Vähän tyhjä olo kun ei enää saa odottaa seuraavan maanantain jaksoa. Pidettiin vika tuotantokausi aina kisastudiota frendien kanssa. Mä uskon, että jengillä oli liian epärealistisen kovat odotukset vikalle kaudelle, että olisi sieltä tullut mitä vaan niin se olisi ollut pettymys. Siksi yritän keskittyä miettimään asiaa mahdollisimman objektiivisesti. Mun mielestä kolmanteen jaksoon asti ja erityisesti kolmas jakso oli ihan hemmetin hyvä, vaikka netissä dumausta tulikin. Sen jälkeisistä jaksoista mua jäi harmittamaan se, että tuntui siltä kuin oltais kiirehditty lopputarina läpi. Kauteen olisi helposti mahtunut pari jaksoa lisää, jossa oltais rakennettu perusteellisemmin hyökkäystä King's Landingiin, Daenerysin sekoamista ja vikan jakson tapahtumia. Viimeinen jakso oli suurin pettymys. Ei sen takia, miten tarina loppui, vaan se oli ylipäätänsä todella outo eikä jotenkin sopinut sarjan tyyliin. Danyn kuoleman jälkeiset tapahtumat eivät olleet uskottavia. Tuli fiilis niin kuin jakson käsikirjoituksen ois kirjoittanut joku salkkareiden tai huonon Hollywood-leffan käsikirjoittaja. Toki loppu olisi myös voinut olla mielikuvituksellisempi ja makeempi. Katsojat olivat spekuloinut kaikenlaisesta ja esim. tässä videossa oli mun mielestä parempia. Silti sarja jää mielestäni kaikkien aikojen parhaaksi ja saa nähdä tuleeko toista saman tasoista pitkään aikaan. Harmittaa silti, etteivät tekijät saaneet vikoja jaksoja oikein ja sarjalle sen ansaitsemaa loppua.
Aika pitkälle samat mietteet. Kolmannen jakson loppukohtaus jätti vain siinä mielessä pahan maun suhteen että myyttinen pääpahis mitä oltiin rakennettu kuin Iisakin kirkkoa pistettiin lihoiksi yhdellä ranneliikkeellä ja that's it. Viimeistä kautta leimasi kauhea kiire ja samaan aikaan plot armor pelasti monta hahmoa viimeisen kahden kauden aikana ja sarjan vahvuus eli kuka tahansa hahmo voi kuolla yllättäen menetettiin siinä.
Kokonaisuutena sarja kaikkien aikojen paras, mutta 7. kausi oli jo aika heikkoa kun lähdemateriaali loppui kokonaan. 6. kauden vikat jaksot olivat vielä tosi kovia, kun taas sen jälkeen sarja eteni todella nopeasti eteenpäin ja hahmot teleporttasivat ympäriinsä jaksojen sisälläkin. 7. kauden vikan jakson kurkku auki-efekti jolla mielestäni heikolla juonenkäänteellä pistettiin alusta asti mukana ollut juonittelija pois pelistä kyllä pudotti itsellä roimasti uskoa todella hyvään 8. kauteen.
Game of Thronesin vahvuus ei mielestäni ollut missään vaiheessa action-skenet ja suuret taistelut, vaan todella vahva dialogi ja sarjan uskottava eteneminen ja hahmojen syvyys huolimatta niiden suuresta määrästä. Vikalla kahdella kaudella nuo jäivät pahasti altavastaajaksi, mutta 8. kauden osalta tyydyttävän ratkaisun saaminen 6 jaksossa oli melkein mahdotonta. Liian vähän jaksoja, 7. kauden ja 8. kauden sisällön esittämiseen aiemmassa tahdissa olisi pitänyt varata vähintään neljä kymmenen jakson kautta.
Sarjan suurin vahvuus, yllätyksellisyyden lisäksi, oli se, että juoni oli henkilövetoinen. Mentiin vuorotellen milloin kenenkin hahmon nahkoihin, ja tuo hahmo teki omasta näkökulmastaan loogisia ratkaisuja. Kuusi ensimmäistä kautta olivat hienoa kudelmaa. Mutta tuossa vaiheessa kudelmaa olikin jo niin paljon, että itse Georgeltakin katosi lankakerän pää, eivätkä loput kirjat ilmesty välttämättä ikinä. TV-sarjan käsikirjoittajat joutuivat todella paskaan tilanteeseen, kun kunnollista pohjamateriaalia ei enää ollut. Suoritus oli silti mielestäni tyydyttävä, vaikka valtavasti potentiaalia hukatiinkin. Se oli kuitenkin oikeastaan täysin Georgen vika.
Syytä siihen, miksei kahdesta viimeisestä kaudesta tehty täysimittaisia, on todella vaikea ymmärtää. Ne lisäjaksot kun eivät olisi kaivanneet yhtään kalliita ja näyttäviä taisteluja, vaan hahmojen välistä dialogia. Pohjustusta niille taisteluille ja yllätyksille. Vähän Georgen kirjoittamaa heikompikin dialogi olisi kyllä välttänyt. Kerrassaan erikoinen ratkaisu, enkä oikein hahmota mitä järkeä siinä oli HBO:lle edes taloudellisesti.
HBO kai oli valmis maksamaan suht mitä vain täyspitkästä kaudesta mutta tekijäkaksikko halusi lyhyen kauden. Nyt sitten lähtevät tekemään Tähtien Sotaa. Insentiivit ristissä, kun toiset ovat saaneet sankarimaineen ja pääsyn oikeastaan mihin vain projekteihin. Helposti alkaa vanha työmaa tuntua nähdyltä.
Tulee nykyään harvoin pelattua pokeriturnauksia mutta Pokerstarsin SCOOP ja WCOOP isot omput on kiva vetää ja ne onnistuu aina houkuttelemaan melko pehmeän fieldin. Nyt on hyvä tilanne kakkospäivän alkaessa SCOOPin kymppitonnin High Roller PLOssa; annan voitolleni hieman yli 20% todennäköisyyden:
Silti sarja jää mielestäni kaikkien aikojen parhaaksi ja saa nähdä tuleeko toista saman tasoista pitkään aikaan.
Mitä mieltä Westworldistä? Hyvin erityylinen, mutta kaikkine koukeroineen pitää otteessaan ja ei viitti ees kusella käydä jättäen pyörimään ettei missaa jotain. GoT vika season oli karmea pettymys, mutta haihtui instana mielestä kun muisti westworld season 3 tulevan joskus.
Viides sija tuli, biittiä. Loppuvaiheessa on hyvin pienestä kiinni tuleeko näissä se 100 vai 300 tonnia. (Voittaja teki kakkosen kanssa diilin, jonka takia ykköspalkinto jäi vähän alle 300.)
En oo muistaakseni juurikaan kirjoitellut tänne ompputurnauksista ja ajattelin jakaa vähän ajatuksia niistä pokerista kiinnostuneille lukijoilleni. Ompputurnauksissa loppuvaiheen pelistrategia menee aina mielenkiintoiseksi kun käsien equityt runnaavat niin lähellä toisiaan ja ICM-vaikutukset ovat vahvat. ICM on siis lyhenne independent chip modelista, joka lyhyesti meinaa sitä, että mitä enemmän sulla on merkkejä pokeriturnauksessa, sitä vähemmän sun yksittäisen merkin rahallinen arvo on. Syy tälle on se, että vaikka voittajalle jää kaikki turnauksen pelimerkit niin hän saa vaan murto-osan palkintopotista, koska loppuvaiheessa rahaa on jaettu pelaajille, joille jäi nolla chippiä ja tippuivat pois.
Ongelma ICM-laskurin kanssa on, että se laskee odotusarvot sillä oletuksella, että jokaisen pelaajan winrate on sama 0bb/100 stäkkikoosta riippumatta. Erityisesti ompputurnaukissa tämä on kardinaalimunaus, sillä pöydän suurimmalla stäkillä on niin iso etu kun pääsee pöllimään muiden blindeja. Esimerkiksi turnaustilanne, jossa kuusi saman kokoisen, vaikkapa miljoonan chipin, stäkin pelaajaa on jäljellä, ja kaksi pelaajaa päätyy all-in. ICM-laskuri laskee tässä kohtaa liian korkean EVn jäljelle jäävien muiden pelaajien stäkeille, ja aivan liian huonon EVn potin voittajalle, jolle jää 2 miljoonaa merkkiä ja joka pääsee hyvin dominoivaan asemaan parantaen huomattavasti bb/100 chipwinrateaan. Mä uskon, että yks isoimmista virheistä mitä hyvät pelaajat tekee ompputurnauksissa on, että ne pelaa sokeasti ICM-laskurin mukaisesti. Todellisuudessa oikea vastaus on tietenkin jossain ICM-laskurin vastauksen, ja puhtaasti chipEVn välissä.
Toinen mielenkiintoinen huomio on, että koska Pot-limit Omahassa käsien equityt runnaavat niin paljon lähempänä toisiaan kuin Texas hold'emissa, tämä luo merkittävästi rajumman peliteoriasta tutun game of chicken -tilanteen. Sama tilanne, josta olen maininnut aiemmin pohtiessani Trumpin kauppasotaa. Esimerkki tällaisesta peliteoreettisesta tilanteesta olisi kaksi kuljettajaa, jotka ajavat suoraan toisiaan kohti 100 km/h. Jos yksi väistää, niin toinen voittaa vaikkapa suuren rahasumman. Jos kumpikaan ei väistä niin kummatkin kuolee kolarissa. Tällaisessa tilanteessa sun imago, eli se mitä toinen ajattelee susta on kaikki kaikessa. Jos on olemassa tapa, jolla pystyt vakuuttamaan toisen siitä, ettet oo väistämässä niin olet voittanut. Tyyliin, että irrotat auton ratin ja heität sen ulos ikkunasta. Sama pätee ompputurnauksiin.
Mä ajattelen tätä tilannetta vähän niin kuin mulla olisi jatkuvasti muuttuva näkymätön imago-equity. Mitä korkeampi imago-equity, sitä vähemmän vihut uskaltaa ICM-pelkojen takia laittaa vastaan ja sitä voitollisemmiksi mun avaukset muuttuu. Aina kun teen avauksen, joku 3bettaa ja päädyn kippaamaan, menetän imago-equityä. Kun vihut ovat nähneet tällaisen tapahtuman ne uskaltavat ensi kerralla tulla hieman laajemmin avaustani kylkeen. Toisin päin taas jos avaan, joku 3bettaa ja päädyn maksamaan ohuesti heikommalla kädellä, joka päätyy showdowniin, voitan lisää imago-equitya. Uskon omaavani valmiiksi jonkin verran imago-equityä, koska vihut tietävän mun olevan miljoonia voittanut high-stakes käteispeliharja ja todennäköisesti siksi pelkäävät, etten ota ICMää juurikaan huomioon. Tämä toimii todella hyvin edukseni ja saan siten enemmän fold-equityä avauksilleni. Pyrin vahvistamaan tätä imagoa silloin kun se on mahdollista eikä juurikaan maksa "ICM-laskuri EVtä". Esim. jos avaan sellaisen käden, joka on todella close kannattaako sillä maksaa vai kipata 3bettiin, niin snapcallaan aina 3betin. Haluan sillä antaa kuvan vihuilleni, ettei ICM kiinnosta mua pätkääkään, ja siten maksimoida imago-equityni. Jopa tosi pienesti "ICM-laskuri EV" negatiivisesta maksusta tulee positiivinen kun ottaa imago-equityn huomioon. Käytännössä siis mitä daijumpana ja uhkarohkeempana jengi pitää mua, sitä voitollisempi tilanteesta tulee itselleni, aivan kuten autojen törmäysesimerkissä.
Tää mun pelaama finaalipöytä on mahdollista katsoa kortit auki Youtubesta. Vinkkinä muutenkin jos joltain tätä lukevalta pokeriäijältä on mennyt ohi niin Pokerstarsilta tulee finaalipöydät kortit auki aina Youtubeen. Oon ite katsellut aika paljon näitä ja koen oppineeni paljon. Erityisesti on tullut tatsia siihen, miten nykyharjat vetää finaalipöydässä kun ite tulee pelattua niin vähän turnauksia, ettei sellaista kokemusta oikein kerry. Tipun turnauksesta 49:00 kohdalla tossa Youtube-videossa tähän jakoon. Biittiä. Tsiigasin hetki sit videon läpi ja kelasin käydä läpi muutaman mielenkiintoisen jaon. Videosta:
2:28. AK53 rainbow COssa. Chipleaderi kippaa edestä joten oon selvästi isoin stäkki jäljellä jaossa. Tässä kohdassa tarpeeksi kovalla imago-equityllä saattaa olla voitollista avata 100% käsistään. Turnauksen loppuvaiheissa voi myös avata pienempiä sizingeja kun käteispeleissä ja silti saada hyvin kippejä, koska vihu ei pysty puolustamaan isoa blindiaan sellaisilla käsillä, jotka olisivat pienesti +chipEV, sillä altistaa itsensä putoamisen mahdollisuudelle. AK53r lisää avauksen onnistumismahiksia kun A ja K blokkaa hyvin vihujen tiukkoja 3betrangeja. Ja vaikka maksu tulisi niin mulla on tyyliin 45% equitya. Koen, että mulla oli tässä kohtaa korkea imago-equity ja olin siksi availlut laajasti, tyyliin 50%+ COsta. Tästä syystä näen, että buttonilla olevan luckykurac23 olisi pitänyt 3betata A653ds vaikka riskeeraakin putoamista. Hän blokkaa AAxx käsiä ja mun laajalla avausrangella kippaan 3bettiin varmaan 90%+ ajasta. AK53r on siis sellainen käsi, jota en ikinä avais COsta, enkä edes buttonilta tavallisessa käteispelissä.
11:00. 5443dd BBssä. Kipattuna chipleaderille, joka openlimppaa pienestä ja lyö 1/2pottia AK3hh floppiin. Ompputurnauksissa jengi toki ansoittaa enemmän limpeillä pienestä, mutta en koe tän olevan sellainen tilanne. Vihu on chipleaderi eikä hänellä ole syytä olettaa, että mä reissaisin isosta erityisen paljon limppiä vastaan ja riskeeraisin turnauksesta tippumista. Vihu olisi siis luultavasti reissannut sellaiset kädet preflop, jotka osuu hyvin AK3hh. Koska en itsekään reissannut ennen floppia, niin näyttää siltä, etten mäkään todennäköisesti osunut ja oletan vihun stäbäävän usein flopilla. En pysty ihan liikaa käsiä esittämään flopin reissulla ja floatilla selviää halvemmalla niin päädyn maksuun suunnitelmana lyödä oikeastaan jokainen turni, paitsi 5h, 4h tai 2h. Passiivista heikkoa vihu vastaan tässä vois varmaan jopa floatata ilman minkäänlaista equityä, mutta nyt mulla on ihan ok käsi, kun aiemmin mainitun takia mulla on gutarin lisäksi useimmiten 3, 4 ja 5 kans elossa. Tällä kertaa kävi tsägä ja osuin suoraan, mutta en usko sillä olleen juurikaan väliä sillä vihun kättä vastaan suunnitelmani olisi lähes aina toiminut.
28:00 AQJTss buttonilla. Tästä jaosta olin ehkä eniten epävarma. Avaan ja SB 3bettaa. Oon availlut todella laajasti ja luckykurac23 on se vihu, jonka uskon tulevan eniten tässä kylkeen. Flopille jää 1.8pot eli pääsen välillä vielä irti, mutta todennäköisesti tää oli imago-equitykin huomioon ottaen liian löysä maksu. Tuntuu vaan pahalta kipata näinkin vahva hanska kun oon avannut niin laajasti. 4bet kävi kanssa mielessä, saattais olla reippaasti foldequityä jos range on sellainen mitä kelasin sen olevan, tosin just tää vihu vaikuttaa siltä, ettei ICM liikaa kiinnosta. Pitää laskea ICM-laskurilla auki eri rangeoletuksien vastaan.
42:30. QT84hhh SBssä. Tää on kans tosi close. Jotain enemmän scared moneyta vastaan varmaan helppo reissu, mutta luckykurac23 on high-stakes veturi, ja pöydän ainoa pelaajaa, jolla oli mun silmissä korkea imago-equity eikä häntä vaikuttanut ICM ihan liikaa kiinnostavan. Preflop mun kädellä on 49,6% equityä random kättä vastaan ja tarviin 48% equityä mennäkseni sisään vihua vastaan pre jos mietitään puhtaasti chipEVn näkökulmasta kun on jo pieni blindi sisällä. Flopille jää vaan 1,6pot niin postflop ei kumpikaan liikaa pääsee liikaa outplayaamaan toista. Käteispelissä ois varmaan aika plusmiinusnolla tai varmaan ihan ministi tappiollinen potitus vs kippi olettaen, että isossa blindissa on hyvä pelaaja joka ei juurikaan kippaa pre. Turnaustilanteessa kuitenkin haluaisin ajatella, ettei vihu ICMän takia maksa mitään J742ss vaan päätyy kippaamaan ainakin jonkun bottom 20-30% käsistään mun potitusta vastaan. Postflop on mun mielestä aika no-brainer shove, mulla ~50% equityä vihun (tyyliin 70% miinus top 10%) rangea vastaan. Toki vihu on selvästi turnauksen pienin stäkki ja joutuu siksi ohuemmin tässä gämbläämään. Jälkeenpäin ajateltuna mun kädellä kippi ois ehkä ollut tätä vihua vastaan hieman parempi vaihtoehto.
49:00. AJJTr UTGssä. Bustauskäsi. En mielellään avaa chipleaderin BBtä vastaan, mutta hänkin oli kipannut BBtä jonkin verran ja naulablokkerilla koin saavani avauksen läpi tarpeeksi usein. Flopilla tällanen betsizingin mikromanaageraushuomio, että cbettaan tässä hyvin lähelle 50% potista vaikka aikaisemmin oon lyönyt pienemmin. Tällaisissa turnauksissa, jossa historiaa ei juurikaan ole niin vihujen on lähes mahdotonta huomata näitä. Haluun siis tässä flopilla lyödä mahdollisimman isosti, jotta vihun on helpompi puskea koko stäkki sisään maksun sijasta, mutta samaan aikaan tarpeeksi pienesti, että näyttää siltä, että reissulle on foldequityä tarjolla. Mun mielestä just about puol pottia on se raja tällä boardilla ja näillä stäkeillä, etten hirveesti isommin voi lyödä ilman et näyttää siltä, että oon committed.
Aika pitkälle samat mietteet. Kolmannen jakson loppukohtaus jätti vain siinä mielessä pahan maun suhteen että myyttinen pääpahis mitä oltiin rakennettu kuin Iisakin kirkkoa pistettiin lihoiksi yhdellä ranneliikkeellä ja that's it.
Totta, mutta samalla tuo yllätys oli niin upeesti rakennettu ja tuli niin puun takaa, että saa multa anteeks. Jotenkin oli pitänyt niin itsestäänselvyytenä, että jengi pakenee Winterfellistä Night Kingin voitettua sen taistelun, ja nähdään vielä uusi taistelu Night Kingia vastaan King's Landingissa. Silti olisi voitu olla kekseliäämpiä Night Kingin kuoleman suhteen. Tyyliin niin, ettei se ole oikeasti Bran, joka istuu siinä Night Kingin edessä, vaan Arya Branin kasvoilla, joka sit onnistuu siten yllättämään ja tappaamaan Night Kingin.
Vikassa seasonissa jätettiin hyödyntämättä niin paljon sellaista, jota oltiin rakennettu pitkään. Jon Snow oli Targaryen ilman mitään syytä. Bran oli Three-Eyed Raven ilman mitään syytä (paitsi, että osasi venata Winterfellissä oikeassa kohtaa Night Kingiä). Arya osasi vaihtaa kasvoja ilman mitään syytä.
Farseer kirjoitti:
Viimeistä kautta leimasi kauhea kiire ja samaan aikaan plot armor pelasti monta hahmoa viimeisen kahden kauden aikana ja sarjan vahvuus eli kuka tahansa hahmo voi kuolla yllättäen menetettiin siinä.
Kokonaisuutena sarja kaikkien aikojen paras, mutta 7. kausi oli jo aika heikkoa kun lähdemateriaali loppui kokonaan. 6. kauden vikat jaksot olivat vielä tosi kovia, kun taas sen jälkeen sarja eteni todella nopeasti eteenpäin ja hahmot teleporttasivat ympäriinsä jaksojen sisälläkin. 7. kauden vikan jakson kurkku auki-efekti jolla mielestäni heikolla juonenkäänteellä pistettiin alusta asti mukana ollut juonittelija pois pelistä kyllä pudotti itsellä roimasti uskoa todella hyvään 8. kauteen.
Just näin. Mä odotin, että heti ykkösjakossa, tai viimeistään kakkosjaksossa kuolee joku päähahmoista. Vikasta seasonista tuli vähän liian ennalta arvattava päähenkilöiden kuolemien suhteen.
Mä tykkäsin seiskaseasonista, poislukien just noi teleporttaukset ja juonen hosuminen eteenpäin muutamassa kohtaa.
Farseer kirjoitti:
Game of Thronesin vahvuus ei mielestäni ollut missään vaiheessa action-skenet ja suuret taistelut, vaan todella vahva dialogi ja sarjan uskottava eteneminen ja hahmojen syvyys huolimatta niiden suuresta määrästä. Vikalla kahdella kaudella nuo jäivät pahasti altavastaajaksi, mutta 8. kauden osalta tyydyttävän ratkaisun saaminen 6 jaksossa oli melkein mahdotonta. Liian vähän jaksoja, 7. kauden ja 8. kauden sisällön esittämiseen aiemmassa tahdissa olisi pitänyt varata vähintään neljä kymmenen jakson kautta.
Turms kirjoitti:
Syytä siihen, miksei kahdesta viimeisestä kaudesta tehty täysimittaisia, on todella vaikea ymmärtää. Ne lisäjaksot kun eivät olisi kaivanneet yhtään kalliita ja näyttäviä taisteluja, vaan hahmojen välistä dialogia. Pohjustusta niille taisteluille ja yllätyksille. Vähän Georgen kirjoittamaa heikompikin dialogi olisi kyllä välttänyt. Kerrassaan erikoinen ratkaisu, enkä oikein hahmota mitä järkeä siinä oli HBO:lle edes taloudellisesti.
Jep, 10 jaksoa molempaan vikaan kauteen ja lisää perustusta dialogien kautta ois pelastanut sarjan lopun.
wunderbra kirjoitti:
HBO kai oli valmis maksamaan suht mitä vain täyspitkästä kaudesta mutta tekijäkaksikko halusi lyhyen kauden. Nyt sitten lähtevät tekemään Tähtien Sotaa. Insentiivit ristissä, kun toiset ovat saaneet sankarimaineen ja pääsyn oikeastaan mihin vain projekteihin. Helposti alkaa vanha työmaa tuntua nähdyltä.
Oliko tälle jotain lähdettä? Oon samantyylistä spekulaatiota lukenut mutta vaikea uskoa, että tämän takia sarjan tekijät haluaisivat riskeerata pilaavansa 8 vuotta kestäneen elämäntyönsä ja kaikkien aikojen kovimman sarjan.
Mesut Özil kirjoitti:
Mitä mieltä Westworldistä? Hyvin erityylinen, mutta kaikkine koukeroineen pitää otteessaan ja ei viitti ees kusella käydä jättäen pyörimään ettei missaa jotain. GoT vika season oli karmea pettymys, mutta haihtui instana mielestä kun muisti westworld season 3 tulevan joskus.
Itseasiassa fiilistelin täällä blogissa Westworldia joskus juuri ennen ekan tuotantokauden alkua. Mun mielestä huikee idea sarjalle ja tykkäsin tosi paljon ekoista jaksoista. Jotenkin ei sarjan loppupuolisko oikein deliverannut. Sit tokan tuotantokauden traileri vaikutti liikaa siltä, että koitetaan vaan rahastaa nimellä, etten jaksanut katsoa. Tsekkasin just sarjan silti saaneen 8,8 IMDBssä eli vois olla katsomisen arvoinen. Season 3 traileri ainakin vaikuttaa ihan lupaavalta.
Aloitin ite just kuukausi sit tulleen Chernobyl-sarjan katsomisen, joka on tällä hetkellä IMDBssä ykkösenä kaikista TV-sarjoista 9,7/10 ratingilla. Sen lisäksi Black Mirrorista, joka on kans yks mun lempparisarjoja, tulee uusi tuotantokausi ulos huomenna.
HBO kai oli valmis maksamaan suht mitä vain täyspitkästä kaudesta mutta tekijäkaksikko halusi lyhyen kauden. Nyt sitten lähtevät tekemään Tähtien Sotaa. Insentiivit ristissä, kun toiset ovat saaneet sankarimaineen ja pääsyn oikeastaan mihin vain projekteihin. Helposti alkaa vanha työmaa tuntua nähdyltä.
Oliko tälle jotain lähdettä? Oon samantyylistä spekulaatiota lukenut mutta vaikea uskoa, että tämän takia sarjan tekijät haluaisivat riskeerata pilaavansa 8 vuotta kestäneen elämäntyönsä ja kaikkien aikojen kovimman sarjan.
"The guys have known what they've wanted to do for a long, long time. They've had a plan in their mind. I've been on the record saying I'd take five more seasons. But they've had a plan that they wanted to do and this made sense to them. They made this decision a long time ago and they're doing it exactly how they planned to do it. "
Eihän tuossa haastattelussa sanota mitään sellaista, joka vahvistaisi, että vanha työmaa tuntui nähdyltä ja oli kiire uusiin projekteihin. Toki on mahdollista, että tekijät valehtelevat ja teoriasi on oikeassa, mutta yhtä mahdollista (ja mielestäni todennäköisempää) on, että ajattelivat vaan tällä tavalla tekevänsä sarjasta mahdollisimman hyvän, eikä välttämättä ollut edes mitään GoTn jälkeisiä suunnitelmia tiedossa silloin vielä.
Vikan GoT tuotantokauden jälkeen huoli nousi kyllä siitä, ryssiikö nää äijät tulevan Star Warsin.
"The guys have known what they've wanted to do for a long, long time. They've had a plan in their mind. I've been on the record saying I'd take five more seasons. But they've had a plan that they wanted to do and this made sense to them. They made this decision a long time ago and they're doing it exactly how they planned to do it. "
Eihän tuossa haastattelussa sanota mitään sellaista, joka vahvistaisi, että vanha työmaa tuntui nähdyltä ja oli kiire uusiin projekteihin. Toki on mahdollista, että tekijät valehtelevat ja teoriasi on oikeassa, mutta yhtä mahdollista (ja mielestäni todennäköisempää) on, että ajattelivat vaan tällä tavalla tekevänsä sarjasta mahdollisimman hyvän, eikä välttämättä ollut edes mitään GoTn jälkeisiä suunnitelmia tiedossa silloin vielä.
Vikan GoT tuotantokauden jälkeen huoli nousi kyllä siitä, ryssiikö nää äijät tulevan Star Warsin.
Ei sitä missään suoraa ole sanottu eikä sopimusta varmaan ole oikeasti tehty niin aikaisin, että sillä olisi ollut vaikutusta siinä mielessä. Tosin sen seuraavan SW projektin pitäisi olla ulkona 2022, joten eipä GoT olisi voinut pidempään jatkuakaan.
Jos ajatellaan että he todella tekivät parhaansa, niin pelottaa entistä enemmän SW fanien puolesta. Siihen uuteen projektiin kun ei tainnut olla kunnon pohjamateriaaliakaan. GRRM:n kirjojen materiaalin loputtua sarjan taso rupesi heikkenemään ja kulminoitui rumasti tähän vikaan kauteen.
Ootko perehtynyt Beyond Meat Inc:iin? Tuleeko nää lihankorvike firmat jatkamaan kasvamistaan tai onko sulla jotkut hyvät perustelut vegaanisuutta/kasvissyöntiä vastaan?
Ootko perehtynyt Beyond Meat Inc:iin? Tuleeko nää lihankorvike firmat jatkamaan kasvamistaan tai onko sulla jotkut hyvät perustelut vegaanisuutta/kasvissyöntiä vastaan?
Sehän nyt on ihan satavarmaa että lihankorvike/vegetuote-firmat tulee kasvamaan. Beyond Meatista tärkeä kysymys on, kuinka helppoa kilpailevien tuotteiden on tulla markkinoille, Impossible Burger on toinen lähes identtinen tuote. Sen lisäksi löytyy tuhansia pienempiä firmoja. Vegefirmat tulee kasvamaan ja kasvamaan, Beyond Meatista firmana en ole niin varma. Siihen on nykyhinnoilla ja laitettu aika kovat kasvupaineet.
Blogin otsikosta tuli mieleen, mikä mahtaa olla Hernesaaren rakentamistilanne ja vieläkö haaveilet kattohuoneistosta sieltä?
Itseasiassa fiilis on hieman muuttunut omakotitalon suuntaan. Ei vaan oikein löydy sellaista omalla rannalla olevaa ultramodernin tyylistä mitä haluaisin, joten oon viime aikoina koittanut etsiä rantatonttia Laru-Westend-Kuusisaari(/ehkä Kulosaari)-akselilta. Niitä on harvoin tarjolla mutta oon nähnyt, että aikaisemmin aina silloin tällöin on tullut myyntiin. Jos tiedätte jonkun, joka asuu purkukunnossa olevassa talossa tällaisella tontilla ja saisitte hänet ylipuhuttua muuttamaan muualle niin saa vinkata.
Juhlapaikanhakija kirjoitti:
Ootko perehtynyt Beyond Meat Inc:iin? Tuleeko nää lihankorvike firmat jatkamaan kasvamistaan tai onko sulla jotkut hyvät perustelut vegaanisuutta/kasvissyöntiä vastaan?
Luin jonkun järkevän kuuloisen analyysin FTn Alphavillestä mutta en oo tarkemmin ehtinyt perehtyä. Tällä hetkellä vuotuinen korko saadakseen osake lainaan on yli 100%, mikä tekee shorttauksesta hankalaa. On kyllä just sellainen hypelappu, jota vastaan tykkään betsailla ja pitää pysyä tilanteen tasalla jos korko lähtis laskuun.
Glastonin merkintäoikeuksissa oli muuten erityisen hyvä tilaisuus. Tulin eilen yöllä kotiin reissusta, joten heräsin vasta tänään tilanteeseen. Tänään oli niiden vika kaupankäyntipäivä mutta sain ostettua reilusti. Glaston teki siis reippaan merkintäoikeusannin suhteessa markkina-arvoonsa, mikä käytännössä toi lyhyellä aikavälillä isosti ylitarjontaa Glastonin osakkeesta markkinoille, ja tämä luonnollisesti painoi osakekurssia alaspäin. Sen lisäksi merkintäoikeudet treidasivat implisiittisesti ~10% alle osakekurssin. Tankkasin merkkareita koko päivän niin paljon kuin kerkesin about 0,23e keskihintaan, mikä vastaa 1,166e osakehintaa. Glastonin osakekurssi lähti vielä vikan tunnin aikana nousuun ja sulki 1,315e, joten näyttää siltä, että tästä on tulossa erittäin voitollinen treidi.
Luin viimeisimmän viestin uudestaan ja tajusin, että tää mun ajatusten virta on varmasti taas vähän turhan kryptistä isolle osalle lukijoista. Vois perusteellisemmin avata näitä.
Jeans kirjoitti:
Tällä hetkellä vuotuinen korko saadakseen osake lainaan on yli 100%, mikä tekee shorttauksesta hankalaa.
Lähdetään siitä mitä shorttaaminen on. Kun shortataan osaketta niin otetaan täysin päinvastainen positio verrattuna siihen, että omistettaisiin osaketta. Jos osake nousee 10% niin hävitään 10%, jos laskee 10% niin voitetaan 10%, ja jos yhtiö maksaa osinkoa niin hävitään osingon verran rahaa. Miten tää käytännössä tapahtuu on niin, että osakkeiden säilyttäjä (osakevälittäjä, indeksirahasto tms.) lainaa sun ja muiden osakkeita eteenpäin shorttaajalle korkoa vastaan. Shorttaaja myy sitten lainatun osakkeen eteenpäin. Jos shorttaaja ei alun perin omistanut yhtiön osakkeita, niin se omistaa nyt miinus yhden osakkeen. Jos esim. osake laskee shorttaajan myyntihinnasta 10%, niin shorttaaja voi ostaa osakkeen pörssistä 10% halvemmalla takaisin ja palauttaa sen lainaajalle, tehden 10% tuoton.
Tuo vuotuinen korko, jonka mainitsen quotessa, on se korko, jonka shorttaaja maksaa osakkeen säilyttäjälle lainasta. Esimerkiksi Teslan osaketta saa IBllä tällä hetkellä lainaksi 1,4% vuotuisella korolla. Jos siis esim. arvioisin Teslan osakkeen tulevan vuoden odotusarvon olevan -5%, niin saisin shortillani tuottoa +5% miinus 1,4% koron eli 3,6%. Tämä korko määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun jokin osake nousee tarpeeksi korkeisiin hypehintoihin ja tarpeeksi moni yrittää shortata osaketta käy niin, että osakkeiden säilyttäjältä loppuu osakkeet kesken, eikä ole enää lisää lainattavaa. Tällöin osakkeiden säilyttäjä nostaa korkoa kunnes kysyntä osakkeiden lainaamiselle on laskenut tarjonnan tasolle ja tilanne on tasapainottunut. Beyond Meatissä tämä tasapaino löytyy tällä hetkellä rajulla 100% vuosikorolla. Tämä vastaa noin 6% kuukausikorkoa, eli kurssin pitää laskea yli 6%/kk tahtia, jotta jää voitolle shorttaamisella. Jengi pitää siis Beyond Meatiä erittäin yliarvostettuna ja korjausta kurssiin todennäköisenä. Saa muuten korjata jos tässä meni jokin kohta väärin, en oo lukenut näitä mistään kirjasta vaan päätellyt itse.
Shorttaamisesta vielä sellainen huomio, ettei sen tarvitse yksinään aina olla voitollista, koska sillä saa samalla pienennettyä salkun markkinariskiä. Esimerkiksi jos oletetaan, että Teslalla on sama markkinariski kuin S&P500 indeksillä, ja Teslan tulevan vuoden tuotto-odotus on 2%, ja S&P500 indeksin 8%, Teslan shorttaaminen itsessään ei olisi kannattavaa, koska siitä seuraisi -2% tuotto-odotus + 1,4% korot päälle, eli negatiivinen 3,4% tuotto-odotus. Mutta jos shorttaamme Teslaa yhtä suurella määrällä kuin omistamme S&P500 indeksiä, niin saadaan 8%-3,4%=5,6% positiivinen tuotto-odotus positiolle ilman markkinariskiä. Kun salkku on muutenkin tarpeeksi hajautettu, ettei yhtiökohtaiset riskit vaikuta liikaa salkun kokonaistuottoon niin mahdollisimman monen tällaisen long-short parin löytämisestä tulee erittäin kannattavaa maltillisella kokonaisriskillä. Usein indeksin sijasta joku saman toimialan longinimi toimii paremmin riskien tasaamisessa.
Jeans kirjoitti:
Glastonin merkintäoikeuksissa oli muuten erityisen hyvä tilaisuus. Tulin eilen yöllä kotiin reissusta, joten heräsin vasta tänään tilanteeseen. Tänään oli niiden vika kaupankäyntipäivä mutta sain ostettua reilusti. Glaston teki siis reippaan merkintäoikeusannin suhteessa markkina-arvoonsa, mikä käytännössä toi lyhyellä aikavälillä isosti ylitarjontaa Glastonin osakkeesta markkinoille, ja tämä luonnollisesti painoi osakekurssia alaspäin. Sen lisäksi merkintäoikeudet treidasivat implisiittisesti ~10% alle osakekurssin. Tankkasin merkkareita koko päivän niin paljon kuin kerkesin about 0,23e keskihintaan, mikä vastaa 1,166e osakehintaa. Glastonin osakekurssi lähti vielä vikan tunnin aikana nousuun ja sulki 1,315e, joten näyttää siltä, että tästä on tulossa erittäin voitollinen treidi.
Glaston keräsi siis rahaa kokoonsa nähden suurta yrityskauppaa varten isolla merkintäetuoikeusannilla. Osakkeenomistajat saivat jokaista omistamaansa osakettaan vastaan yhden merkintäoikeuden. Kuusi merkintäoikeutta oikeuttaa merkitsemään viisi osaketta hintaan 0,89e/kpl. Jos näitä merkintäoikeuksia ei halua itse käyttää ne voi myydä pörssissä ja niin myös monet päättivät tehdä. Koska merkintäoikeuden 0,89e merkintähinta on niin paljon osakekurssia (~1,3e) alhaisempi, yhtiö käytännössä pakottaa jengin käyttämään kaikki merkintäoikeudet. Tämä luo paljon ylimääräistä tarjontaa Glastonin osakkeesta markkinoille lyhyen ajan sisään, mikä johtaa kurssin (ainakin väliaikaiseen) laskuun. Kurssi tulikin ~20% alaspäin tämän seurauksena. Tämän lisäksi esim. yhdessä kohtaa eilistä merkintäoikeus treidasi 0,23e hintaan samaan aikaan kun osake itsessään treidasi 1,27e hintaan. Jos siis halusi ostaa viisi Glastonin osaketta pystyi joko ostamaan:
1) viisi Glastonin osaketta suoraan pörssistä, 5*1,27e=6,35 eurolla.
2) kuusi merkintäoikeutta, jotka oikeuttavat viiden osakkeen merkintään 0,89e/kpl. Merkintäoikeudet maksavat 0,23e*6=1,38e ja itse merkintä 0,89e*5=4,45e eli yhteensä 1,38e+4,45e=5,83 euroa. Kappalehinnaksi muodostuisi 5,83e/5=1,166e. Suoraan pörssistä ostettu osake oli siis 1,27/1,166-1=~9% kalliimpi.
Jos täältä löytyy Glastonin omistajia, joilla on aikomus jatkaa omistamista niin olisi ehdottomasti pitänyt ymmärtää vaihtaa koko osakepositio merkintäoikeuksiin.
Uskon, että lähiaikoina Glastonin kurssille voi olla ylimääräistä myyntipainetta, kun tilannetta hyödyntävät merkintäoikeuksien ostajat haluavat päästä eroon Glastonin positioistaan, ja mun tarkoituksena onkin pitää näistä kiinni sen aikaa, että tilanne (ja toivottavasti kurssi) ehtii normalisoitumaan.
Lauantai-illan ja loman alkamisen kunniaksi piti tietysti ruveta miettimaan Glastonia, kun 9%:n missattu tuotto vaikutti sen verran korkealta. Antiesitteesta ja yllaolevista hinnoista mutuilin seuraavaa:
Markkina-arvo ennen uusia osakkeita: 45 976 316 osaketta * 1,27e / osake = 58 389 921e
Tuo 1,10e taas olisi alle merkkaroidun hinnan 0,89e + 6/5 * 0,23e = 1,166e.
Shorttaamalla noita merkintaoikeuksien irtoamisen jalkeisia osakkeita 1,27e hinnalla tuon 9% tuoton voisi varmaan lukita, mutta kai osakkeen lainattavaksi antava joko
vaatii suurempaa korkoa, jolloin tuotto pienenee tuntuvasti (vrt. tuo Beyond Meat -esimerkki),
ei lainaa osakkeita tai
ottaa asian huomioon lainan ehdoissa.
Toisesta vaihtoehdosta loytyy antiesitteesta kohta E.5 - isoimmat omistajat ovat sitoutuneet olemaan lainaamatta osakkeitaan. Kolmannesta vaihtoehdosta loysin yleisella tasolla kapulakielisen tekstin (kohta 6), ja ainakin vaikuttaa, etta lainaehdoissa vastaavanlaisia tilanteita on mietitty.
Nykyisille pienosakkaille pieni merkkariveivi olisi varmaan tehnyt mukavan tilin, mutta aika nopeasti voi myos kaupankayntivoluumi markkinoilla tulla vastaan.
Minullekin vinkattiin Glastonia, mutta jätin väliin koska 1) firma ei ole tuttu ja 2) varianssiriski koska kurssi voi mennä ties minne. Keskimäärin varmasti menetin valueta, mutta ei tee keskikesällä mieli seurata tiiviisti salkkua. Sen sijaan oppimiskokemuksena tästä voisi vielä tulla hyvät valuet kun seuraa loppuun asti.
Sori pakko kysyä, mutta mites kryptot? Onko nousun myötä laidassa tai ootko nyt treidaillut niillä?
Oon edelleenkin bearish ja ainakin tähän mennessä ollut hyvin väärässä tällä kertaa. Mainitsin joskus aiemmin ja mulla on vielä samat 5 Bitcoinia ja 50 Etheriä, jotka oon lainannut yhteen treidausoperaatioon. Niiden arvo on melkein tuplaantunut tässä parin kuukauden aikana, joten siinä mielessä käynyt tsägä, mutta jos olisin oikeasti ollut kiinnostunut itse krytoista niin olisin laittanut paljon isomman betsin kiinni.
Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:
Lauantai-illan ja loman alkamisen kunniaksi piti tietysti ruveta miettimaan Glastonia, kun 9%:n missattu tuotto vaikutti sen verran korkealta. Antiesitteesta ja yllaolevista hinnoista mutuilin seuraavaa:...
Ymmärtäkseni Glastonin kurssikäyrä sisältää jo tuon merkintäoikeuksien laimennusefektin. Inderesiä lainaten:
"Keskiviikon 2,01 euron päätöskurssilla Glastonin osakkeen laskennallinen kurssi annin jälkeen olisi noin 1,50 euroa, kun annin järjestämiskulut jätetään huomioimatta. Vastaavasti merkintäoikeuden laskennalliseksi hinnaksi muodostuu 0,51 euroa. ".
Eli kurssi oli kahden euron luokkaa ennen merkintäoikeusantia ja sun laskelmilla päästään 1,5e. Tämän jälkeen kurssi tuli vielä 20% alas ja sen lisäksi sai merkkareista alennusta.
Farseer kirjoitti:
Minullekin vinkattiin Glastonia, mutta jätin väliin koska 1) firma ei ole tuttu ja 2) varianssiriski koska kurssi voi mennä ties minne. Keskimäärin varmasti menetin valueta, mutta ei tee keskikesällä mieli seurata tiiviisti salkkua. Sen sijaan oppimiskokemuksena tästä voisi vielä tulla hyvät valuet kun seuraa loppuun asti.
Mun mielestä pokerinpelaajalta hieman oudot perustelut jättää tilanne väliin.
Moi, kun nyt satuit puhumaan shortauksesta, niin olisi nopea kysymys. Miten ne käytännössä toimii? Pysyykö positio siis avoinna "indefinitely" ja maksat päivittäistä korkoa, vai joutuuko position avaamaan ja sulkemaan joka päivä?
Tuo 1,10e taas olisi alle merkkaroidun hinnan 0,89e + 6/5 * 0,23e = 1,166e.
Kaavastasi puuttuu merkkarin hinta. Käytännössä kukaan ei voi antaa firmalle sitä 0,89/osake, ellei omista vastaavaa merkintäoikeutta. Siksi sen arvo pitää huomioida kaavassa. Vain jos *kaikki* osakkeet myytäisiin toissijaisessa annissa, niin silloin kaavasi ilman mo-hintaa olisi (mo:n osalta) pätevä.
Lisäksi jos lasket firman arvon vinoutuneilla lähtöhinnoilla (=jo valmiiksi vinoutunut 1,27 ja mo:n hinta whaddever), niin silloinhan firman kokonaisarvoksikin tulee väistämättä se kokonaisvinoutunut hinta. Eli merkintäoikeudet mukaan lukien (esim mo arvolla 0,23) osakkeen hinnaksi tulisi kaavallasi 1,29 joka on käytännössä suht sama kuin mainitsemasi osakenoteeraus (1,27). Oikeampi lähtöhinta laskukaavalle (jotta vääristymän voisi havaita ja sen kokoa&kannattavuutta arvioida) on lähtöhinta (1,50) jolloin yhtiökauppa oli jo tehty ja ainoa epäselvä asia oli onnistuuko rahoituksen kerääminen annilla. Nyt annin onnistumisen suhteen ei ole enää paljoakaan epäselvyyttä.
Eli jos kurssivääristymää halusi jahdata, niin sellainen tuli ja oli. Merkintäoikeuksien kaupan osalta se jo myös meni.
En pysynyt Panheadin laskuissa perässä. Kapteeni Ilmiselvä laski sen imo ihan oikein muuten, mutta ei ottanut huomioon että 1) laimentumisvaikutus on jo pörsskurssissa ja 2) senkin jälkeen osake oli tullut alaspäin 1,5e->1,27e, eli vaikka laimentumisvaikutusta ei olisi otettu huomioon en ymmärrä miksi käytettäisiin 1,27e hintaa eikä 1,5e.
Kurssi oli näköjään 2,01e ennen antia ja Kapteenin osakemäärälukuja lainaten Glastonin equityn arvo ennen antia oli 45,976m*2,01e=92,412me. Annissa Glastonille syntyy 38,314m uutta osaketta ja niistä Glaston saa käteistä 38,314m*0,89e=34,100me. Annin jälkeen osakkeita on siis yhteensä 45,976m+38,314m=84,29m ja equityä 92,412me+34,100me=126,512me. Osakkeen hinnaksi pitäisi annin jälkeen tulla equity/osakemäärä eli 126,512me/84,29m=1,50e, aivan kuten Inderes laski. Tätä voi ehkä ajatella vähän niin, että omistat 2,01 euron arvoisen osakkeen, josta irtoaa 0,51e arvoinen merkintäoikeus"osinko".
Keissistä teki erityisesti mielenkiintoisen se, että Glastonin kurssi jatkoi tästä vielä reipasta laskuaan jopa 1,2 euroon eli -20% asti ilman sen kummempaa syytä. Tai syy todennäköisesti oli se, että markkinoille ilmestyi lyhyeen aikaan reippaasti ylitarjontaa Glastonin osakkeesta, eikä markkinoilta riittänyt voimia ottaa kaikkea kerralla vastaan. Varmaan sen takia, että on niin pieni kioski kyseessä, että suurin osa ei ole tutustunut siihen lainkaan, eikä luultavasti instikkasijoittajat olleet hereillä (tai oli liian pieni keissi). Tän lisäksi oli vielä mahdollista saada reipasta 5-10% alennusta pörssikurssiin nähden ostamalla merkkareita, eli suurimman osan ajasta osaketta sai käytännössä 25%+ alennuksella. Ja alkuperäinen 2,01e hinta on mun mielestä suhtkoht vakaalla pohjalla, koska vaan pari kuukautta aiemmin isot omistajat iskivät 15 milliä Glastoniin 2,025e osakehintaan. Ne saivat 2,025e hintaan siis osakkeen+merkintäoikeuden, ja kun merkintäoikeus sitten treidasi 0,23e hintaan niin ne käytännössä maksoivat 2,025e-0,23e=1,795 euroa per osake, kun mä pystyin ostamaan tasan samaa osaketta merkintäoikeuksien kautta 1,166 eurolla. Tässä ei mun mielestä voi kauheesti mennä pieleen vaikka ei hirveän perusteellisesti tuntisi osaketta. Glastonin antirahoilla hankkima Conzzeta-konsernin Bystronic glass -liiketoiminta pitäisi olla käytännön arvoton, jotta näin iso alennus olisi oikeutettu.
Anssi A kirjoitti:
Moi, kun nyt satuit puhumaan shortauksesta, niin olisi nopea kysymys. Miten ne käytännössä toimii? Pysyykö positio siis avoinna "indefinitely" ja maksat päivittäistä korkoa, vai joutuuko position avaamaan ja sulkemaan joka päivä?
Positio pysyy avoinna indefinitely, mutta ymmärtäkseni osakkeiden säilyttäjällä on oikeus vaatia lainaamian osakkeita shorttaajalta takaisin milloin vaan. Joku muu palstan lukija osaa varmaan tarkemmin kertoa miten noi menee.
pari kuukautta aiemmin isot omistajat iskivät 15 milliä Glastoniin 2,025e osakehintaan. Ne saivat 2,025e hintaan siis osakkeen+merkintäoikeuden, ja kun merkintäoikeus sitten treidasi 0,23e hintaan niin ne käytännössä maksoivat 2,025e-0,23e=1,795 euroa per osake, kun mä pystyin ostamaan tasan samaa osaketta merkintäoikeuksien kautta 1,166 eurolla. Tässä ei mun mielestä voi kauheesti mennä pieleen vaikka ei hirveän perusteellisesti tuntisi osaketta. Glastonin antirahoilla hankkima Conzzeta-konsernin Bystronic glass -liiketoiminta pitäisi olla käytännön arvoton, jotta näin iso alennus olisi oikeutettu.
Jeans kirjoitti:
Glastonin merkintäoikeuksissa oli muuten erityisen hyvä tilaisuus. Tulin eilen yöllä kotiin reissusta, joten heräsin vasta tänään tilanteeseen. Tänään oli niiden vika kaupankäyntipäivä mutta sain ostettua reilusti.
Miten paljon aikaa käytit tän päätöksen tekoon. Onko suomen small capit yleisesti tuttuja ja näit yllämainitut numerot jonka jälkeen päätös oli siinä vai onko oma porukka jonka kanssa palloilit asiat läpi ja teit päätöksen?
Niin, no, yritin vain perustella miksi Kapun äkkiseltään loogiselta vaikuttava kaava antaa väärän lopputuloksen, mutta oli siinä minullakin näemmä näppäilyvirhe (=ykköskohdassa ei tule 1,29 vaan 1,22). Perustelut kuitenkin pitää molemmissa kohdissa:
Eli ykköskohdassa jos arvoksi laskee osakemäärällä kerrotun kurssihinnan, siihen lisää annissa saadun lisärahan ja jakaa uudella osakemäärällä, niin merkintäoikeuden hinta jää kokonaan noteeraamatta. Siihen on varastoitunut arvoa, jota ei voi jättää laskuista pois. Merkintöoikeus on oikeus, jolla on arvo, koska vain kyseistä oikeutta käyttämällä uusia osakkeita saa ylipäänsä ostaa ensisijaisessa merkinnässä! (jonka kautta leijonanosa >>90% osakkeista oletettavasti myydään). Oikea kaava ykköskohdassa olisi siis
Markkina-arvo ennen uusia osakkeita: 45 976 316 osaketta * 1,27e / osake = 58 389 921e
Merkintäoikeuksiin varastoitunut arvo: 45 976 316 oikeutta * 0,23e / oikeus = 10 574 552e
Kohdassa kaksi virhe on siinä, että jos kurssi on jo vääristynyt arvoihin 1,27 ja 0,23 niin niitä arvoja käyttämällä yllä olevalla laskutavalla tulee tietenkin myös vääristynyt kokonaishinta firmalle. Ja jos vääristynyttä hintaa pitää oikeana arvona, niin silloinhan vääristymä jää huomaamatta. Asiaa voi yrittää hahmottaa paremmin, jos tekee laskelmat sellaisella olettamalla että merkintäoikeuden hinta olisikin pudonnut annin aikana nollaan asti ja osakkeen hinta olisi samalla laskenut 0,89:ään. Eihän uusi käypä hinta silloinkaan olisi 0,89 vaikka yllä olevalla laskukaavalla se sen hinnaksi tulisi.
Mutta kuten kirjoitit, helpointa koko asia on tosiaan ymmärtää sitä kautta että miettii firman arvoa ennen merkintäoikeuden irtoamista ja laskee sen päälle annissa saadun uuden valuutan.
Miten paljon aikaa käytit tän päätöksen tekoon. Onko suomen small capit yleisesti tuttuja ja näit yllämainitut numerot jonka jälkeen päätös oli siinä vai onko oma porukka jonka kanssa palloilit asiat läpi ja teit päätöksen?
Tästä pitää antaa creditit Sijoitustiedon Juhalle, jonka kanssa skypetettiin muista asioista ja hän mainitsi ohimennen, että Glastonissa ois tällanen keissi meneillään. Tutkin sen vielä itse läpi, tulin samaan lopputulokseen hänen kanssaan ja ekat merkkarit ostin varmaan vartin sisään siitä kun ylipäätänsä kuulin asiasta. Loppujen lopuksi melko yksinkertainen keissi. Ehkä asiaa hieman helpotti, että oon kerran aiemmin omistanut Glastonia hetken ja siten tutustunut yhtiöön, mutta tuli myytyä ne pois kun ei yhtiö kehittynyt kuten olin toivonnut.
Panhead musta tuntuu, että teet vieläkin ajatusvirheen. Ei merkkarit lisää yhtiön equityä. Mieti asiaa siltä kantilta, että yksi merkintäoikeus oikeuttaisi merkitsemään uuden osakkeen ilmaiseksi. Tällöin merkintäoikeuden arvo nousisi korkeaksi, yhtiön osakemäärä lisääntyisi mutta yhtiön equity ei muuttuisi.
Yksinkertainen esimerkki tästä olisi: Yhtiöllä on 100 osaketta, joiden kappalehinta on 2e, eli yhtiön equity on 200e. Yhtiö antaa yhden merkintäoikeuden per osake, jolla saa merkitä uuden osakkeen ilmaiseksi. Tällöin merkintäoikeuden arvoksi tulisi 1e. Kaikki 100 merkintäoikeutta käytettäisiin, yhtiö ei saisi lainkaan lisää equityä ja lopputulos olisi, että yhtiöllä on 200 osaketta ja 200e equityä, jolloin annin jälkeinen osakehinta 2e->1e. Sun laskutavalla lopputulos olisi jotain ihan muuta.
Panhead kirjoitti:
Asiaa voi yrittää hahmottaa paremmin, jos tekee laskelmat sellaisella olettamalla että merkintäoikeuden hinta olisikin pudonnut annin aikana nollaan asti ja osakkeen hinta olisi samalla laskenut 0,89:ään. Eihän uusi käypä hinta silloinkaan olisi 0,89 vaikka yllä olevalla laskukaavalla se sen hinnaksi tulisi.
Miksi ei? Osakkeiden hinta ennen antia on 0,89e ja jokainen merkkaaja laittaa 0,89e lisää yhtiöön ja saa sillä yhden 0,89e arvoisen osakkeen, jolloin annin jälkeinen osakehinta pysyy saman 0,89 eurona.
Tastahan tuli hyva keskustelu! Totta, tuo 1,27e olikin osakkeen hinta kun siihen ei enaa kuulunut enaa merkintaoikeuksia. 29.5. ne viela kuuluivat, ja paatoskurssi taisi olla juuri 1,50e (joka sopivasti on 1,27e + 0,23e). 1,50e hinnalla arvioitu annin jalkeinen hinta varmaan jossain 1,20e paikkeilla (missa tuo kurssi taisi viime viikolla kayda).
Isoimmat omistajat jatkoivat rahan pumppaamista Glastoniin, antiesitteessa 4-5 isointa omistajaa (50%+ osakkeista) olivat jo sitoutuneet merkitsemaan kaikki heille tarjottavat osakkeet.
Tastahan tuli hyva keskustelu! Totta, tuo 1,27e olikin osakkeen hinta kun siihen ei enaa kuulunut enaa merkintaoikeuksia. 29.5. ne viela kuuluivat, ja paatoskurssi taisi olla juuri 1,50e (joka sopivasti on 1,27e + 0,23e). 1,50e hinnalla arvioitu annin jalkeinen hinta varmaan jossain 1,20e paikkeilla (missa tuo kurssi taisi viime viikolla kayda).
Isoimmat omistajat jatkoivat rahan pumppaamista Glastoniin, antiesitteessa 4-5 isointa omistajaa (50%+ osakkeista) olivat jo sitoutuneet merkitsemaan kaikki heille tarjottavat osakkeet.
Ei, lue uudestaan mitä kirjoitin. Glastonin hinta oli yli 2 euroa ennen antia ja annin jälkeen 1,5 euroa.
Inderes kirjoitti 31.5: "Keskiviikon 2,01 euron päätöskurssilla Glastonin osakkeen laskennallinen kurssi annin jälkeen olisi noin 1,50 euroa, kun annin järjestämiskulut jätetään huomioimatta. Vastaavasti merkintäoikeuden laskennalliseksi hinnaksi muodostuu 0,51 euroa "
Kun katsoo Glastonin kurssikäyrää näyttää nyt siltä, ettei kurssi olisi vuosikausiin käynyt yli 2 euron joten oletan, että merkintäoikeuksien laimennusvaikutus on adjustoitu kurssikäyrään myös taaksepäin katsottuna. Pystyykö joku tilannetta tarkemmin seurannut vahvistamaan tämän? Vähän niin kuin jos jokin osake on vuosi sitten 5 euron hintainen ja tänään tulee stock splitti, joka jakaa sen viiteen osaan, niin kurssikäyrä näyttää sen jälkeen siltä, että osake olisi ollut vaan yhden euron hintainen vuosi sitten.
