Osakkeiden markkintatuotto on vaihtoehto kaikkiin sijoituksiin.
Itse käytän vipua paljon levollisemmin mielin tasaista kassavirtaa suhdanteessa kuin suhdanteessa tuottaviin kohteisiin, kuten asuntoihin, kuin osakemarkkinoille. Tämä on myös fiilispuolen juttuja, eikä minulla ole kaiken kattavaa tilastoa tätäkään kommenttia tukemaan:)
Ymmärrän, että tämä oli vähän suoraviivaistettu vastaus ja olet perehtynyt riskeihin, mutta uskoisin tuon olevan monien argumentti ja ehkä hieman liikaa tuudittaudutaan tasaiselle kassavirralle. Suomessa pienten asuntojen kohdalla toki yhteiskunta takaa kassavirran monien asuntojen osalta kaikissa suhdannetilanteissa, mutta silti mielestäni Jeansin kirjoittama yhden asunnon suurempi riski suhteessa REIT:iin on aika kiistaton, jos riskinä pidetään arvon heiluntaa. Yksittäiselle asunnollehan voi tapahtua mitä vaan. Vuokralainen muuttua ongelmalliseksi, yllättäviä kuluja, yliopisto muuttaa kaupungista, asumistukijärjestelmää muutetaan, asuntotuotantoa juuri k.o. alueella lisätään jne. Uskoisin REIT:ien myös pystyvän hankintaan alle markkinahinnan, jos markkinahintana pidetään yksittäisen asunnon kauppahintoja.
Oliko muuten vuokrataulukkosi nimellisvuokria vai reaalivuokria? Oletan nimellisiä, koska muuta ei ollut mainittu. Silloin 90-luvulla näyttäisi vähän reaalisesti laskevan. Ei toki merkittävää, mutta uskoisin, että suurin osa vuokrasopimuksista on pysynyt voimassa ja uudet neuvotellut vuokrat ovat voineet laske taulukon näyttämää selkeästi enemmän.
Monesti noteeraamattomuutta pidetään riskejä alentavana tekijänä muutenkin kuin vakuuksien kannalta. Esim. että omistetaan se ainoa vielä vuokrattu asunto koko seudulla ja kassavirtaa tulee, niin arvo on edelleen hankintameno.
Tuo vuokratilasto ei ole minulle vakiotyökalu jota käytän, enkä siten osaa ottaa kantaa sen ongelmakohtiin. Se oli ensimmäinen tilasto mikä googlettamalla osui eteen:) luulisin että siitä ajatuksen saa kuitenkin kiinni, vaikkei se mitään täydellistä kuvaa asiasta antaisikaan.
Oletan, että itse tarkoitat sillä jotakuinkin tätä, ja erityisesti poikkimenemisen mahdollisuutta?
Enpä oikeastaan. Oletin että itse viittaat riskillä tuohon poikkimenemisen mahdollisuuteen, kun viittasit pankin realisointimahdollisuuteen ym., joten käänsin keskustelua enemmän siihen suuntaan.
Taloustieteitä olen itsekin lukenut, joten jonkinlainen käsitys riskin teoriasta itsellänikin on ja tiedän että sinullakin on, niin minulla ei ole tuohon teoreettiseen keskusteluun lisättävää. Siitä olen samaa mieltä että asuntojen hinnat heiluvat, joten siinä mielessä riskiä toki on. Kassavirta- ja vuokratuottopuolella taas mielestäni heiluntaa ei juurikaan esiinny, mikäli sijoittaja tietää mitä on tekemässä, jolloin tuo hintojen heilunta ei pitkäjänteistä sijoittajaa juuri mitenkään hetkauta.
Varmaan oma näkemykseni on tässä tullut jotakuinkin esiin, joten en minäkään jatka blogin spämmäämistä tilastonyansseilla yms. tämän enempää.
Kun aloitin tän blogin tarkoitus oli, etten kirjoittaisi mitään yksityiselämästäni, mutta kun tänne nyt on silloin tällöin lipsahdellut asioita niin jatketaan nyt sillä linjalla. Mulla on omakohtaista kokemusta 90-luvun lamasta. Muutettiin hieman syntymäni jälkeen 1989 tai 1990 Tapanilaan, missä vanhempani asuvat edelleen. Silloin oli kuulemma tapana asuntoa vaihtaessa ostaa seuraava ennen vanhan myyntiä, koska ei osattu kuvitellakaan, ettei asuntojen hinnat jatkaisi nousuaan. Näin myös porukat teki ja jäivät kahden asunnon loukkuun, kun hinnat romahti, eikä vanha asunto meinannut mennä millään kaupaksi. Kun se vihdoin meni niin jäljelle jäi jättivelat, ja vuosia molempien korkeakoulutettujen vanhempieni palkat menivät pelkästään kaksinumeroisten korkojen maksuun. Raha on ollut tiukassa oikeastaan koko lapsuuteni ajan, eikä varmaan hirveästi helpottanut, että meitä lapsia oli neljä. Onneksi vanhemmilleni ei raha ole koskaan ollut tärkeä asia, ja ovat pystyneet elämään hyvin onnelisen elämän ilman. Varmasti parasta valueta rahoilleni sain, kun pystyin soittamaan heille sen puhelun, että ovat stressanneet ihan tarpeeksi raha-asioista yhden elämän ajan, eikä tarvitse enää, ja hoitaa asuntolaina pois.
Voi hyvinkin olla, että tän takia oon pystynyt arvostamaan voittamiani rahoja, ja pitämään niistä hyvää huolta, vaikka ne niin nuorena tulikin. Mun mielestä on myös erittäin hyvä asia, että pankit vaativat korkeaa omavaraisuusastetta, sillä harva ymmärtää oikeasti riskit ostaessaan asuntoaan suurella vivulla. On hyvin absurdia ajatella, miten pienestä kaikki on kiinni. Jos oisimme muuttaneet vuotta aikaisemmin, kaikki olisi ollut ihan toisin.
Täysin samaa mieltä tuosta, että pankkien vaatimat vakuudet ja omavaraisuusasteen huomioiminen on hyvä ja terveellinen uudistus. Jotain on sentään 90-luvun alun lamasta otettu opiksi, ja koska aina pankkien joukosta löytyy opportunisteja jotka ovat suurella riskillä ja seurauksista välittämättä tarjoamassa tilanteen salliessa lainaa huterilla vakuuksilla horjuttaen markkinoita niin tässä tapauksessa kannatan myös lainsäädännöllä tiettyä rajaamista. Markkinatalous ei toimi ilman sääntöjä ihmisten kansoittamassa maailmassa. Tehokkaat markkinat on pelkkä teoreettinen myytti niin kauan kun tietoa ja osaamista ei sosialisoida kaikille samaa vertaa.
Kans 90-luvun alun laman lapsena (porukat defaulttas lamassa) on oppinut arvostamaan rahaa ja säästäväisyyttä. Tosin ehkä vähän liikaakin, sillä riskinottokykyä saisi olla enemmän ja pelko varallisuuden pienenemisesta vähentää tuottoja turhan paljon. Mummolasta tosin enemmän tuo säästäväisyyden hyvettä korostettu, uskon muutenkin että maatalousperheillä (porukat siis eivät ole, mutta mummola oli) on muutenkin keskimäärin realistisempi ja vakavaraisempi ote elämään kuin kaupungissa varttuneilla. Nykyinen demarimeininki jossa oikein usutetaan elämään yli varojen yksityiselämässä ja julkisella puolella sekä paheksutaan säästäväisyyttä saituutena on aivan oksettavaa menoa ja koituu vielä Suomen turmioksi. Koulussakin opetetaan mieluummin taikauskoa kuin taloustietoa.
Suomalainen asuntolainajärjestelmä on parilta osalta paska lainanottajalle:
1) Viitekorot ovat pankkien välisiä vakuudettomia luottoja. Asuntolainat ovat kuitenkin vakuudellisia.
2) Lainoittajapankin vakavaraisuuden laskettua alle kriittisen rajan, kaikki asuntolainat irtisanotaan maksettaviksi kuukauden kuluessa. Miettikää sitä.
3) Lainat ovat henkilökohtaisia. USA:ssa asuntokohtaisia. Jos jengillä olisi vähänkään enemmän älyä, niin as. oy ottaisi maksivelat, eikä maksaisi niitä käytännössä koskaan pois. Osakkaat maksaisivat ehkä sen 15 % asunnon arvosta pääomaa, saisivat omistusasumisen vero- ja mielihyväedut ja jos hinnat dyykkaisi tarpeeksi, niin rahoittajalle jäisi as. oy, mutta ei muuta.
Pankit vaativat omarahoitusta lainoihin tasan sen takia, että Finassivalvonta sitä vaatii. Samaten paikoin nauretttavat tulorahoituslaskelmat ovat Fivan vaatimia.
Suomessa julkinen sektori säästää kotitalouksien ja yritysten puolesta, joten säästäväisyys on sosialidemokratian iso vihollinen. Lama-aikoina kotitalouksien säästämisaste nousee ja pahentaa lamaa. USA:ssa kotitaloudet säästävät itse.
Köyhät eivät pysty säästämään. Jos hyvätuloiset alkavat säästää, syntyy lisää köyhiä. Toimivassa talousjärjestelmässä köyhät myyvät itseään rikkaille markkinahintaan.
On hyvä ottaa huomioon, että pankeille ei enää viime vuoden heinäkuusta lähtien käy henkilötakaus omarahoitusosuuden rahoittamiseksi vaan pitää olla omaa rahaa tai reaalivakuuksia riittävästi (n. 30% hankintahinnasta). Vakuuksien laskentaperusteetkin vaihtelevat pankeittain. Tämä puoltaa etenkin nuorten keskuudessa ASP-tilin avausta, jolla on mahdollista saada se asuntolaina 10% omarahoituksella.
On hyvä ottaa huomioon, että pankeille ei enää viime vuoden heinäkuusta lähtien käy henkilötakaus omarahoitusosuuden rahoittamiseksi vaan pitää olla omaa rahaa tai reaalivakuuksia riittävästi (n. 30% hankintahinnasta). Vakuuksien laskentaperusteetkin vaihtelevat pankeittain. Tämä puoltaa etenkin nuorten keskuudessa ASP-tilin avausta, jolla on mahdollista saada se asuntolaina 10% omarahoituksella.
Henkilötakaus on historiaa. Erillispanttauksella homma hoituu. Siis henkilötakaaja antaa oman reaalivakuuden.
On hyvä ottaa huomioon, että pankeille ei enää viime vuoden heinäkuusta lähtien käy henkilötakaus omarahoitusosuuden rahoittamiseksi vaan pitää olla omaa rahaa tai reaalivakuuksia riittävästi (n. 30% hankintahinnasta). Vakuuksien laskentaperusteetkin vaihtelevat pankeittain. Tämä puoltaa etenkin nuorten keskuudessa ASP-tilin avausta, jolla on mahdollista saada se asuntolaina 10% omarahoituksella.
Henkilötakaus on historiaa. Erillispanttauksella homma hoituu. Siis henkilötakaaja antaa oman reaalivakuuden.
Jep. Toki esim. vanhempien reaalivakuudet käy.
Monethan asuntosijoittajat ostavat lisää asuntoja vapautuvilla vakuuksilla.
Hypolta katsaus asuntomarkkinoista, joka alkaa näin:
Asuntomarkkinoiden keskeinen teema on raju rakennusbuumi. Uudistuotanto takoo taas uusia ennätyksiä. Kompaktit kerrostaloasunnot määräävät nyt asuntomarkkinoiden suunnan ja sävyn: niihin nivoutuvat ensiasunnonostajat, asuntosijoittajat ja kaupungistuminen.
Puhumattakaan edellisestä oikeasta buumista: vuonna 1990 valmistui 64 311 asuntoa, 2013: 29 566 kpl. Tuo 30k on ollut 20+ vuotta rakennustuotanto ja hyvin vakaasti. Se vastaa about asuntojen poistumaa eli nettomääräisesti ei olla aikuisten oikeasti rakennettu mitään.
Toki tulevasta ei tiedä. Helsingin uusi yleiskaava lupaa 240k uudelle helsinkiläisellä 7000 e/m2 heikkolaatuisen boksin. Maksajina 2/3 tapauksessa julkinen sektori.
Itse veikkaan, että tarjonta ei kauheasti tule vaikuttamaan hinnan nousua hidastavasti, mutta sen sijaan kysynnän notkahtamiseen on monia realistisia syitä.
Uusia asuntoja nyt onneksi rakennetaankin. Jopa historiallisen paljon. Viime vuonna aloitettiin 37 000 uuden asunnon rakentaminen, kun vuonna 2014 luku oli vain 25 000 asuntoa. Kasvua parissa vuodessa liki 50 prosenttia! U
-hypo.
Kuten sanottua, 25k tai 37k, ovat Suomen 2934k asunnosta noin prosentin ja poiston luokkaa. Itse asiassa, kun 1970-luvun lähiöt täyttävät kohta 50, niin pitäisi rakentaa jo luokkaa 50k pelkän poistuman vuoksi.
Tämä on hyvin yleinen mielipide, jota en kuitenkaan ymmärrä. Asuntojen hintojen romahduksia tapahtuu jatkuvasti ympäri maailmaa, ja Suomessakin on tapahtunut ennen. Miksi sitä ei voisi tapahtua uudestaan?
Niin miksipä ei, yhtälailla kuin osakemarkkina tai mikä tahansa muukin markkina. Itselläni ei siis ole faktatietoa tulevasta kehityksestä, eli tukevasti mutulla mennään:) Enemmän siis olen varma siitä mitä itse teen, joten itseäni ei kovin paljon hetkauta keskihintojen isotkaan heilahtelut, mielenkiinnolla toki seurailen mitä markkinoilla tapahtuu. Pieni paniikki voisi itseasiassa olla ihan kivakin, tehdä edullisia ostoja. Pitää vain huolehtia että ei ole ylivivutettu jos dippiä sattuu tulemaan.
Mukavaa keskustelua teillä täällä. Jos asia kiinnostaa Tetlock on kirjoittanut tutkimustensa pohjalta hiljattain hienon kirjan tämän tyyppisten riskien arvioinnista.
"Outside view" eli tyypillisesti ilmiötä koskeva tilastotieto on ensimmäinen askel, ei kauhean yllättäen. Googletin nyt vaan nopeasti, että näköjään Suomessa sitten 70 luvun alun on sattunut 2 sellaista jaksoa, joiden aikana asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet reilummin. (Aika vähän dataa toki. Parempi olisi kaivaa tilastot vielä esim sadan vuoden ajalta Suomesta ja lisäksi joltain pätkältä esim eri EU maista vertailtavaksi, mutta en jaksa tätä varten.)
Seuraavaksi voi arvioida, onko tarkastelussa oleva tilanne nyt johonkin suuntaan erilainen, kuin kaivetuissa tilastoissa. En osaa kauheasti tähän suorilta sanoa. Markka-aikaan oli tiettyä epävakautta pienestä valuutasta ja hieman erilainen korko- ja inflaatioympäristö, mutta ei eurokaan näytä asuntojen hintakehityksiä vakauttaneen, jos Suomen ulkopuolelle katsotaan. Muutakin erilaisuutta silloin 70 luvulla varmasti oli. Pitäydyn helppouden vuoksi noissa tilastoissa ja arvioin, että seuraavan viiden vuoden aikana "merkittävä" (sanotaan vaikka yli viidennes laskua) asuntojen reaalihintojen pudotus lähtee liikkeelle noin 20% todennäköisyydellä, odotettavissa oleva pudostus huipulta pohjalle 40% ja pudotuksen kesto viitisen vuotta.
Suppeillakin tilastoilla pidän itse tällaista harjoitusta parempana, kuin puhdasta arvausta. On helpompi arvioida millaisiin riskeihin on sijoituspäätöksissään valmis, kun on edes riskien suuruusluokasta kertovia lukuja käytössä. Pidemmällä sijoitusuralla tuollaisen kunnon pudotuksen kohtaaminen näyttää minusta jopa todennäköiseltä ja sehän riittää, jos kerran eliniän aikana koko omaisuus nollataan.
Ihan mielenkiintoistahan tuon historiadatan pohjalta tulevaisuuden mallintaminen on. Se olisi toki oleellista jos laskee sijoituksen onnistumisen arvonmuutosten varaan. Jos taas tekee sijoituksensa vuokratuotoperusteisesti niin nuo hintaheilahtelut eivät ole niin relevantteja. Jos vielä tarkennan niin hintariskiä olen itsekin valmis kantamaan, ja kaikkien assettien omistamiseenhan tätä riskiä sisältyy, varsinkin nyt kun keskuspankit painavat urakalla rahaa markkinoille. Vähäisempänä pidän kokonaistuottoon liittyvää riskiä. Hyvän sijainnin kohteisiin on kuitenkin helppo löytää vuokralaisia jos vuokran pitää kohtuullisena, jos yksi vuokralainen osoittautuu maksukyvyttömäksi, niin seuraavaa vain sisään. Enemmän negatiivista maksuvalmiusriskiä kantavat kalliitta omistusasuntoja vivulla ostaneet yksityishenkilöt. Jos työpaikka menee alta niin korvaavaa maksajaa voi olla hankala löytää, ja silloin voi joutua siihen pakkorealisointirakoonkin.
Ps. Taitaa mennä paasaamisen puolelle ja saman asian toistamiseksi. Yritän hillitä itseni jatkossa:)
Yleiseksi kommentiksi tosiaan ajattelinkin. Tuon tason heiluntaan toki itse varautuisin asuntokaupoilla, mutta tunnut riskejä jo miettineesi. Lisäksi tunnet asuntosijoittamista paremmin kuin minä.
Osakemarkkinoista ja vivutuksesta muotoilisin ehkä toisin, mutta niistä toiste. Ei ole tarkoitus kaappailla muiden blogeja.
2) Lainoittajapankin vakavaraisuuden laskettua alle kriittisen rajan, kaikki asuntolainat irtisanotaan maksettaviksi kuukauden kuluessa. Miettikää sitä.
Mistä tällainen oikeus pankille tulee? En tunnista sitä lainaehdoista.
2) Lainoittajapankin vakavaraisuuden laskettua alle kriittisen rajan, kaikki asuntolainat irtisanotaan maksettaviksi kuukauden kuluessa. Miettikää sitä.
Mistä tällainen oikeus pankille tulee? En tunnista sitä lainaehdoista.
9.4 Pankin maksuvalmius ja vakavaraisuus Velka erääntyy pankin vaatiessa sitä kirjallisesti heti maksettavaksi, jos pankin maksuvalmius tai vakavaraisuus laskee alle laissa sää- dettyjen rajojen.
Ymmärtämättömät kuluttajat ovat siis ottaneet riskiä korvauksetta ostaessaan asuntolainan. Pankkikriisissä pankin velkojat saavat tällä klausuulilla kaikki pankin vakuudet heti reaalisaatioon ja pankki on toki on piilottanut tämän ehdon, koska se alentaa sen itsensä ottaman velan hintaa.
9.4 Pankin maksuvalmius ja vakavaraisuus Velka erääntyy pankin vaatiessa sitä kirjallisesti heti maksettavaksi, jos pankin maksuvalmius tai vakavaraisuus laskee alle laissa sää- dettyjen rajojen.
Ymmärtämättömät kuluttajat ovat siis ottaneet riskiä korvauksetta ostaessaan asuntolainan. Pankkikriisissä pankin velkojat saavat tällä klausuulilla kaikki pankin vakuudet heti reaalisaatioon ja pankki on toki on piilottanut tämän ehdon, koska se alentaa sen itsensä ottaman velan hintaa.
Katsoin itsekin nuo Nordean ehdot juuri ja siellä ei sellaista ollut. En itse asiassa ole noita ehtoja tarkistanut vähään aikaan ja tämän klausuulin huomasin joskus 2007 yhden lainan yhteydessä. Kyse on toki täysin teoreettisesta asiasta lainanottajan kannalta, koska viimeistään valtion väliintulo estää asuntolainojen massairtisanomisen, mutta yksityiskohtana esimerkki siitä, miten Suomessa asuntovelallisia koijataan jonkin verran.
Jos veroriski realisoituu, voi auton rekisteröidä esimerkiksi Viroon ja hakea jäljelle jääneet verot takaisin. Toimii ainakin tällä hetkellä, mutta pieni riski/pleko on olemassa, että onnistuvat jotenkin tulppaamaan tämän outinn verotusta uudistaessaan.
Mistä voisin lukea enemmän tästä mahdollisuudesta? Toki jos tämä on nyt mahdollista, niin lähes varmasti tuo outti poistetaan autoveron mukana. Ei Suomella ole varaa alkaa palauttamaan koko autokantansa autoveroja.
Eipä olekkaan ja veromuutos toteutunee sitten joskus portaittain. Alle 10-vuotta sitten verotetusta autosta on tällä hetkellä mahdollista saada veroa takaisin, saman verran kuin mitä autosta joutuisi tuodessa sillä hetkellä veroa maksamaan:
Asuntosijoittamiseen voisin ottaa kantaa sen verran, että pelottavan moni "tavis" on innokkaana lähtenyt/lähdössä asuntosijoittamiseen mukaan ilman mitään laskelmia/riskianalyysia. Pitäisin markkinoilta poistumiseen hyvänä hetkenä, varsinkin jos taksikuski alkaa ensimmäisenä suosittelemaan kyseistä sijoitusmuotoa.
Eipä olekkaan ja veromuutos toteutunee sitten joskus portaittain. Alle 10-vuotta sitten verotetusta autosta on tällä hetkellä mahdollista saada veroa takaisin, saman verran kuin mitä autosta joutuisi tuodessa sillä hetkellä veroa maksamaan:
Okei kiitti tästä. Oon vaan pienesti aiheeseen tutustunut, mutta vaikuttaa siltä, että portaittain veron poisto olisi huono vaihtoehto, jos kokonaan halutaan päästä eroon autoverosta. Ellei haluta muutoksen kestävän vuosikymmeniä, portaiden pitäisi olla melko jyrkkiä, mikä olisi myrkkyä autokaupalle, kun aina vuoden kuluttua olisi mahdollisuus saada auto huomattavasti halvemmalla. Uskon parhaan vaihtoehdon olevan, että koko vero poistuisi yhtäkkiä ilman ennakkovaroitusta yhden yön aikana, jotta autokauppa voisi jatkua normaalisti. Näin ymmärtäkseni tehtiin Ruotsissa.
samulijp kirjoitti:
Asuntosijoittamiseen voisin ottaa kantaa sen verran, että pelottavan moni "tavis" on innokkaana lähtenyt/lähdössä asuntosijoittamiseen mukaan ilman mitään laskelmia/riskianalyysia. Pitäisin markkinoilta poistumiseen hyvänä hetkenä, varsinkin jos taksikuski alkaa ensimmäisenä suosittelemaan kyseistä sijoitusmuotoa.
Samaa mieltä, vaikka aletaan semisti olla samassa pisteessä osakemarkkinoilla. Outoa on se, että jos väittää, ettei usko osakemarkkinoiden romahdukseen, tekee itsestään naurunalaisen, mutta sitä, ettei usko Suomen asuntomarkkinoiden romahdukseen, pidetään ihan asiallisena mielipiteenä.
Turms kirjoitti:
Onko OP ehtinyt seurata Suomen osakemarkkinoita, vai vievätkö opinnot kaiken ajan?
Rahoituksen kurssien työmäärät ovat tulleet yllätyksenä, ja aika vähän on jäänyt aikaa muuhun. Nykyisen kurssin jälkeen on onneks enää yksi kurssi lisää ennen kandia. Tosin menin ottamaan pari maisteritason kurssia jo nyt tokalle lukuvuodelle. Siistiä, että toisessa niistä, nimeltä Value Investing, käytetään oppikirjana legendaarista Benjamin Grahamin The Intelligent Investoria.
Oon silti aktiivisesti seurannut nykyisiä heppoja, ja jopa löytänyt pari uutta, mutta ajattelin mainitsevani uusista vasta jos saan aikaiseksi kirjottaa jonkun kunnon analyysin. Vuosi on alkanut mainiosti. Niistä muutamista hepoista, joita oon enää blogissani kommentoinut, niin Capmanin lisäksi Raute on ottanut nousut. Onnistunut päätös oli myös se, että hieman sen jälkeen, kun mainitsin täällä keventäneeni Telesteä, se otti osarissa ~4-5% takapakit. Sen jälkeen oon jatkanut myyntejä ja keventänyt melkein kaikki pois. Suominen on palautunut korkeammalle tasolle, kuin mitä oli ennen viimeisintä huonoa osaria. Hyvältä näyttää!
Millaiset talouteen liittyvät kirjat ovat erityisesti tehneet vaikutuksen? Mitä blogeja tai muuta materiaalia aktiivisesti seurailet?
Nyt kun olet sinne jenkkeihin lähdössä niin Web of Debt olisi varsin inhorealistinen mutta helppolukuinen kuvaus talouden high stakes -peleistä ja mustista joutsenista, erityisesti jenkkilän näkövinkkelistä.
Oon silti aktiivisesti seurannut nykyisiä heppoja, ja jopa löytänyt pari uutta, mutta ajattelin mainitsevani uusista vasta jos saan aikaiseksi kirjottaa jonkun kunnon analyysin.
Sen verran hyvin osuivat Capmanin ja Rauten suhteen ajatuksesi, että odotan kyllä suurella mielenkiinnolla mitä uutta olet keksinyt.
Lue yliopiston puolella tilastollisen päättelyn perusteet. Tulet törmäämään jatkuvasti mallittamiseen ja IMO HY:n til. päättelyn parilla kurssilla saat hyvän perustan käsitellä koko lähestysmistapaa.
Millaiset talouteen liittyvät kirjat ovat erityisesti tehneet vaikutuksen? Mitä blogeja tai muuta materiaalia aktiivisesti seurailet?
Nyt kun olet sinne jenkkeihin lähdössä niin Web of Debt olisi varsin inhorealistinen mutta helppolukuinen kuvaus talouden high stakes -peleistä ja mustista joutsenista, erityisesti jenkkilän näkövinkkelistä.
Sen verran paljon ollut kouluhommia, etten oo muita sijoituskirjoja ehtinyt lukea. Ennen koulua lukemistani ei tuu mieleen yksittäistä, joka olisi tehnyt erityisen vaikutuksen. Suurimman vaikutuksen on oikeastaan tehnyt rahoituksen oppikirjat ja tuntuu, että nyt katsoo maailmantaloutta ja finanssimarkkinoita ihan eri silmin. Suurin osa asioista on niin hemmetin loogisesti ja tehokkaasti mietitty ja toteutettu. En juurikaan seuraa blogeja tällä hetkellä vaikka varmasti kannattaisi. Menee jo liikaa aikaa Financial Timesiin, suomenkielisiin lehtiin, Inderesin ja OPn osakeanalyyseihin, ja niin tietty Zerohedgeen. Zerohedge on aina ylipessimistinen, ja on rummuttanut markkinoiden romahtamista ainakin viimeiset neljä vuotta, mutta jos ei ota juttuja täysin kirjaimellisesti, se on hyvin informatiivinen. Toki myös aina hyvä, että joku muistuttaa varovaisuudesta näin nousukauden aikana.
omppuharja kirjoitti:
Seurannu enää HOS:ia? Ajatuksia?
Resultswise oli hyvä, että päätin myydä, koska näköjään tullut vielä 30% lisää alas. Apeezi analysoi yhtiötä blogissaan ja keskusteltiin siitä vähän siellä. Hän on erittäin skarppi kaveri, mutta yhdestä hyvin tärkeästä asiasta olin eri mieltä. HOS on koko matkan 20e/osake->3,7e/osake ollut massiivisesti shortattu, ja tälläkin hetkellä 45% kaikista osakkeista ovat. Apeezin mukaan markkinat ovat täysin pihalla O&G sectorin suhteen, eikä ala ole smart moneyta nähnytkään. Mä taas väitän, että just tällaset tilanteet, joissa veri virtaa kadulla, houkuttelee sen smart moneyn paikalle. Kukaan harrastesijoittaja ei lähde läpällä shorttaamaan näin raiskattua firmaa, joka treidaa 0,1 P/B:llä. Tässä on imo aivan varmasti erikoistuneet hedge fundit kyseessä, jotka ovat hyvin tietoisia nykyisten osakkeenomistajien long-keissistä, ja ovat siitä eri mieltä. Näitä äijiä on hyvin vaikea biittata yksin Suomesta käsin. Jos en ymmärrä shorttaajien ajatuksenkulkua, en voi myöskään todistaa heidän olevan väärässä, ja siksi pysyn poissa. Tähän mennessä he ovat olleet oikeassa. Financial Timesissa oli mielenkiintoinen juttu viime viikolla: "The second shale revolution", https://www.ft.com/content/d918e0f8-5646-35ea-93dd-588e5c5b0e0d . En oo varma näkyykö non subscriberille.
"Those who assumed the shale revolution would be killed off by a cyclical downturn in prices have been proved wrong. Instead, we are seeing a structural shift with supply growth exceeding demand. "
Ja tää tais löytyä zerohedgestä pari viikkoa sit:
Tämä on markkinataloutta parhaimmillaan, adapt or die. Liuskeöljyn tuottajat ovat siis onnistuneet tehostamaan prosessejaan aivan helvetisti. Nyt näyttääkin siltä, että tämän takia öljyn hinta ei tule palautumaan hirveän korkealle ainakaan lähivuosina, mikä saattaa HOSin kaltaiset yritykset kuseen, koska ovat riippuvaisia off-shore öljybisneksestä, joka vaatii selvästi yli 50$ barrelihintaa, jotta se kannattaa. Jotenkin mulla on kutina, että juuri tämä on ollut iso osa shorttaajien analyysia. Apeezia ei ole muuten näkynyt hetkeen, toivottavasti palaa vielä bloggailemaan!
^^Samaisessa juttussa (tai jossain toisessa) todettiin, että mm. Bakkenilla tuotantomäärät edelleen laskee, ja että tuonnon nousu tulee Permianista. Toisin sanoen yksittäiset löydöt heiluttavat tuotantomääriä. Toisaalta Exxon oli jutun mukaan ostanut $5.6b:llä maata Permianista, joten kaipa sillä on sitten uskoa pysyvään korkeaan tuotantoon alueella. Jälleen toisaalta, Oil Majorit ovat jo vuosikymmenissä mitattavan ajan joutuneet ostamaan korkean rajakustannuksen tuotantoalueita, koska alhaisen ovat kansallisissa käsissä, joten Exxonin investointi ei välttämättä perustele optimismia tuotantomäärien pysyvyyden suhteen.
Noista tuotannon rajakustannuksista on sanottava, että esim. just Permianissa jutun mukaan maanarvo oli monikymmenkertaistunut hyvin lyhyessä ajassa, joten kustannukset siis nousevat/laskevat tätä kautta myöskin, eikä vain itse prosessin tehostumisen kautta. Sama koskee mitä suurimmassa määrin erilaisia kalustovuokria, työvoiman hintaa, yms. Toisin sanoen: jahka tuotantopanosten kysyntä nousee, nousevat kustannuksetkin.
Tuo ^^ viimeinen kuva on tästä jutusta ja sitä lainaten:
Even though the BEPs have fallen across the shale plays due to the factors described, the most important question to answer is how much of this change is sustainable. Rystad Energy studied and quantified the different cyclical and structural drivers of the changing BEP and arrived at the conclusion that if all of the cyclical effects are reverted when the oil price starts recovering, the BEP might grow by 62% over the next couple of years for US shale plays.
Kiitti täsmennyksestä, hyvin pintapuolisesti oon keissiin tutustunut.
Pitää lisätä vielä tohon rahoituksen/kauppatieteiden opintoihin, että tuntuu siltä, että aika pieni osa opitusta on loppujen lopuksi oikeasti relevanttia markkinoiden biittaamiseen sijoittamisessa. Siihen tärkeimmät kurssit olis saanut alle puolessa vuodessa tehtyä. Silti ei yhtään haittaa, sillä tiedostan, että se miten katson maailmaa eri silmin ja ymmärrän paremmin asioista, tulee kestämään loppuelämän.