Pitää vielä kirjoittaa tuosta ÄO jutusta, kun hienoa huomata, että sama aihepiiri on kiinnostanut muitakin ja ilmeisesti juuri halusta tietää miten maailma toimii, eikä pelkästään rodullisista syistä. Samat havainnot itselläni luetun perusteella kuin Pellellä. Se miksi älykkyystutkimus ja käsitys on edelleen arka aihe pohjaa varmaan kahteen erileiriin, joista toinen on ihmistä biologisesta näkökulmasta katsovat ja toinen katsoo sitä sosiaalisesta näkökulmasta tai sosiaalisena eläimenä, jonka kulttuuri vaikutttaa enemmän kuin geenit. Vaikka jälkimmäinenkään ei ole täysin valhetta, niin kannattaa huomioida miten Marxilaiset ovat käytännössä kehittäneet tämän ja yksi sen teoria on se, miten kulttuurit ovat samanarvoisia, siis kulttuurimarxismi. Tästä taas seuraa kaikki alkaen heinäsirkoista ja päätyen elintasopakolaisten aivottomaan hyysäykseen länsimaissa. On ihmeellistä miten voimakkaan aseman tiedeyhteissä on kommunismi saavuttavat, vaikka lähes kaikki länsimaat ovat olleet kapitalistisessa järjestelmässä.
Koska tämä leiri tule koskaan tunnustamaan biologia eroja, niin kaikki johtuu aina sosiaalisesta epätasa-arvosta ja tai rasismista. Jokainen voi tutkia esim. Aborginaalien ja Afrikkalaislähtöisten rikostilastoja ja huomoida miten samankaltainen yliedustus heillä on riikollisuudessa. Kun vertaa älykkyysosamääriä, niin hups, taas osuvat suurinpiirtein yhteen. Pelkkä alhainen älykkyys ei kuitenkaan tee ihmisestä rikollsta, vaan hän todennäköisesti tyhmyyttään tekee huonoja elämänvalintoja, joka johtaa ongelmiin. On kuitenkin muitakin selittäviä syitä biologiassa kuten korkeammat mieshormoonitasot ja mielenterveydelliset ongelmat, jotka ovat Afrikkalaislähtöisillä (tarkoitan sieltä suoraan länsimaihin tulleiden jälkeläisiä) yleisempiä.
Afrikkalaislähtöisten käyrän perusteella heistä n. 1/4-1/5 osa samalla keskiviilla kuin kaukaasialaiset ja heidän pitäisi pystyä toimimaan ihan hyvin länsimaisessa yhteiskunnassa. Älykkyyskäyrät kuitenkin korostuvat ala- ja yläpäissä, joten siellä on tunnetusti vähemmän mustaihoisia. Ongelma tulee silloin, kun populaatio on riittävän suurta, jotta on tuhansia ja tuhansia niitä, joilla ei ole keinoja menestyä länsimaisessa yhteiskunnassa. Heidän kohtalonsa on tukien varassa eläminen tai rikokset, jotka ovat houkuttavia jos kulttuuri arvostaa blingbling tyylistä elämää.
Adoptio tutkimuksen mukaan, jossa värillisiä lapsia on tarkkailtu valkoisten vanhempien perheessä on havaittu, että kulttuuri vaikuttaa älykkyysosamääriä nostaen, mutta kuitenkin niin, että mustaihoiset ovat alemmalla tasolla kuin perheen muun etniset lapset. Tutkimukseen on kohdistunut kriiittiä, mutta jos uskoo sitä, niin kulttuurin merkitys geneettistä äo on pienempi kuin tutkimus alkuperin antoi olettaa, jolloin vain biologinen pohja on merkittävässä asemassa. Tämä antaa huomattavasti synkemmän kuvan, koska edes omaksumalla hyvänä katsotun tapakulttuurin ei voida kasvattaa lasten älykkyysosamäärää, jos heidän biologinen taustansa on sitä alentava. Joudumme siis odottamaan evoluution pitkää tietä, jotta erot tasaantuvat.
Postasin tänne jonkin aikaa sit Waitbutwhyn huikeat kirjoitukset "The AI Revolution" ja ne Elon Muskin firmoista kertovat. Oon jo pitkään halunnut lukea uusimman kirjoituksen Neuralinkistä, mutta on ollut niin pirusti koulua, etten oo aiemmin kerennyt. Sain vihdoin luettua valmiiksi eikä pettänyt tälläkään kertaa. Kirjoittaja Tim Urban on helvetin hyvä selittämään monimutkaisia asioita yksinkertaisesti. Neuralink on Muskin uusi projekti, joka kehittää Brain-Machine Interfacea (BMI). Kirjoitus menee yhdessä vaiheessa ehkä vähän turhan syvälle aivon toimintoihin ja "Part 2: The Brain"-osaaa ei tarvitse niin tarkkaan lukea jos ei jaksa. Koko loppukirjoitus on silti ymmärrettävissä. Tärkeintä kuitenkin: LUE LOPPUUN asti. Jutut menee niin hullun viihdyttäviksi ja tulee jälleen kerran fiilikset et helvetin siistiä olla elossa just nyt. Yhtä asiaa pidin todella tärkeenä mikä sivutettiin aika nopeasti kirjoituksessa, mutta mainitsen sen vähän myöhemmin etten spoilaa mitään niiltä, jotka haluaa lukea tän.
Kerro ihmeessä jo ne omat ajatuksesi. Eiköhän kaikki halukkaat oo jo ehtineet lukea ton.
Itselläni pari ajatusta:
-Cloud AI joka on yhteydessä ihmisen aivoihin kuulostaa vitun vaaralliselta kohteelta hakkeroinnille. Varsinkin jos tässä ilkeiden ryhmittymien ASI:a (artificial super intelligence) vastaan jossain vaiheessa kilpaillaan.
-Ihmisten ajatuksenjuoksu on välillä niin sekavaa, että pitäs olla aivoissa joku private layer, jonne ei pääse itsekään käsiksi kovin helposti (esim. salasanat, henkilökohtaiset salaisuudet/asiat jne).
-Meneekö tää lopulta siihen, että 50000 vuotta vanhoista aivoista luovutaan kokonaan ja tilalle tulee kehittyneemmät synteettiset aivot Cloud AI:n kaveriksi. Missä kohtaa ihminen ei ole enää ihminen?
-BMI tulee parhaiten toimimaan vasta teknologian jälkeisillä vastasyntyneillä. Sen ajan vastasyntyneet on sitten tulevaisuudessa vähän sama ku tän sukupolven diginatiivit paitsi että överimmällä levelillä erot. Eli jos nuo Wizard Hatit tulee meidän elinaikana, niin kaikki täällä kirjoittajat on varmaan enemmän tai vähemmän samanlaisessa tilanteessa kuin meidän omat isovanhemmat tietokoneiden ja kännyköiden kanssa.
EDIT: Meidän puhe ja tekstinkirjoittaminen on paitsi tiedon kompressointia, myös kommunikoinnin filtteröintiä. "Vittu sä oot tyhmä" yms. sanomiset jää siis yleensä filttereissämme pois, jotta tulisimme toistemme kanssa toimeen. Kompressoimaton ja suodattamaton ajatustenvaihto aiheuttaa todennäköisesti hyvin paljon enemmän konfikteja ihmisten välillä.
Tämä on varmaan sinulle itsestään selvää, mutta olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan mielipiteesi. Eli kuuntelin mielenkiintoisen jutun, jossa Jim J. Puplava (joka ainakin pikaisella googlettamisella vaikuttais tekijämieheltä), väittää että markkinat on tällä hetkellä kuplassa, jonka on aiheuttanut ja jota jatkuvasti ruokkii lisää passiivisen indeksisijoittamisen räjähdysmäinen lisääntyminen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan hänen selityksensä tuntui täysin loogiselta ja järkeenkäyvältä.
Kupla on hänen mukaansa synytynyt, koska rahaa syydetään indeksirahastoihin kiihtyvällä tahdilla. Passiivisessa rahastossa kukaan ei tee päätöstä siitä onko osakkeita järkevä ostaa nykyisellä valuaatiolla vaan kaikki perustuu matematiikkaan. Kun ihmiset sijoittaa esim. Nasdaqia seuraavaan indeksirahastoon, rahasto ostaa osakkeita niiden painotuksen mukaisesti. Nasdaqissa esim Applen paino on 12%, Amazon 7%, Alhabet 9%, Microsoft 8%, Facebook 5,5%. Sitten kun mietitään, että Amazonin p/e 186, Facebook 39, Microsoft 31, Netflix 211. Raha virtaa ylihintaisiin osakkeisiin, koska kukaan ei tee päätöstä siitä onko esim. Netflixin ostaminen yli 200 p/e:llä järkevää. Tämä johtaa siihen, hinnat jatkavat kapuamistaan ja indeksirahastot tekevät tuottoa, joka innostaa lisää sijoituksia ja oravanpyörä on valmis. Kaikki toimii hienosti kunnes syystä tai toisesta indeksit lähtevät laskuun, jolloin massat alkavat paniikissa myydä indeksijoituksiaan, jolloin arvostukset romahtavat.
Uskotko, että tuo mekanismi on merkittävässä roolissa nykyisessä markkina arvostuksessa?
Kerro ihmeessä jo ne omat ajatuksesi. Eiköhän kaikki halukkaat oo jo ehtineet lukea ton.
Itselläni pari ajatusta:
-Cloud AI joka on yhteydessä ihmisen aivoihin kuulostaa vitun vaaralliselta kohteelta hakkeroinnille. Varsinkin jos tässä ilkeiden ryhmittymien ASI:a (artificial super intelligence) vastaan jossain vaiheessa kilpaillaan.
-Ihmisten ajatuksenjuoksu on välillä niin sekavaa, että pitäs olla aivoissa joku private layer, jonne ei pääse itsekään käsiksi kovin helposti (esim. salasanat, henkilökohtaiset salaisuudet/asiat jne).
-Meneekö tää lopulta siihen, että 50000 vuotta vanhoista aivoista luovutaan kokonaan ja tilalle tulee kehittyneemmät synteettiset aivot Cloud AI:n kaveriksi. Missä kohtaa ihminen ei ole enää ihminen?
Hyvää pohdintaa.
Yks siisteimpiä juttuja mun mielestä BMIn tulon jälkeen tulee olemaan jedivoimat, kun kaikkeen, mitä joutuu joskus mahdollisesti liikuttamaan (esim. jääkapin oveen) laitetaan yhteys BMI:hin, ja pelkällä ajatuksen voimalla pystyy sit liikuttamaan kaikkea. Ehtispä tulla omana elinaikana. Pitää aloittaa terveellisemmät elämäntavat.
Anonyymi kirjoitti:
-BMI tulee parhaiten toimimaan vasta teknologian jälkeisillä vastasyntyneillä. Sen ajan vastasyntyneet on sitten tulevaisuudessa vähän sama ku tän sukupolven diginatiivit paitsi että överimmällä levelillä erot. Eli jos nuo Wizard Hatit tulee meidän elinaikana, niin kaikki täällä kirjoittajat on varmaan enemmän tai vähemmän samanlaisessa tilanteessa kuin meidän omat isovanhemmat tietokoneiden ja kännyköiden kanssa.
Tätä tuli myös funtsittua jonkin verran. Voisko olla, että noissa olisi joku ikäraja kunnes aivot ovat kehittyneet tarpeeksi. Ois aika hauskaa, että vähän samalla tavalla kuin nykyään venaa, että on ikää ajokorttiin, niin tätä tulis venattua aika vitusti enemmän. 18-vuotiaana saat omat supervoimat käyttöön! Jos BMIn pystyis laittamaan jo vastasyntyneelle, niin se varmaan kasvaisi kuin kuudennella aistilla, eikä osaisi edes kuvitella millaista elämä olisi ilman sitä. Tällöin toi sun vertaus tietokoneisiin/kännykköihin voisi olla oikein. Kuvittelisi niillä olevan parempi tatsi BMIn käyttämiseen kun jollain, joka on saanut sen käyttöön 40-vuotiaana. Itseasiassa luulisi kyllä, että niitä voi jo heti lapsesta pitäen käyttää.
Anonyymi kirjoitti:
EDIT: Meidän puhe ja tekstinkirjoittaminen on paitsi tiedon kompressointia, myös kommunikoinnin filtteröintiä. "Vittu sä oot tyhmä" yms. sanomiset jää siis yleensä filttereissämme pois, jotta tulisimme toistemme kanssa toimeen. Kompressoimaton ja suodattamaton ajatustenvaihto aiheuttaa todennäköisesti hyvin paljon enemmän konfikteja ihmisten välillä.
Tätä käytiin jonkin verran läpi artikkelissa ja musta tuntuu kyllä, että tää ongelma on ratkaistavissa. Jonkinlainen suodatin, että joutuu vielä hyväksymään ajatuksen ennen kuin se lähetetään eteenpäin toisen aivoihin.
Se mikä siis mua jäi häiritsemään artikkelissa, oli ihan loppuosa, jossa Elonin mukaan "communication bandwith" ei saa olla liian hidas integroidun AIn ja ihmisaivojen kanssa, jottei AI tylsisty. Vaikka saataisiin communication bandwith ihan täysille jotta aivot voisivat 100% kommunikoida AIn kanssa, niin en ymmärrä miten tämä lähes äärettömästi ihmistä älykkäämpi AI ei tylsistyisi. Sehän ois silti tyyliin sama, kuin että ihminen kommunikoisi muurahaisen kanssa. Tim Urban myös tuo tän asian esille:
"When I thought about all of this, one reservation I had was whether a whole-brain interface would be enough of a change to make integration likely. I brought this up with Elon, noting that there would still be a vast difference between our thinking speed and a computer’s thinking speed. He said: "
Johon Elon Musk vastaa:
"Yes, but increasing bandwidth by orders of magnitude would make it better. And it’s directionally correct. Does it solve all problems? No. But is it directionally correct? Yes. If you’re going to go in some direction, well, why would you go in any direction other than this? "
Petyin kyl vastaukseen. Siis imo tää asia vähän tappaa koko idean ihmisen ja AIn integroitumisesta, ja Elonin vastaus on tyyliin "Noh, onks sulla muka sit joku parempi idea?"
jules kirjoitti:
Tämä on varmaan sinulle itsestään selvää, mutta olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan mielipiteesi. Eli kuuntelin mielenkiintoisen jutun, jossa Jim J. Puplava (joka ainakin pikaisella googlettamisella vaikuttais tekijämieheltä), väittää että markkinat on tällä hetkellä kuplassa, jonka on aiheuttanut ja jota jatkuvasti ruokkii lisää passiivisen indeksisijoittamisen räjähdysmäinen lisääntyminen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan hänen selityksensä tuntui täysin loogiselta ja järkeenkäyvältä.
Kupla on hänen mukaansa synytynyt, koska rahaa syydetään indeksirahastoihin kiihtyvällä tahdilla. Passiivisessa rahastossa kukaan ei tee päätöstä siitä onko osakkeita järkevä ostaa nykyisellä valuaatiolla vaan kaikki perustuu matematiikkaan. Kun ihmiset sijoittaa esim. Nasdaqia seuraavaan indeksirahastoon, rahasto ostaa osakkeita niiden painotuksen mukaisesti. Nasdaqissa esim Applen paino on 12%, Amazon 7%, Alhabet 9%, Microsoft 8%, Facebook 5,5%. Sitten kun mietitään, että Amazonin p/e 186, Facebook 39, Microsoft 31, Netflix 211. Raha virtaa ylihintaisiin osakkeisiin, koska kukaan ei tee päätöstä siitä onko esim. Netflixin ostaminen yli 200 p/e:llä järkevää. Tämä johtaa siihen, hinnat jatkavat kapuamistaan ja indeksirahastot tekevät tuottoa, joka innostaa lisää sijoituksia ja oravanpyörä on valmis. Kaikki toimii hienosti kunnes syystä tai toisesta indeksit lähtevät laskuun, jolloin massat alkavat paniikissa myydä indeksijoituksiaan, jolloin arvostukset romahtavat.
Uskotko, että tuo mekanismi on merkittävässä roolissa nykyisessä markkina arvostuksessa?
En kuunnelut podcastia, mutta joitain ajatuksia tähän:
Kuten aiemmin kirjoitin, olen samaa mieltä siitä, että rahan siirtyminen aktiivisista rahastoista passiivisiin johtaa epätehokkaampaan hinnanmuodostukseen. Mä väittäisin kuitenkin Puplavan olevan väärässä siinä mielessä, että esimerkiksi Apple on monien mielestä kaukana kuplahinnoista. Buffetti ainakin osti reippaasti Applea tänä vuonna. Myös esim. Greenlight Capital omistaa Applea. Miksi ei sitten Apple ole kuplahinnoissa?
Toiseksi esim. Amazonilla ja Netflixillä on raju kasvu meneillään. Kun maailmanvalloitusvaihe on ohi, ne alkavat keskittymään net profittiin. En ota kantaa siihen ovatko kuplahinnoissa, koska en ole juurikaan niitä seurannut, mutta siksi ei nykyinen P/E-luku kerro niistä juuri mitään tällä hetkellä.
Luin jonkun huolestuneen kirjoituksen siitä, että kun tarpeeksi rahaa virtaa aktiivisista rahastoista passiivisiin, niin osakemarkkinat lakkaavat toimimasta, koska hinnat eivät enää muodostu tehokkaasti eikä niihin voi luottaa. Mun mielestä se on täyttä paskaa. Siinä vaiheessa kun markkina muuttuisi niin epätehokkaaksi, hedge fundit ja muut rahastot biittaisivat indeksiä rajulla marginaalilla ja alkaisi taas syntymään uusia aktiivisia rahastoja metsästämään helppoja ylituottoja. Tässä vaiheessa myös raha alkaisi taas virtaamaan passiivisista rahastoista takaisin aktiivisiin ja päädyttäisiin tasapainoon.
That being said, nykyisen tilanteen arbitrointi ei välttämättä ole niin helppoa. Esimerkiksi monet hedge fundit ovat ottaneet dunkkuun viime aikoina shortatessaan "bubble basket"ia, johon kuuluu ainakin Tesla, Netflix ja Amazon. Vaikka nämä yhtiöt olisivat kuplahinnoissa, on hankala tietää milloin kuplien puhaltaminen loppuu. Pitää shortatessaan olla varovainen, ettei ehdi hävitä liikaa ennen romahdusta, jotta sijoittajat alkavat vetämään rahojaan pois tai että ehtii muuten vaan mennä poikki. Jos tästä vielä jatketaan kuplan puhaltamista selvemmäksi, ja varsinkin jos vaikuttaa siltä, että se tapahtuu indeksisijoittajien voimin, saattaa tulla hyviä spotteja esim. shortata S&P 500 indeksiä ja samalla ostaa tarkkaan valittuja yhtiöitä, jotka eivät kuulu suosittuihin indekseihin.
Kuplaosakkeista puheenollen: Teslasta oon lukenut hemmetisti ja yrittänyt analysoida. Todennäköisesti peesaan muita kokeneita hedge fund managereita ja lähden lähiaikoina shorttaamaan varovaisesti. Oon avaamassa tätä varten Interactive Brokers-tilin. Ymmärtäkseni se on paras vaihtoehto tällä hetkellä, vai tietääkö joku parempia?
Jos Tesla kiinnostaa sijoittajana, niin täältä löytyy täyttä kultaa:
Sekä bullien ja beareiden erittäin laadukkaita postauksia. Oon ite seurannut tota threadia tyyliin 2016 alusta, eli puolitoista vuotta, ja ainakin niin pitkään on ollut erittäin hyvää keskustelua. Vois kyl lukea jossain vaiheessa alusta asti missatut viestit, jos sattuisi olemaan ylimääräistä aikaa.
Olen samaa miettinyt jo kauan, mutta mitä tarkemmin Teslan liikkeitä seuraan sitä epävarmemmaksi tulen. Ajoitus tuntuu jokseenkin todella vaikealta. Optiot ovat yksi vaihtoehto millä siihen voisi osua. Meinasitko ihan päiväliikkeiden mukaan shorttia vai jotain pidempiaikaista?
Kupla on hänen mukaansa synytynyt, koska rahaa syydetään indeksirahastoihin kiihtyvällä tahdilla. Passiivisessa rahastossa kukaan ei tee päätöstä siitä onko osakkeita järkevä ostaa nykyisellä valuaatiolla vaan kaikki perustuu matematiikkaan. Kun ihmiset sijoittaa esim. Nasdaqia seuraavaan indeksirahastoon, rahasto ostaa osakkeita niiden painotuksen mukaisesti.
"We believe that it is axiomatic that while capital flows will drive market values in the short term,
valuations will drive market values over the long term. As a result, large and growing inflows to
index funds, coupled with their market-cap driven allocation policies, drive index component
valuations upwards and reduce their potential long-term rates of return. As the most popular
index funds’ constituent companies become overvalued, these funds long-term rates of returns
will likely decline, reducing investor appeal and increasing capital outflows. When capital flows
reverse, index fund returns will likely decline, reducing investor interest, further increasing
capital outflows, and so on. While we would not yet describe the current phenomenon as an
index fund bubble, it shares similar characteristics with other market bubbles.
"Consider by analogy the period leading up to the technology stock market collapse in early 2000.
During that period, Berkshire Hathaway and other leading value investing practitioners’
portfolios dramatically underperformed technology stock managers. This caused investors to
withdraw capital from value managers and allocate capital to growth and technology investors
until valuations reached bubble proportions. The tech market subsequently collapsed, with value
investing dramatically outperforming so-called growth investing in the ensuing years. Last year,
a similar phenomenon occurred as Berkshire Hathaway underperformed the S&P 500 index by
more than 1,300 basis points despite the benefit of the market support provided from it being one
of the index’s largest components.
"The fact that most of the investments that we have identified in recent years have been found
outside of the S&P 500 perhaps is suggestive of the major index components’ relative
unattractiveness from a valuation perspective. It also explains why the shareholder bases of
these non-index companies is comprised mostly of hedge funds and other active managers who,
like Pershing Square, use discount to intrinsic value as a primary investment consideration."
EDIT: En loytanyt miten tuon fonttikoon saisi jarkevammaksi, voisiko joku yllapidosta jeesata?
Oon avaamassa tätä varten Interactive Brokers-tilin. Ymmärtäkseni se on paras vaihtoehto tällä hetkellä, vai tietääkö joku parempia?
Itse olen käyttänyt Alliance Traderia -https://www.alliancetrader.com - jenkkiosakkeilla treidaamiseen. Alliancella pystyy helposti avaamaan myös margin accountin shorttaamista varten. Allliance suunnattu erityisesti aktiivisille treidaajille, kun taas IB käsittääkseni parempi jos käy harvemmin kauppaa. En tosin asu Suomessa vaan Englannissa, joten en osaa sanoa onnistuuko kaikki yhtä helposti Suomesta käsin.
Arvopaperi pyysi muuten kuukausi sitten haastatteluun ja lehti tuli pari viikkoa sitten ulos. Pitäisi vielä löytyä kaupoista, käykää tsekkaamassa. Blogia aktiivisesti seuraaville ei hirveesti uutta tietoa tosin:
Timo Tikkala kirjoitti:
Oon avaamassa tätä varten Interactive Brokers-tilin. Ymmärtäkseni se on paras vaihtoehto tällä hetkellä, vai tietääkö joku parempia?
Itse olen käyttänyt Alliance Traderia -https://www.alliancetrader.com - jenkkiosakkeilla treidaamiseen. Alliancella pystyy helposti avaamaan myös margin accountin shorttaamista varten. Allliance suunnattu erityisesti aktiivisille treidaajille, kun taas IB käsittääkseni parempi jos käy harvemmin kauppaa. En tosin asu Suomessa vaan Englannissa, joten en osaa sanoa onnistuuko kaikki yhtä helposti Suomesta käsin.
Kuplaosakkeista puheenollen: Teslasta oon lukenut hemmetisti ja yrittänyt analysoida. Todennäköisesti peesaan muita kokeneita hedge fund managereita ja lähden lähiaikoina shorttaamaan varovaisesti. Oon avaamassa tätä varten Interactive Brokers-tilin. Ymmärtäkseni se on paras vaihtoehto tällä hetkellä, vai tietääkö joku parempia?
Minä olen ollut IB:n asiakas toistakymmentä vuotta. Kaikki toimii hyvin ja hintataso on edullinen. Toki itse pitää systeemien käyttö hallita eli kädesta ei pidetä. Suomeen ei voi sijoittaa, koska hallintarekisteri ei Suomessa suomalaisille toimi, mutta muualle on hyvät sijoitusmahdollisuudet. Suosittelen.
Jossain vaiheessa olen shortannut Teslaa, nyt vaikuttaa että usko firmaan voi kestää vielä ainakin Model 3:n julkistukseen saakka. Taloudellisilla luvuilla ei ole tuossa firmassa sijoittajille ainakaan nyt paljon merkitystä, kun firman ympärillä on melkein uskonnollinen kultti. Kurssin kehitys on lähinnä joukkopsykologiaa.
9 tunnin lento Nykiin ja hieman yli parin tunnin ajomatka ja täällä ollaan! Kerettiin tänään jo kierrellä kaupunkia ja tankata Whole Foodsista jääkaappi täyteen. Uber hakee mistä vaan parissa minuutissa ja uberBLACKin kautta tuli Tesla model S poimimaan kyytiin. Jotenkin diggaan ylipäätänsä vaan ihan helvetisti jenkkimeiningistä. Penthouse ylitti odotukset ja on vielä smootimpi kuin kuvissa:
Pari videopätkää kämpästä löytyy Instagram storysta (jenskyllonen) vielä seuraavaan 16h ajan. Tuun varmaan päivittämään storya jonkin verran reissun aikana, joten sielt voi tsekata kuulumisia myös. Tarkoitus on päivittää blogiinkin vähän kuvamatskua näiden mun normi wall of text:ien lisäks.
Huomenna pitää hakea social security numberia ja avata pankkitili tänne, kun duunipaikka vaatii. Tiistaina alkaa sit hommat. Wish me good luck!
Kuplaosakkeista puheenollen: Teslasta oon lukenut hemmetisti ja yrittänyt analysoida. Todennäköisesti peesaan muita kokeneita hedge fund managereita ja lähden lähiaikoina shorttaamaan varovaisesti. Oon avaamassa tätä varten Interactive Brokers-tilin. Ymmärtäkseni se on paras vaihtoehto tällä hetkellä, vai tietääkö joku parempia?
Luulin ettet lähde edes yrittään kilpailemaan ison yhtöiden arvonmäärityksessä isojen tekijöiden kanssa. Ilmeisesti kuitenkin nyt olet sitä mieltä, että markkinat eivät toimi tehokkaasti? Tesla tietysti on vähän omanlaatuisensa tapaus, koska sähköautojen tulevaisuuden arvioinnissa lähes kuka tahansa on yhtä pätevä kuin paraskin analyytikko. Silti haluaisin kuulla miksi lähdet kuitenkin haastamaan markkinoita.
Hyvä kysymys. Pakko korjata, etten ole väittänyt markkinoiden toimivan täydellisen tehokkaasti. Jopa large capeissa uskon, että hinnoitteluvirheitä on olemassa. Niiden löytäminen vaan on moninkertaisesti vaikeampaa, kuin esim. small capeissa. Uskon myös, että sitä pidemmin tämä härkämarkkina jatkuu, sitä todennäköisempää, että aletaan näkemään kuplahinnoittelua yksittäisissä osakkeissa. En myöskään lähtenyt hakemalla hakemaan yliarvostettuja large capeja, vaan ihan muuten vaam suuresta mielenkiinnosta tullut luettua Teslasta. En jaksa lähteä liian syvällisesti kirjoittamaan yhtiöstä, mutta lyhyesti sillä on sopivat ainekset kuplahinnoittelun mahdollisuuteen. Helvetin kova hype jo muutenkin hypetoimialalla, ja erittäin karismaattinen toimari. Nykyinen hinta on ladannut todella kovia odotuksia yhtiöön. Oon nähnyt laskelmia minkälaisia automyyntimääriä millaisilla marginaaleille nykyinen valuaatio vaatii, ja ne ovat todella kovia. Yksi analyytikko jopa kirjoitti, ettei teslaa voi enää valuoida tavallisilla menetelmillä, vaan vaaditaan "creative valuation methodology" ennen kuin laittoi ostosuosituksen. Tärkeintä tässä on kuitenkin muistaa, että toimialoilla, joilla Tesla kilpailee (sähköautot, akut, itseohjautuva teknologia, uusiutuva energia) on äärettömän kova kilpailu valmiiksi. Suuret yhtiöt joilla riittää pääomaa investoida. Sähköautot kuuluu samaan kategoriaan, vaikka niissä ei tällä hetkellä olisi niin kovaa kilpailua. Syy miksi sitä ei vielä ole on, ettei isojen autofirmojen ole vielä ollut kannattavaa valmistaa niitä. Tilanne on muuttumassa, esim. akkuteknologia kehittyy kovaa vauhtia ja akut halpenee. Muut autovalmistajat kyllä hyppäävät samantien mukaan kisaan, kun ne toteavat sen kannattavaksi. Viiden vuoden sisällä sähköautot tulevat olevan hemmetin kilpailtu bisnes. Vaikka Teslalla olisi pieni first-mover advantage brandillaan, ei sillä ole mitään aitoja competitive advantageja, eikä pitkässä juoksussa pitäisi pystyä muita autovalmistajia kovempiin marginaaleihin.
Tämä näin niin kuin lyhyesti. Ja pakko lisätä vielä loppuun, että jos olisin yksi ainoita tällä shorttausidealla, en varmasti uskaltaisi toteuttaa sitä. Teslan floatista kuitenkin oisko 30% osakkeista tällä hetkellä shortattuina eli hintataso jakaa selvästi mielipiteitä. Myös useat helvetin kovat hedgefund managerit ovat shorttina ja sitä mieltä, että hinta on tällä hetkellä aivan liian korkealla.
Viiden vuoden sisällä sähköautot tulevat olevan hemmetin kilpailtu bisnes. Vaikka Teslalla olisi pieni first-mover advantage brandillaan, ei sillä ole mitään aitoja competitive advantageja, eikä pitkässä juoksussa pitäisi pystyä muita autovalmistajia kovempiin marginaaleihin.
Joo samaa mieltä, taidampa shortata itsekin Teslaa. Oletko ajatellut sijoituksissa jotenkin varautua tuohon sähköautobuumiin, esim. sijoittamalla raaka-aineisiin tai akkuteknologiaan? Lithiumissa nyt on jo hype päällä ja uusia kaivoksia tuntuis tulevan aika paljon suhteessa siihen, kuinka paljon lithiumia oikeasti menee akkuihin. Kupari ja nikkeli on aika pohjilla ja nykyiset hinnat kyllä karsii kaiken maailman Talvivaarat pois. Jos samaan aikaan kaivoksia kuolee pois ja kysyntä lisääntyy, niin luulis raaka-aineidenkin olevan hyvä betsi.
En myöskään lähtenyt hakemalla hakemaan yliarvostettuja large capeja, vaan ihan muuten vaam suuresta mielenkiinnosta tullut luettua Teslasta. En jaksa lähteä liian syvällisesti kirjoittamaan yhtiöstä, mutta lyhyesti sillä on sopivat ainekset kuplahinnoittelun mahdollisuuteen. Helvetin kova hype jo muutenkin hypetoimialalla, ja erittäin karismaattinen toimari. Nykyinen hinta on ladannut todella kovia odotuksia yhtiöön. Oon nähnyt laskelmia minkälaisia automyyntimääriä millaisilla marginaaleille nykyinen valuaatio vaatii, ja ne ovat todella kovia. Yksi analyytikko jopa kirjoitti, ettei teslaa voi enää valuoida tavallisilla menetelmillä, vaan vaaditaan "creative valuation methodology" ennen kuin laittoi ostosuosituksen. Tärkeintä tässä on kuitenkin muistaa, että toimialoilla, joilla Tesla kilpailee (sähköautot, akut, itseohjautuva teknologia, uusiutuva energia) on äärettömän kova kilpailu valmiiksi.
Isoissa kasvutarinoissa hinnoittelu menee aika usein yli realismin. Kuplassa yrityksiä usein arvostetaan ihan kuin loistava menestystarina olisi tähtiin kirjoitettu. Toki loistavia menestystarinoita syntyy, mutta todennäköisyys niille on huomattavan matala. Esimerkiksi Teslalla suuren onnistumisen mahdollisuus, johon kurssi on hinnoiteltu on minusta muutamia prosentteja ja risk of ruin todella korkea. Kyseessä tavallaan käänteinen moat ilmiö. Moatillahan tarkoitetaan yrityksen tuloksentekokyvyn kestävyyttä erilaisissa vastoinkäymisissä.
Jos katsoo Teslaa, sillä ei autoteollisuudessa minusta ole brändin ja kotimaan lisäksi paljonkaan muita pitkäaikaisia vahvuuksia. Toiminta- ja tuotantotehokkuudessa taas Tesla taas on paljon jäljessä autoteollisuuden kärkeä. Kun Tesla ei pysty toimimaan kannattavasti edes erittäin kalliissa luksusautosekmentissä, vaatii valtavaa tehokkuuden nousua tai brändipreemiota että se pärjäisi rajummin hintakilpailuissa autoluokissa.
Toki nykyisellä borrow feellä ja massojen äärimmäisessä innostuksessa shortin ajoituksen pitää todella osua kohdalleen.
Tarkoitus on päivittää blogiinkin vähän kuvamatskua näiden mun normi wall of text:ien lisäks.
Miten koiran kuljetus Jenkkeihin meni ja tarviko koiran olla karanteenissa kohdemaassa niinkuin joissain maissa on pakollista? Finskiltä kanssa joskus kyselin kun oli talvikämpän hankinta ajankohtaista että onko mahdollista saada yli 8kg koira matkustamoon jos ottaa bisneksestä vaikka pari penkkiriviä koneen edestä. Jonkun verran kävivät neuvonpitoa ja sanoivat että on mahdollista kunhan saadaan varaus tehtyä vain hyvissä ajoin että allergikotkin osaavavat varautua tai tulevat toisella lennolla. Varsin pieni pieni pinnasihan ne on että koiralle ruumassa jotain sattuu mutta kuitenkin ovat rakkaita perheenjäseniä niin ei viitsi turhia riskejä ottaa :)
Kuplaosakkeista puheenollen: Teslasta oon lukenut hemmetisti ja yrittänyt analysoida. Todennäköisesti peesaan muita kokeneita hedge fund managereita ja lähden lähiaikoina shorttaamaan varovaisesti. Oon avaamassa tätä varten Interactive Brokers-tilin. Ymmärtäkseni se on paras vaihtoehto tällä hetkellä, vai tietääkö joku parempia?
IB on paras vaihtoehto tällä hetkellä, tietääkseni sitä käytetään jenkeissä paljon ja monet tuntuvat suosittelevan sitä. Margin tili pitää avata, jotta voi shortata. Avasin 2013 tilin, mutta suljin tänä vuonna lähinnä siksi, että en shorttaa enkä koe, että käyn riittävästi kauppaa, jotta IBstä olisi merkittävästi hyötyä holdisalkussa. Järjestelmät vähän kökköä, mutta hyvin toimii kun opettelee. Rahakin siirtyy takaisin Suomeen 1-2 päivässä.
Valuutanvaihtoon on muutamia tapoja, joilla sen pystyy tekemään. Kannattaa ehdottomasti tehdä TWS:llä. Ainoa pieni nega IBlle on se, että jos valitset base currency euroiks niin IB laskee väärin oikean voiton/tappion, koska IB käyttää kursseissa päivän eur/usd -kurssia eikä kauppapäivän valuuttakurssia. Varsinkin jos summat ovat suuria niin tästä voi tulla verottajan kanssa ongelmia ja IB:n antamat raportit eivät siten ole oikein muutettuna euroiksi. Tämän takia IB:llä ei suositella päiväkauppaa, sillä jos haluat että verot menevät oikein ja sua verotetaan oikeilla valuuttakursseilla niin sun pitäis pitää excelissä kirjaa kaupoistas ja muuntaa ne oikeilla valuuttakursseilla. Tää on siis hieman työlästä eikä oikein sen arvoista. Varsinkin pitkään holdiin ostettavat osakkeet kannattaa hoitaan suomalaisen välittäjän kanssa tai jonkun joka laskee oikein kurssin. Shorttauksesta ei ole kokemusta.
Lisäyksenä vielä, että aiemmin on pitänyt IBllä ilmoittaa kaupat, osingot ja pääomanpalautukset verottajalle manuaalisesti, mutta mahtaako vuoden alusta tullut verotietojen vaihtosopimus muuttaa tilannetta, että verottaja saisi tiedot suoraan? Kauppalehden "Lynx vai Interactive Brokers" -kannattaa selata läpi.
Duunikokemus on tähän mennessä ylittänyt odotukset. Maanantaina tosiaan avasin pankkitilin ja kävin hakemassa social security numberin. Ehdin myös hieman tutustua deskini treiderihin ja nähdä kaikki kerrokset Susquehannan rakennuksessa. Yhtiö omistaa koko yhdeksän kerroksisen rakennuksen ja turvatoimet ovat tiukkoja. Sain sellasen security-lätkän, jolla pääsee liikkumaan siellä, ja esim. kuvien ottaminen koko rakennuksen sisällä on ehdottomasti kielletty. Päivän hauskin kokemus oli kun seison immigration officerin kanssa juttelemassa ja huomaan yhden vanhemman äijän vilkuilemassa mun suuntaan jonkin aikaa. Se kerää rohkeuden ja tulee juttelemaan "Hey, you are the poker guy. Welcome, I've been looking forward to see you here" ja esittäytyy. Oon jo kätellyt niin montaa uuttaa ihmistä, että nimi menee tällä kertaa ohi kun en keskity. Vastaan vaan semilyhyesti, että kiitti ja kiva olla täällä, enkä sen enempää yritä jatkaa keskustelua. Äijä jatkaa matkaansa ja jossain vaiheessa tuun kysyneeksi immigration officerilta, että kuka toi vanhempi tyyppi muuten oli. Vastaa vähän yllättyneenä, että Jeff Yass, paikan perustaja. Fuck. Tämä on siis se legendaarinen treideri, jota haastatellaan Schwagerin The New Market Wizards kirjassa. Pokerinpelaaja, joka perusti Susquehannan 30 vuotta sitten ja on useiden epävirallisten lähteiden mukaan miljardööri. En jotenkin voinut kuvitellakaan, että tyyppi pöyrisi vieläkin toimistolla. Selvisi, että Jeff tulee vieläkin useita kertoja viikossa duuniin, ja tekee päätökset, jos firmassa halutaan betsata erityisen suuresti jonkun tapahtuman puolesta. Sain pari tuntia myöhemmin korjattua tilanteen, kun löysin hänet trading floorilta ja kävin esittäytymässä uudelleen ja juttelemassa. Hän vaikutti hemmetin chilliltä ja kertoi esim. vanhaa 80-luvun pelitarinaa Vegasista. Halusi haastaa mut pokerissa, ja hyväksyin haasteen. Ainoa ongelma, että haluaa pelata seven card studia, jota mä en ole juurikaan pelannut. Saatiin sumplittua, että half-half, studi ja pot-limit omaha. Tultuani kämpille ostin samantien kindleen Sklanskyn stud-kirjan, jonka yritän saada viikonlopun aikana luettua läpi.
Pari seuraavaa päivää on ollut orientaatiopäiviä. Ollaan tutustuttu mestaan ja henkilökunta pitänyt puheita ja esim. kaikkien deskien vastaavat kertonut omista deskeistään. Niitä on ainakin energy, algo, fixed income, technology, research, government bonds, commodities, index options ja equity options desk:it. Kuulemma ei ole mitään, mitä ei treidattaisi, jos rahaa on tienattavissa. Ei voitu itse vaikuttaa mihin deskiin jouduttiin, mutta mä pääsin equity options deskille kahden muun harjoittelijan kanssa, joista toinen Harvardista ja toinen MITstä. Equity options desk jakautuu eri podeihin, ja meidän podin vastuulla on biotech, healthcare ja jotkut tech-yhtiöt. Equity options desk on kuulemma halutuin deski, ja tämä podi on kuulemma halutuin options deskin sisällä, koska volatiliteetti on näissä osakkeissa keskimäärin isompaa. Jotenkin tulee fiilis, ettei oo sattumaa, että pääsin näin mielenkiintoiseen hommaan. Ainoa negatiivinen asia on, kun selvisi ison osan hommasta olevan market makingia, puhtaan prop tradingin eli spekuloimisen sijasta. Toki spekulointiakin tapahtuu, ja jokaisella treiderilla on limitit paljonko voi ottaa näkemystä, riippuen eri asioista, kuten aiemmasta track recordista ja idean hyvyydestä. Jos idea on tarpeeksi hyvä ja sen saa selitettyä uskottavasti, limiitit nousee. Kuulin myös hemmetisti kaikenlaisia mielenkiintoisia juttuja aiemmista treideistä, mutta firmassa ollaan todella tiukkoja salassapidon kanssa enkä uskalla lähteä kirjoittamaan asioista, joista ei välttämättä saa puhua. Kuulemma huominen on helvetin iso päivä, kun Comey käy todistamassa Trumpia vastaan. Sitä ollaan mietitty kaikista treidivinkkeleistä ja kaikki treiderit tulee olemaan paikan päällä valmiina toimintaan. Trump kuulemma livetwiittaa koko episodin ajan. Muutenkin kerrottiin, että trumpin twiittejä ollaan seurattu tarkasti ja niitä ollaan onnistuttu voitollisesti treidaamaan.
Samurai kirjoitti:
Miten koiran kuljetus Jenkkeihin meni ja tarviko koiran olla karanteenissa kohdemaassa niinkuin joissain maissa on pakollista? Finskiltä kanssa joskus kyselin kun oli talvikämpän hankinta ajankohtaista että onko mahdollista saada yli 8kg koira matkustamoon jos ottaa bisneksestä vaikka pari penkkiriviä koneen edestä. Jonkun verran kävivät neuvonpitoa ja sanoivat että on mahdollista kunhan saadaan varaus tehtyä vain hyvissä ajoin että allergikotkin osaavavat varautua tai tulevat toisella lennolla. Varsin pieni pieni pinnasihan ne on että koiralle ruumassa jotain sattuu mutta kuitenkin ovat rakkaita perheenjäseniä niin ei viitsi turhia riskejä ottaa :)
Joo oli kyl meille suuri stressinaihe. Mielellään oisin ostanu sille oman paikan lentokoneesta mutta ei onnistunut. Toki ymmärrettävää, vaikeaa sitä olisi saada pysymään siinä hiljaa paikallaan, jotta ei häiritse muita matkustajia. Ruumassa pienessä häkissä matkustaminen on varmasti aivan karmea kokemus, varsinkin ekaa kertaa. Jostain luin, että lennoilla kuolinmahdollisuus koirilla ruumassa on about yksi miljoonasta ja tästäkin suurin osa on vanhoja tai/ja lättäkuonoisia rotuja, joilla on valmiiksi hengitysvaikeuksia. Eli loppujen lopuksi nuoren hyväkuntoisen koiran riskit ovat minimaaliset. Onneksi kaikki meni hyvin, vaikka perillä Rockya janotti.
tafin kirjoitti:
IB on paras vaihtoehto tällä hetkellä, tietääkseni sitä käytetään jenkeissä paljon ja monet tuntuvat suosittelevan sitä. Margin tili pitää avata, jotta voi shortata. Avasin 2013 tilin, mutta suljin tänä vuonna lähinnä siksi, että en shorttaa enkä koe, että käyn riittävästi kauppaa, jotta IBstä olisi merkittävästi hyötyä holdisalkussa. Järjestelmät vähän kökköä, mutta hyvin toimii kun opettelee. Rahakin siirtyy takaisin Suomeen 1-2 päivässä.
Valuutanvaihtoon on muutamia tapoja, joilla sen pys...
Kiitos tästä! Tämä projekti jää kyllä kesän loppupuolelle kun tuun takaisin Suomeen, mutta pitää muistaa tsekata näitä tarkemmin silloin.
@Jeans, kuvailujesi perusteella harjoittelu vaikuttaa erittäin lupaavalta. Tulee mieleen hieman Salomon Brothers - Michael Lewisin kirjassa Liar's Poker :) Suosittelen lämpimästi lukemaan mikäli et ole vielä ehtinyt. Vaikka kirjasta ei välttämättä ole suoraa hyötyä, uskon että se voisi auttaa ymmärtämään harjoittelua ja treiderikulttuuria kokonaisvaltaisemmin.
Trumpin twiiteistä - Muistaakseni porukat ovat lähteneet tekemään botteja joiden algot analysoi Trumpin twiittien sisällöstä niihin liittyvät yhtiöt ja sentimentit. Kuulemma on ollut ihan voitokas strategia tähän mennessä. Hauskasti Betfairin oddsit tippuneet jo 2:1 että Trump potkaistaan veks. ennen kuin ensimmäinen kausi on päättynyt. Mitä mieltä porukat ovat - kannattaisiko ottaa pieni näkemys - esim 0,5% salkusta mahdolliseksi hedgeksi?
Teslasta - Ei liity ihan suoranaisesti TSLAn shorttiargumenttiin. Ajattelin että porukoita voisi kiinnostaa Damodaranin pätkä liittyen Teslan ja Solar Cityn diiliin 2016. Ennenkaikkea hauskaa kritiikkiä kahden investointipankin valuaatioihin kyseisistä yhtiöistä. <https://www.youtube.com/watch?v=uR1wbjzPnbc>
Tuntuu, että kolme viikkoa on ihan hetkessä sujahtanut ohi. On ollut tarkoitus päivittää blogia, mutta yksinkertaisesti ollut niin kiire, ettei vaan oo ehtinyt. Duunipäivät on useimmiten 7:30-16:30 eli yhdeksän tuntia, joista kolme on luentoja optioista, "mock trading"ia tai pokerin pelaamista, ja loput kuusi omalla deskillä. Läksyjä tulee lähes joka päivä, ja meille annettiin viisi kirjaa luettavaksi. Menee varmaan pari tuntia päivässä duunipäivän lisäksi läksyihin ja lukemiseen. Tämän lisäksi vielä vartin työmatka per suunta muuttuu ruuhkassa yli puoleksi tunniksi, joten yhteensä duuniin on mennyt se 12h päivässä. Oon yrittänyt mennä ajoissa nukkumaan, että ehtis saada 7-8 tuntia unta, jolloin vapaa-aika on jäänyt vähiin. Pitäisi pikkuhiljaa helpottua, koska luennot loppuu parin viikon kuluttua. Meillä on harjoittelujakson aikana kaksi koetta, joissa testataan luentomatskua ja kirjoja. Eka oli tän viikon maanantaina ja meni nappiin, 75,5p/78p.
Mock tradingia on ehtinyt olla kaksi kertaa ja se ei ole oikein sujunut. Kirjoitan tarkemmin mitä se on tulevassa viestissä. Lyhyesti meitä on 10-15 harjoittelijaa huoneessa ja treideri kirjoittaa taululle lukuja, esim. stock price, strike price ja buywrite, jonka jälkeen pitää mahdollisimman nopeasti laskea päässä put-option arvo ja tehdä sille market. Se, joka huutaa marketin nopeiten voittaa. Sit esim. treideri voi laittaa stock pricen elämään tai tulee tarjous x hintaan combosta, ja uuten informaatioon pitää reagoida mahdollisimman nopeasti. Ihan helvetin stressaavaa.
Harrastin ala-asteella futista ja karatea, mutta en oo koskaan ollut mitenkään erityisen hyvä urheilussa. Koulussa sain aina helposti hyviä arvosanoja, mutta niin sai moni muukin. En oo varma millä luokalla, mutta muistan vieläkin selvästi kun ekaa kertaa alettiin laskea kertotauluja ala-asteella. Muistaakseni kerran viikossa testattiin niitä sillä tavalla, että opettaja otti aikaa ja laskettiin yhteensä sata laskua luvuilla 1-12. Olin aina yli minuutin luokan toiseksi nopeinta nopeampi, mikä tässä testissä on ikuisuus. Silloin tajusin ekaa kertaa, että mussa on jotain ainutlaatuista. Siitä lähtien ylä-aste, lukio ja nyt Hanken on aina tuntunut siltä, että oon kaikista lahjakkain laskemisessa. Aina jos opettaja on laskenut asian, jota en ymmärtänyt, niin en ole tarvinnut ottaa siitä stressiä, koska yleensä on selvinnyt, ettei kukaan muukaan luokasta ole sitä ymmärtänyt. Kun sitten pokerissa vielä pääsin maailman huipulle, takaraivoon on jäänyt ajatus, että onkohan niitä edes olemassa, jotka olisivat matemaattisesti lahjakkaampia.
Se ajatus murskattiin täällä aika helvetin nopeasti. Kuten oon maininnut, suurin osa harjoittelijoista opiskelee matematiikkaa/tietojenkäsittelytiedettä Harvardissa tai MITssä ja sen myös huomaa. Mennään hirveellä tahdilla läpi optioteoriaa, mutta silti kaikki pysyy kärryillä ja luokassa tulee pelkästään fiksuja kysymyksiä. Opiskeleminen täällä on ahdistavaa, kun jotain ei tajua tuntuu silti, että kaikki muut tajuavat sen. Oikeastaan ekaa kertaa joutunut kokemaan tällaista ja ehkä sen takia sen ottaa kovemmin.
Mun deskin molemmilla harjoittelijoilla on samanlaisia kokemuksia peruskoulusta kun mulla. Olleet selkeesti luokan nopeimpia laskemisessa, ja jopa käyneet koulun jälkeen high schoolissa ylimääräistä math clubia. Toinen niistä, Tom, sai stipendin Harvardiin opiskelemaan matematiikkaa. Vaikka ei suostunut tarkkaan kertomaan summia, niin vissiin maksaa yli 60k USD per vuosi ja Bachelorin saaminen kestää neljä vuotta. Tom on yksi Harvard-luokkansa lahjakkaimpia ja myös koko meidän harjoittelijaporukan nopein laskemaan. Mock tradingissa ei vaan ole hänelle mitään jakoa. Jotenkin uskomatonta seurata sivusta miten nopeasti niissä aivoissa klikkaa. Arvioisin olevani ite hieman keskiarvoa huonompi, mikä tällaisessa pelissä johtaa siihen, että hyvin harvoin pääsee tekemään marketia. Luulot omista kyvyistä ovat nopeasti palautuneet maan pinnalle. Oon hieman yrittänyt treenata peliä himassa, mutta pitäisi käyttää siihen enemmän aikaa. Kirjoitan jossain tulevassa postauksessa enemmän desk-hommista, mutta kaiken kaikkiaan täällä on ollut paljon stressaavampaa kun mitä olin odottanut.
Yksi asia mikä hieman lohduttaa on, että suurin osa harjoittelijoista on aivan totaalisia paisteja pokerissa. Niin vaikea ymmärtää, miten tällaisilta matikkaneroilta voi täysin puuttua logiikka ja maalaisjärki pokeripöydässä. Oon yrittänyt muistella aikoja kun ite aloitin pelaamisen ja tullut tulokseen, etten varmasti ollut noin huono. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata niiden kehitystä harjoittelujakson aikana.
Näkymät kämpästä.
Firmalta saatu luettavaa.
University of Pennsylvanian kampusaluetta. Helvetin iso mesta.
Rocky-portaiden juurelta otettu kuva.
Otettiin juna Nykiin viikonlopuksi. Times Square.
Vuokrattiin ens viikonlopuks avoauto ja suunnitelmissa roadtrippi Atlantic Cityyn!
Harrastin ala-asteella futista ja karatea, mutta en oo koskaan ollut mitenkään erityisen hyvä urheilussa. Koulussa sain aina helposti hyviä arvosanoja, mutta niin sai moni muukin. En oo varma millä luokalla, mutta muistan vieläkin selvästi kun ekaa kertaa alettiin laskea kertotauluja ala-asteella. Muistaakseni kerran viikossa testattiin niitä sillä tavalla, että opettaja otti aikaa ja laskettiin yhteensä sata laskua luvuilla 1-12. Olin aina yli minuutin luokan toiseksi nopeinta nopeampi, mikä tässä testissä on ikuisuus. Silloin tajusin ekaa kertaa, että mussa on jotain ainutlaatuista. Siitä lähtien ylä-aste, lukio ja nyt Hanken on aina tuntunut siltä, että oon kaikista lahjakkain laskemisessa. Aina jos opettaja on laskenut asian, jota en ymmärtänyt, niin en ole tarvinnut ottaa siitä stressiä, koska yleensä on selvinnyt, ettei kukaan muukaan luokasta ole sitä ymmärtänyt. Kun sitten pokerissa vielä pääsin maailman huipulle, takaraivoon on jäänyt ajatus, että onkohan niitä edes olemassa, jotka olisivat matemaattisesti lahjakkaampia.
Se ajatus murskattiin täällä aika helvetin nopeasti. Kuten oon maininnut, suurin osa harjoittelijoista opiskelee matematiikkaa/tietojenkäsittelytiedettä Harvardissa tai MITssä ja sen myös huomaa. Mennään hirveellä tahdilla läpi optioteoriaa, mutta silti kaikki pysyy kärryillä ja luokassa tulee pelkästään fiksuja kysymyksiä. Opiskeleminen täällä on ahdistavaa, kun jotain ei tajua tuntuu silti, että kaikki muut tajuavat sen. Oikeastaan ekaa kertaa joutunut kokemaan tällaista ja ehkä sen takia sen ottaa kovemmin.
Mun deskin molemmilla harjoittelijoilla on samanlaisia kokemuksia peruskoulusta kun mulla. Olleet selkeesti luokan nopeimpia laskemisessa, ja jopa käyneet koulun jälkeen high schoolissa ylimääräistä math clubia. Toinen niistä, Tom, sai stipendin Harvardiin opiskelemaan matematiikkaa. Vaikka ei suostunut tarkkaan kertomaan summia, niin vissiin maksaa yli 60k USD per vuosi ja Bachelorin saaminen kestää neljä vuotta. Tom on yksi Harvard-luokkansa lahjakkaimpia ja myös koko meidän harjoittelijaporukan nopein laskemaan. Mock tradingissa ei vaan ole hänelle mitään jakoa. Jotenkin uskomatonta seurata sivusta miten nopeasti niissä aivoissa klikkaa. Arvioisin olevani ite hieman keskiarvoa huonompi, mikä tällaisessa pelissä johtaa siihen, että hyvin harvoin pääsee tekemään marketia. Luulot omista kyvyistä ovat nopeasti palautuneet maan pinnalle. Oon hieman yrittänyt treenata peliä himassa, mutta pitäisi käyttää siihen enemmän aikaa. Kirjoitan jossain tulevassa postauksessa enemmän desk-hommista, mutta kaiken kaikkiaan täällä on ollut paljon stressaavampaa kun mitä olin odottanut.
Hauskaa tarinaa. Tuli muistoja ala-asteajoista, kertotaulun opetteluista ja lahjakkuuden lajeista. En pitänyt itseäni mitenkään lahjakkaana matemaattisesti vaan tuntui että näppärimmät pojat olivat itseäni nopeampia päässälaskussa. Samat tyypit olivat sitten kuitenkin aika onnettomia kun mentiin vaativampiin tehtäviin joissa sai käyttää kynää ja paperia. Omalta kohdalta myös muisto kun yläasteella ensimmäistä kertaa tajusin että luokan tunnollisimmat tytöt saattavat olla itseäni parempia joissakin kielissä. Olet varmasti antanut tasoitusta Harvardin tyypeille pelaamalla vuosia pokeria. Sinua saattaa kiinnostaa tämä video toiselta pelihuipulta (shakki) finanssimaailmaan siirtymisestä https://www.bloomberg.com/news/videos/2017-04-25/the-link-between-chess…;
Millä tavalla Market Maker pystyy vähentämään omaa riskiään jäämisestä väärälle puolelle treidiä suuremmissa kurssimuutoksissa?
Olemalla nopea ja antamalla ohuita laitoja. OTC-listan market makerit 80-90 lukujen vaihteessa toteuttivat lähinnä jälkimmäistä.
Nii ja optiodeskit (josta tässä kai puhuttiin) yleisesti hoitaa sen deltan (allaolevan ostamisen/myymisen) yleensä pois ennen kun lopullinen hinta annetaan. Eli asiakas on tavallaan vastuussa sen osakkeen hintamuutoksista.
Millä tavalla Market Maker pystyy vähentämään omaa riskiään jäämisestä väärälle puolelle treidiä suuremmissa kurssimuutoksissa?
Ajattelin vähän kirjoittaa optioteoriasta ja siitä mitä suurimmaksi osaksi Susquehanna (SIG) tekee, joten saan sopivasti vastattua tähänkin. Tikkeman oli aivan oikeassa, delta hedging on suuressa roolissa. Yritän kirjoittaa niin, että myös ne, joilla ei ole rahoitustaustaa ymmärtäisivät. Jotkut konseptit saattavat olla liian monimutkaisia, jotta pystyisi täällä helposti niitä selittämään. Saatan myös sekoittaa englanninkielisiä termejä sekaan, ettei koko ajan tarvitse googlailla mitä mikäkin on suomeksi.
Optioita löytyy ainoastaan kahdenlaista, call- ja put-optio, joilla saa sitten rakennettua vaikka minkälaisia viritelmiä. Call-optio oikeuttaa osakkeen ostamiseen hintaan K (strike price), mutta ei vaadi sitä. Put-optio oikeuttaa osakkeen myymisen hintaan K (strike price) mutta ei vaadi sitä. Näin ollen option arvo ei voi koskaan olla negatiivinen, sillä voi aina jättää sen käyttämättä. Jos esim. ostaa call-option, jolla on strike price 70$, ja osake päätyy 76$ hintaan kun optio erääntyy, tienaa 6$, sillä saa ostettua 76$ osakkeen 70$ hintaan. Jos osake olisi vaikka päätynyt 66$, olisi jätetty optio käyttämättä eikä hävitty tai voitettu mitään.
Kuusi tekijää vaikuttavat option hintaan:
Osakkeen hinta: Nousee -> call-option arvo nousee ja put-option arvo laskee. Tätä kutsutaan delta-riskiksi.
Strike price: Nousee -> call-option arvo laskee ja put-option arvo nousee.
Implied volatility: Nousee -> call- ja put-option arvo nousee. Haluat mielummin, että 70e osake swingaa 30e ja 100e välillä kun 65e ja 75e, kun saat pitää kaiken upsiden, mutta et häviä mitään downsidesta. Kutsutaan vega-riskiksi.
Time to expiration: Nousee -> call- ja put-option arvo nousee useimmiten. Mitä pidempi aika, sitä todennäköisempää, että osakkeen hinta liikkuu suuremmin.
Osingot: Nousee -> call-option arvo laskee, put-option arvo nousee useimmiten. Option omistaja ei saa osinkoja, mutta osakkeen hinta laskee saman verran osingon kanssa, jolloin optioiden arvomuutokset selittyy ensimmäisellä tekijällä, eli osakkeen hinnalla.
Korkotaso: Nousee -> call-option arvo nousee ja put-option arvo laskee. Tää on vähän monimutkaisempi juttu, joka liittyy siihen, että optiota ostaessa, saa saman pay-offin kun osakkeessa, mutta ei tarvitse laittaa koko rahaa kiinnii. Jotta ei jäisi arbitraasimahista ostamalla optiota ja depoomalla rahat riskittömään korkoon expiration dateen asti, pitää korko ottaa laskuissa huomioon. En lähde tällä kertaa tarkemmin selittämään, voi googlailla jos kiinnostaa.
Näistä kaksi tekijää pysyvät vakiona: strike price ja time to expiration. Kaksi tekijää muodostavat pienet riskit: korkotaso ja osingot. Suurimmat riskit ovat osakkeen hinta ja volatiliteetti.
Jokaiselle optiolle voidaan määrittää delta-arvo, mikä tarkoittaa sitä paljonko option arvo nousee/laskee jokaista osakkeen 1$ muutosta kohden. Vega-arvo taas tarkoittaa sitä paljonko option arvo nousee/laskee jokaista 1% implied volatility muutosta kohden. Implied volatilityn saa laskettua ulos option hinnasta Black-Scholes-mallista. Black-Scholes-malli on optioiden arvottamiskaava, johon laitetaan näiden kuuden tekijän arvot ja se laskee option arvon. Malli oli tärkeä tieteellinen läpimurto, joka keksittiin vasta 1973, ja oli suurin syy Myron Scholesin ja Robert Mertonin taloustieteen Nobel-palkintoon. Miten ihmeessä optioiden hinnoittelussa voi siis vielä olla valueta Susquehannan tapaisille firmoille?
Syy on, että malli olettaa hinnanmuutosten noudattavan normaalijakaumaa. Se on hyvä lähtökohta, mutta liian usein ei pidä paikkansa. Lisäksi vaikka volatiliteetti noudattaisi normaalijakaumaa, volatiliteetin tasoa on mahdoton tietää varmuudella. Juuri tässä SIG tulee mukaan kuvaan. SIG on yksi maailman parhaaita ellei paras Implied volatilityn ja jakauman arvioimisessa. Otetaan vaikka yksinkertaisena esimerkkinä päivä jolloin jonkun osakkeen tulos julkistetaan. Jos osakkeen implied volatiliteetti on vaikka 20, niin se voi helposti olla yli tuplasti korkeampi tuona päivänä. Jos tätä ei otetaa huomioon arvottamismallissa vaan vedetään vaan Black-Scholes arvoilla, otetaan nopeasti dunkkuun optiomarkkinoilla. Olin aina kuvitellut, että optioilla betsataan vaan osakkeen nousun tai laskun puolesta, mutta tuli yllätyksenä miten iso osa betseistä on volatiliteettibetsejä. Yksi esimerkki oli, että treiderin scraper-ohjelmisto löysi tuomioistuimen ilmoituksen siitä, että niiltä on tulossa päätös yhteen riitaan liittyen viikon sisään, kun markkinat odottivat sen tulevan vasta kahden kuukauden päästä. Nykyhetkestä kahden kuukauden päähän optioiden volatiliteetti on siis arvioitu aivan liian alhaiseksi ja optiot hinnoiteltu siten aivan liian halvoiksi -> treideri ostaa kaikki optiot, jotka saa käsiinsä -> 2,5 minuuttia myöhemmin tieto on Bloombergilla ja maailma on adjustoitunut uusilla volatiliteetti-luvuilla ja optio-hinnoilla. Treideri nappasi helpon kuusinumeroisen summan edgeä.
Kyllä, treideri ei tehnyt rahaa, vaan edgeä. Hänen ostamillaan optiolla on viel viikkoja tai kuukausia jäljellä juoksuaikaa, jolloin voi vielä tulla dunkkuun jos runnaa huonosti, vaikka alkuperäinen betsi olisi ollut hyvä. Toki hänen on mahdollista myydä ostamansa optiot takaisin kalliimmalla ja siten varmistaa voitto. Muut eivät tosin osta niitä, ellei hän tarjoa niille pientä edgeä, eikä sitä kannata tehdä, että hyvän treidin jälkeen tekee huonon ainoastaan varmistakseen voiton, vaan tietty pyrkiä maksimoimaan EV.
Market makingissä, mistä suurin osa SIGin voitoista tulee, tehdään juuri jatkuvasti pienien edgejen treidejä. Se perustuu likviditeetin tarjoamiseen palkkiota vastaan. Hyvin monimutkaiset mallit antavat meille option teoreettisen arvon, jonka ympärille tehdään market. Jos oletamme option olevan esim. 2,82 euroa, saatetaan laittaa bid-ask-spreadiksi 2,75-2,90. Suurimmat treidit tulevat kuitenkin brokereiden soittaessa meille kun heillä on iso tilaus. Esimerkiksi markkinoiden bid-ask spread saattaa olla 3-3,2 ja option contracteja on tarjolla molemmin puolin 50kpl (1 option contract=100 optiota). Brokerilla saattaa olla joku iso asiakas, joka haluaa esimerkiksi ostaa 2000 call-optio contractia. Näitä ei mitenkään saa järkevästi ilman price impactia ruudulta, jolloin SIG neuvottelee asiakkaan kanssa hinnan, vaikkapa 3,2 ja luo itse nuo optiot ja myy ne, kun SIGin omasta mielestä optioiden todellinen value on 3,1$. Näin ollen SIG tekee 10 senttiä voittoa jokaista optiota kohden, mikä tekee edgeä 0,1$*2000*100=20000$. SIG kantaa kuitenkin massiivisen riskin 200k call optioiden myymisestä jos osake tai volatiliteetti nousee. Tästä päästään nyt Kekkosen kysymykseen eli suojaamiseen. Oletetaan, että noilla call-optioiden delta-arvo oli 0,55. Tämä tarkoitti siis, että jos osake nousee/laskee dollarilla, option arvo nousee/laskee 0,55$. Delta riskistä pääsee helposti eroon treidaamalla osaketta. Tässä tapauksessa SIG ostaa 0,55*200k=110k osaketta. Jos osake nousee dollarin, SIG häviää 0,55$*200k=110k$ optioiden ostajalle, mutta voittaa saman verran osakepositiossa. SIG on siis hedgeannut osakkeen hintamuutoksen riskin pois. Jäljellä on silti volatiliteetti-riski. Tämän treidin jälkeen SIG pyrkii aktiivisesti ostamaan tämän osakken call optioita markkinoilta, eikä vaadi yhtä isoa edgeä siitä, sillä se saa samalla laskettua riskiään. Toinen tapa vähentää volatiliteetti-riskiä täydellisesti olisi ostaa saman strike pricen put-optiota. Put-call parityn takia (googlatkaa jos kiinnostaa, nyt alkaa olla sen verran pitkä teksti ettei pysty tällä kertaa selittämään) put- ja call-optiot nousevat/laskevat yhtä paljon arvossa volatiliteetinmuutosten takia. Ostamalla toista ja myymällä toista hedgaat siis volatiliteettipositiosi.
Yksi helpompi tapa nähdä tämä on miettiä näitä pay-offeja. Oletetaan sekä osakkeen hinnan olevan 70$. Jos ostat 70$ strike pricen call-option, sulla on sama pay-offi kuin omistamalla osaketta, niin kauan kuin osakkeen hinta on 70$ tai yli. Jos myyt put-option strike price 70$, sulla on sama pay-off osakkeen kanssa kun se laskee alle 70$ jos se laskee 68$, put-option ostaja voittaa 2$, jotka sinä joudut maksamaan hänelle. Sama jonka olisit hävinnyt omistamalla osaketta. Eli siis ostamalla call-option ja myymällä put-option, sulla on identtinen pay-offi osakkeen kanssa ja pelkästään osakkeen hinta-riskiä. Olet siis luonut synteettisen osakkeen. Tätä kutsutaan nimellä combo. SIG pyrkii treidaamaan itsensä comboihin, sillä kun tähän lisätään yksi treidi, osakkeen shorttaaminen, päästään vielä eroon osakkeen hinta-riskistä. Buy call + sell put + short stock kutsutaan reversaliksi. Olet päässyt kokonaan eroon hinta- ja volatiliteetti-riskistä. Näin SIG pienentää huomattavasti riskiään. Jäljelle jää vielä osinko- ja korko-riski. Yksi askel pidemmäksi tästä on vielä jos sulla on esim. tämä strike price 70 combo, niin pyrit vielä treidaamaan itsesi samalla short combo strike price 75 (myymällä 75 strike price call ja ostamalla 75 strike price put). 70 combo - 75 combo = box. Box on vielä reversalia parempi sillä olet päässyt eroon osinko-riskistä ja jäljellä on enää korko-riski. SIGillä on vielä fixed-income deski jolla ne pystyy treidaamaan itsensä eroon korko-riskistä. Toi box vaatisi pidemmän selityksen mutta tästä on jo tullut niin pitkä postaus, että ne joita kiinnostaa voi googlailla siitä enemmän.
Noin muuten duuni sujuu vieläkin hyvin! Mock-trading kulkee paremmin ja tänään oli toka ja myös vika optioteoria-koe. Pitäisi vähän vihdoin helpottua päivät tästä eteenpäin, kun luennot loppui. Kirjoitan ensi kerralla sit vähän enemmän omista puuhailuista täällä. Huomenna Nykiin kun pari frendia tulee moikkaamaan!
Jos oletamme option olevan esim. 2,82 euroa, saatetaan laittaa bid-ask-spreadiksi 2,75-2,90
Poimin taas tekstistä oleellisen. Miksi spreadi olis 8 pykälää ylöspäin mutta vaan 7 pykälää alaspäin? Liittyykö siihen että jos satasella voittaa 50 niin se on +33% mutta jos satasella häviää 50 niin se on -50%, niin että kun mennään alaspäin lähemmäs nollaa niin pykälät ovat jotenkin suhteessa isompia? Tai sitten että kun osakkeet keskimäärin nousevat niin parempi laittaa pikkusen enemmän siimaa ylöspäin kuin alas?
Toinen kiinnostavampi juttu mikä tuli mieleen on että kun vaikuttaa siltä että rahoitusmarkkinoilla voi eri konstein lyödä vetoa vaikka mistä niin jos mä jostain saisin keksittyä ja kaivettua jonkun tiedon tai "varman" hyvin perustellun arvauksen mitä muut eivät ole huomanneet, mutta joka ilmenee kaikille pian, niin maksaisko Suksuhanna tai joku muu firma sellasesta -olettaen että ei ole sisäpiiritietoa tai muuta moraalitonta? Tollasella kun pystyy tekemään riskitöntä voittoa kuten tossa sun esimerkissä.
Vikaks, paljonko Suskuhanna ja Jensin henkilökohtainen hedgefund aikovat panostaa Mayweatherin voittoon McGergorista? Jos oletetaan, for the sake of argument, että kaiken järjellisen tiedon valossa Mayweatherille saa ison ylikertoimen ja että se kerroin johtuisi ainoastaan siitä että tuulipuvut betsaavat huvikseen sydämellä McGregoria ja että kaikkien ammattipelurien rahat eivät riitä korjaamaan kerrointa. (Jos altavastaajalla on 5% mahis ja suosikilla 95% ja kertoimet sen mukaan niin rahaa pitäis tulla vedonlyöntitoimistoon sisään 20 kertaa enemmän suosikille jotta pysyisi balanssi ja vedonvälittäjä ei ota positiota.) Tällöin vedonvälittäjät joutuisivat myymään itselleen raskaasti -EV vetoa suojautuakseen riskiltä tätä vielä enemmän +EV olevasta vedosta. Voisko joku hedgefund ottaa position tollaseen urheilutapahtumaan jos pystyisi ihan urheilutiedon ulkopuolisilla asioilla perustelemaan +EV betsin?
Moikka Jens ja muut tätä keskustelua lukevat. Anteeksi jo etukäteen hieman offtopic, koska sun blogihan tämä on.. Luin keskustelun läpi ja totesin, ettei muualla taida olla parempaa paikkaa kysyä, jos tästä olisi apua muillekkin uusille.. Aloitin sijoittamisen vastikään, mutta nyt on tilanne se, että säästöjä on alkanut kertymään ja ne olisi tarkoitus tuutata salkkuun.
Mitkä olisivat parhaita kirjoja Sinun mielestäsi sijoitus- ja talousaiheista? Vaikuttaa siltä, että olet lukenut noita kirjoja useammankin (:D). Löytyyhän noita netistä iso läjä, joista voisi muutaman tilata aina kerralla. Nuorelle äijälle käy vaan toi kymmenkunta +100e maksavien kirjojen ostaminen perkeleen kalliiksi, siksi pyysin apua Sinulta.
Lähtökohtaisesti tarvitsisin tietoa (ensisijaisesti suomeksi) salkunrakennuksesta ja ylipäätänsä osakemarkkinoista. Otan muidenkin vastauksia lämmöllä vastaan vaikka YV:llä (jos sivulta sellainen löytyy). (++pokeria olen välillä pelaillut myös, palautus ollut vain 100% luokkaa, niin jos siihenkin yhden opuksen saisi vinkiksi).
