Nuo Martin Paaden kommentit ja näkemykset ovat itseänikin ihmetyttäneet ja suoraan sanoen ruvenneet ärsyttämään.
Kaveri on hyvällä asialla kannustaessaan suomalaisia sijoittamaan ja järkevöittämään raha-asioiden hoitoa. Myös matalakuluisten rahastojen tyrkyttäminen on varsin hyväksyttävää toimintaa.
Martin itse kertoo kuinka ajoittaminen on äärettömän vaikeaa ja kurssien ennustaminen lähes mahdotonta. Nyt kuitenkin blogeissa, rahapodeissa ja titaanien taistoissa hän on toistuvasti heitellyt erilaisia ajankohtia ja prosenttilukuja. Itse pidän näitä hyvinkin viihteellisinä juttuina, mutta hän yrittää keskimäärin puhutella myös ei niin sijoittamiseen perehtyneitä ihmisiä ja johdattaa heitä sijoittamiseen. Tähän konseptiin sopii varsin huonosti, kun hän hetken aikaa sitten toisteli että pörssit romahtavat syyskuussa 2020, sittemmin koronan myötä hän on ruvennut toistelemaan näitä, että kurssit tippuvat 60 % ja lasku kestää 6 kk.
Oletan että Seppo Saarion sijoitusajattelussa lähitulevaisuutta ei voi ennakoida ja siksi on fundamentti sijoittaja. Edelleen turvallisuusmarginaalin on oltava suuri eli jos arvo on 100, niin ostohinnan on oltava 50.
Jos hän uskoo että kurssit ovat nyt tasolla 65, niin myynnin tai oston kriteeri ei täyty.
Nyt olisi muuten osakemarkkinoilla houkutteleva hetki nostaa osakepainoa.
Mihin tämä näkemys perustuu? Perustuuko se hintakäyrään vai hintaan suhteessa yritysten arvoon?
Juhannuksena 1990 HEX-indeksi oli laskenut kevään 1989 huipusta 30 %. Silloin oli houkutteleva hetki nostaa osakepainoa. HEX-indeksi putosi seuraavien kahden vuoden aikana vielä 60 %. Takana oli luottoekspansio ja edessä reaalitalouden lama. Indeksi saavutti juhannuksen 1990 tason syksyllä 1993.
Miten tällä kertaa näemme, että todennäköisyydet ovat osakepainon noston puolella? Takanamme on luottoekspansio ja edessä tuntematon määrä reaalitalouden muutoksia.
Keskustelu osakemarkkinoiden sulkemisesta aiheuttaa sopivaa epävarmuutta myös pörssikauppaa hoitavissa yhtiöissä tai paremminkin niiden omistajissa. Jos Deutsche Börse (DB1) pysyy avoinna seuraavina viikkoina ja kuukausina, se on yksi harvoista yrityksistä, joka voi jatkaa tulojen tuottamista jopa karanteeniaikoina. Aikaisemmin on osoitettu, että myrskyisinä aikoina käydään kauppaa enemmän aikayksikköä kohti kuin ns. tavanomaisina kaupankäyntipäivinä. Olen siirtänyt tämän luonnollisesti "tarkkailulistalle" , se on tullut alas maaliskuussa noin 40 %., PE nyt noin 16, osinko noin 3 %., PEG 1,2.
PS. tänään uutisoitiin, että osakekauppa on Suomessakin jopa viisinkertaistunut.
Nyt olisi muuten osakemarkkinoilla houkutteleva hetki nostaa osakepainoa.
Mihin tämä näkemys perustuu? Perustuuko se hintakäyrään vai hintaan suhteessa yritysten arvoon?
Juhannuksena 1990 HEX-indeksi oli laskenut kevään 1989 huipusta 30 %. Silloin oli houkutteleva hetki nostaa osakepainoa. HEX-indeksi putosi seuraavien kahden vuoden aikana vielä 60 %. Takana oli luottoekspansio ja edessä reaalitalouden lama. Indeksi saavutti juhannuksen 1990 tason syksyllä 1993.
Miten tällä kertaa näemme, että todennäköisyydet ovat osakepainon noston puolella? Takanamme on luottoekspansio ja edessä tuntematon määrä reaalitalouden muutoksia.
Hintoihin suhteessa yritysten arvoon ja korkotasoon. Tilanne vuoteen 1990 ja myös 2007-8 on sikäli toisenalainen, että markkinoilla on likviditeettiä. Kesällä 1990 kenelläkään ei ollut rahaa. 2008 tilanne ei ollut likikään niin paha, joskin jännättiin pysyykö pankkijärjestelmä pystyssä. Nyt korot ovat nolla ja EKP tyrkyttää rahaa.
Tietysti jos päädytään olemaan lockdownissa vielä vuosi pari, pitäisi vieläkin myydä.
Tällä hetkellä rajoituksia tulee koko ajan lisää ja arvioita lockdownien pituudesta sekä ankaruudesta korotetaan. Myös rajoitusten purkutapa on tuntematon, tuleeko niille pitkä häntä vai puretaanko nopeasti kaikki olennainen.
Maailmanlaajuista sulkua ei ole ennen kokeiltu ja vaikutukset ovat tuntemattomia. On myös kysymys, sysäävätkö rajoitukset liikkeelle isoja tapahtumaketjuja, joita ei vielä osata arvata. Niin kuin 1990 ei tiedetty N-liiton hajoamisesta, pankkikriisistä ja konkurssiaallosta. Kysymysmerkkejä: vapaan liikkuvuuden kohtalo, yhteismarkkinan kestävyys, euron hajoaminen, rahan tyrkyttämisen laukaisema inflaatio, käpertyminen kansallisvaltioiksi, EU:n hajoaminen, sotilasoperaatiot ym.
Tai sitten lockdown vahvistaakin digiloikkaa ja tuottavuus kasvaa rajusti, kun maat siirtyvät toimivaan etäyhteiskuntaan seuraavien vuosien aikana.
1. Verrattuna aikaisempiin taantumiin/lamoihin meillä on keskuspankkkien valtionvelkakirjaostot, jotka voivat pitää korot alhaisina, vaikka valtioiden finanssit tykittävät alijäämäisiksi, enemmän tai vähemmän riippuen maasta. Myös likviditeestistä huolehditaan rajattomasti. Toimenpiteet tukevat myös osakemarkkinoita. Toiminta johtaa keskuspankkitasekuplaan, joka enemmin tai myöhemmin puhkeaa, jos sitä ei saada purettua hallitusti. Arvataan, että myöhemmin.
2. Corona on iso shokki. Ennen sitä ennätyspitkä osakemarkkinoiden nousu on tapahtunut suuren pessimisimin vallitessa. Nyt Corona on johtanut megapessimismiin. Kun on ennätyspessimismi (yhditettynä 1. k.), ei ole todennäköistä, että saadaan raju ja pitkä laskumarkkina, vaan puhutaan pikemminkin rajunpuonleisesta korjauksesta.
3. Martin Paasin ennuste on ihan ok, mutta korkotason pysyminen alhaisena estänee sen toteutumisen. Se toteutuisi todennäköisemmin silloin kun korot lähtevät nousuun ja markkina on kallis suhteessa korkotasoon (osakemarkkinoiden riskipreemio, esim. shiller pe).
4. Villejä kortteja em. seikoille ovat ainakin Don Trumpin käyttäytyminen, täydellinen luottamuspula ja/tai coronan lähteminen täysin käsistä.
5. Jos osakemarkkinat ja muut assetit romahtavat hallitsemattomasti täydellisen luottamuspulan seurauksena, meillä on todennäköisesti käsillä (hyper)inflaatio-ongelma, koska on järjetön määrä rahaa/likviditeettiä, joka ei usko assetteihin, jolloin korot on pakko "päästää" nousuun, jotta luottamus assettien hinnoitteluperusteisiin saadaan takaisin.
Pohjoismaisia pörssejä hallinnoiva Nasdaq kertoo varautuneensa koronavirukseen niin, että pörssit pysyvät auki.
Nasdaq tiedotti koronavirukseen liittyen pohjoismaisten ja Baltian markkinoiden liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyvistä suunnitelmistaan.
“Työntekijöidemme, asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme terveys ja turvallisuus ovat meille etusijalla ja pyrimme kaikin tavoin varmistamaan, että markkinamme toimivat normaalisti,” sanoo Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman yhtiön tiedotteessa.
”Pörsseillä on keskeinen rooli taloudessa ja teemme kaikkemme pitääksemme markkinat luotettavasti toiminnassa ilman häiriöitä näinä haastavina aikoina.”
Yhtiön mukaan kaikki Nasdaqin pohjoismaisten ja Baltian markkinoiden osake-, korko- ja osakejohdannaismarkkinat pysyvät täysin toiminnassa ja ovat auki pörssien normaaleina kaupankäyntiaikoina.
Nasdaqin mukaan pörsseillä on erityinen rooli taloudessa.
”Kun markkinoilla on suurta epävarmuutta ja volatiliteettia, on erityisen tärkeää, että tarjolla on toimiva markkinapaikka, jossa sijoittajat voivat hallinnoida riskejään käymällä kauppaa ja jossa yhtiöt voivat edelleen kerätä pääomia”, tiedotteessa sanotaan.
5. Jos osakemarkkinat ja muut assetit romahtavat hallitsemattomasti täydellisen luottamuspulan seurauksena, meillä on todennäköisesti käsillä (hyper)inflaatio-ongelma, koska on järjetön määrä rahaa/likviditeettiä, joka ei usko assetteihin, jolloin korot on pakko "päästää" nousuun, jotta luottamus assettien hinnoitteluperusteisiin saadaan takaisin.
Tällä hetkellä markkinoilla on kyllä pula likviditeetistä. Tämän takia Fed on joutunut tarjoamaan likviditeettiä esim repo ja treasury markkinoille. Likviditeettipulan tunnistaa esim siitä, kun katsoo miten credit spreadit ovat kasvaneet. Fed myös aloitti CP ostot tarjotakseen lisälikviditeettiä suoraan yrityksille. Mitä tulee hyperinflaatioon, niin pörssikurssien laskulla on kyllä deflatorinen vaikutus hintoihin, eikä päinvastoin. Kun kurssit laskevat ihmiset menettävät rahaa ja tämä tuskin nostaa kulutusta. En näe, että esim hotellit tai lentoyhtiöt alkaisivat nostaman hintojansa. Öljyn ja raaka aineiden hinnat laskevat, dollari vahvistuu jne. Kaikki puhuu deflaation puolesta. Jos ja kun tästä selvitään, niin inflaatio voi tietenkin tulla nopeasti takaisin, mutta atm deflaatio on huomattavasti isompi ongelma.
En ymmärrä isojen poikien lainapörssin toimintaa, mutta likviditeettiä ei ole yleensä tarjolla yrityksille joiden konkurssiriski on ilmeinen. Eikä mikään määrä ilmaista lainarahaa pankeille muuta sitä että konkurssikypsälle asiakkaalle sitä ei kannata lainata eteenpäin. Fed voi toki lainata ihan paskoillekin firmoille nyt rahaa ja pitää niitä keinotekoisesti hengissä, mutta likvideetin katoaminen saattaa olla vaan merkki siitä että kaikki lainaajat on huonoja tuotto / riski -suhteeltaan...
Ja kyllähän sitä rahaa saa yleensä jos on valmis maksamaan asiaankuuluvaa korkoa. Konkurssiriskin kasvessa myös korot kasvavat. Fed ilmeisesti aikoo vääristellä tätä normaalia markkinamekanismia nyt. Saa nähdä kuinka hyvin tämä päättyy..
Kun kurssit laskevat ihmiset menettävät rahaa ja tämä tuskin nostaa kulutusta.
Ei ole kyse kulutuksen lisääntymisestä vaan siitä, että samasta määrästä tai pienemmästä määrästä maksetaan enemmän, koska rahan arvo laskee. Ei olla vielä siellä mutta näkymä on olemassa. Asiaa on käsitelty Johannes Ankelon kirjoituksessa hyperinflaatiossa.
"Toisin sanoen, jos hallitukset yrittävät pitää kulutuksen samaa tasolla kuin ennen koronaviruksen aiheuttamaa eristäytymistä (lockdown) ja samalla jatkaen lockdownia, on markkinoilla enemmän rahaa jahtaamassa entistä pienempää määrää tuotteita ja palveluita. Tuloksena on inflaatio, ja suuria määriä sitä, Harvey kirjoittaa"
Ei ole kyse kulutuksen lisääntymisestä vaan siitä, että samasta määrästä tai pienemmästä määrästä maksetaan enemmän, koska rahan arvo laskee. Ei olla vielä siellä mutta näkymä on olemassa. Asiaa on käsitelty Johannes Ankelon kirjoituksessa hyperinflaatiossa.
"Toisin sanoen, jos hallitukset yrittävät pitää kulutuksen samaa tasolla kuin ennen koronaviruksen aiheuttamaa eristäytymistä (lockdown) ja samalla jatkaen lockdownia, on markkinoilla enemmän rahaa jahtaamassa entistä pienempää määrää tuotteita ja palveluita. Tuloksena on inflaatio, ja suuria määriä sitä, Harvey kirjoittaa"
Olet nyt kyllä ymmärtänyt väärin tuon artikkelin. Deutsche Bankin Oliver Harvey ei varoittele hyperinflaatiosta, vaan hän keskustelee siitä, että mikä olisi paras tapa toimia tässä tilanteessa. Hän näkee ongelmana sen, että yritykset eivät voi olla auki ja näin ollen he eivät voi tuottaa uutta tavaraa, toisin sanoen tarjonnassa on shokki (AS käyrä). Jos sitten lähdetään elvyttämään tarjontaa, elvyttämällä kysyntää (AD käyrä), niin se johtaa inflaatioon, koska enemmän rahaa jahtaa vähemmän tavaroita -> reaktio, AD käyrä nousee. Hänen pointtinsa on lähinnä se, että aiemmissa kriiseissä tarjonnassa ei ole ollut shokkia, vaan kysynnän heikentyminen on ollut ongelmana.
. Jos sitten lähdetään elvyttämään tarjontaa, elvyttämällä kysyntää (AD käyrä), niin se johtaa inflaatioon, koska enemmän rahaa jahtaa vähemmän tavaroita -> reaktio, AD käyrä nousee.
Ymmärsit oikein. Kyse ei ole kulutuksen lisääntymisestä vaan rahan arvosta. Sitten luet artikkelin loppupuolta, jossa varoitetaan, että seuraava vaihe voi johtaa hyperinflaatioon.
” Hänen pointtinsa on lähinnä se, että aiemmissa kriiseissä tarjonnassa ei ole ollut shokkia, vaan kysynnän heikentyminen on ollut ongelmana.”
Hän viitta tässä Harveyyn eikä Ankeloon ja Harvey varoittaa/huomauttaa siitä, että tämä kriisi eroaa edellisistä kriiseistä, niin että myös tarjontapuolella on shokki. Näin ollen tavallisilla kriisityökaluilla voi myös olla odottamattomia seurauksia. Tästä tämä artikkeli kertoo.
ersotil:
” Kyse ei ole kulutuksen lisääntymisestä vaan rahan arvosta.”
Väärin. Kyse on siitä, että Harvey tekee oletuksen, että jos elvytetään niin paljon, että kysyntä pysyy samana, niin mitä silloin tapahtuu. Jos kysyntä pysyy samana ts. AD ei liiku, mutta tarjonta vähenee ts. AS liikkuu, niin mitä silloin tapahtuu? Se johtaa siihen, että yritykset nostavat hintojansa. Esim. yrityksellä on 50 tuotetta 2 euroa per tuote, mutta 100 halukasta ostajaa -> yritys nostaa hintaa 4 euroon ja silloin on enää 50 halukasta ostajaa näin ollen yritys saa kaiken myytyä, mutta korkeampaan hintaa. Hinnan/hintojen nousua sanotaan inflaatioksi, kun taas hintojen laskua sanotaan deflaatioksi. Kun tämä em. ilmiö menee äärimmäisyyksiin, niin sitä sanotaan hyperinflaatioksi.
Onko realistista olettaa, että kysyntä pystytään pitämään samana ja näin ollen ainoa shokki tapahtuisi tarjontapuolella? Miten suuri tarjontapuolenshokki on ja miten suuri se on suhteessa kysyntäshokkiin? Miten pitäisi elvyttää tarjontashokkia? jne. Em tyyppisiä asioita pitäisi analysoida jos haluaa arvioida, että miten oikeassa Harvey on siitä, että onko (hyper)inflaatio todellinen uhka. Tätä ei ainakaan Ankelon artikkelissa tehty.
Anyhow, alkuperäinen pointti oli, että sanoit ”Jos osakemarkkinat ja muut assetit romahtavat hallitsemattomasti täydellisen luottamuspulan seurauksena, meillä on todennäköisesti käsillä (hyper)inflaatio-ongelma, koska on järjetön määrä rahaa/likviditeettiä, joka ei usko assetteihin, jolloin korot on pakko "päästää" nousuun, jotta luottamus assettien hinnoitteluperusteisiin saadaan takaisin”
Tähän otin kantaa, että tämä ei pidä paikkaansa. Noilla sinun mainitsevilla asioilla on deflatorinen vaikutus. Pörssiromahdus ja luottamuspula laskevat korkoja. Korkojen nostaminenhan on ase inflaatiota vastaan.
Sanot sitten ”Ei ole kyse kulutuksen lisääntymisestä vaan siitä, että samasta määrästä tai pienemmästä määrästä maksetaan enemmän, koska rahan arvo laskee. Ei olla vielä siellä mutta näkymä on olemassa. Asiaa on käsitelty Johannes Ankelon kirjoituksessa hyperinflaatiossa. ”
"Toisin sanoen, jos hallitukset yrittävät pitää kulutuksen samaa tasolla kuin ennen koronaviruksen aiheuttamaa eristäytymistä (lockdown) ja samalla jatkaen lockdownia, on markkinoilla enemmän rahaa jahtaamassa entistä pienempää määrää tuotteita ja palveluita. Tuloksena on inflaatio, ja suuria määriä sitä, Harvey kirjoittaa"
Ensimmäisessä postauksessasi oletit itse, että kysyntään tulee shokki, mutta nyt puhut jo ihan eri asiasta. Nyt viittaat artikkeliin, jossa käsitellään tarjontashokkia ja joka olettaa, että kysyntään ei tule shokkia ts. ”hallitukset yrittävät pitää kulutuksen samaa tasolla kuin ennen koronaviruksen aiheuttamaa eristäytymistä”. Olet (artikkeli on) oikeassa siinä, että jos pelkästään tarjontaan tulee shokki, niin korkea inflaatio koputtelee ovea, mutta oletko sitä mieltä että on realistista olettaa ettei kysyntään tule suurta shokkia? Ainakin omasta mielestäni tämä ei ole.
