Eli tässä on semmoinen tilanne että 100% B&H-henkilö kokee lievää kateutta taitavaa traderia kohtaan..
En mie treidaile kuin satunnaisesti. Tänään kuitenkin otin Nordeat takaisin loppuhuutarissa @9,45. Analyysinä lähinnä toivotaan toivotaan ja kiva tehdä pitkästä aikaa päivän sisäinen pikku tili. Ilahduttaa kovasti, että miulla on samat osakkeet kuin eilen + vähän rahaa. Paatuneilla holdereilla samat osakkeet.
Jaaha tekee mieli rustata pikkusen Nordea teesiä niinpä aletaan rustaamaan. Pidetäänpä mielessä, että lähtökohtaisesti teen teesit Englanniksi kun oma salkku on niin vahvasti ulkolaisosakkeissa. Tästä syystä teesi on käännös Englannista Suomeksi.
Osake : NDA1V
Tuotto : 9.2.2018 : 7.25%
Sektori: Rahoituspalvelut ja pankkiliiketoiminta
Lyhyen aikavälin vaikuttavat tekijät:
Digitalisaatio-organisaation muutos (2015-2021+),
MiFiD 2, PSD2, PRIIPS.
Pääkonttorin siirto ja sen seuraukset.
Nordea on pohjoismaiden suuriin pankkikonserni, yhtiön toimialueen talouskasvu ennusteet ovat vakaat ja hyvät ainakin toistaiseksi. Näkymät voivat muuttua yllättäen ja nopeasti joten katsaus ei ole tae tulevasta. Pankin CET1 on todella korkea ja pankki on selvästi ylipääomitettu tällä hetkellä, CET1 on viimeisen tiedon mukaan 19.5% (n. 30mrd €). Yhtiön laina paletti on lähtökohtaisesti varsin hyvin hajautettu niin maantieteellisesti kuin paletin muiltakin osin (2017 Joulukuussa lainat yhteensä 310mrd€). Syklinen öljy- ja kaasu sektori toki on varsin riskipitoinen, varsinkin kun sektorin kokonaislainasta (9.2mrd€) jopa 27% on tankkereille, 14% Dry Cargo ja 9% Öljyn porauslautoille. Mainittakoon, että pohjanmeren öljyn porauksessa on viimeisten kuukausien aikana tapahtunut selkeää piristymistä harsh environment rig segmentissä eli viimeiseksi mainittu ei ehkä ole aivan niin riskipitoinen laina segmentti. Tankkerit ja Dry Cargo sen sijaan kärsivät erittäin vaikeasta ylikapasiteetti tilasta (Dry Cargo hieman paremmassa jamassa kun tankkerit) mutta sanottakoon, että esimerkiksi viime vuonna tähän aikaan vuodesta puhuttiin yleisesti VLCC tankkereiden päivävuokrissa sellasesta 30 000$ - 55 000$ ja kyllä ala on juuri noin syklinen niin tänä päivänä puhumme tuurilla 2000$ - 20 000$ luokasta lisää tankkereista https://sin.clarksons.net/
Nordea on toki kertonut aikovansa entisestään pienentää mm. Öljy- ja kaasusektorin lainan antoaan ja kyseinen segmentti on yhtiön lainoista pienentynytkin merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Yhtiön lainapaletin turvallisuudesta yleisesti kertoo yhtiön erittäin korkea luottoluokitus Aa3, AA-. Vaikka itse luotan luottoluokittajiin suunilleen samanverran kun Romaniveljeen joka kaupustelee kadunkulmassa kelloa joka ei klikkaa tuntiin (Jope Ruonansuun laulusta lainattu sutkautus ei siis rasismia).
Nordean tulos on ollut laskusuhdanteessa viimeisten muutaman vuoden ajan, mutta maltillinen osinkopolitiikka on mahdollistanut osingonjaon kasvattamisen siitäkin huolimatta. Tulokseen vaikuttaa osaltaan yllämainittu Digitalisaatio organisaation muutos ja siitä aiheutuvat kustannukset joita esimerkiksi vuoden 2017 viimeiselle neljännekselle kirjattiin 146m€. Yhtiön tulos on viimeksi kasvanut vuonna 2015, sinällään voisi ajatella että yhtiölle on koitunut enemmänkin kuluja nimenomaan tuosta organisaation muutoksesta, mutta epäilen, että yhtiötä ei ole ainakaan auttanut lukuisat median esille nostamat "skandaalit" kuten Panama paperit. Tästä huolimatta yhtiö tekee oikein hyvää tulosta verojen ja muiden viulujenkin jälkeen viivan alle jäi reippaat 3mrd€ vuonna 2017 antaen yhtiölle TTM P/E luvun 12.5 aika maltillinen luku ja selittää osaltaan korkeaa osinkotuottoa.
Yhtiön P/B on tällä kurssilla 1.13 eli ei kovin suurta arvostusta myöskään yhtiön tasetta kohtaan. Viimeisen 10 vuoden aikana yhtiön Book Value on noussut 5.12€/osake nykyiseen 8.21€/osake, ainoa vuosi kun yhtiön kirjaarvo on alentunut viimeisen 10 vuoden aikana oli vuonna 2009. Yhtiön osinko on kohonnut joka vuosi yhtäjaksoisesti vuodesta 2012. Näillä tiedoilla jos haluaa laskeskella yhtiölle käyvää arvoa saadaan laskutavasta riippuen monenlaisia mielipiteitä, itse näkisin yhtiön olevan aliarvostettu vallitsevaan markkinatilanteeseen nähden
Liiketoiminnan tulos laskussa. Voisiko korkojen nousu tuoda parannusta? Huono juttu anyways.
Riskit on kasvaneet pohjoismaiden asuntomarkkinoilla. Reealitalous on onneksi vielä iskussa, ja työttömyys jopa laskussa. Joka tapauksessa, korkea velkaantumisaste ja laskevat asuntojenhinnat on kuin ilman turvavyötä ajamista.
Digitalisaatio -hanke
Homman roi näkyy vasta kun tulokset alkaa näkyä liiketoiminnassa. Sitä ennen se on vain iso kuluerä, ja rasite organisaatiolle. Moni isoista it-hankkeista menee täysin vihkoon.
Toiminnan ja it-järjestelmien kehittäminen pitäisi olla osa jokapäiväistä arkea, jatkuva toiminto. Näin ei näyttäisi tällä hetkellä olevan.
Nordean verkkopankit, ja nordea investor-verkkosovellus on niin kuraa, että tekisi mieli vaihtaa pankkia. Sijoitusfirmani Nordea Classic -verkkopankki on tuulahdus 90-luvulta. Ja sisäänkirjautuminen usein rikki.
Lisäksi digitalisaatio johtaja juuri lähti. Miksiköhän?
Miinus siis tästä. Hyvä että investoivat. Tyyli on väärä. Projektimaisuus sisältää riskejä ja kertaluonteista tekemistä.
Näyttäisi että ovat tässä hommassa takamatkalla.
Lisäksi nordea on saanut paljon negatiivista uutisointia. Muutosta tulee operatiivista hässäkkää.
Summa summarum, osake näyttää huonommalta kuin vuosi sitten. Riskit kasvaneet, tulos laskee. Tuloksen kääntyessä nousuun, arvostustaso voi nousta huomattavasti. Potentiaalia on, ja osinko lämmittää.
Ps. Mulla on nordeaa puoli pesällistä. Ehkä ostan lisää jos kurssi laskee rajusti. Tuloskäänteen tullessa pitäisi olla nopea. Nykyisellä olen tyytyväinen panokseeni.
Toiminnan ja it-järjestelmien kehittäminen pitäisi olla osa jokapäiväistä arkea, jatkuva toiminto. Näin ei näyttäisi tällä hetkellä olevan.
Nordean IT-kehitystä en tunne läheisesti, mutta finanssitoimialaa ja sen järjestelmiä kyllä muuten aika hyvinkin. Eiköhän kaikissa pankeissa tehdä jokapäiväistä kehittämistä, mutta aina silloin tällöin tulee erilaisista syistä tarve myös isommille, projektimaisille "rykäisyille". Tyypillisesti nämä johtuvat esim. järjestelmien vanhenemisesta, arkkitehtuurin uudistamistarpeesta, uusista liiketoiminnoista, yrityskaupoista jne. Näiden isompien kehitysprojektien suuruus vaihtelee sitten yksittäisen liiketoiminta-alueen sovellusten uusimisesta koko arkkitehtuurin ja järjestelmien uusimiseen. En oikein usko että mikään pankki (tai yritys ylipäänsä) voisi toimia pidempiä aikoja pelkästään "jokapäiväisen kehittämisen" varassa. (Tulkitsen, että "jokapäiväinen kehittäminen" tarkoittaa sitä, että olennaiset isot järjestelmät pysyvät samoina, mutta niiden ympärille kehitetään uusia palveluja, kanavia, käyttöliittymiä, integraatioita jne)
No on noinkin. Puhumme vähän eri asiasta, en puhu käyttöliittymäuudistuksista tai meikkaamisesta.
Menee vähän deepiksi, mutta näkisin kyllä pankin niin softaintensiivisenä bisneksenä, että it-järjestelmien uusiminen pitäisi olla ihan business as usual, oma kompetenssi, jopa ydinkompetenssi. Jos tämä digitalisaatio muutoshanke on tämän kyvykkyyden rakentamista, niin hyvä!
Sovelluksia uusitaan ja kehitetään jatkuvasti, taustajärjestelmiä myöten. Ei mitään meikkausta siis.
Mitä pankki on? Softaa, kuorrutettuna ihmispalvelulla (ja jotain analyysi ja sijoitushommaa siihen päälle ;)
Jotainhan tuolla 145 miljoonallakin ostetaan. Työtä ja lisenssejä. Tuolla rahalla pitäisi pari tuhatta konsulttia jatkuvasti hommissa. Itse ostaisin ja tekisin mieluummin jatkuvasti, aina samalla, vaikka pienemmällä porukalla ja sovellus kerrallaan uusien kaiken tarvittavan, taustajärjestelmiä myöten. Se kuormittaa operatiivista organisaatiota hallitummin kuin isot sateenkaarihankkeet.
Tottakai projektiluonteistakin työtä on, isoja kriittisiä taustajärjestelmien vaihtoja tmv. Mutta näin siis yleisesti. En tunne hanketta ja Nordean tilannetta syvällisemmin, joten tämä yleisviisauksista.
Analyysini pysyy samana:
Jotkut nykyjärjestelmistä on kuraa -velkaa on.
Sitten kun digitalisaatiohanke tuo näkyviä liiketoiminnallisia hyötyjä niin bueno.
siihen asti se on riski, kuluerä ja kuormitus organisaatiolle. Ei kai sitä muuten mainittaisikaan.
Osavuosikatsauksessa mainittu it-hanke on aina riski.
Hyvää settii, innostu muutkin kirjottaa ihan kunnollisia kommentteja. Tärkeää, että yhteisö jakaa arvokakaita näkemyksiään yrityksestä.
Noista IT kuluista odotan kyllä muutaman vuoden säteellä merkittäviä säästöjä sekä toimivia ohjelmistoja. Sanottakoon, että pankin asiakkaana en todellakaan ole kovin tyytyväinen, entiset erinomaiset analyysit korvattiin suppeilla mitään sanomattomilla roskilla joista ei saa edes mielipidettä puhumattakaan näkemyksestä.
Nordea Investor ja Säästöt ja Sijoitukset välilehti verkkopankin puolella edelleen kaatuu/jumittaa/bugittaa lähes päivittäin. Ulkolaisissa osakkeissa ei saada reaaliaikaista kurssikehitystä vaikka nekin saa ihan ilmaiseksi mm. Yahoo Finance tarjoaa ilmaiset reaaliaikaiset kurssit ihan ympäri pallon.
Layout on edelleen sekava ja tuntuukin että välilehtiä on siloteltu vähän sinne tänne oman mielen mukaan. ETF valikoima mikäli ei sitten suoraan listalta etsi on todella suppea tässä vasta muutama esimerkki. Voisin varmaan kirjoittaa ihan oman kirjan mikä kaikki on vialla sertifikaateissa mutta sanotaan nyt vaan että parempaankin luulisi pankin pystyvän
Tänään kuulin ensimmäistä kertaa suursijoittajia yhtiökokousvalmisteluissa auttavasta amerikkalaisesta konsulttiyhtiöstä ISS:stä.
Ensi vaikutelman perusteella mie irtisanoisin sopparin, jos siis olisin suursijoittaja ja jos olisi sopimus ISS:n kanssa.
ISS haluaisi leikata Nallen palkkiota ja vaihtaa sen pois hpj:n paikalta, koska se istuu niin monessa hallituksessa. Miulla taas on Nordeaa juuri Nallen takia ja mie sanon, että konsultit on pihalla eivätkä ole perehtyneet asiaan lainkaan, vaan vetäneet jostain vuokaavioistaan päätelmät.
Toki sitä Nallen palkkiota saisi leikata, kunhan vaan Nalle myös jatkaisi.
Tänään kuulin ensimmäistä kertaa suursijoittajia yhtiökokousvalmisteluissa auttavasta amerikkalaisesta konsulttiyhtiöstä ISS:stä.
Ensi vaikutelman perusteella mie irtisanoisin sopparin, jos siis olisin suursijoittaja ja jos olisi sopimus ISS:n kanssa.
ISS haluaisi leikata Nallen palkkiota ja vaihtaa sen pois hpj:n paikalta, koska se istuu niin monessa hallituksessa. Miulla taas on Nordeaa juuri Nallen takia ja mie sanon, että konsultit on pihalla eivätkä ole perehtyneet asiaan lainkaan, vaan vetäneet jostain vuokaavioistaan päätelmät.
Toki sitä Nallen palkkiota saisi leikata, kunhan vaan Nalle myös jatkaisi.
Olin muuttoon liittyen luottavainen. En uskonut, että Nalle tai Casper olisi tälläistä asiaa tuonut julki mikäli eivät olisi olleet asiasta varmoja. Nalle on historian saatossa toki letkautellut medialle milloin mitäkin, mutta yleisesti letkautukset ovat ajallisesti olleet sellaisia, ettei niillä ole ollut varsinaisia seuraamuksia. Toki niistä saa kuvan, että kaveri on ainakin ylimielinen jos ei muuta, eritoten nuo ainaiset poliittiset mielipiteet. On toki syytä kysyä, onko niistä sen enempää haittaa kun hyötyäkään sijoittajalle. Track record puhunee puolestaan UPM lienee metsäteollisuutemme kruunu jalokivi ja jos mistään muusta ei kilpailijat ole kateellisia niin UPM:n erittäin hyvästä taseesta.
Sampo, noh tuota eikös tuo nimi kerro kaiken olennaisen siitä mikä tämä yritys on ollut sijoittajilleen jo vuosia?
Yritysten yhteenlaskettu arvo taitaa huidella jossain 75 - 80 mrd € luokassa, eipä tule ihan suorilta mieleen ketään muuta Suomalaista joka olisi vastaavanlaista varallisuutta onnistunut tänne luomaan. On hyvä ymmärtää myös sitä erikoisuutta, että kaikissa näissä yrityksissä tuppaa olemaan erittäin kansainvälinen omistaja rakenne joka jo itsessään on perin harvinaista maassamme.
Noniin takaisin Nordeaan, tuossa jokunen kommentti ylöspäin kävin lävitse yhtiö tunnuslukuja ja ei ne ole siitä juuri muuttuneet, osingot on irronnut ja yritys on mielestäni erittäin halpa tällä hetkellä. Vaikken kaikkia kauppojani jaksakkaan rustata niin ollaan oltu ostajana jo ennen osinkoa ja osteltu myös osinko dipistä. Toivottavasti pysyy halpana, on mukavaa kun ei tarvitse hirveästi etsiä mitä ostaa
Nordea muuttaa ilmeisesti 1.7.2018 alkaen henkilöasiakkaiden palveluhinnastoaan niin, että nykyiset asiakastasot (Avainasiakas, Kanta-asiakas jne.) poistuvat ja hinnoittelu perustuu siihen onko asiakkaalla asuntolainaa ja/tai mobiilipankki käytössä. Nordea työntää asiakkaitaan varsin rajulla kädellä ottamaan Mobiilipankin käyttöön. Äkkiseltään en näe päivänselvää syytä siihen miksi. Ehkä pankki saa kerättyä mobiilipankin avulla asiakkaistaan hyödyllistä dataa, jota se ei nykyisellään saa kerättyä? Onkohan asiaa avattu sijoittajaviestinnässä? (En muista ainakaan kuulleeni/lukeneeni),
Asiakkaana minua ärsyttää lähinnä se, että kuulin asiasta ensin verkkolehdestä, eikä pankki ole tiedottanut asiasta tai edes lisännyt verkkosivulleen selkeää tiedotetta tulevasta hinnastomuutoksesta ja nykyisten asiakastasojen poistumisesta. Sijoittajana minua puolestaa vähän hirvittää se, että minua pankin toiminta ärsyttää minua asiakkaana.
EDIT: Nordea näyttää hieman päivittäneet/selventäneen verkkosivujensa tietoja hieman asian tiimoilta.
EDIT2: Tokikin hinnoittelu todenäköisesti yksinkertaistuu muutoksen myötä, kuten Nordea muutosta perustelee. Lisäksi äkkiseltään laskeskeltuna muiden kuin Avainasiakkaiden peruspalveluhinnoittelu muuttuu jonkin verran edullisemmaksi ja toisaalta muutos kannustaa nimenomaan asuntolaina-asiakkaaksi (nykyisin Avainasiakkaaksi pääsee joko 30 k€ säästöillä ja/tai lainalla).
...Nordea työntää asiakkaitaan varsin rajulla kädellä ottamaan Mobiilipankin käyttöön. Äkkiseltään en näe päivänselvää syytä siihen miksi.
Oisko mobillimaksaminen tässä takana? Voisin kuvitella, että mobiilimaksaminen pankin omalla systeemillä, olisi pankille aika merkittävä juttu.
Aloin miettiä ihan samaa. Uusien mobiilipalveluiden käyttäjiä on myös luonnollisesti helpompi saada, kun vanhat asiakkaat on ensin etukäteen houkuteltu mobiilipankin "aktiivisiksi" käyttäjiksi.
Mainittakoon vielä, että sijoittajan näkökulmasta en pidä tätä mitenkään erityisen negatiivisena muutoksena toiminnassa. Asiakkaankaan näkökulmasta tämä tuskin on kovin huono muutos. Lähinnä asiakasviestintä olisi mielestäni voinut olla tässä vaiheessa olla parempaa.
Jos ilmoituksen luin oikein, kaikki nettipankkipalvelut muuttuvat maksullisiksi ei-asuntolaina-asiakkaille? Sääli, pitää siis vaihtaa S-Pankkiin jossa palvelut ilmaiset.
Sain kuulla pankkien marginaalikilpailun kiristyneen radikaalisti. Jopa 0,2 marginaalilla voi kuulemma saada. Luulin oman 0,3:n jäävän pohjaonginnaksi.
Tiedän PSD2:n iskevän suonta pankkien rahanvälitystuotoista. Menetetty kassavirta on menetettyä rahaa, vaikka olisi pienestäkin osasta kyse.
Näillä pohjilla loogisesti päädyin ostamaan lisää Nordeaa @8,21. Pääasiallisin argumenttini on, että nämä on myyty kalliimmalla ja näin biittaan Oksaharjun Nordeassa.
Kyse on tällä hintatasolla siitä, arveleeko Nordean tuhoavan vai luovan omistaja-arvoa jatkossa. Mie toivon luovan vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta.
Sain kuulla pankkien marginaalikilpailun kiristyneen radikaalisti. Jopa 0,2 marginaalilla voi kuulemma saada. Luulin oman 0,3:n jäävän pohjaonginnaksi.
Oho. Millaiseen kohteeseen / millaisilla spekseilla tällaisia saa? Omissa olisi noihin nähden puoli prosenttiyksikköä höylättävää. :/
Aki Pyysing kirjoitti:
Näillä pohjilla loogisesti päädyin ostamaan lisää Nordeaa @8,21.
Minä olen väijynyt, josko saisi pyöreällä kasilla lisää. Keskihinta välitettavasti tällä hetkellä ysin väärällä puolella, joskaan se ei ostaessa tuntunut kalliilta :)
Kyse on tällä hintatasolla siitä, arveleeko Nordean tuhoavan vai luovan omistaja-arvoa jatkossa. Mie toivon luovan vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta.
Niinpä. Sinisilmäisesti itse odotan sitä negaria kun kerran tappiolliseksi firmaksi on menossa. Vielä ehtisi. Mutta jos nyt ei sitten kuitenkaan tulisi... ehkä...
Jostain syystä Sammon pörssikurssi on kestänyt suhteellisen hyvin, vaikka se on riippuvainen Nordean osakkeen kehityksestä.
Sain kuulla pankkien marginaalikilpailun kiristyneen radikaalisti. Jopa 0,2 marginaalilla voi kuulemma saada. Luulin oman 0,3:n jäävän pohjaonginnaksi.
Oho. Millaiseen kohteeseen / millaisilla spekseilla tällaisia saa? Omissa olisi noihin nähden puoli prosenttiyksikköä höylättävää. :/
Ostat asunnon ison kasvukeskuksen (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku) keskustasta tai muuten hyvällä sijainnilla olevan likvidin asunnon ja sinulla on erinomaiset tulot ja vakuudet. Eli toisin sanoen olet vähäriskinen asiakas ja ostettava kohde on vähäriskinen.
Sain kuulla pankkien marginaalikilpailun kiristyneen radikaalisti. Jopa 0,2 marginaalilla voi kuulemma saada. Luulin oman 0,3:n jäävän pohjaonginnaksi.
Oho. Millaiseen kohteeseen / millaisilla spekseilla tällaisia saa? Omissa olisi noihin nähden puoli prosenttiyksikköä höylättävää. :/
Ostat asunnon ison kasvukeskuksen (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku) keskustasta tai muuten hyvällä sijainnilla olevan likvidin asunnon ja sinulla on erinomaiset tulot ja vakuudet. Eli toisin sanoen olet vähäriskinen asiakas ja ostettava kohde on vähäriskinen.
Lähinnä hain vähän spesifimpää tietoa siitä millä spekseillä katsotaan olevan noin vähäriskinen. Eli onko vika kohteessa, lainanottajan taloudessa vai tämän neuvottelutaidoissa. Itselläni ja puolisollani Kuopiossa asunnoissa lainaa 65% ja euroina yhteensä kahden vuoden nettotulojen verran. Marginaali näillä atm 0,8%.
Seuraavassa on vähän arvailua Nordean euroalueeseen liittymisen seurauksista indeksien suhteen. Alustavaa heittelyä, tarkistetaan faktat myöhemmin.
Nordealla on ilmeisesti hyvät mahdollisuudet päästä Eurostoxx50 indeksiin. Pörssin Henrik Husman jo kertoi, että Nordea sinne menee, muttei kait se vielä ole kirkossa kuulutettu. Siellä on Deutsche Bank 24 miljadin marketcapilla, kun Nordea on 33 jaardia. Mutta myös Nordeaa isompia tuntuisi olevan ulkopuolella.
Eurostoxx50 indeksi on Euroopassa iso indeksi. Pelkissä ETF:ssä on rahaa 35 miljardia euroa. Sitten sovereign- ja eläkerahastot tekevät omia koriostojaan usein indeksin mukaan. Päälle tulevat futuuri- ja optiomarkkinan kaupankäynti, joka lienee näistä kaikkein vilkkainta. Käsitääkseni sekin on yleensä enemmän ostopainetta tuovaa kuin myyntipainetta.
Sen lisäksi jatkossa Nordea liittyy pankki-indekseihin, joten ETF:t kuten iShares EURO STOXX Banks ostavat Nordeaa. Näissä on suuruusluokkaa 5 miljardia ja Nordea saanee noin 5 % painon. Näillekin tulee ETF:n lisäksi muuta kaupankäyntiä johdannaisista.
Laitetaan tähän vielä indeksin valintaperusteet ja valinta-aika eli elokuun lopussa määritetään. Pitää paremmalla ajalla katsoa, onko Nordea nyt saletisti menossa indeksiin vai ei. Prosentin painollakin sieltä voisi tulla kuitenkin ihan hyvää ostopainetta.
"EURO STOXX 50 index (40 – 60 buffer rule)
Target coverage: 50 Supersector leaders from the EURO STOXX index:
1. For each of the 19 EURO STOXX Supersector indices, the stocks are ranked in terms of freefloat
market capitalization. The largest stocks are added to the selection list until the coverage
is close to, but still less than, 60% of the free-float market capitalization of the corresponding
EURO STOXX TMI Supersector Index. If the next highest-ranked stock brings the coverage
closer to 60% in absolute terms, then it is also added to the selection list. All current EURO
STOXX 50 Index stocks are added to the selection list.
2. All the stocks on the selection list are then ranked in terms of free-float market capitalization to
produce the final index selection list.
3. The largest 40 stocks on the selection list are selected; the remaining 10 stocks are selected
from the largest remaining current stocks ranked between 41 and 60; if the number of stocks
selected is still below 50, then the largest remaining stocks are selected until there are 50
stocks.
The minimum liquidity criteria of the parent index, EURO STOXX index applies.
Review frequency: The index is reviewed annually in September. The review cut-off date is the
last trading day of August."
Lähinnä hain vähän spesifimpää tietoa siitä millä spekseillä katsotaan olevan noin vähäriskinen. Eli onko vika kohteessa, lainanottajan taloudessa vai tämän neuvottelutaidoissa. Itselläni ja puolisollani Kuopiossa asunnoissa lainaa 65% ja euroina yhteensä kahden vuoden nettotulojen verran. Marginaali näillä atm 0,8%.
Voipi olla ettei Kuopion asunnoille tuollaista marginaalia edes saa. Mutta kyllä noita kaikkia kolmea mainitsemaasi pointtia tarvitaan. Rikas ja tyhmä raha ei saa parasta marginaalia.
Spekseistä: esim. 35v työssäkäyvä pariskunta ilman lapsia ostaa Tampereen keskustasta hyvästä yhtiöstä kaksion. Pariskunnan yhteenlasketut bruttotulot 15 000 euroa ja omarahoitusosuus yli 30%. Muuta omaisuutta ainan verran. Ensin kannattaa neuvotella tiukka hinta lainalle ja sen jälkeen käydä viivytystaistelua rahastojen ja vakuusten myyjien kanssa...
Laskeskelin, että Nordea position kärsii vielä about tuplata ennen kuin alkaa hiottaa ostaa lisää - ja nappasin taas yhden siivun lisää @ 8.26.
Pielimide: Pitää siis harjoitella neuvottelua taas. Asiakkaan näkökulmasta nyt voikin olla hyvä hetki taas kilpailuttaa lainat, jos Nordeassa olisi sisäisesti säikähdetty vihkoon mennyttä viestintää hinnastomuutoksesta. Kämppiä tosin on vaikea siirtää, joten Tampereen/Helsingin keskustan uudiskohteen tasoihin ei varmaankaan luonnollisestikaan pääse.
Lähinnä hain vähän spesifimpää tietoa siitä millä spekseillä katsotaan olevan noin vähäriskinen.
Kohteen osalta pankeilla on varmaan erilaisia menettelyjä. Sillä pankilla jonka tunnen aika hyvin käytetään kuntakohtaista arviointia. Kuopio on yhden pykälän huonompi kuin Helsinki/Espoo/Vantaa/Kauniainen.
Lainanottajan riskiarvioon vaikuttaa moni tekijä, ehkä tärkeimpinä lainanhoitokulujen osuus nettotuloista 25v/6% "stressitestillä" sekä samalla tavalla laskettu käteen jäävä euromäärä suhteessa talouden kokoon.
Lainanottajan riskiarvioon vaikuttaa moni tekijä, ehkä tärkeimpinä lainanhoitokulujen osuus nettotuloista 25v/6% "stressitestillä" sekä samalla tavalla laskettu käteen jäävä euromäärä suhteessa talouden kokoon.
Teoriassa näin. Käytännössä rahaa saa, ikävä kyllä, paljon helpommin.
Lainanottajan riskiarvioon vaikuttaa moni tekijä, ehkä tärkeimpinä lainanhoitokulujen osuus nettotuloista 25v/6% "stressitestillä" sekä samalla tavalla laskettu käteen jäävä euromäärä suhteessa talouden kokoon.
Teoriassa näin. Käytännössä rahaa saa, ikävä kyllä, paljon helpommin.
Juu, siis kommenttini koski vain sitä yhtä pankkia, jonka tunnen hyvin. Muissa käytännöt voivat olla erilaisia.
Lähinnä hain vähän spesifimpää tietoa siitä millä spekseillä katsotaan olevan noin vähäriskinen.
Kohteen osalta pankeilla on varmaan erilaisia menettelyjä. Sillä pankilla jonka tunnen aika hyvin käytetään kuntakohtaista arviointia. Kuopio on yhden pykälän huonompi kuin Helsinki/Espoo/Vantaa/Kauniainen.
Lainanottajan riskiarvioon vaikuttaa moni tekijä, ehkä tärkeimpinä lainanhoitokulujen osuus nettotuloista 25v/6% "stressitestillä" sekä samalla tavalla laskettu käteen jäävä euromäärä suhteessa talouden kokoon.
Veikkaan, että tässä vaikuttaa ainakin osittain juurikin se, etteivät asunnot ole kehällä. Veikkaisin (=mutuilen), että Kuopiosta on aika vaikea saada alle 0.4-0.5 % marginaalia ainakaan, jos kyse ei ole uudiskohteesta. Toisaalta marginaalia kilpailuttaessa tulee laskeskeltua paljonko tosiasiallista hyötyä realisoituu suhteessa säästöön ja vaivaan, jos vaihtaa laina- ja/tai tilipankkia. En todellakaan halua maksaa mistään enempää kuin on tarpeen, mutta toisaalta mielestäni ei kuitenkaan ole myöskään ihan älyttömästi valoa käyttää himona aikaa ja vaivaa vain säästääkseen pari sataa kymmenessä vuodessa. Eli neuvottelutaktiikkana tulee itse asiassa kyllä yleensä varmaan taputeltua vain enimmät löysät pois. Nordean kesäinen hinnasto muutos toisaalta tarkoittaa myös, että jos siirtää asuntolainat pois Nordeasta, niin pankkipalveluihin menisi meiltä yhteensä Nordeassa 96 € vuodessa eli todennäköisesti pitäisi siirtää nekin.
Sen verran on-topicia suoraan Nordeaan liittyen vielä, että Nordean pienten osakekauppojen välityspalkkiot Pohjoismaissa on kyllä pirun hyviä tällaiselle, joka tykkää ottaa isompien ostojen välissä pientä siivua. Toisaalta listaamattomien osakkeiden siirto Nordeaan / pois (0 €/14€ per laji per siirto) ovat ainakin Nordnetiin verrattuna erittäin houkuttelevia (Nordnetissa 50 €).
Sain kuulla pankkien marginaalikilpailun kiristyneen radikaalisti. Jopa 0,2 marginaalilla voi kuulemma saada. Luulin oman 0,3:n jäävän pohjaonginnaksi.
Marginaalikilpailu on kiristynyt. 0,2-0,3 on kuitenkin erittäin harvinainen. Mahdottomaksi en väitä, mutta poikkeukselliseksi kyllä. 0,5 onnistuu jo muillekin kuin ihan parhaille asiakkaille.