Itsellä mutu pitkältä ajalta, että ylipäätään ei ymmärretä juuri ollenkaan bonkimarkkinan hinnan muodustumista tai jos ymmärretään, niin sitä ei huomioida juuri mitenkään ellei joku special case ala intrum.
Aika varovainen (/heikko) tosiaan toi oiheistus 2025. Olisikohan tarkoituksellakin siivottu pöytää ennen uuden toimarin kautta ja olisko ne pohjat viimeinkin ollut tossa tulosjulkistuksen kohdalla:
Aika heikkotasoinen juttu taas Salkunrakentajalta. Ohjeistus oli itse asiassa aika vahva ja esim. OP odotti ennen raporttia vuodelta 2025 0,35€ operatiivista tulosta per osake mukaan luettuna hybridin kulut. Ohjeistuksessa vertailukelpoinen lukema oli sitten 0,41-0,53. Citycon (tai EPRA) muutti käyttämiään termejä tälle vuodelle.
"Näkymissä vuodelle 2025 Citycon arvioi osakekohtaisen operatiivisen tuloksen (EPRA EPS) olevan 0,41-0,53 euroa ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen ilman hybridikorkokuluja 0,60-0,72 euroa. Viime vuonna osakekohtainen operatiivinen tulos oli 0,62 euroa."
Nyt tänä vuonna kun puhutaan operatiivisesta tuloksesta per osake, on mukana myös automaattisesti hybridin kulut. Viime vuotisessa vastaavassa termissä näitä ei ollut (0,62€) ja nyt sitä termiä vastaa tuo "osakekohtainen operatiivinen tulos ilman hybridikorkokuluja". Selvästikään Salkunrakentajan kirjoittaja ei tätä ymmärrä eikä lukijaan jos ei ole asiaan perehtynyt.
Eli viime vuonna tehtiin operatiivista tulosta per osake sisältäen hybridin kulut 0,49€/osake ja nyt ohjeistetaan 0,41-0,53€/osake. Se on mielestäni vahva ohjeistus suhteessa odotuksiin, divestointeihin, kasvaviin korkomenoihin ja osakekurssiin. Mielestäni markkina pelästyi enemmänkin luottoluokituksen puolesta alaskirjausten, myöhästettyjen divestointijen ja toteutuneiden kauppahintojen vuoksi.
No ei ehkä euromääräisesti kasva enää tänä vuonna, mutta suhteessa tuottoihin siinä määrin, että aiheuttaa painetta tuonne operatiiviseen osakekohtaiseen tulokseen. Cityconille juuri euribor ei ole kovin tärkeä korko, kun bondien hinnoittelu pohjautuu enemmän noihin esim. 5-7 vuoden koronvaihtosopimuksiin (+marginaali), jotka ovat laskeneet sieltä 3,5%->2,2%, mutta ovat selkeästi korkeammalla kuin aikana ennen koronaa. Vieläkin niitä matalakorkoisia bondeja vaihdellaan korkeakorkoisempiin, mutta toki absoluuttinen velan määrän pieneneminen pienentää euromääräisiä korkokuluja.
