Mitä tilinpäätösdokumentteja omaveron kautta PRH:lle täytyy osakeyhtiön toimittaa? Tuloslaskelma ja tase luonnolisesti, mutta onko tämän lisäksi joitain muita pakollisia dokumentteja?
Mitä tilinpäätösdokumentteja omaveron kautta PRH:lle täytyy osakeyhtiön toimittaa? Tuloslaskelma ja tase luonnolisesti, mutta onko tämän lisäksi joitain muita pakollisia dokumentteja?
Edellisessä tekstissä kävin läpi lakimuutoksen vaikutukset sijoitusyhtiöille. Se on hyvä lukea ensin ja ottaa esille tätä osaa luettaessa. En kertaa faktoja yhtä yksityiskohtaisesti tässä osassa vaan keskityn vero-optimoinnin strategioihin.
Haluan muistuttaa, että vaikka tässä tekstissä pohditaan syvällisesti muun omaisuuden luovutustappioiden verovähennystä, on asian merkitys yleensä melko marginaalinen ja tärkeämpää on keskittyä tuottojen tekemiseen. Ääritapauksissa vaikutus on kuitenkin merkittävä ja huonolla suunnittelulla voi menettää suuria verovähennyksiä. Asia on hyvä ymmärtää oman yhtiön kannalta, jotta osaa valita oikean strategian.
LAKIMUUTOKSEN VAIKUTUS LYHYESTI
Henkilökohtainen tulolähde sulautettiin elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, mutta poikkeukseksi jätettiin elinkeinotoiminnan tulolähteen sisälle alalaji muu omaisuus, jonka luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia ainoastaan muun omaisuuden luovutusvoitoista. Muuhun omaisuuteen kuuluvat passiivisesti hallinnoitavat osakkeet, jotka eivät ole kiinteistöyhtiön osakkeita. Näitä voivat olla ainakin:
Pitkäaikaisluonteiset sijoitukset, joita ei voida lukea lyhytaikaisiin sijoituksiin eli vaihto-omaisuuteen tai rahoitusomaisuuteen. Näitä voivat olla:
listaamattomat osakesijoitukset, joilla ei ole jälkimarkkinaa
pitkäaikaiset lainasaamiset, joilla ei ole jälkimarkkinaa
muut vastaavanluonteiset sijoitukset
Listatut sijoitukset, jos yhtiön sijoitustoiminta on hyvin passiivista
Alla on kuvattu kolme strategiaa, joita noudattamalla pyritään minimoimaan riski siitä, että muun omaisuuden luovutustappiot jäisivät käyttämättä.
STRATEGIA 1 – ei “muuta omaisuutta”
Jos mahdollista, paras strategia on käsitellä kaikki sijoitustoiminta elinkeinotoiminnan alla. Silloin kaikki tappiot vähenee kaikista tuloista eikä mietittävää ole. Tätä strategiaa ei voi kuitenkaan noudattaa, jos yhtiöllä on sijoituksia, jotka on pakko lukea muun omaisuuden luokkaan.
STRATEGIA 2 – kaikki ryhmässä muu omaisuus
Toinen melko toimiva vaihtoehto on käsitellä kaikkia sijoituksia muun omaisuuden alla, jolloin luovutustappioille löytyy vastaavia luovutusvoittoja, jos vaan voittoja ylipäänsä on.
Tässä tilanteessa yhtiöllä on pitkäaikaisia sijoituksia, jotka on luettava muuhun omaisuuteen sekä myös pörssisijoituksia, jotka voitaisiin käsitellä elinkeinotoiminnan vaihto-omaisuutena. Jos pörssikauppa tai vastaava ei ole todella aktiivista, myös pörssiosakekaupan voinee käsitellä halutessaan muun omaisuuden alla. Tässä menettelyssä menettää pieniä etuja, joita elinkeinotoiminnan vaihto-omaisuuskäsittely tarjoaa.
Miinuksena on myös, ettei osinkotuottoja, korkopaperien korkotuottoja tai muita sijoitustuottoja(jotka eivät ole luovutusvoittoja) voi yhdistää luovutustappioiden kanssa. Jos yritys harjoittaa muuta elinkeinotoimintaa kuin sijoittamista, vaikkapa laskuttaa konsultointia tai tekee autokauppaa, ei muun omaisuuden sijoitusten luovutustappioita voi vähentää myöskään näistä tuotoista, kuten strategiassa 1 voi.
EPÄOPTIMAALINEN TILANNE – elinkeinotoimintaa ja yksittäisiä muun omaisuuden sijoituksia
Yhtiöllä voi olla aktiivisen pörssiosakekaupan(käsitellään vaihto-omaisuutena) ja kiinteistösijoitusten lisäksi yksi tai muutama pitkäaikainen sijoitus, jotka täytyy lukea muun omaisuuden luokkaan. Tässä tapauksessa voi käydä niin, että nämä yksittäiset pitkäaikaiset sijoitukset luovutetaan tappiolla ja muun omaisuuden luovutusvoittoja ei ole.Tappioita kun ei voi vähentää elinkeinotoiminnan tulosta, ne vahvistetaan ja jäävät muistiin 10 vuodeksi odottamaan tulevia muun omaisuuden luovutusvoittoja. Jos muuta omaisuutta ei tulee lisää tai vähistä eristä ei saada 10 vuodessa voittoja, jää luovutustappio lopullisesti vähentämättä.
Jos yhtiöllä ei ole tappioiden jälkeen jäljellä muuta omaisuutta, mutta on vähentämättömiä luovutusvoittoja, antaa se kannustimen osakkeiden ostamiseen muuhun omaisuuteen verovapaiden tuottojen toivossa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuotot ovat tärkeämpiä kuin verot, eikä mennä liiallisuuksiin verovähennysten metsästyksessä.
Tästä siirrytään strategiaan 3.
STRATEGIA 3 – muu omaisuus hyvin edustettuna elinkeinotoiminnan rinnalla
Tässä skenaariossa yhtiöllä on aktiivisia sijoituksia elinkeinotoiminnan alla, mutta myös pitkäaikaisia sijoituksia muun omaisuuden alla. Aktiiviset sijoitukset ovat niin suuressa roolissa, ettei niitä haluta siirtää muun omaisuuden alle, koska strategian 2 alla mainittujen etujen menettäminen olisi liian merkittävää.
Jotta vältettäisiin ylempänä kuvattu epäoptimaalinen tilanne, jossa muun omaisuuden luovutustappioita jää roikkumaan, olisi muun omaisuuden alla hyvä olla enemmän edustusta eli oma “ekosysteemi”. Plussaa olisivat useat eri sijoitukset, joista yhdenkään osuus ei olisi liian suuri sekä esim. maantieteellistä ja toimialojen välistä hajautusta, joka laskisi osakkeiden välistä korrelaatiota. Näin luovutustappioita ja -voittoja syntyisi ja pääsisi vähentämään ristiin.
POHDINTAA
Kuten huomaatte, oikean strategian valinta ei ole aina ihan yksiselitteistä. Pitäisi osata suhteuttaa eri asioiden arvoa toisiinsa. Ei tietenkään halua menettää verovähennyksiä, mutta ei myöskään kannata lähteä tekemään haitallisia muutoksia, jotta välttäisi pienen mahdollisen luovutustappion verovähennysoikeuden.
BONUS
Lakimuutoksessa mainittiin myös:
“Yhteisön tuloverolain mukaisesti verotettavaan muun toiminnan tulolähteeseen sisältyy nykyisin osakkaan yksityiskäytössä olevan omaisuuden lisäksi usein myös muuta sellaista omaisuutta, jota ei ole katsottu käytettävän yhteisön elinkeinotoiminnassa. Koska rahoitusomaisuuden määritelmää jonkin verran väljennettäisiin, voisi ainakin osa tähän asti tuloverolain mukaan verotetusta rahavaroihin verrattavasta omaisuudesta kuulua jatkossa rahoitusomaisuuteen.”
Kun saadaan parempaa ymmärrystä, mitä tähän yllä mainittuun osaan voisi sisällyttää, saattaa tilanne tietyissä tilanteissa helpottua. Näin siis jos tiettyjä pitkäaikaisia sijoituksia voisikin sisällyttää elinkeinotoiminnan rahoitusomaisuuteen muun omaisuuden sijaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että lähtökohtaisesti rahoitusomaisuuden pitäisi sisältää vain lyhytaikaisia, eikä jatkuvasti useana tilikautena tuottoa tuottavia eriä.
Olen miettinyt oman yrityksen perustamista ja samalla tulin ajatelleeksi, että voisiko osakeyhtiön kauttaa hoitaa samalla omat sijoituksetkin. Ajatus on jossain vaiheessa perustaa oma pieni konsulttiyritys ja hypätä pois oravanpyörästä. Onko ristiriitaista tai jollain tavalla laitonta, jos yhden ja saman osakeyhtiön kautta pyörittää konsulttibisnestä, ja samalla käy yhtiön lukuun aktiivisesti osakekauppaa (lähinnä verotuksen vuoksi ja siksi, että jotkin instrumentit/sijoitustappiot eivät yksityishenkilölle ole vähennyskelpoisia)?
Onko yhtiön virallisesti määritellyllä toimialalla merkitystä sille, mitä toimintaa yhtiö voi harjoittaa? Tai pitääkö yhtiön pitää jotenkin erillään varsinainen liiketoiminta ja osakekauppojen teko?
Olen miettinyt oman yrityksen perustamista ja samalla tulin ajatelleeksi, että voisiko osakeyhtiön kauttaa hoitaa samalla omat sijoituksetkin. Ajatus on jossain vaiheessa perustaa oma pieni konsulttiyritys ja hypätä pois oravanpyörästä. Onko ristiriitaista tai jollain tavalla laitonta, jos yhden ja saman osakeyhtiön kautta pyörittää konsulttibisnestä, ja samalla käy yhtiön lukuun aktiivisesti osakekauppaa (lähinnä verotuksen vuoksi ja siksi, että jotkin instrumentit/sijoitustappiot eivät yksityishenkilölle ole vähennyskelpoisia)?
Onko yhtiön virallisesti määritellyllä toimialalla merkitystä sille, mitä toimintaa yhtiö voi harjoittaa? Tai pitääkö yhtiön pitää jotenkin erillään varsinainen liiketoiminta ja osakekauppojen teko?
Suunnitelmasi vaikuttaa hyvinkin lailliselta ja toteuttamiskelpoiselta. Toimiala-asiaa ei taida juuri kukaan valvoa, mutta olisi hyvä olla kaikki mainittuna mitä harjoittaa. Tarkemmin en tunne lakia. Siinä mielessä on pidettävä erillään, että jos konsultointitoiminta on arvonlisäverollista, täytyy liiketoiminnan kulut erotella ja kohdistaa tavalla tai toisella alv-vähennyskelpoisiin ja -vähennyskelvottomiin. Osakekauppa ei siis ole arvonlisäverovelvollista. Tuloverotuksen puolella aktiivinen osakekauppa ja konsultointitoiminta kuuluvat samaan eli tavallisen kirjanpidon lisäksi ei tarvita enempää erottelua.
Olen jo pidemmän aikaa pohtinyt yrityksen perustamista jotta voi käydä ETA-alueen ulkopuolella olevilla futuureilla sekä valuutta kauppaa mutta tuosta kirjanpito möröstä olisi vielä kysymys kun tulee käytyä aktiivisesti 20-50 kauppaa per päivä niin saako tätä mitenkään järkevästi kirjanpitoon vai hukunko tähän työhön aivan täysin? Onnistuisiko kirpanpito vaikka kuukausittan könttänä instrumenttikohtaisesti eli vaikka osakkeella X voittoa 1000 ja tappiota 1000 kuun sisällä ja liittää välittäjältä kuukausiraportin mistä näkyy jokainen kauppa erikseen päivämäärillä.
Pienet määrät kauppoja voi ollakin helpoin kirjata suoraan kirjanpito-ohjelmaan. Suuremmissa määrissä transaktioita pyrkisin siihen, että sovittaa välittäjän raportit osaksi kirjanpitoa ja kirjaa niistä kokonaissummat kirjanpito-ohjelmaan. Hulluahan se olisi kirjata käsin esim. tuhansia kauppoja. Mahdollisuus päästä katsomaan yksittäisiä tapahtumia pitää kuitenkin olla olemassa.
Okei no tästä saankin vastauksen yllä kysymääni kysymykseen vaikka olinkin lukevinani kaikki postaukset tarkkaan mutta tämä meni hieman ohi, Pahoittelut tuplapostauksesta.
Hei, olen Tuomas Paananen, sijoitusyhtiö Tamado Investments Oy:n toimitusjohtaja ja perustajajäsen. Tamado perustettiin vuonna 2013 ja sillä on tänä päivänä yli 80 osakasta.
Viime aikoina olemme saaneet paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat perustaa sijoitusyhtiön, johon voisi ottaa mukaan ulkopuolisia sijoittajia. Apua tarvitaan yleensä verotukseen, kirjanpitoon sekä yleiseen osakeyhtiön hallintoon liittyen, mutta hankalin asia ja kynnys perustamiselle tuntuu olevan oikeanlaisen osakassopimuksen laatiminen. Ratkaisuksi tähän tarpeeseen olemme blogin pääkirjoittajan Sampsan kanssa luoneet tuotepaketin.
Kirjoitan blogissa aiheesta vieraskynällä. Aloitan asiatekstillä osakassopimuksesta, jotta saatte kuvan mistä siinä on kyse. Sen jälkeen tulemme lähiaikoina julkaisemaan Tamadon tarinan – miten kaikki alkoi ja miten tähän on tultu. Uskon sen havainnollistavan asiatekstiä paremmin, miten ulkopuolisia sijoittajia mukaan ottavaa sijoitusyhtiötä pyöritetään.
ASETELMA
Viime aikoina on ollut paljon kiinnostusta perustaa sijoitusyhtiö, johon myös ulkopuoliset pääsisivät sijoittamaan. Ulkopuolisilla tarkoitan muita kuin perhettä tai lähimpiä yhtiökumppaneita. Sijoittajia voisi olla kymmeniä tai jopa satoja, miksei enemmänkin.
Tavanomainen kuvio on seuraava. Henkilöllä tai pienellä ryhmällä on sijoitusstrategia, esim. osaketreidaus, asuntosijoittaminen tai vaikkapa metsäsijoittaminen, jota he toteuttavat menestyksekkäästi. Ulkopuoliset henkilöt haluaisivat kanssasijoittajiksi samaan strategiaan. Jotta sijoitusosaamista omaava henkilö/ryhmä hyötyisi kuviosta, täytyy heidän saada palkkiota sijoitusten sekä yhtiön hallinnoinnista. Samoin yhteisten pelisääntöjen merkitys korostuu yhtiön hallinnossa.
Kuvion voi toteuttaa perustamalla osakeyhtiön, jossa nämä kanssasijoittajat ovat osakkaana. Uusia oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja sijoittajia saa mukaan järjestämällä osakeanteja esim. muutaman kerran vuodessa. Järjestely ei välttämättä vaadi Finanssivalvonnan toimilupaa, koska yhtiö ei hallinnoi muiden varoja, vaan sijoittaa yhtiön omia rahoja ja osakkaat omistavat sijoitusyhtiön osakkeita. Toimilupa saatetaan tarvita, jos sijoitusyhtiötä mainostetaan julkisesti.
Kuvio on kirjanpidollisesti ja verotuksellisesti melko suoraviivainen. Haastavin osuus on yhtiön sisäisten pelisääntöjen luominen. Kun on paljon omistajia, on myös paljon erilaisia skenaarioita ja erilaisia ihmisiä. Tavoitteina sijoitusyhtiön osakassopimuksen laadintaan ovat ainakin:
Reiluus
Selkeys
Yksiselitteisyys erilaisissa tilanteissa
Toimivuus alun jälkeen myös isommalla sijoittajajoukolla
Osakkaiden yhteinen näkemys yhtiön tulevaisuudesta
OSAKASSOPIMUS
Osakassopimuksen paketoinnista on vastuussa sijoitusyhtiötä perustamassa oleva henkilö tai henkilöt. Siksi se on mietittävä valmiiksi etukäteen eli ennen kuin mahdollisia pääomasijoituksia haetaan yhtiöön. Potentiaaliset osakkaat haluavat tietää, millaiseen yhtiöön ja millaisin ehdoin he ovat sijoittamassa. Kommunikaation merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa heti alusta asti – se helpottaa tulevaisuudessa huomattavasti. Samoin se voi jo alkuun karsia sijoittajista pois ne, joille kyseinen sopimus- ja hallintomalli ei sovi. Tämä taas on pitkässä juoksussa kaikkien etu. Osakassopimuksen muuttaminen jälkikäteen, varsinkin usealla kymmenellä osakkaalla, on haastavaa. Sopimuksen jatkuva muuttaminen ei myöskään anna kovin ammattimaista kuvaa yhtiön pyörittämisestä.
Kun kyseessä on nimenomaan sijoitusyhtiö, jossa roolit jakautuvat kärjistäen kahteen: 1. operatiivista toimintaa pyörittävät henkilöt 2. sijoittajat, tulee sopimuksessa ottaa kantaa moniin asioihin. Roolitus luo myös useamman vastuu-velvollisuus-suhteen kuin yksinkertaisempi omistajarakenne:
Operatiiviset osakkaat suhteessa sijoittajaosakkaisiin
Operatiiviset osakkaat suhteessa yhtiöön
Sijoittajaosakkaat suhteessa yhtiöön
Operatiiviset osakkaat suhteessa toisiinsa
Sijoittajaosakkaat suhteessa toisiinsa
Operatiiviset osakkaat suhteessa kolmansiin osapuoliin
Sijoittajaosakkaat suhteessa kolmansiin osapuoliin
Tämänkaltaisessa sopimuksessa on hyvä ottaa kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin:
Miten päätöksenteko ja hallinto järjestetään eli kuka päättää mistäkin?
Miten operatiivista työtä tekevät henkilöt palkitaan työstään?
Kenellä on oikeus ostaa yhtiön osakkeita?
Miten yhtiön osakkeen arvonmääritys tehdään?
Mihin hintaan missäkin tilanteessa yhtiön osakkeita voi ostaa tai myydä?
Millaisilla summilla yhtiöön voi sijoittaa?
Miten otetaan kantaa listaamattoman yhtiön likviditeettiriskiin?
Mitä velvoitteita osakkailla tai yhtiöllä on?
Miten toimitaan, jos osakas kuolee/eroaa puolisostaan/on jakamassa perintöä?
Millaiset tiedonsaantioikeudet kenelläkin on?
Millaisia rahoitusvelvollisuuksia osakkailla on?
Millainen osingonjakopolitiikka on optimaalisinta?
Miten operatiivista osakkaita tai perustajia suojataan sopimusteknisesti esim. äänivallan menettämiseltä?
Miten sopimuksen muutoksista päätetään?
Millaisia etuoikeuksia joillakin ryhmillä on esim. lunastuslauseke?
Miten mahdollisissa sopimusrikkomustilanteissa toimitaan?
Miten kirjataan yhtiön mahdollinen pitkän aikavälin exit-strategia?
Miten mahdollisessa yrityskauppatilanteessa päätetään yhtiön myynnistä?
Miten sopimustekniset asiat jaetaan osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen välillä?
Olemme huomanneet, että kyseisen sijoitusyhtiön rakenteen luominen on haastavaa, vaikka yrittäjä- ja osakassopimustaustaa olisi takana useitakin vuosia tai vuosikymmeniä.
Tässä vielä muutamia käytännön vinkkejä:
Käytä ulkopuolisen, sijoitusyhtiötä oikeasti rakentaneen, asiantuntijan apua. Säästät valtavasti aikaa, harmaita hiuksia ja todennäköisesti saat käytännönläheisemmän ja reaalimaailmassa testatun sopimuksen kuin, jos menet suoraan lakimiehen puheille.
Hoida alusta asti osakassopimusten allekirjoitukset sähköisesti ja dokumentoi ne huolella. Tee hyvästä dokumentinhallinnasta tapa – kiität itseäsi myöhemmin.
Ajattele sopimusta tehdessäsi 5-20 vuoden päähän äläkä pelkästään tätä hetkeä
Muista, että 100% ihmisistä et voi miellyttää – sinä olet vastuussa osakassopimuksen ja sitä kautta yhtiösi pelisääntöjen laatimisesta. Yhtä lailla muilla on oikeus jättäytyä kelkastasi pois.
Rahoitusta kerätesässi mieti muutakin kuin sijoittajalta tulevia euroja: ovatko arvonne yhteneväiset, tuoko sijoittaja pöytään jotain muutakin kuin rahaa?
Muista ajatella sopimusta monesta näkökulmasta: omastasi, yhtiön, nykyisen osakkaan sekä potentiaalisen tulevaisuuden osakkaan
Muista kommunikaation tärkeys!
Mikäli aiheesta keskusteleminen ja asiantuntijan mielipiteet kiinnostavat, katso osakassopimuspakettimme
Tuomas Paananen, Tamado Investments Oy:n
toimitusjohtaja ja perustajajäsen
tuomas.paananen [at] tamado.fi
050 323 6363
Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!
Erittäin mielenkiintoinen tämä viimeisin kirjoitus. Itsekin olen joskus miettinyt, miten olisi mahdollista ottaa oy-muotoiseen sijoitusyhtiöön mukaan muita "äänettömiä" sijoittajia. Mielestäni helpoimmalta vaikuttaa luoda kaksi osakesarjaa, joista toiseen ei liity äänioikeutta. Näitä osakkeita sitten jaettaisiin uusille sijoittajille pääomapanosta vastaan. Tähän asti rakenne kuulostaa yksinkertaiselta. Haluaisin kuitenkin, että uudet sijoittavat maksavat jotain kautta yhtiön perustajille ja hallinnoijille jonkinlaisen korvauksen (esim. x % sijoitettavasta pääomasta). Tämän korvauksen maksamiseen en ole keksinyt mitään helppoa mekanismia. Olettaen, että yhtiön rakennetta ei haluta monimutkaistaa esim. perinteisellä kommandiittiyhtiörakenteella, joita monet pääomarahastot käyttävät.
Pystytkö kertomaan mitään ideoita siihen miten perustajaosakkaat voisivat saada uusilta sijoittajilta korvauksen? Erityisesti tapauksessa, jossa uusia osakkaita tulee mukaan pidemmällä aikavälillä useampia ja vielä eri ajankohtina.
Kiitos kysymyksestä Roquefort ja pahoittelut, en huomannut sitä vasta kuin nyt. Todella hyvä kysymys, ei ollenkaan helposti ratkaistava asia. Välitin kysymyksen Tuomakselle ja hän lupasi vastata. Tässä jo Tuomaksen toinen teksti.
Olen ollut kiinnostunut säästämisestä ja sijoittamisesta niin kauan kuin muistan. Vanhempani olivat säästäneet osan lapsilisistäni kivijalkapankin rahastoihin ja seurasin niiden kehitystä jatkuvasti. Muistan myös tutkineeni yrittäjäisäni tilaamaa Kauppalehteä – erityisesti eri osakkeiden prosentuaalisia päiväkohtaisia arvonmuutoksia. En tietenkään ala-asteikäisenä ymmärtänyt asioista juurikaan, mutta jollain tavalla yritystoiminta ja sijoittaminen kiinnostivat jo silloin.
Konkreettisempaa sijoittamisesta tuli kun täytin 18 vuotta ja sain käyttööni minulle säästetyt rahastot. Olin ala-aste, yläaste- ja lukioaikana ahminut säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää materiaalia roppakaupalla joten päätin myydä kaikki kalliita hallinnointipalkkioita perivät perinteiset rahastot ja aloittaa suoran osakesijoittamisen pienellä alkupääomalla, joka vuosien aikana oli ehtinyt kertyä. Läpi lukion, armeijan ja ensimmäisten opiskeluvuosien Mikkelissä jatkoin suoraa osakesijoittamista, kokeilin myös ETF:iä ja hairahdin jännitystä hakiessani maistamaan myös muutaman monimutkaisemman öljysidonnaisen viputuotteen viehätystä.
Ensimmäiset harrastepohjaista sijoitustoimintaa vakavampaan tekemiseen liittyvät ajatukset muistan vasta opiskelijavaihdosta Meksikosta vuodelta 2012. Vapaa-ajalla pelailin huoneessani nettipokeria, jonka olin aloittanut muistaakseni yläasteella WSOP-boomin jälkimainingeissa kuten moni ikäisenä nuori miehen alku. Muistan jonkun ilmeisesti voitollisen pelisession jälkeen maanneeni sängyllä ja pohtineeni, voisiko pokeria tai sijoittamista tehdä työkseen. Olin tuolla hetkellä tilanteessa, jossa sen hetkiset opiskeluni olivat tulossa päätökseen eikä minulla ollut vielä plakkarissa työpaikkaa Suomesta, jonne olin palaamassa alkuvuodesta 2013. Ajatus mahdollisesta ammattimaisemmasta sijoittamisesta oli siis kylvetty, vaikka mitään päätöstä asian edistämiseksi en muistakaan tehneeni.
Saunassa Haagassa
Kuuluin opiskeluaikanani useampaan kerhoon, joista yksi oli koulumme baarista huolehtiva porukka. Meillä oli jo silloin (ja on edelleen) tapana kokoontua tuolla porukalla noin kerran vuodessa kuulumisten vaihtamisen merkeissä jossain päin Helsinkiä. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Tamadossa vaikuttavan Nicholaksen vanhempien asunto Haagassa.
Kuten suuri osa suomalaisista sankaritarinoista, myös Tamadon ensimmäiset askeleet on hahmoteltu oluen vaikutuksen alaisina saunan lauteilla. Keskustelimme Nicholaksen kanssa saunassa pitkään ja hartaasti tulevaisuudesta, tavoitteistamme ja yleisesti elämästä niin kuin tuon kellonlyömän hetkissä kuuluukin keskustella.
Olimme tietysti jo opiskeluaikana tutustuneet toisiimme hyvin ja vaihtaneet ajatuksia yleisellä tasolla säästämiseen ja sijoittamiseen liittyen. Nicholaksella perheineen oli kokemusta asuntosijoittamisesta, joka oli minulle vielä tässä vaiheessa uutta ja ihmeellistä, mutta mielenkiintoista. Lopputuloksena yhtälöstä, jossa oli muuttujina yhteinen arvomaailma, tulevaisuuden haaveet, kiinnostuksen kohteet ja olut, oli päätös perustaa yhteinen sijoitusyhtiö.
Anniskeluravintolassa Mikkelissä
Haagassa käytyjen keskusteluiden ja perustamispäätöksen jälkeen asiat etenivät jokseenkin luontevasti. Oli selvää, että kaipaisimme porukkaamme järjen ääntä, tekemisen meininkiä ja pilkettä silmäkulmaan. Tiesin oikean miehen, jonka kanssa ajatusmaailma kohtasi samaan tapaan kuin Nicholaksenkin kanssa.
Jaskan itsensä kirjoittaman 2015 ilmestyneen blogitekstin sanoin, oli synkkä ja myrskyinen mikkeliläisessä anniskeluravintolassa, kun kysyimme Nicholaksen kanssa Jaskaa kolmanneksi perustamaan tulevaa sijoitusyhtiötä. Sen kummempia kyselemättä mies vastasi myöntävästi, haki tiskiltä juomat koko porukalle ja yhtäkkiä huomasin kilisteleväni bassojumputuksen lomassa elämäni ensimmäisen yrityksen kunniaksi.
Yksiössä Töölössä
Tamado on virallisesti perustettu heinäkuussa 2013. Hankalin operaatio oli tietysti keksiä uudelle yrityksellemme nimi. Muistan, kuinka yritimme nettisanakirjoista etsiä hienolta kuulostavia latinankielisiä sanoja, jotta firma kuulostaisi uskottavalta. Kaikki ehdotukset tuli kuitenkin vedettyä ruutupaperilta lopulta yli.
En tarkalleen muista kuka tai miten joku meistä kolmesta heitti idean omien nimiemme yhdistelemisestä yrityksen nimen muodostamiseksi. Etu- tai sukunimistä emme saaneet omilla hoksottimillamme mitään fiksua väännettyä, mutta toisista nimistä löysimme ratkaisun. Tapani, Matias, Dominic – TaMaDo. Naseva, helposti lausuttava ja yksinkertainen. Siihen perään vielä toimintaa selittävä ja pientä virallisuutta henkivä Investments.
Olimme printanneet PRH:n sivuilta kaikki vaadittavat lomakkeet yhtiön perustamista varten ja istuimme verkkareissa täyttelemässä niitä minun ja tyttöystäväni silloisessa kodissa. Koko rituaali oli lähempänä kouluesseen tekemistä kuin seremoniallista perustamistilaisuutta. Eikä meillä tietysti tässä vaiheessa ollut pienintäkään käsitystä siitä, mitä osakeyhtiön pystyyn pistäminen ja kasvattaminen käytännössä tarkoittaisi.
Minä olin 23, Jaska 24 ja Nicholas 21. Kokemuksen puutteen paikkasi paikkasi palo muuttaa omaa tulevaisuuttamme.
Italialaisessa ravintolassa Kaisaniemessä
Yhtiön perustamispapereiden jälkeen Nicholas astui suorittamaan valtiollisia velvoitteitaan Dragsvikiin, Jaska jatkoi opiskeluitaan Mikkelissä ja minä suuntasin maisteriohjelmaan Töölöön. Aina yhteisen ajan löytyessä hahmottelimme Tamadon seuraavia askeleita. Syksyllä 2013 kävi selväksi, että kaipaisimme tiimiimme vielä sellaista ajattelua ja osaamista, jota meiltä kolmelta puuttui. “Listallamme” oli muutamia nimiä, joista tapasimme kaikki epävirallisen “osakkuushaastattelun” merkeissä.
René oli sekä minulle että Jaskalle jo entuudestaan tuttu ja hän oli ilmaissut kiinnostustaan Tamadoa kohtaan heti perustamisesta kuultuaan. Muistan, kuinka tapasin Renén kanssa kaisaniemeläisessä ravintolassa ja kävimme keskustelua mahdollisesta Reiskan mukaan hyppäämisestä. Koska kiinnostus oli molemminpuoleista päädyimme tekemään yhtiömme ensimmäisen suunnatun osakeannin Renélle joulukuussa 2013. Timanttinen tiimi oli kasassa.
Mikäli aiheesta keskusteleminen ja asiantuntijan mielipiteet kiinnostavat, katso osakassopimuspakettimme
Tuomas Paananen, Tamado Investments Oy:n
toimitusjohtaja ja perustajajäsen
tuomas.paananen [at] tamado.fi
050 323 6363
Terve Roquefort! Ja pahoittelut, että vastauksessa kesti. Kysymyksesi osuu juurikin naulan kantaan aiheissa, joiden perusteella teksti ja tuotepaketti on luotu. Tuntematta tilannettasi ja tavoitetilaasi sen tarkemmin on hieman hankala antaa ideoita, mutta tässä joitakin ajatuksia.
Tamado oli vuonna 2014 juurikin kuvaamassasi tilanteessa: halusimme mukaan sijoittajaosakkaita, emmekä olleet varmoja, miten tämä oli fiksuinta toteuttaa a) hallinnon näkökulmasta ja b) palkitsemisnäkökulmasta. Hallinnon järjestämisessä suosisin itsekin mahdollisen yksinkertaista rakennetta eli en siis lähtisi miettimään kommandiittiyhtiöitä, turhan moniulotteisia konsernirakenteita saatika sijoitusyhtiöstatusta, joka vaatinee toimiluvan ja on byrokratialtaan ihan eri luokassa. Itse päädyimme alussa kahteen osakesarjaan, joilla oli hieman eri oikeudet. Luovuimme tästä kahden osakesarjan mallista kuitenkin pari vuotta sitten ja nykyään menemme simppelimmällä tavalla eli yksi Oy + yksi osakesarja = osakkaat lähtökohtaisesti samalla viivalla.
Palkitseminen onkin sitten haastavampi aihe. Mielestäni tähän vaikuttavat mm. sijoittajien taustat (yksityiset, ammattimaiset, instituutiot, family officet jne. ja näiden yhdistelmä), kulttuuri (yrittäjämäinen, työpaikkamainen), aikahorisontti, perustajien tulevaisuuden toiveet jne. Kuten huomaat, osa näistä on "pehmeitä" arvoja, jotka ovat lopulta perustajan tai perustajien päätettävissä. Miksi näillä on vaikutusta? Ehdottamasi X % palkkio sijoitetusta pääomasta on hyvin yleinen toimialalla, mutta se ei välttämättä ole tietylle sijoittajasegmentille houkuttelevin. Yksi vaihtoehto on viedä palkitseminen tulospohjaiseen suuntaan eli esim. Y % saavutetusta pääoman kasvusta. Tämän määrittely on tietysti oma tieteen ja taiteen lajinsa: käytetäänkö ns. High Water Markia? Otetaanko alkuun joku hurdle, jota ennen palkkiot eivät juokse? Onko palkkio porrastettu, lineaarinen vai eksponentiaalinen? Ääripäät tällä palkitsemisjanalla ovat varmaankin toisaalta kiinteä "kk-maksu" riippumatta hallinnoitavan pääoman suuruudesta ja toisaalta puhdas tulospohjainen palkkio tietyn tuoton ylittämisen jälkeen isolla upsidella perustajille.
Miten palkkio sitten kannattaisi maksaa perustajille tai operatiivista toimintaa pyörittäville? Tässä vaikuttaa mm. hallinnoijien kassavirran tarve, henkilökohtainen verotus, yhtiön liiketoiminta ja sen tuottama kassavirta, yhtiön kasvutavoitteet ja niiden vaatimat investoinnit, sijoittajasegmentti ja heidän (epä)ammattimaisuutensa jne. Taas siis pitkä lista "pehmeitä" asioita joita ehkä harvemmin tulee mietittyä. Olemme Tamadossa ja minä itse päivätyöni kautta tutkinut ja törmännyt monenlaisiin palkitsemismalleihin. Itse yrittäjähenkisenä ja asiakas (sijoittaja) edellä ajattelevana haluan välttää esim. työmääräperusteista palkitsemista (esim. tunti- tai kk-palkka), mutta vastaavasti sitoa oman ansaintani ilman ylärajaa siihen, että pystyn tuottamaan arvoa asiakkaille. Arvopohjainen palkitsemistapa siis, mikä ei välttämättä sovi kaikille. Olen nähnyt mm. seuraavia palkitsemistapoja: sweat equity (eli omistusosuutta työtä vastaan), vesting (omistusosuutta X vuoden tai kuukauden työpanosta vastaan ennalta määrätystä osakepotista), takautuva euromääräinen ulosmaksettava bonus tulokseen sidottuna (EBITDA, ROE, AUM jne), optio-oikeudet (hyödyttää oikeuden haltijaa, jos ja kun yhtiön arvo nousee), Oy:n mahdollistamat kuluerät palkitsemisen osana (autot, läppärit, puhelimet jne), pohjana joku kiinteä kk- tai vuosikorvaus ja sen päälle jonkinlainen bonus tulokseen pohjautuen... Tapoja on todella paljon ja yksiselitteistä ratkaisua tuskin on. Esimerkiksi aloittava asuntosijoitusyhtiö, joka haluaa käyttää kaiken vapaan kassavirran lainojen lyhentämiseen ja sijoitussalkun kasvattamiseen, ei välttämättä kestä puhdasta kk-pohjaista palkkaa + kyseinen malli ei välttämättä houkuttele tiettyä sijoittajaprofiilia. Osaketreidausta tai listaamattomien yhtiöiden kehitystoimintaa harjoittava yhtiö taas voisi sallia kiinteä X % hallinnointipalkkion + jälkikäteen saavutettuihin tuloksiin sidotun euromääräisen bonuksen + optio-oikeuden osakeomistuksen kasvattamisesta omissa kohdeyrityksissään.
Aihe on monimutkainen ja en valitettavasti osaa auttaa enempää ilman tarkempia tietoja. Olen kuitenkin nähnyt tätä useampaan otteeseen omatoimisesti tai hyvin läheltä ja juttelen mieluusti tarkemmin - olethan yhteydessä, jos tämä kiinnostaa!
Todenteolla Tamadon sijoitustoiminta starttasi vasta vuoden 2014 puolella, kun aloimme etsiä salkkumme ensimmäistä asuntosijoituskohdetta. Päätöksenteossa oli kaksi melko suurta rajoittavaa tekijää: 1. omien taskujemme hyvin rajallinen syvyys 2. pankkien haluttomuus rahoittaa aloittelevia yrittäjänalkuja vailla track recordia. Muutamat pankkineuvottelut olivatkin lähempänä tilannekomiikkaa kuin vakavaa keskustelua. Näin jälkikäteen muistelleen olisi peiliinkatsomisen paikkaa ollut sekä meillä että pankkivirkailijoilla – niin surkeasti asioita hoidettiin puolin ja toisin.
Emme kuitenkaan lannistuneet ja lopulta saimme palaset loksahtamaan ensimmäisen kerran kohdalleen, kun sopiva asunto löytyi Kotkan keskustasta, Danske suostui rahoittajaksemme ja meidän neljän varat riittivät omarahoitusosuuden kattamiseen. Kaupanteko oli tietysti jännittävä kokemus, mutta itselleni on jäänyt painuvammin mieleen se hetki, kun kävimme kaikki neljä paikan päällä Kotkassa tarkastamassa asunnon. Samalla kertaa pääsimme tai jouduimme vinguttamaan ensimmäistä kertaa firman Visaa, kun teimme paikallisessa Robin Hoodissa pieniä tarvikeostoja asuntoon, jotta tulevalla vuokralaisella olisi paremmat oltavat.
En usko, että kukaan meistä neljästä vielä tuolloin tajusi, millaiseen seikkailuun tämä ensimmäinen asunto meidät vielä sinkoaisi. Peli oli avattu. Ja mikä hienointa, olimme tehneet sen täysin omin voimin. Olimme ylpeitä saavutuksestamme.
Auditoriossa Kaisaniemessä
Koska tiedonjano Tamadon alkuvaiheessa oli valtavaa, yritimme oppia asuntosijoittamisesta mahdollisimman paljon. Huvittavana yksityiskohtana muistan olleeni meistä neljästä ainoa, joka pääsi paikan päälle Suomen Vuokranantajat ry:n järjestämään ilmaiseen koulutustilaisuuteen Helsingin Yliopiston auditorioon huhtikuussa 2014. Tätä tekstiä krijoittaessani löysin omat muistiinpanoni, jotka alla juuri siinä muodossa, kuin ne olen kirjoittanut tilaisuuden jälkeen Renélle, Jaskalle ja Nicholakselle:
“Olin ylivoimaisesti nuorin paikallaolijoista, joita oli varmaan 200-250. Suurin osa eläkkeellä olevia 60-80 vuotiaita, muutamia 40-50 vuotiaita ja pari hassua nuorempaa. Sukupuoli jakauma meni yllättävän tasan. Tilaisuus oli erittäin hyvä, siellä puhu kaksi lakimiestä. Jengi esitti kysymyksiä ja ne osas kyllä vastata. Aihe oli ”Vuokrauksen aikajana” ja käytiin läpi kaikki kohdat vuokran suuruuden määrittämisestä vuokrasopimuksen irtisanomiseen. Mulla on kotona sellanen esite, jossa on todella hyvää tietoa aiheesta ja koko yhdistyksestä. Ainakin Kylie ja Jaska saa lukea sen läpi.
Tää tilaisuus oli täysin sama kuin se, joka järjestettiin viime viikolla. Ei siis ollut mikään jatko-osa. Osa asiasta oli sellasta, mitä jo tiedetään, mutta paljon tuli myös uutta.Mun mielestä meidän kannattaa ehdottomasti liittyä Suomen Vuokranantajat ry:seen, viimeistään sitten kun on toinen asunto omistuksessa.”
Kuten jo tuolloin, törmäämme edelleen hassuihin tilanteisiin asuntoja ostaessamme, sillä emme ole stereotyyppinen suomalainen asuntosijoittaja. Suurimpana tekijänä on tietysti nuori ikämme. Olenpa kerran kaupanteon yhteydessä kuullut tämänkin: “Ai te olette näin nuoria! Jos olisimme tienneet, olisimme myyneet asunnon halvemmalla!” Asuntokaupassa ei ikinä pidä aliarvioida tunteiden merkitystä…
Ympäri Etelä-Suomea
Kesän ja loppuvuoden 2014 aikana lähipiirimme alkoi kysellä, mitä oikein teemme ja selityksen kuultuaan osoittivat kiinnostuksensa lähteä mukaan yhtiön toimintaan. Meillä ei tietenkään ollut minkäänlaista ehdotusta siitä, miten asian voisi hoitaa fiksusisti – olihan Tamado perustettu vain henkilökohtaisen varallisuutemme kasvattamiseen sivutoimisesti.
Tajusimme myös, että omia taskujamme kaivamalla varallisuusmassan kasvuvauhti on melko maltillinen, vaikka säästäisimme jokaisen ylimääräisen pennin. Tasesidonnaisessa bisneksessä lumipallo pitää saada pyörimään mahdollisimman varhain, kun toiminta aloitetaan kirjaimellisesti nollasta. Kotkan asunnon myötä olimme päässeet n. 50 000 euroon, mutta seuraavan asunnon ostoa olisimme saaneet omien lompakkojemme varassa odottaa melko pitkään.
Käännekohta Tamadon historiassa siis tapahtui, kun aloimme selvittää, miten voisimme ottaa mukaan puhtaita sijoittajia. Juttelimme verottajalle, muutamalle lakimiehelle, yrityskummille, selvitimme optioita, osakkeiden vestingiä, hybridilainoja, bondeja, eri osakesarjoja, vaihtovelkakirjalainoja, palkanmaksun järkevyyttä jne. Selvitystyö oli melko uuvuttavaa emmekä löytäneet suoraan toista yritystä, joka olisi tehnyt saman kuin meillä oli mielessä. Sijoitusrahastoja kyllä on, mutta “normaalia osakeyhtiötä” tähän tarkoitukseen perustettuna ei tuntunut tulevan vastaan.
Lopulta meidän tilanteeseemme ja tavoitteisiimme sopivimmalta vaihtoehdolta tuntui osakepohjainen sijoitusinstrumentti sijoittajille ja palkitsemismalli myös meille neljälle. Työstimme varmaankin satoja tunteja osakassopimusta, josta halusimme heti alkuun luoda sellaisen, että se kestää tulevinakin vuosina ilman suurempia muutoksia ja on reilu kaikkia osapuolia kohtaan.
Samalla kun raamit uusien sijoittajien mukaan ottamiselle alkoivat muodostua, alkoi sukulaisten ja lähimpien tuttavien tapaaminen lähinnä ympäri Etelä-Suomea. En tarkalleen muista, millaisella viestillä olemme ensimmäisiä sijoittajia lähestyneet, mutta kourallinen rohkeimpia lupasi sijoittaa omalla työllään ansaitsemiaan rahoja yhtiöömme, kun päätös ensimmäisestä ulkopuolisille suunnatusta osakeannista tehtiin joulukuussa 2014.
Saimme annissa kasaan reilu 30 000 euroa, joka tuntui uskomattomalta. Samalla velvollisuudentunne alkoi kolkuttaa takaraivossa: jokaisesta eurosta tulisi pitää vähintäänkin yhtä hyvää huolta kuin omastaan.
Kaksiossa Töölössä
Osakeannista kerätyillä varoilla pääsimme tekemään historiamme toisen asuntosijoituksen Nummelasta. Omistamme kyseisen asunnon edelleen, vaikka sen kanssa onkin ollut muutamia haasteita. Asunnon oston seurauksena taseemme pomppasi ensimmäistä kertaa kuusinumeroiseksi.
Asuntosalkun kasvattamisen ohella uudet sijoittajat loivat meille uuden tilanteen, kun päätimme, että heidät pidetään yhtiön kehityksestä kartalla erittäin läpinäkyvästi. Vuoden 2015 keväällä edessämme oli yhtiökokous, johon teimme ehkä hieman turhankin pieteetillä valmistelut corporate governance -näkökulmasta. Niin sanottujen paperihommien pitäminen kunnossa jatkuvasti on kuitenkin osoittautunut oikeaksi lähestymistavaksi.
Ensimmäinen isomman porukan yhtiökokous pidettiin kotonamme Töölössä. Ilmoittautumisten kautta sohvallemme istahti meidän neljän lisäksi kuusi sijoittajaosakasta. Myöhemmin lanseerattavan “Pöllöjengin” osakasvahvuus tilaisuudessa oli siis tasan 10. Mainittakoon, että kolme näistä kuudesta sijoittajasta edustivat meidän neljän lähisukua, jotka varmaankin ainakin osittain olivat kannatusmielessä mukana.
Olimme tehneet hienon PowerPoint-esityksen, jota kävimme asiallisesti läpi käytetystä 100 euroa maksaneesta taulutelkkaristamme. Luonnollisesti olimme varanneet osallistujille myös hieman purtavaa niissä rajoissa, mitä budjetti salli. Jälkikäteen sanottakoon, että budjetti ei sallinut juuri mitään. Joka tapauksessa selvisimme kunnialla ensimmäisestä tulikasteesta ja tiukoista kysymyksistä.
Mikäli aiheesta keskusteleminen ja asiantuntijan mielipiteet kiinnostavat, katso osakassopimuspakettimme
Tuomas Paananen, Tamado Investments Oy:n
toimitusjohtaja ja perustajajäsen
tuomas.paananen [at] tamado.fi
050 323 6363
Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!
Muutaman asunnon ostaminen ja sijoittajien mukaan ottaminen tapahtuivat lopulta melko kivuttomasti. Tilanne oli kuitenkin muuttunut ja vauhti kasvanut suhteessa alkuperäisiin ajatuksiimme Tamadoa perustettaessa. Päätimme lähteä business and pleasure -matkalle Nizzaan.
Olimme etukäteen hahmotelleet käsiteltäviä asioita, mutta jätimme tilaa myös vapaalle ajatusten virtaamiselle. Ilmassa leijaili useita isoja kysymyksiä: Mitä me nelistään haluamme? Mitä kukin meistä neljästä haluaa omalta osaltaan? Mitä pystymme sijoittajille tarjoamaan? Haluammeko jatkaa yhtiön kasvattamista? Jos kyllä, kuinka isoksi? Miten menestyksen todennäköisyyksiä voi parantaa? Mitä pullonkauloja mahdollisesti kohtaamme?
Paljon kysymyksiä jäi käsittelemättä ja uusia kysymyksiä kumpusi vähintäänkin samaa tahtia kuin alkuperäisiä oli suunniteltu. Joka tapauksessa saimme rajattua tekemistämme ja päätimme jatkaa uusien sijoittajien mukaanottamista ja taseen kasvattamista suunnilleen samalla strategialla kuin kaksi ensimmäistäkin asuntoa oli ostettu. Palasimme Suomen yhtenäisemmän ja kirkkaamman tulevaisuuden kuvan kanssa.
Kerhotiloissa Kalliossa
Tulevaisuuden suunnitelmien hiomisen jälkeen jatkoimme sitä tärkeintä: niiden toteuttamista käytännössä. Järjestimme seuraavan osakeannin vuodenvaihteessa 2015-2016 ja ylitimme ensimmäisessä annissa keräämämme pääoman määrän.
Koska osakasjoukko kasvoi ja olimme luottavaisia, että tällä kertaa yhtiökokoukseen osallistuisi hieman useampi yhtiökumppani, varasimme budjetti jälleen kerran mielessä pitäen opiskelijayhteyksien kautta kerhotilan Kalliosta Vaasankadulta.
Olimme hioneet taas PowerPointit kuntoon edellisen vuoden pohjalta. Itse asiassa taisin tehdä ne nollasta uudestaan – konsultointitaustani on ajanut minut tähän “slaidien hinkkauskierteeseen”… Tällä kertaa tarjoiluissa saimme apua tyttöystäviltämme, sillä kukaan meistä neljästä ei tunnustaudu vapaa-ajallaan Master Chefiksi eikä budjetti vieläkään sallinut pröystäilyä.
Paikalle saapui meidän lisäksemme 10 sijoittajaa. Kasvua edelliseen vuoteen siis ruhtinaalliset neljä kappaletta. Lukumäärä saattaa tuntua nyt pieneltä, mutta osallistujamäärän kasvu lämmitti mieltä: se oli jonkinasteinen viesti siitä, että teemme asioita oikein ja näistä asioista kuuleminen kiinnostaa yhteiseen yhtiöömme sijoittaneita.
Kirjastossa Pasilassa
Jatkoimme asuntojen ostamista ja aloitimme sivussa myös pörssiosakkeiden hankkimisen salkkuumme (vaikkakin todella pienellä painotuksella). Helmikuussa 2017 saavutimme ison rajapyykin, kun hallinnoitavat varat ylittivät 500 000 euroa. Oikeastaan näin jälkikäteen on mukava todeta, että olemme alkuvuosista lähtien olleet lähes spartalaisen kurinalaisia valitsemamme toimintamallin noudattamisessa. Emme sinänsä ole tehneet mitään ihmeellistä, mutta olemme tehneet sitä systemaattisesti.
Vuoden 2017 yhtiökokoukseen saapui 14 sijoittajaa. Myimme tauolla huppareita ja lippiksiä. Jaska oli koordinoinut yhden osakkaamme kautta meille Pöllön Pale Alea eli omaa nimikkobisseämme. Tilaksi valikoitui tällä kertaa Vaasankadun kerhotilaa suurempi Pasilan kirjasto, jonka vahtimestari salli omien alkoholipitoisten juomien tuomisen tilaan. Tilavuokra oli huokea, videotykki toimi loistavasti ja me kolme (Nicholas oli opiskelijavaihdossa) vedimme huvitukseksemme esityksen pieneltä podiumilta yleisön juodessa bisseä.
Kokoustilassa Töölössä
Onnistuneiden osakeantien ja Pöllöjengin kasvamisen myötä vuonna 2018 vaihdoimme jälleen yhtiökokouksen paikkaa. Minä olin perustanut toisen yrityksen, Aamu Partnersin, jonka tiloja saimme vuokrata edullisesti. Miljöö oli taas piirun verran parempi kuin Pasilan kirjastossa: näkymät Töölönlahdelle, sohva, mukavampia tuoleja, rennompi ja intiimimpi tila.
Osallistujamäärä otti vuonna 2018 ison harppauksen, kun saimme nauttia 23 sijoittajan läsnäolosta ja kysymyksistä. Tyttöystävien avusta tarjoiluun luovuttiin ja käytimme hieman enemmän budjettia porukan juottamiseen ja kevyeeseen syöttämiseen – olihan vuosi 2017 ollut tuotoltaan historiamme paras.
Helikopterissa Monacossa
Muistan, kuinka joskus 2015 tai 2016 makaamme Nicholaksen vanhempien asunnon alakerran lattialla (niin kuin niin monta kertaa aikaisemminkin) ja rustaamme kukin neljä hiljaisuudessa ruutupaperille asioita. Mietimme, millaisia merkkipaaluja lähtisimme tavoittelemeen ja miten niitä juhlisimme, jos niihin yltäisimme.
Emme lopulta palanneet niihin alkuperäisiin tavoitteisiimme, mutta vuonna 2015-2016 mukaan tulleille sijoittajille viestimme tavoitteenamme olevan 850 000 euron tase vuonna 2020. Vauhtimme kuitenkin ajoi tämän, silloin äärimmäisen kunnianhimoiselta tuntuvan, tavoitteemme ohi. Ennen ulospäin viestimistä olimme jo nelistään päättäneet, että vaihdamme euromääräisen tavoitteen tasan 1 000 000 euroon ja siirrämme aikajännettä vuodella lähemmäs.
Jos tähän pääsisimme, tekisimme totuttuun tapaan reissun Nizzaan ja sieltä vielä tehopäivän Monacoon.
Vuodenvaihteessa 2018-2019 järjestetyssä osakeannissa keräsimme ensimmäistä kertaa yli kuusinumeroisen summan uutta pääomaa osakkailtamme ja ostimme asunnon Helsingistä, johon olemme hitaasti siirtäneet maantieteellistä fokustamme.
Maaliskuussa 2019 kävelimme nelistään Monacon helikopteriterminaalin turvatarkastuksen läpi (lähes sukkana – ei ollut ruuhkaa eikä turhaa jäpittämistä) ja nousemme yksityislennolle pienen valtion rantoja pitkin. Reilun viiden vuoden työn jälkeen miljoonan rajapyykin ylittäminen tuntui kirjaimellisesti vatsanpohjassa.
Kokoustilassa Töölössä
Vuoden 2019 yhtiökokouksessa meillä oli kaksi teemaa: varsinainen yhtiökokous sekä pienimuotoinen miljoonan euron juhlistaminen myös kaikkien kanssasijoittajiemme kanssa. Edellisen vuonna hyväksi havaittuun kokoustilaan itsensä istutti 30 yhtiökumppaniamme. Mukana on sekä juuri Pöllöjengiin liittyneitä että koko matkan mukanamme huhuilleita. Kiitos yhteisen yhtiömme rakentamisesta kuuluu ihan jokaiselle, eikä vähiten Jaskalle, Renélle ja Nicholakselle.
Tänä vuonna olemme miljoonan euron lisäksi saavuttaneet myös toisenlaisen taitosvaiheen. Sana toiminnastamme on alkanut kantautua ihmisten tietoon, kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä ja meiltä kysytään neuvoa. Lisäksi asuntojen ostamisesta on tullut “always on” tyyppistä eikä vain osakeantien ajoituksesta riippuvaa toimintaa, sillä taseen lumipalloefekti on ottanut ensimmäiset kunnon pyörähdyksensä.
Nämä tuntuvat tietysti mukavilta, vaikka linjanamme on ollut, että pidämme hyvin matalaa profiilia. Keskitymme mieluummin olennaiseen ja annamme tulosten puhua puolestaan, sillä niitä varten Tamado on alunperin perustettu.
Puhtaasti kapitalististen aivojen hyödyntämisen lisäksi sydäntä lämmittää tieto siitä, että voimme tehdä oikeasti hyvää tuntemillemme ihmisille kasvattamalla heidän varallisuuttaan tulevaisuutta varten. Tähän mennessä vasta kaksi osakastamme on henkilökohtaisista syistään päättänyt luopua omistuksistaan. Toisaalta se on harmi. Toisaalta tieto siitä, mihin kumpikin heistä säilyneen pääoman ja sille vuosien aikana kertyneen mukavan tuoton käyttivät muistuttaa siitä, miksi sitä taloudellista vuokrausastetta ja ROE:a joka kuukausi Excelissä lasketaan.
Tätä blogia kirjoittaessa taseemme on kivunnut reiluun 1,2 miljoonaan euroon ja asuntoja on kertynyt 11 kappaletta. Tätä salkkua omistaa reilu 80 Pöllöjengiläistä eli yhtiökumppaniamme. Matkamme jatkuu samalla toimivaksi todistetulla tiellä koneen kierroksia lisäten ja Pöllöjengistä huolta pitäen. Töitä on tullut tehtyä – ei siinä ole mitään kiertämistä tai keulimista – mutta kaikki on ollut moninkertaisesti sisään painettujen tuntien arvoista.
Pöllön seuraavaa miljoona kohti liihottaen…
Mikäli aiheesta keskusteleminen ja asiantuntijan mielipiteet kiinnostavat, katso osakassopimuspakettimme
Tuomas Paananen, Tamado Investments Oy:n
toimitusjohtaja ja perustajajäsen
tuomas.paananen [at] tamado.fi
050 323 6363
Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!
Kiitoksia hyvästä blogista. Se tuli luettua kerralla läpi. Voisitteko käsitellä voitto-osuuslainoja sijoitusyhtiön rahoitusinstrumentteina?
Itselleni tuli mieleen seuraava verojen maksun lykkäämistä mahdollistava tilanne voitto-osuuslainojen kanssa:
Sijoitusyhtiö A sijoittaa varansa osakkeisiin.
Sijoitusyhtiö B:n omistaa yksi henkilö ja sijoitusyhtiö B omistaa sijoitusyhtiö A:sta 33,3%.
Sijoitusyhtiö C:llä ja D:llä on sama tilanne, mutta eri henkilöt ovat omistajia.
Yhtiöt B, C ja D myöntävät yhtiölle A voitto-osuuslainaa 100 000 €/yhtiö viiden vuoden lyhennysvapaalla. Sijoitusyhtiö A sijoittaa rahat osakkaisiin ja tekemästään voitosta kirjaa taseeseensa korkokuluina voittoja vastaavan summan, jolloin sijoitusyhtiö A:n voitto on nolla. Yhtiö A jatkaa toimintaansa viisi vuotta samalla kaavalla.
Viiden vuoden kuluttua yhtiö A maksaa voitto-osuuslainat takaisin yhtiöille B,C ja D, jotka maksavat lainalla tekemästään voitosta 20% tuloveroa -> yrityksen tuloveron maksua on saatu lykättyä viidellä vuodella.
Kiitos IiroPe hyvästä aihevinkistä! Kyse tuntuisi olevan siitä, minkä vuoden verotettavaksi tuloksi/kuluksi korko lasketaan.
Oletko varma, ettei esittämässäsi tapauksessa lainanantajalle muodostu verotettavaa korkotuloa joka vuosi jos siis lainanottaja ilmoittaa korkokulun joka vuodelle? Tilanne voi olla myös eri jos lainanantajana on henkilö yrityksen sijaan.
Voitto-osuuslainasta löytyy melko vähän tietoa joten en osaa sanoa miten verottaja tuohon suhtautuu. Todellista tuloahan lainasta ei synny ennen kuin korot on lainanantajana toimivalle yritykselle tai yksityiselle henkilölle maksettu, joten kuvittelisin että ei siitä verojakaan tarvitse ennen maksaa. Esim. osakkeissa realisoitumattomia arvonnousuja harvoin kirjataan taseeseen. Yritykselle saattaisi siis olla mahdollista kirjata lainan voitot taseeseen vasta maksupäivänä.
Osakeyhtiön kirjanpito hoidetaan suoriteperusteisesti, joten nuo voitto-osuudet synnyttävät veronalaista tuloa lainoittajille joka vuosi siitä huolimatta, että varsinainen maksu tapahtuu myöhemmin. Tuotto jaksotetaan siis tasaisesti laina-ajalle.
Yksityishenkilön verotus puolestaan on maskuperusteinen, joten jos lainoittajina toimivat yksityishenkilöt, on yhtiön ja yksityishenkilön eri verotusperusteiden eron avulla mahdollista siirtää verotusta. Tässä on riskinä, että verottaja katsoo, että järjestelyllä ei ole liiketoiminnallista perustetta. Jos järjestely on tehty ainoastaan veronmaksun siirtämiseksi, voisi verottaja teoriassa ohittaa järjestelyn juridisen luonteen ja laittaa yksityishenkilönkin osalta verot maksuun vuosittain.
Listaamattomien osakkeiden omistaminen – yhtiö vs henkilö
Osingonjaon verotus menee seuraavasti:
Yhtiön osingonsaajana: verovapaa poikkeuksetta. Yhtiö maksaa osinkoa henkilöomistajalle – > 7,5-8,5% veroa.
Henkilöt osingonsaajana:
Osinko korkeintaan 8% osinkoa jakavan yhtiön nettovarallisuudesta: 25% pääomatuloa ja 75% verovapaata tuloa
8% ylittävä osuus 75% ansiotuloa ja 25% verovapaata tuloa
Yli 150.000e osingot vuodessa: 85% pääomatuloa ja 15% verovapaata tuloa
Kannattava pienen pääoman yhtiö – osinkoverotus
Kun menestyvän pienillä pääomilla toimivan yhtiön, esim. IT-konsultointiyhtiön nettovarallisuutta lasketaan, todetaan sen yleensä olevan matala verrattuna tilikauden voittoon. Taseen erät käteistä lukuunottamatta ovat vähäisiä ja tilanne voi olla vaikka seuraava:
Tilikauden voitto 2.000.000€
Nettovarallisuus 3.000.000€ (taseessa tilikauden voiton lisäksi 1M€ laitteita, aineettomia hyödykkeitä ym.)
Yhtiön nettovarallisuudesta 8% on 240.000€. Valtaosa yhtiön omistajista omistaa osakkeet osakeyhtiön kautta. Yhtiökokous päättää, että osinkoa jaetaan 1.500.000€, joka on 50% nettovarallisuudesta. Omistajia on viisi, joista jokainen saa 300.000€.
Yhtiöt maksavat saamistaan osingoista 0% veroa. Yhtiö maksaa osinkoa henkilöomistajalle -> 7,5-8,5% veroa.
Moi
Olenko ymmärtänyt oikein?
Jos yhtiöni omistaa sijoitusmielessä listaamattoman yhtiön osakkeita, joka maksaa osinkoa. Yhtiöni ei maksa näistä ollenkaan veroa. Pystyykö nämä osingot maksaa sitten heti suoraan itselle tuolla 7.5% verokannalla?
Vai nostavatko osingot vain yrityksen matemaattista arvoa osingon verran? Joka parantaa seuraavan vuoden matalasti verotettavien osinkojen maksukykyä hieman. (Tämä oli veronmaksajien keskusliiton puhelinpalvelun vastaus)
Jos yhtiöni omistaa sijoitusmielessä listaamattoman yhtiön osakkeita, joka maksaa osinkoa. Yhtiöni ei maksa näistä ollenkaan veroa. Pystyykö nämä osingot maksaa sitten heti suoraan itselle tuolla 7.5% verokannalla?
Vai nostavatko osingot vain yrityksen matemaattista arvoa osingon verran? Joka parantaa seuraavan vuoden matalasti verotettavien osinkojen maksukykyä hieman. (Tämä oli veronmaksajien keskusliiton puhelinpalvelun vastaus)
Veronmaksajien puhelinpalvelu oli oikeassa. Osingot ovat verovapaita yhtiölle, mutta eteenpäinjakamisen veotus riippuu yhtiön kokonaistilanteesta. Eli saadut osingot nostavat yrityksen matemaattista arvoa.
Osakkaan (henkilöosakas) laina oy:lle. Onko tässä joku määräaika, että oy maksaa lainansa osakkaalle? Tai muuttuuko se jossain vaiheessa osingon maksun luontoiseksi?
Osakkaan (henkilöosakas) laina oy:lle. Onko tässä joku määräaika, että oy maksaa lainansa osakkaalle? Tai muuttuuko se jossain vaiheessa osingon maksun luontoiseksi?
Ei ole mitään vastaavaa tiettyä määräaikaa kuin SVOP-sijoituksen palautuksessa on 10 vuotta. Suosittelen dokumentoimaan lainan esim. velkakirjalla, jossa on mainittu velan erääntymisaika ja takaisinmaksusuunnitelma, ettei verottaja, tuomioistuin tms. voi tulkita järjestelyä muuksi kuin lainaksi. Jos velkakirjan takaisinmaksuaika koittaa, voi tehdä uuden velkakirjan.
Olen miettinyt oman yrityksen perustamista ja samalla tulin ajatelleeksi, että voisiko osakeyhtiön kauttaa hoitaa samalla omat sijoituksetkin. Ajatus on jossain vaiheessa perustaa oma pieni konsulttiyritys ja hypätä pois oravanpyörästä. Onko ristiriitaista tai jollain tavalla laitonta, jos yhden ja saman osakeyhtiön kautta pyörittää konsulttibisnestä, ja samalla käy yhtiön lukuun aktiivisesti osakekauppaa (lähinnä verotuksen vuoksi ja siksi, että jotkin instrumentit/sijoitustappiot eivät yksityishenkilölle ole vähennyskelpoisia)?
Onko yhtiön virallisesti määritellyllä toimialalla merkitystä sille, mitä toimintaa yhtiö voi harjoittaa? Tai pitääkö yhtiön pitää jotenkin erillään varsinainen liiketoiminta ja osakekauppojen teko?
Suunnitelmasi vaikuttaa hyvinkin lailliselta ja toteuttamiskelpoiselta. Toimiala-asiaa ei taida juuri kukaan valvoa, mutta olisi hyvä olla kaikki mainittuna mitä harjoittaa. Tarkemmin en tunne lakia. Siinä mielessä on pidettävä erillään, että jos konsultointitoiminta on arvonlisäverollista, täytyy liiketoiminnan kulut erotella ja kohdistaa tavalla tai toisella alv-vähennyskelpoisiin ja -vähennyskelvottomiin. Osakekauppa ei siis ole arvonlisäverovelvollista. Tuloverotuksen puolella aktiivinen osakekauppa ja konsultointitoiminta kuuluvat samaan eli tavallisen kirjanpidon lisäksi ei tarvita enempää erottelua.
Moi!
Ylläolevasta keskustelusta nousi mieleen, että onko erillisen yhtiön tai tytäryhtiön perustaminen järkevää seuraavassa tilanteessa:
Jere (30v) omistaa 100% yhtiöstä A, joka on vasta perustettu asuntosijoittamista varten. Tarkoitus on nostaa varoja ulos A yhtiöstä aikaisintaan 10 vuoden päästä. Yhtiön matemaattinen arvo on korkean velkavivun vuoksi toistaiseksi pieni, alle 50k €. Vuokratulot riittävät kattamaan kaikki toiminnan menot.
Nyt Jere siirtyy työsuhteestaan konsulttipalveluja (alvillista toimintaa) tarjoavaksi yrittäjäksi, ja laskuttaa vuodessa työstään 130k €. Elämiskustannuksia varten hän nostaa itselleen vuosittain 50k € palkkaa ja/tai osinkoja, joten yrityksen varallisuus kasvaa vuosittain tämän liiketoiminnan ansiosta verojen maksun jälkeen esim. n. 60k €. Koska tämä 60k € sijoitetaan asuntoihin vuosittain, niin kannattaako Jeren hoitaa konsulttitöiden laskutus yhtiön A kautta (jolloin kirjanpidossa tulee eritellä alv-vähennyskelpoinen ja alv-vähennyskelvoton toiminta), vai perustaa uusi yritys B tätä toimintaa varten?
Tässä on pari järkevää vaihtoehtoa eli 1 ja 2. Jos konsultointitoimintaa on tarkoitus tehdä pidempään kuin vain lyhytaikaisesti, itse valitsisin vaihtoehdon 2 heti alusta asti. Siirtyminen rakenteesta 1 rakenteeseen 2 myöhemmin on mahdollista, mutta voi vaatia suurempaa järjestelyä, ettei siirrosta aiheudu veroseuraamuksia.
1) Antaa olla samassa yhtiössä ja erottelee toiminnat kirjanpidossa.
Haasteena on ns. yleiskulut kuten vaikkapa kirjanpitokulut ym. hallintokulut. Ne pitäisi kohdistaa osittain alvilliseen ja osittain alvittomaan toimintaan jollain perusteella ja vähentää yleiskulujen alvit tässä suhteessa. Toinen asia mikä kannattaa pitää mielessä on konsultointitoiminnan vastuut ja riskit katastrofaalisiin korvausvelvollisuuksiin. Pahimmassa tapauksessa menisi kaikki yhtiön omaisuus asuntoineen päivineen. Usein tällainen riski on kuitenkin mitätön ja sitä voi turvata vakuutuksilla.
2) Yhtiö A perustaa osakeyhtiön B ja omistaa sen 100%. B harjoittaa konsultointia.
Konsultointitoiminnan voitot voi jakaa verovapaana osinkona rajattomasti sijoitusyhtiöön A. Huono puoli tässä järjestelyssä on kahden yhtiön hallintokulut ja byrokratia. Hyvä puoli on, että kirjanpito on selkeää kun toiminnat on eroteltu eri yhtiöihin. Konsultointitoiminnan vastuu rajautuu paremmin kun yhtiöön B ei kerry varallisuutta.
3) Perustaa erillisen konsultointiyhtiön omiin nimiin. Tätä en suosittelisi, koska varat kertyy tähän yhtiöön ja ne on vaikea siirtää sijoitusyhtiöön A.
Pohdin muutama vuosi sitten tässä ketjussa sijoitusyhtiön perustamista ja nyt sen sitten alkuvuodesta toteutin. Yritys on pystyssä ja osakkeet myyty henkilökohtaiselta tililtä ja ostettu yrityksen tilille (en joutunut maksamaan juurikaan veroja). Alkupääomaa oli noin 50 000. Nyt tämä veivaus alkoi kuitenkin kaduttaa. Mietin jokaisen oston, myynnin tai muun veivaamisen yhteydessä, että tästäkin pitää taas tehdä jonkinlainen kirjaus. Mitä enemmän veivauksia, sitä enemmän työtä. Lisäksi, ulkomaan ostoksia en ole edes viitsinyt tehdä kun pitää vielä valuuttakurssien kanssa sählätä. Lisäksi, korona aikana irtisanomissuojan pelko mietityttää. Olen palkkatöissä ja haluaisin säästää palkkatuloista osakkeisiin myös, mutta jo kerran verotetun rahan siirtäminen yhtiöön tai svopin kanssa kikkaileminen ja kaiken muistaminen tuntuu sähläykseltä. Ahdistava ajatus sekin, että joudun vielä vanhoilla päivillläkin pyörittämään kirjanpitoa ja käyttämään siihen aikaa. Vastatilin jatkuvat kulut, LEI-tunnukset ja muut turhat kulut ovat vieläkin isommat kuin hyödyt tässä vaiheessa.
Nyt mietin, että kuinka usein mun tarvitsee käyttää aikaa kirjanpitoon. Teetteko kerran vuodessa kirjaukset yms. muut asiat vai useammin? Kirjaatteko jokaisen kaupan erikseen vai ette? Paljonko tämä vie teillä aikaa? Riittääkö siis kerran vuodessa kirjanpitohässäkkä vai joudunko tuhertamaan sen parissa useammin ja maksamaan esimerkiksi ennakkoveroja yms. Yrityksen veroilmoitus jne. Tilitoimiston käyttö tulee todella kalliiksi. Käyttääkö kukaan ulkopuolista kirjanpitoa? Olisi voinut näitäkin asioita katsoa vähän paremmin jo ennakkoon ja pohtia tarkemmin.
Henkilökohtaisella tilillä kaikki tuntuukin olevan niin paljon yksinkertaisempaa ja jopa isoillakin summilla melkein saman hintaista. Lisäksi, yritykselle ei ole olemassa vielä tällä hetkellä muuta toimintaa. Nyt mietinkin koko ajatuksen jäihin laittamista ja osakkeiden myymistä pois yritykseltä ja ostamista takaisin henkilökohtaiselle tilille. Jos yrityksen jättäisi pöytälaatikkoyhtiöksi ei ilmeisesti tulisi juurikaan kuluja kun sitä ei varsinaisesti lopeta. Voisi ottaa sitten joskus käyttöön jos tarvetta on.
Itse olin samassa tilanteessa. Nyt pitäisi tehdä toisen tilikauden kirjanpito. Minun mielestä ensimmäisessä oli aika kova homma kun niin moni asia kirjanpidossa tuli eteen ensimmäistä kertaa. Kerralla sen kuitenkin tein kuukauden aikana. Osingon kirjaustakin mietin kuitti kädessä tunteja ja tunteja miten se menee, kunnes tajusin että kyseessä olikin ruotsalainen firma ja erikoistapaus. Nyt toinen kerta pitäisi olla paljon helpompi.
Tehdessä oppii ja se oli yksi tämän tarkoituksistakin. Ja hyvä jos uuden oppimisesta vielä lisäksi nauttii. Tärkeimmät edut itselle on 10v tappioiden vähennusoikeus. Hieman pienempi veroprosentti, mahdollisuus tehdä enemmän vähennyksiä (vaikka enpä ole paljoa niitä vielä keksinyt).
svopin sijaan olen lainannut rahaa yhtiölle. Se ei ainakaan ole ollut monimutkaista.
Nyt mietin, että kuinka usein mun tarvitsee käyttää aikaa kirjanpitoon. Teetteko kerran vuodessa kirjaukset yms. muut asiat vai useammin? Kirjaatteko jokaisen kaupan erikseen vai ette? Paljonko tämä vie teillä aikaa? Riittääkö siis kerran vuodessa kirjanpitohässäkkä vai joudunko tuhertamaan sen parissa useammin ja maksamaan esimerkiksi ennakkoveroja yms. Yrityksen veroilmoitus jne. Tilitoimiston käyttö tulee todella kalliiksi. Käyttääkö kukaan ulkopuolista kirjanpitoa?
Käytän ulkopuolista kirjanpitoa. Pelkkien sijoitusyhtiöiden kirjanpito tehdään kerran vuodessa, ellei ennakoiden poistamisen tms. takia joudu välitilinpäätöstä vääntämään. Ammattitaitoiselta kirjanpitäjältä menee muutama tunti vuodessa per yhtiö veroilmoituksineen. Riippuu tietysti tositteiden = kauppojen määrästä. Maksaa satasia vuodessa ja ulkoistin heti kun oli varaa maksaa.
Ennakkoveroja joudut maksamaan, jos ensimmäinen tilikautesi on voitollinen. Verottaja määrää ne kyllä. Jos tilikaudesta on tulossa tappiollinen, palauttaa nopeasti ja kiltisti. Välitinpäätöstäkään ei tarvitse välttämättä tehdä.
Jos tekisin itse kirjanpidon, tekisin kerran vuodessa myös. Ja palkitsisin itseni hyvällä viinillä jälkikäteen. Luultavasti jo aikana.
Nyt mietin, että kuinka usein mun tarvitsee käyttää aikaa kirjanpitoon. Teetteko kerran vuodessa kirjaukset yms. muut asiat vai useammin? Kirjaatteko jokaisen kaupan erikseen vai ette? Paljonko tämä vie teillä aikaa? Riittääkö siis kerran vuodessa kirjanpitohässäkkä vai joudunko tuhertamaan sen parissa useammin ja maksamaan esimerkiksi ennakkoveroja yms. Yrityksen veroilmoitus jne. Tilitoimiston käyttö tulee todella kalliiksi. Käyttääkö kukaan ulkopuolista kirjanpitoa?
Käytän ulkopuolista kirjanpitoa. Pelkkien sijoitusyhtiöiden kirjanpito tehdään kerran vuodessa, ellei ennakoiden poistamisen tms. takia joudu välitilinpäätöstä vääntämään. Ammattitaitoiselta kirjanpitäjältä menee muutama tunti vuodessa per yhtiö veroilmoituksineen. Riippuu tietysti tositteiden = kauppojen määrästä. Maksaa satasia vuodessa ja ulkoistin heti kun oli varaa maksaa.
Ennakkoveroja joudut maksamaan, jos ensimmäinen tilikautesi on voitollinen. Verottaja määrää ne kyllä. Jos tilikaudesta on tulossa tappiollinen, palauttaa nopeasti ja kiltisti. Välitinpäätöstäkään ei tarvitse välttämättä tehdä.
Jos tekisin itse kirjanpidon, tekisin kerran vuodessa myös. Ja palkitsisin itseni hyvällä viinillä jälkikäteen. Luultavasti jo aikana.
Jotenkin olen ollut aiemmin siinä käsityksessä, kun hintoja vertailin, että kirjanpito on pikemminkin useita tuhansia vuodessa. Tosin kirjanpitotoimistojen nettisivujen hinnat ovat varmaan enemmän katsottu perinteisien yrityksien vaatimuksia vastaamaan. Muutama satanen alkaa kuullostaa jo kohtuulliselta summalta, jonka voi maksaa oman vaivan säästämisestä. Kauppojakaan ei kerry erityisen paljon vuodessa. Täytyy alkaa etsimään tarkemmin. Saa myös vinkata kohtuuhintaisia kirjanpitäjiä, jotka osaa hoitaa näppärästi puhtaan sijoitusyhtiön kirjanpidon.
Kauppojen määrä ei ole ratkaiseva tekijä. Kukaan eikä mikään ei estä kirjaamasta transaktioita kirjanpitoon käyttämäsi osakevälittäjän tapahtumalistoista. Itse käytän pääasiassa Nordnettiä, josta saa ajettua tapahtumalistan halutulta ajanjaksolta suoraan Exceliin. Excelin lajittelutoimintojen avulla saan lajiteltua myynnit, ostot, rahasiirrot, korkoveloitukset ym. erilleen. Tämän jälkeen vien pelkästään yhteissummat kirjanpitoon ja liitän näin järjestetyn taulukon tositteen liitteeksi. Samoin vaihto-omaisuustaulukon ja sitä kautta varaston muutoksen saa suoraan Exceliin. Näin menetellen on lähes sama, teetkö tilikautena viisi, viisikymmentä, viisisataa vai viisituhatta kauppaa.
Omalta osaltani teen kirjanpidon itse. Pankkitilin tapahtumat kirjaan tiliotteilta kuukausittain ja osakekaupat pari kertaa vuodessa. Tositteita kertyy vuositasolla parisenkymmentä tilinpäätösviennit mukaan lukien.
Kirjanpito kannattaa jättää ammattilaisille, mikäli et valmiiksi ole sinut kaksinkertaisen kirjanpidon ja verotuksen kanssa. Sijoitusyhtiön kirjanpidon pystyy tekemään lähes kuka kirjanpitäjä tahansa, kunhan periaatteet on alussa sovittu.
Kun tuli rekisteröityä tänne, niin haluan kiittää Akia, Jensiä, Mikkoa, Jarkkoa ja muita todella hyödyllisestä ja mielenkiintoisesta sivustosta. Ammattitaidolla kirjoitettuja juttuja on ilo lukea.
Hyvää joulua! Nyt kun vuoden 2017 veroprosentit on julkaistu, on hyvä siirtyä lempiaiheeseeni, ansiotulojen progressiiviseen verotukseen. Tämä on ehkä suurin syy, miksi itse ryhdyin yrittäjäksi. Enemmän tienaavia palkkatyöläisiä Suomen veromalli ei imartele, mutta teksti on varmasti hyvä silmienaukaisija myös heille.
Ansiotuloja ovat palkat ja muut veronalaiset etuudet kuten autoetu sekä ammattinharjoittajan, Ky:n ja Ay:n tulot poislukien pääomatulo-osuus. Ansiotuloa on kaikki veronalainen tulo, joka ei ole pääomatuloa.
Tämä taulukko auttaa hahmottamaan tilannetta. Taulukon luvut saa yrittäjälle sopiviksi kun veroprosentista vähentää tyel-maksun 6,15% ja työttömyysvakuutusmaksun 1,60% eli yhteensä 7,75%. Havainnollistamiseksi jaan taulukon osiin.
Vuositulo – Veroprosentti tällä välillä
0-14000€ – 2,25%
14000-19000€ – 26,15%
19000€-28000€ – 30,51%
>28000€ – 37,65%->
Yllä olevat luvut kuvaavat sitä, että jos osakeyhtiö maksaa palkkaayrittäjäksi luokitellulle henkilölle, palkansaaja tulee lopulta maksamaan veroja kyseisten veroprosenttien mukaan. Yhtiölle koituu maksettavaksi lisäksi sosiaaliturvamaksu 1,08% palkasta. Vuotuiset ansiotulot 14000 euroon saakka on Suomessa lähes verotonta. Jos saat ansiotuloja esim. 18000€, maksat 0-14k€ veroa 2,25% ja 14-18k€ 26,15%. Jos saat 25k€, menee veroa 0-14k 2,25%, 14-19k€ 26,15% ja 19-25k€ 30,51% jne.
Palkansaajalle, jota ei luokitella yrittäjäksi, prosentteihin tulee lisätä vielä edellä mainitut työntekijän osuudet, yhteensä 7,75 prosenttiyksikköä.
Palkka on yhtiölle kulua. Jos yhtiö olisi ennen palkkoja tekemässä 14000€ voittoa, mutta maksaakin 14000€ palkkaa osakkaalle, yhtiön tuloveroksi muodostuu 0€ ja osakkaan 2,25% eli 315€. Kun yhtiön vuotuiset voitot kasvavat suuremmiksi, on harkittava paljonko palkkaa haluaa maksaa. Luultavasti on viisasta maksaa ainakin 19000€, koska osingoista tuleva kokonaisverorasite on vähintään 27,5%. Jos tuloja ja rahantarvetta on enemmän, 28000€ asti verotus on kohtuullinen. Sen ylittävät ansiotulot verotetaan jo vähintään 37,65 prosenttisesti, joten jos mahdollista, niitä kannattaisi ehkä välttää ja pyrkiä muihinvoitonjakotapoihin, joista tärkeimpänä osingot.
Ensi viikolla jatkan aiheesta vähän syvemmälle ja pohdin ansiotulon progressiota tapauksessa a) sijoitusyhtiön omistaja on muutenkin yrittäjä, b) sijoitusyhtiön omistaja on palkkatyössä muualla.
Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!
Seuraavanlainen kysymys on noussut itseäni askarruttamaan ja kysynkin olenko ymmärtänyt asian oikein:
Oletetaan hypoteettinen tilanne jossa perustaisin sijoitusyhtiön, jolloin maksaisin siis osakepääomaa 2500e ja sen lisäksi siirtäisin svop-rahastoon 47500e, täten yrityksen käytössä olisi varoja 50 000e. Tämän pääoman sijoitettua saisin pääomalle tuottoa ensimmäisenä vuotena vaikkapa 7%, jolloin varallisuutta olisi 53500e ja tuotosta joutuisi maksamaan veroja 3500e x 0,2 = 700e jonka jälkeen yhtiön varallisuus olisi 52800e.
Kysymykseni on seuraavanlainen:
Voinko ennen ensimmäisen tilinpäätöskauden loppua maksaa tuon tuoton 3500e ulos itselleni palkkana, jolloin maksaisin siitä yksityishenkilönä palkkatulosta veroja 2,25% sekä 1,08% sosiaaliturvamaksun eli yhteensä 3500e x (0,0225 + 0.0108) = 116.55e. Koska ulos maksettu palkka on yritykselle kulu, sen voi vähentää verotuksesta ja yritys maksaisi näin ollen veroja 0e.
Tämän jälkeen siirtäisin pääoman takaisin yritykseen uutena svop-lainana, jolloin yrityksellä olisi pääomaa käytössään alkuperäinen 50 000e +(3500e - 116.55e) = 53,383.45e. Näin ollen verojen maksua saisi siirrettyä tulevaiseen ja strategia mahdollistaisi nopeamman pääoman kasvun yritykselle, kuin jos joka vuosi yritys maksaisi veroja 20% tuotosta.
Tietenkin yrityksellä olisi myös muita kuluja, kuten kirjanpidosta ja yrityksen perustamisesta aihetuneet kulut, mutta mietin että onko tälläinen rahojen "kierrätys"-strategia verojen vähentämiseksi sallittu, sekä onko strategiassani jotain oleellisia reikiä, mitkä on jäänyt ottamatta huomioon?
