Aktiivinen omistaminen Suomessa ja toisaalta yritykseelle epäedullinen omistajuus. Aki on usein sivunnut aihetta lähinnä haukkuen eläkeyhtiöiden salkunhoitajien ammatitaitoa tai liittyen yksittäisiin osuuskuntiin. Voisi esitellä jotain keissejä, missä omistaja on vetänyt törkeästi välistä ja aktivistit ovat epäonnistuneet tai onnistuneet muuttamaan tilanteen.
Erilaisten sijoitusmuotojen verotuskohtelusta ja niiden vaikutuksesta sijoituspäätöksiin olisi kiva lukea. Kaikilla meillä ei kuitenkaan ole sijoitusyhtiötä ja siitäkin olisi mielenkiintoista lukea näkemyksiä että missä tilanteessa ja millä varallisuudella sellainen kannattaisi perustaa.
Olisi mielenkiintoista lukea haastattelu suomalaisesta henkilöstä, joka tekee päiväkauppaa nimenomaan valuutoilla. Niitä on varmaankin aika harvassa, mutta senpä takia aihe on sitäkin kiinnostavampi. Forex-scene ei vaikuta olevan Suomessa niin voimakas kuin ulkomailla - olettaisin, että jos joku suomalainen puhuu aiheesta avoimesti niin on varmaankin sitten oikeasti voitollinen. (Ei ole varmaankaan ollut kuuminta hottia Kailajärven jälkeen tämä valuuttatreidaus.) Jos ylläpito tuntee tällaisen valuuttatreiderin niin hänen treidauksestaan olisi kyllä mielenkiintoista kuulla lisää. Ainoa johon olen itse törmännyt on nimimerkki MikaTrader twitterin puolella, joka ainakin twitterolemuksestaan päätellen vaikuttaa tekevän ammatikseen valuuttakauppaa.
Ajankohtaisena aiheena olisi (pien)sijoittajalle vinkkejä veroilmoituksen täyttöön. Sharevillen perusteella pistin OSKL jäsenmaksun lisäksi vähennyksiin minimit työtilasta ja lisäksi sijoituskirjallisuuden hankintakustannukset, mutta olisi mielenkiintoista ja erittäin hyödyllistä saada lisätietoa asiasta ja uskon että hyödyttäisi etenkin (meitä) uudempia sijoittajia mutta miksei myös vanhempia. Pois se on vain demareilta.
Ajankohtaisena aiheena olisi (pien)sijoittajalle vinkkejä veroilmoituksen täyttöön. Sharevillen perusteella pistin OSKL jäsenmaksun lisäksi vähennyksiin minimit työtilasta ja lisäksi sijoituskirjallisuuden hankintakustannukset, mutta olisi mielenkiintoista ja erittäin hyödyllistä saada lisätietoa asiasta ja uskon että hyödyttäisi etenkin (meitä) uudempia sijoittajia mutta miksei myös vanhempia. Pois se on vain demareilta.
Tuossa Sijoittajan verovähennykset -artikkelissa mainittiin, että satunnaisten tulojen hankinnasta saa tehdä 210 euron työhuonevähennyksen. Oletan, että tämä vähennys liittyy nimenomaan pääomatuloihin.
Jos saan tehdä työhuonevähennyksen ansiotuloista (esim. 410 euroa), saanko tehdä toisen erillisen 210 euron työhuonevähennyksen pääomatuloista?
Tuossa Sijoittajan verovähennykset -artikkelissa mainittiin, että satunnaisten tulojen hankinnasta saa tehdä 210 euron työhuonevähennyksen. Oletan, että tämä vähennys liittyy nimenomaan pääomatuloihin.
Jos saan tehdä työhuonevähennyksen ansiotuloista (esim. 410 euroa), saanko tehdä toisen erillisen 210 euron työhuonevähennyksen pääomatuloista?
Törmäsin samaan mietintään pari viikkoa takaperin. Aivan suoraa vastausta en verohallinnosta silloin saanut, mutta ymmärrykseni mukaan ansiotuloista tehtävän työhuonevähennyksen ei pitäisi kumota pääomatuloista tehtävää vähennystä. Tässä kuitenkin syytä käyttää omaa harkintaa ja pitää mielessä:
"Mitä laajempaa sijoitustoiminta on, sitä laajemmat ovat myös verovähennysmahdollisuudet. Selviä rajoja menojen vähennyskelpoisuudelle ei aina ole, joten sijoittajan on syytä muistaa, että hänen on pystyttävä näyttämään toteen kaikkien vähennettyjen menojen määrä sekä se, miten ne liittyvät tulonhankintaan."
Tuo ensimmäinen on selkeä. Mutta osaisiko joku antaa arviota siitä, mikä raja on huomattavien sivutulojen hankinnalla ja satunnaisten tulojen hankinnalla? Jos esim. henkilö tienaa bruttona 60 000€ vuodessa ja saa sijoitustoiminnalla 10 000 sivutuloja, niin kumpaan kategoriaan tämä menee?
Yleisohje verottajan kanssa asioimiseen: esität oman kantasi ja perustelet sen. Verottaja joko hyväksyy tai hylkää.
Minä ainakin laittaisin vähennyksiin 420 ja perusteluksi, että käytät työhuonetta huomattavien sivutulojen (10000) hankintaan. Verottaja kyllä kertoo jos on eri mieltä kanssasi siitä onko 10000 huomattavaa vai ei.
Yhteen veroilmoitukseen käytetään aikaa keskimäärin muutama sekunti. Perusteellisempaan käsittelyyn poimitaan ne, jotka vaikuttavat jotenkin epäselviltä tai muuten hämäriltä. Ilmoitukset, joissa verovelvollinen on esittänyt oman kantansa ja vieläpä perustellutkin sen, menevät usein läpi verovelvollisen esittämällä tavalla.
e: työhuonevähennyksellä on tietysti merkitystä vain jos tulonhankkimiskulut kaikkineen ylittävät tulonhankkimisvähennyksen 750 euroa. Muuten kysymys on akateeminen.
e: työhuonevähennyksellä on tietysti merkitystä vain jos tulonhankkimiskulut kaikkineen ylittävät tulonhankkimisvähennyksen 750 euroa. Muuten kysymys on akateeminen.
Kiitos! Koskeeko tuo 750 € omavastuu myös pääomatuloja? Olen ymmärtänyt, että ainoastaan ansiotuloja.
Asiallinen täsmennys, tulonhankkimisvähennys tehdään vain ansiotulosta:
Tulonhankkimisvähennys tehdään palkkatulosta valtion- ja kunnallisverotuksessa.
Jos ei ole palkkatuloa eikä siten viran puolesta tehtävää vähennystäkään, niin sitten tietysti kannattaa tehdä työhuonevähennys. Toisaalta ymmärsin, että kysymys koski tapausta, jossa oli 60K palkkatulot (ja siten tulonhankkimisvähennys) ja 10K sijoitustulot, joiden hankkimiseen työhuonetta käytetään. Luulisin, että verottaja ei anna tuollaisessakaan tilanteessa tehdä työhuonevähennystä tulonhankkimisvähennyksen lisäksi, mutta mikäänhän ei estä yrittämästä (tai kysymästä verottajalta)
Luulisin, että verottaja ei anna tuollaisessakaan tilanteessa tehdä työhuonevähennystä tulonhankkimisvähennyksen lisäksi, mutta mikäänhän ei estä yrittämästä (tai kysymästä verottajalta)
Luulisin, että antaa, kun huonetta käytetään nimenomaan merkittävien pääomatulojen hankkimiseen.
Luulisin, että verottaja ei anna tuollaisessakaan tilanteessa tehdä työhuonevähennystä tulonhankkimisvähennyksen lisäksi, mutta mikäänhän ei estä yrittämästä (tai kysymästä verottajalta)
Luulisin, että antaa, kun huonetta käytetään nimenomaan merkittävien pääomatulojen hankkimiseen.
Siis vaikka ansiotuloista tehdään tulonhankkimisvähennys?
Silloinhan tilanne on selvä, jos ansiotuloja ei ole, eikä tulonhankkimisvähennystäkään -> työhuonevähennyksen saa tehdä.
Sen sijaan, jos on sekä ansiotuloja että pääomatuloja, ja tulonhankkimisvähennys tehdään, niin miksi työhuonevähennyksen saisi tehdä tavallaan kahteen kertaan - tulonhankkimisvähennyksenä ansiotuloista ja työhuonevähennyksenä pääomatuloista?
Otetaan toinen esimerkki: henkilöllä on muita kuin työhuoneeseen liittyviä tulonhankkimiskuluja (vaikka ammattikirjallisuutta) täsmälleen tulonhankkimisvähennyksen verran, ja sen lisäksi hän voi tehdä työsuhdevähennyksen - 210, 420 tai 840 riippuen tilanteesta - sanotaan 420. Vähennykset ansiotuloista yhteensä siis 750 + 420 = 1170. Nyt samainen henkilö käyttää työhuonettaan myös sijoitustoimintaan ja saa siitä merkittäviä sivutuloja - saako hän vähentää 420 myös pääomatuloista, jolloin vähennykset kokonaisuudessaan tältä osin ovat 1590?
Jälleen kerran _luulisin_ ettei saa. Jos näin on, niin silloin on loogista, ettei ensimmäisessäkään tapauksessa onnistu. Jos olen väärässä ja tässä esimerkissä työhuoneen saa vähentää "kahteen kertaan", niin silloin taas on loogista, että ensimmäisen kysymyksen työhuonevähennyskin onnistuu.
Luulen, että ei voi vähentää kahdesti. Itse en kuitenkaan käytä kotonani sijaitsevaa työhuonettaa ansiotulojen hankkimiseen, vaan pääomatulojen hankkimiseen. Työtilat ansiotyötä varten tarjoaa työnantajani. Verottajan automaattisesti tekemä tulonhankkimisvähennys pitää siten kohdallani sisällään esimerkiksi matkoihin ym. tulonhankkimiseen liittyviä kuluja, ei työhuonekuluja. Työhuoneen kulut olen vähentänyt pääomaverotuksessa, sillä ne kohdistuvatkin pääomatulojen hankkimiseen.
Näyttäisi siltä, että työhuonevähennyksen saa tehdä sekä ansiotuloista että pääomatuloista - tietyin ehdoin:
”Jos verovelvollinen käyttää työhuonetta myös muiden tulojen, kuten esimerkiksi maatalouden ja metsätalouden tulojen tai pääomatulojen hankintaan, voidaan työhuonevähennys tehdä myös näistä tuloista. Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevähennysten yhteismäärä voi olla enintään 820 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista.”
Lähteenä on Veronmaksajien keskusliitto. Luvut ovat vanhentuneita, koska tuo on ohjeesta vuodelle 2016. Uudemmasta ohjeesta en löytänyt mainintaa asiasta.
