästä tai ylipäätään milloinkaan vain, jos yhtiö välttää konkurssin. Se taas edellyttää sitä, että yhtiön velkojat hyväksyvät saneerausohjelman, jossa ne vaihtaisivat suuren osan saatavistaan lentoyhtiön osakkeisiin."

Kuinkahan mahdollista on, että tämä saneerausohjelma hyväksytään? Koko Norwegianin tulevaisuus riippuu nyt siitä.

Olen samaa mieltä. Ei näytä hyvältä, jos nettikasinot kerskailevat pelaajamääriensä kasvusta talouden mennessä alamäkeä. Ei välttämättä mene kovinkaan kauaa, kun tiukan linjan kannattajat haluavat pelaamiseenkin rajoituksia.

Korona on kulta-aikaa erilaisille nettikasinoyhtiöille, samalla ihmiset kärsivät työttömyydestä ja tulojen menetyksistä. Suomessa saa vielä toistaiseksi pelata niin paljon kuin sielu sietää.

Mutta jos kerran Latvia, Belgia ja Espanja ovat tehneet jo rajoituksia, voivat muut EU-maat seurata pian perässä. Suomi varmasti ensimmäisten joukossa niin kuin yleensä.