Olen sijoitellut OP:n kauttapääasiassa osakkeisiin. Kuitenkin sijoittaminen on ollut todella vähäistä mutta olen miettinyt parempaa alustaa. Plus500 kin olen kokeillut, erityisesti se vipu vaikutus oli mielenkiintoinen. Onko nortnetissä kyseistä ominaisuutta? Kannattaako tuollaista käyttää vai pysyä perinteisessä osakesijoittamisessa? Opiskelijana kuitenkin sijoittaminen on vähäistä mutta pääomaa on kertynyt jonkin verran. Pystyykö OPsta siirtämään osakkeet Nortnettiin?
Mistä löytyy parhaat tiedot ETF sijoittamisesta?
Onko tiedossa valmista esim.excel pohjaa sijoitusten seurantaan?
Miten lasket historiallisen P/E:n, jos P/E:issä kova hajonta?. Lasketko vain keskiarvon?
P/E-luku lasketaan kuten tiedät, oman pääoman markkina-arvo jaettuna tuloslaskelman nettotuloksella, joka on tuottoa omalle pääomalle. Jakajan yläpuolella voidaan käyttää päivän hintaa, kvartaalin keskimääräistä hintaa tai vuoden keskimääräistä hintaa tai jotain korvaavaa lukua kerrottuna kyseisellä hetkellä olevat osakkeet tai olemassa olevat osakkeet + optioista ja warranteista todennäköisesti realisoituvat osakkeet (optiolla tai warrantilla on arvoa jos markkinahinta > option / warrantin realisoimishinta). Englanniksi nuo kulkevat sanoilla “outstading shares” ja “diluted shares”.
Jakajan alapuolella olevaa lukua, tilikauden nettotuloksena, voidaan P/E-luvussa käyttää viimeisen tilikauden nettotulosta tai liukuvaa 12kk nettotulosta. Jos laskee liukuvalla 12kk tuloksella, esimerkiksi 2015/Q2-2016/Q2, kannattaisi nettotulokselle hinta laskea osavuotisraportin ilmoittamisen jälkeen, koska silloin kvartaalin nettotulos on markkinoiden tiedossa, jolloin uusi tieto heijastuu markkinahintaan.
P/E-lukuun liittyy ainakin kolme ‘ongelmaa’. Markkina-arvo heijastelee yrityksen tulevaisuuden näkymiä ja nettotulos heijastaa laskentaperiodinsa tuottoja ja kuluja, jolloin se soveltuu yrityksille, joiden tulevaisuus näyttää samalta kuin läheinen menneisyys, esimerkiksi Kesko olisi tällainen, koska suomalaiset ostavat makkaraa ja kaljaa tasaisesti riippumatta talouden suhdanteista (nämä voivat olla lievästi myös kääntäen verrannollisia). Toinen ongelma liittyy siihen tosiasiaan, että läheskään kaikki yritykset eivät tee positiivista nettotulosta tilikaudella, mutta markkina-arvo ei häviä olemattomiin, koska markkinat uskovat yrityksen tekevän nettotulosta tulevaisuudessa. Kolmas ongelma liittyy tapaan, jolla yritykset pitävät kirjaa liiketoiminnastaan. Tilikauden nettotulos muodostuu tilikaudelle kuuluvista tuotoista ja kuluista. Tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut määrittyvät kirjanpidon sääntöjen avulla, jotka ovat enemmän tai vähemmän triviaaleja ja yrityksillä on näiden sääntöjen soveltamisessa hieman päätösvaltaa. Kaksi pätevää kirjanpitäjää pääsevät erilaiseen nettotulokseen saman yrityksen samasta tilikaudesta pienellä hajonnalla. Sen takia pyrin näkemään tuloslaskelman ‘taakse’ liiketoimintaan, jolloin voin muodostaa kuvan paljonko yritys todella ansaitsee nyt ja tulevaisuudessa.
En laskisi keskiarvolla P/E-lukua, koska tappiota tekevä yritys saisi miinusmerkkisiä lukuja ja yritys joka pompottelee miinusmerkkisten ja plusmerkkisten P/E-lukujen välillä voisi päätyä negatiiviseen, nollaan tai pieneen positiiviseen lukuun, mikä ei kuvasta todellisuutta. Jättämällä pois negatiiviset luvut tekee jotain ihan muuta kuin laskee keskiarvo P/E-lukua, enkä tekisi sitäkään.
Lyhyesti: En tiedä millä tavalla laskisin, enkä pyrikään laskemaan historiallisia P/E-lukuja, enkä suosittele muidenkaan laskevan.
Jos haluaa jostain syystä laskea keskimääräistä arvostustasoa tulokselle, niin kannattaa kääntää P/E -> E/P. Tällöin keskiarvo toimii vaikka tulos olisi välillä lähellä nollaa tai negatiivinen.
Jos plus500 tai markets.com nostaa voittoja tai saa osinkoa niin meneekö tiedot automaattisesti verottajalle vai pitääkö itse pitää kaikesta kirjaa että saa veroilmoitukseen ne merkitä? Ymmärtääkseni ainakin nordnetin kautta tiedot menee verottajalle. Meneekö kaikista EU tarjoajista tiedot automaattisesti vai onko muilla ollut jotain ongelmia?
Elikkä lahjana saadut noin 20k€ on sijoitettu n. 20 vuotta sitten rahastoihin ja ovat tuottaneet 12k€. Rahastot joita on käytetty on kohtuullisen hintavia 2-2.1% kuluilla ja mielellään vaihtaisin index-rahastoihin pienemmillä kuluilla (0,6-0,9%). Rahoja ei ole tarpeellista nostaa käyttöön vähintään 15v.
Onko verotukselliset syyt huomioon ottaen järkevää lähteä vaihtamaan? Mielessäni on siis veroihin menetettävän summan vipuvaikutus pääomassa suhteessa pienemmistä kuluista saatavaan hyötyyn. Varat eivät ole olleet vakuutuksen sisällä joten verot vaihdettaessa valitettavasti realisoituu, toisaalta ne realisoituvat joka tapauksessa jossakin vaiheessa.
Elikkä lahjana saadut noin 20k€ on sijoitettu n. 20 vuotta sitten rahastoihin ja ovat tuottaneet 12k€. Rahastot joita on käytetty on kohtuullisen hintavia 2-2.1% kuluilla ja mielellään vaihtaisin index-rahastoihin pienemmillä kuluilla (0,6-0,9%). Rahoja ei ole tarpeellista nostaa käyttöön vähintään 15v.
Onko verotukselliset syyt huomioon ottaen järkevää lähteä vaihtamaan? Mielessäni on siis veroihin menetettävän summan vipuvaikutus pääomassa suhteessa pienemmistä kuluista saatavaan hyötyyn. Varat eivät ole olleet vakuutuksen sisällä joten verot vaihdettaessa valitettavasti realisoituu, toisaalta ne realisoituvat joka tapauksessa jossakin vaiheessa.
Veroa olisi menossa 12t voitosta 30% (oletuksella että ei merkittäviä muita pääomatuloja samalle vuodelle) eli 3600 eur, ja sun vaihtoehdot olisi joko a) jatkaa nykyisiä rahastoja 32k pääomalla tai b) vaihtaa uusiin rahastoihin/osakkeisiin verojen jälkeen 28,4k pääoma. Vaikka sijoitushorisontti olisi 5v eikä 15v, vaihtaminen olisi imo itsestään selvästi paras vaihtoehto, koska nuo >2% kulut ovat varmasti yli kolmanneksen nykyisten rahastojen tuotto-odotuksesta ja melko varmasti nykyiset rahastot ovat tuotto-odotukseltaankin huonompia kuin suorat osakeindeksit. Saamasi tuottohan on ollut aivan mitätön, jos sijoitukset on tehty n. 1996 aikoihin (erittäin edullinen ajoitus, jos pörssiin meni tuolloin sisään) ja kokonaistuottosi 20v ajalta on vain vähän yli 50%.
Elikkä lahjana saadut noin 20k€ on sijoitettu n. 20 vuotta sitten rahastoihin ja ovat tuottaneet 12k€. Rahastot joita on käytetty on kohtuullisen hintavia 2-2.1% kuluilla ja mielellään vaihtaisin index-rahastoihin pienemmillä kuluilla (0,6-0,9%). Rahoja ei ole tarpeellista nostaa käyttöön vähintään 15v.
Onko verotukselliset syyt huomioon ottaen järkevää lähteä vaihtamaan? Mielessäni on siis veroihin menetettävän summan vipuvaikutus pääomassa suhteessa pienemmistä kuluista saatavaan hyötyyn. Varat eivät ole olleet vakuutuksen sisällä joten verot vaihdettaessa valitettavasti realisoituu, toisaalta ne realisoituvat joka tapauksessa jossakin vaiheessa.
Veroa olisi menossa 12t voitosta 30% (oletuksella että ei merkittäviä muita pääomatuloja samalle vuodelle) eli 3600 eur, ja sun vaihtoehdot olisi joko a) jatkaa nykyisiä rahastoja 32k pääomalla tai b) vaihtaa uusiin rahastoihin/osakkeisiin verojen jälkeen 28,4k pääoma. Vaikka sijoitushorisontti olisi 5v eikä 15v, vaihtaminen olisi imo itsestään selvästi paras vaihtoehto, koska nuo >2% kulut ovat varmasti yli kolmanneksen nykyisten rahastojen tuotto-odotuksesta ja melko varmasti nykyiset rahastot ovat tuotto-odotukseltaankin huonompia kuin suorat osakeindeksit. Saamasi tuottohan on ollut aivan mitätön, jos sijoitukset on tehty n. 1996 aikoihin (erittäin edullinen ajoitus, jos pörssiin meni tuolloin sisään) ja kokonaistuottosi 20v ajalta on vain vähän yli 50%.
Kannattanee myydä rahastot tammikuussa, jolloin saat tuon veroon menevän 3600€ sijoitettua melkein kahdeksi vuodeksi ennenkuin verot tulee maksuun.
Veroa olisi menossa 12t voitosta 30% (oletuksella että ei merkittäviä muita pääomatuloja samalle vuodelle) eli 3600 eur, ja sun vaihtoehdot olisi joko a) jatkaa nykyisiä rahastoja 32k pääomalla tai b) vaihtaa uusiin rahastoihin/osakkeisiin verojen jälkeen 28,4k pääoma. Vaikka sijoitushorisontti olisi 5v eikä 15v, vaihtaminen olisi imo itsestään selvästi paras vaihtoehto, koska nuo >2% kulut ovat varmasti yli kolmanneksen nykyisten rahastojen tuotto-odotuksesta ja melko varmasti nykyiset rahastot ovat tuotto-odotukseltaankin huonompia kuin suorat osakeindeksit. Saamasi tuottohan on ollut aivan mitätön, jos sijoitukset on tehty n. 1996 aikoihin (erittäin edullinen ajoitus, jos pörssiin meni tuolloin sisään) ja kokonaistuottosi 20v ajalta on vain vähän yli 50%.
Kannattanee myydä rahastot tammikuussa, jolloin saat tuon veroon menevän 3600€ sijoitettua melkein kahdeksi vuodeksi ennenkuin verot tulee maksuun.
Toimeksiannon kerkesin jo tekemään, joten en koko hyötyä verotuksessa tajunnut hyödyntää.
Koko pääomaa ei ole sijoitettu kokonaan silloin 20v sitten vaan hieman yksinkertaistin. Lahjana saamani varat ovat haluttu antaa ilman verovelvollisuutta, joten tullut pienemmissä osissa --> tuotto ei ole ollut aivan yhtä vaatimatonta vaikka paskaa ollutki. Omat töherryslaskut myös samaa mieltä että ei kauaa mene että on kannattava vaihdos. Kiitos vinkeistä!!
olisi mukava jos joku kokeneempi viitsisi avata osakeannin salaisuuksia alottelijalle.
On olemassa yhtiö Y, jonka annissa "yleisöannin" osakkeiden määrä on 100 000. Sijoittajat kuitenkin "ylimerkitsevät" osakeannin ja merkitsevät 140 000 osaketta. Kuinka nämä osakkeet sen jälkeen jaetaan?
Henkilö A on merkinnyt 1000 kpl, B 5 000kpl, C 30 000, D 44 000 ja E 60 000.
Kaikille tasan systeemi = Tällöin A saisi 1000 kpl, B 5 000 kpl, C 30 000, D ja E 32 000
vai
suhteellisesti =
A on merkinnyt 1 000/ 140 000 *100 000 = 714 osaketta
B on merkinnyt 5 000/ 140 000 *100 000 = 3 571 osaketta
C on merkinnyt 30 000/ 140 000* 100 000= 21 429 osaketta
D on merkinnyt 44 000/ 140 000 *100 000= 31 429 osaketta
E on merkinnyt 60 000/ 140 000 *100 000= 42 857 osaketta
Mitään yleistä tapaa ei ole, toimintamalli löytyy antiesitteistä. Aika yleiseltä on näyttänyt malli jossa kaikille jaetaan ensin tiettyyn minimimäärään asti osakkeet tasan, ja sen yli ylimerkintöjen suhteessa.
Verovähennysjutun innoittamana kysyisin maksettujen osinkojen ilmoittamisesta. Eli tiedot ei mene ulkomaisen välittäjän tapauksessa suorilta verottajalle ja haluaisin välttää jokaisen maksun näpyttelyn erikseen sähköiseen veroilmoitukseen. Onko tähän joku hyväksytty kikka kolmonen? Esim. jos osinkoja voi niputtaa valtioittain / firmoittain, vähenisi näpertely jonkin verran.
Osakkeiden myynnistä kysymys, sehän ei mulla ole vielä aiheellista... mutta mietiskelin asiaa hiukan. Sori jos tää kuulostaa hiukan tyhmältä, mutta yritän opiskella alkeita tässä:
Saan vaikka täältä vinkin että firman X osake on halpa 1€ hinnallaan ja nousua näkyvillä....
Jos ostan miljoona kpl, 1 € hintaista osaketta ( no tälläisia rahojahan mulla ei tietenkään ole ! ) käyttäen tähän 1000000€. Tämä vinkattu osake, joka viikossa tuplaa syystä tai toisesta arvonsa ollen sitten Kauppalehden sivuilla arvoltaan tasan 2€. Silmissäni kiiluu €$£ kasa....
Painan MYY nappia koko kasalle, KUKA ne sitten oikeasti ostaa ? Jos kyseessä on siis noinkin iso lasti ? Ja saanko niistä siis sen 2€/kpl? Voiko käydä niin ettei ostajaa sitten löydykään ? Kaikille osakkeille jos on iso erä. Vai löytyykö ostaja aina ? Varsinkin jos kyseessä on esim joku ei niin aktiivinen liikkuva osake ? Pienemmät erät (kai) löytää ostajansa aina ? Vai tapahtuuko noin ison erän myynti esim erissä ? Firma Y ostaa 20% kasastani ja firma Z 75% ja sijoittaja Seppo loput 5% ? Ja hinta voi vaihdella etten saisikaan tasan 2€/kpl, vaan joka ostaja tarjoaa hiukan eri summia ?
Kauppalehden ja itse pörssinkin nettisivuilla näkyvä hinta on viimeisimmän toteutuneen kaupan hinta. Periaatteessa tämä voi olla jopa yksittäisen osakkeen kauppa. Lisäksi sivuilla näytetty hintatieto ei ole reaaliaikainen (tyypillisesti viive on ~15 min). Välittäjältä saa myös ajantasaisen hintatiedon, mutta siitä voi joutua maksamaan erikseen.
Varsinainen osakekauppa menee osto- ja myyntitarjousten perusteella. Eli jokainen kauppa vaatii voimassaolevan ostotarjouksen toteutuakseen. Koko myyntierän ei tarvitse mennä kerralla vaan siitä voidaan myydä osa kerrallaan eri ostajille(*). Osakkeet joille ei myyntitarjouksen erääntymiseen mennessä (tyypillisesti pörssipäivän loppu) löytynyt ostajaa jäävät salkkuun myytäväksi toisella kertaa.
Eli tossa sun miljoonan osakkeen esimerkissä voisi käydä esim. niin että firma Y ostaa 10000, firma Z 50000 ja Seppo 1000 osaketta 2€ hinnalla. Ja kauppapäivän päätteeksi sinulle jäisi vielä 939000 osaketta.
Oikealla alhaalla kohdassa "TRADES" on lista viimeisimmistä toteutuneista kaupoista ja kohdassa "ORDER DEPT" viimeisintä kauppahintaa lähimpänä olevat osto- ja myyntitarjoukset. Nämä tiedot näkyy jälleen viiveellä ja päivittyvät vain pörssin ollessa auki.
(*) Tarjoukseen voi myös halutessa määritellä että erä on myytävä kerralla tai kauppaa ei synny.
Mulla on kiinni 1miljoona vaikka Talvivaarassa, tms ei niin populaarissa paperissa. Tulee rahan tarve, pakko myydä kaikki, mutta kukaan ei olekaan kiinnostunut mun lapuistani ? Miten mun käy ? Putoaako lappuni arvo koko ajan alemmas, kunnes joku ne ostaa ? Eli haaveissani se millin kasa onkin enää 500 000 ?
Ja sitten kun kovasti nyt puhutaan osingoista ja keväästä, jos katson osinko taulukkoa, Fortum maksaa % paljon. Onko ihan normaalia ostaa iso kasa Fortumia ennen osinko päivää, kuitata ne osingot, ja hetken päästä ( kurssien noustua edes vähän yli ostohintani ) myydä ne pois ? Ns pikavoittojen kiilto silmissä ?
Kiitos muuten jo ennakkoon, olen täältä paljon hyviä vinkkejä ja ohjeita saanut. Ja ihastelen vastausten asiallisuutta. Siitä nostan hattua Teille tietävämmille.
Moi,
Epälikvidien lappujen kohdalla (alhainen päivävaihto, iso spreadi), iso myyntitoimeksianto johtaa normaaleissa olosuhteissa merkittävään kurssilaskuun. Vaihtoehtoja sinulla on käytännössä kaksi 1) Pyrit myymään omistuksesi useampien päivien tai viikkojen aikana 2) olet yhteydessä välitysliikkeeseen/pankkiin, joka neuvottellee ns. "blokkimyynnin" suoraan yhden tai useamman asiakkaansa kanssa. Blokkimyyynnissä myyt koko mäjäyksen alle markkinahinnan pankin asiakkaille.
Osinkojen kohdalla niiden irtoamisen pitäisi - ilman muuta liikettä markkinassa - näkyä suoraan osakekurssin laskuna. Se, ovatko markkinat jo laskeneet sisään osingon irtoamista vai ei, on sitten ennen kaikkea aposteriori argumentointia osingon irtoamisen jälkeen tapahtuvaa kurssireaktiota tulkittaessa.
Minä en osaa neuvoa kannattaako osakkeita pilkkiä osingot mielessä.
Mulla on pari betsiä Puolaan ja Turkkiin Degiron kautta. Kaupankäyntikulut min 5-10€ luokkaa, säilytysmaksu 3€/vuosi/markkina.
Kiitti paljon, kävin aika monta muuta nettimeklaria ja suomalaista pankkia läpi mutta mikään niistä ei tarjonnut Puolaa. (tai no Danskessa oli, mutta niillä oli sen verran nihkeät kulut pelkästä holdaamista, 100€/v, et jätin väliin.)
Olen Macaossa pokerireissulla. Taistelutoverini on lähettänyt täällä minulle kolme tekstiviestiä. Yhteensä niitä on tullut nyt 25 kappaletta. Olen vakuuttunut, että juuri tämä kaverini ei heroiinipöllyissään lähettele kolmea samaa viestiä uudestaan ja uudestaan. Asialle ei voine tehdä muuta kuin lainata jostain rahaa seuraavan puhelinlaskun maksamiseen?
P.S. Valitettavasti kaverini on varakkaampi, joten mie meen ensin poikki vastaanotettuihin tekstareihin. Mutta kai niitten lähettäminen on sentään kalliimpaa? Tosin sen puhelimessa ei näy lähetettyinä kuin kolme plus yksi, joka ei lähtenyt.
Olen Macaossa pokerireissulla. Taistelutoverini on lähettänyt täällä minulle kolme tekstiviestiä. Yhteensä niitä on tullut nyt 25 kappaletta. Olen vakuuttunut, että juuri tämä kaverini ei heroiinipöllyissään lähettele kolmea samaa viestiä uudestaan ja uudestaan. Asialle ei voine tehdä muuta kuin lainata jostain rahaa seuraavan puhelinlaskun maksamiseen?
P.S. Valitettavasti kaverini on varakkaampi, joten mie meen ensin poikki vastaanotettuihin tekstareihin. Mutta kai niitten lähettäminen on sentään kalliimpaa? Tosin sen puhelimessa ei näy lähetettyinä kuin kolme plus yksi, joka ei lähtenyt.
Vastaanotetut viestit eivät maksa mitään, tai ainakaan millään operaattorilla joita itse olen käyttänyt. Näin sanotaan esim Elisan hinnastossa "Tekstiviestien vastaanotto on maksutonta kaikissa maissa" Todennököisesti lähettäjältä peritään vain kolmen tekstiviestin hinta. Tukiasema ei jostain syystä saa kuittausta että viesti on mennyt perille, vaan jatkaa yrittämistä.
Piti rekisteröityä ihan kysyäkseni: Millä ohjelmistoilla palstan aktiivisemmat sijoittajat pitävät kirjaa kaupoistaan ja sijoituksistaan? Avatkaa samalla millä / missä valuutoissa käytte kauppaa ja onko teillä useampia seurattavia salkkuja / välittäjiä.
EDIT: Tarkennetaan vielä, että kysymys lienee relevantti vain niille, jotka käyttävät useampaa välittäjää. Yhdellä välittäjällä seuranta onnistuu parhaimmillaan välittäjän omilla työkaluilla ja raportoinnilla. Itsellä salkut kahdella suomalaisella välittäjällä (Nordnet, Nordea) sekä Interactive Brokersissa. Kokonaiskuvan seuranta ja erityisesti tulevien veroseuraamusten kanssa kartalla pysyminen alkaa olla kauppamäärien kasvaessa olla hankalaa. Kauppaa tulee käytyä osakkeilla, ja lisäksi jenkkipörsseissä optioilla, etf:llä ja bondeilla.
START OF VOLATILTY HALT AUCTION PERIOD: ORDER BOOK REG1V IN MARKET OMX HEL EQUITIES INTRADAY CROSS CCP AT 09:21:32.501
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni kaupankäynti osakkeella on keskeytetty joksikin aikaa rajun kurssimuutoksen johdosta. Volatility halt lienee kieliopillisesti oikein.
Jos ei löydy itselleen sopivaa sijoitusinstrumenttia osakkeen (Ruotsi) kurssin laskulle, mistäköhän olisi järkevin kysellä? Tai siis ei löydy mitään valikoimaa, eikä kiinnostaisi suoraan shortata. Mitä tehdä?
Vai onko edes vaihtoehtoja kun ei lyö heti satoja donia kiinni. Kärsitäänkö tässä kurssilaskusta sitten?
Piti rekisteröityä ihan kysyäkseni: Millä ohjelmistoilla palstan aktiivisemmat sijoittajat pitävät kirjaa kaupoistaan ja sijoituksistaan? Avatkaa samalla millä / missä valuutoissa käytte kauppaa ja onko teillä useampia seurattavia salkkuja / välittäjiä.
EDIT: Tarkennetaan vielä, että kysymys lienee relevantti vain niille, jotka käyttävät useampaa välittäjää. Yhdellä välittäjällä seuranta onnistuu parhaimmillaan välittäjän omilla työkaluilla ja raportoinnilla. Itsellä salkut kahdella suomalaisella välittäjällä (Nordnet, Nordea) sekä Interactive Brokersissa. Kokonaiskuvan seuranta ja erityisesti tulevien veroseuraamusten kanssa kartalla pysyminen alkaa olla kauppamäärien kasvaessa olla hankalaa. Kauppaa tulee käytyä osakkeilla, ja lisäksi jenkkipörsseissä optioilla, etf:llä ja bondeilla.
Moi, minulla on aika samanlainen rakenne kuin sinulla eli suomalaisia ja ulkomaisia välittäjiä, eri valuuttoja ja samat instrumentit (ei bondeja).
Käytän itse kirjanpitoon ja seurantaan itse tehtyä Google Sheets -taulukkosysteemiä, johon siirrän aika ajoin käsin dataa välittäjien Excel-muotoisista raporteista. Jokaista kauppaa ei tarvitse kopioida erikseen, vaan kaikki uusien kauppojen tiedot yhdellä copy-pastella. Päiväkohtaiset valuuttakurssit on tarkoitus noutaa automaattisesti, joskin tämä vielä vähän kehitteillä. Seurantaa varten on sitten erilaisia yhteenvetoja, kuten realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot, keskimääräinen vuosituotto, sektorijakaumat ym.
Mitä mieltä vaateyrityksistä sijoituskohteena? Onko kivijalkakaupoilla enää mitään tulevaisuutta, kun palvelut tuntuvat olevan laadukkaampia verkkokaupan puolella. Esimerkiksi H&M osake laskenut vuodessa 22% ja Zalando noussut 39%.
Voinko vähentää ulkomaisista osakkeista syntyneitä myyntitappioita kotimaisista myyntivoitoista? Tai siis vähentääkö verottaja ne automaattisesti, jos tämä on mahdollista...?
Sori ko nälissään impulsiivinen olo mut miten vitussa saan lisättyä tänne näkyvän kuvan???
Oon upannu aijaa.com -palveluun kuvan jota yrittänyt tänne ton Kuva -toiminnon kautta vaikka miten lisätä mut en saa sitä näkyviin tänne foorumille...?
Esikatselussa tulee sellainen pieni vihreä ikoni vaan.
