Tässä kryptovaluuttojen syöksymistä seuratessa oon aika hemmetin tyytyväinen, että onnistuin pysymään niistä erossa. Jossain vaiheessa ajattelin, että olisin näillä hinnoilla jo päätynyt ostamaan mutta mitä enemmän oon aiheesta lukenut ja sitä miettinyt niin sitä vähemmän enää kiinnostaa omistaa. Hintaan on leivottu niin paljon sisään sitä uskomusta, että finanssijärjestelmä romahtaa ja sitä, että kryptot valloittavat maailman, johon en itse usko lainkaan. Oon pidemmän aikaa miettinyt Bitcoin-shorttia mutta en oo saanut aikaiseksi, toki varmaan senkin takia, että likvidit varat ovat olleet tiukassa. Vähän Akia matkien, mutta jos pitäisi päättää shorttaanko vai longaanko Bitcoinia vielä nykyhinnallakin, niin valitsisin shorttauksen.
il Pirata kirjoitti:
Mielenkiintoinen blogi Jens!
Olen uusi sivustolla ja en ole blogiasi vielä kokonaan lukenut, niin en tiedä oletko tästä LSE vs Suomen yliopistot käynyt jo aiemminkin keskustelua. Sinulla taitaa olla aika selkeänä tuo ulkomaille lähtö nyt. Mistä arvelet, että siinä tulee se suurin value? Uskotko, että opetus on niin paljon parempaa vai kuinka paljon arvoa annat sille, että läpäiset hakuvaiheessa huomattavasti tiukemman seulan ja sitä kautta osoitat kykysi. Suomessahan esim. Aaltoon ja Hankkeniin on kuitenkin loppupeleissä aika helppo päästä, jos on jonkin verran keskimääräistä lahjakkaampi ja tekee hiukan töitä lisäksi. Siinä mielessä itse "kouluun" sisäänpääseminen ei täällä vielä paljoa kerro henkilön kyvyistä ja voisi luulla, että näissä Suomen kouluissa opiskelija-aines on polarisoituneempaa eli erot opiskelija-aineksen sisällä ovat suurempia ja joukossa on muutamia, jotka ovat paljon keskiverto opiskelijan yläpuolella.
Joo aika samoilla linjoilla ja uskoisin suurimman valuen olevan just signaalivaikutuksessa, kun on läpäissyt niin paljon tiukemman seulan. En jaksa uskoa, että opetus olisi jotenkin maagisesti paljon parempaa; aika paljolti samoja oppikirjoja on vissiin käytössä. Oon jutellut yhden Hankenlaisen kanssa, joka valmistui hiljattain Finance and Private Equity -linjalta, joka on linja, jota mäkin kelasin. Siellä opetus on kuulemma käytännönläheisempää ja saattaa siksi olla mulle yllättävänkin hyödyllistä ja mielenkiintoista. Myös kontaktit, ja koko kokemus maailmanluokan huippuyliopistosta ja Lontoossa asumisesta kiinnostaa.
il Pirata kirjoitti:
Loppuun vielä toinen kysymys. Olet varmaan opinnoissa ja muutenkin päässyt perehtymään moniin hyviin talous- ja sijoitusaiheisiin kirjoihin. Olisiko sinulla antaa hyviä suosituksia niistä? Taustaa on itsellä sen verran, että perus Oksanharjut yms. suomenkieliset perustason kirjat on tullut luettua eli aika alkutekijöissä tässä vielä ollaan. Lisäksi opintotaustaa löytyy tekniseltä puolelta yliopista eli perustason numeronmurskaus luonnistuu jotenkuten, mutta en väitä että samanlaista huippulahjakkuutta löytyy kuin blogin kirjoittajalta, joten mihinkään treidaushommiin ei ole aikomus tässä kohtaa lähteä. Tälle pohjalle kiinnoistaisi alkaa rakentamaan syvällisempää osaamista taloudesta ja etenkin sijoitustoiminnan kehittäminen kohti ammattimaisempaa suuntaa kiinnostaa.
Toki muutkin saa antaa suosituksia! Mielellään perustelujen kera.
Joo tosiaan parempia kirjalukuvinkkejä löytyy muiden blogeista. Oon tässä viime vuodet ollut niin kiireinen koulun ja pokerin kanssa, etten juurikaan ylimääräisiä sijoituskirjoja oo ehtinyt lukea. Tosin mun mielestä hyvillä rahoitusteorian perusteilla ja terävällä maalaisjärjellä pääsee pitkälle. Kun oon lyhyesti lukenut joidenkin sijoituskirjailijoiden juttuja, kuten vaikka Random Walkerin tai Oksaharjun, niin hyvin pitkälti samat asiat käydään läpi rahoituksen oppitunneilla.
Longrun kirjoitti:
Kattava setti ja kova tulos! Itselläni ainakin oli lukion pitkässä matikassa jollakin kurssilla aika paljonkin Prime numbereista eli alkuluvuista.
Kiitti. Okei, onhan siitä jo niin pitkä aika, että ehkä on vaan päässyt unohtumaan.
Edit: Ja korjaus GMAT osa 2 postauksen tähän kohtaan:
Jeans kirjoitti:
mahdollisuuden nostettua 16,6% -> 50%.
Pitäisi tietenkin olla "mahdollisuuden nostettua 20%-> 50%", sillä arvaamalla yhtä vaihtoehtoa viidestä osuu oikeaan 20% ajasta eikä 16,6%.
Puhuin joskus Monkersolveristä, joka on solveri mun pääpeliin Pot-limit Omahaan. Kun sille eristää tarpeeksi pienen osan pokerijaosta, tietokoneen tehot riittävät siihen, että se laskee auki hyvin lähelle GTO-strategian tilanteeseen. Yksittäisessä laskussa tosin kestää niin pitkään (jopa tunteja), ettei sitä pysty käyttämään real-time kesken pelatun jaon. Muistaakseni kirjoitin tännekkin, että pitäisi laskea kaikki mahdolliset tilanteet auki ja koodata ohjelma, jonne tallentaa nämä. Sit vois pelatessa kaivaa ohjelmasta auki just se relevantti tilanne, jossa on tällä hetkellä pokerijaossa. No Upswingpoker tarjoaa nyt tällaista ohjelmaa PLO pre-flopiin nimeltä PLO Matrix. Maksaa $49 dollaria kuukaudessa joten eiköhän kaikki ala käyttämään tätä kunhan löytävät sen, ja pre-flop edget pienenee entisestään. Ostin sen just itselleni ja näyttää tosi lupaavalta (pitäisi varmaan ryhtyä Upswingpoker-affiksi ). Tän näköinen:
Ja nettipokeri on taas askeleen lähempänä kuolemaa.
Puhuin joskus Monkersolveristä, joka on solveri mun pääpeliin Pot-limit Omahaan. Kun sille eristää tarpeeksi pienen osan pokerijaosta, tietokoneen tehot riittävät siihen, että se laskee auki hyvin lähelle GTO-strategian tilanteeseen. Yksittäisessä laskussa tosin kestää niin pitkään (jopa tunteja), ettei sitä pysty käyttämään real-time kesken pelatun jaon. Muistaakseni kirjoitin tännekkin, että pitäisi laskea kaikki mahdolliset tilanteet auki ja koodata ohjelma, jonne tallentaa nämä. Sit vois pelatessa kaivaa ohjelmasta auki just se relevantti tilanne, jossa on tällä hetkellä pokerijaossa. No Upswingpoker tarjoaa nyt tällaista ohjelmaa PLO pre-flopiin nimeltä PLO Matrix. Maksaa $49 dollaria kuukaudessa joten eiköhän kaikki ala käyttämään tätä kunhan löytävät sen, ja pre-flop edget pienenee entisestään. Ostin sen just itselleni ja näyttää tosi lupaavalta (pitäisi varmaan ryhtyä Upswingpoker-affiksi ). Tän näköinen:
Ja nettipokeri on taas askeleen lähempänä kuolemaa.
Mitä mieltä muuten olet, että olisiko hu omahassa mahdollista päästä lähelle optimaalista strategiaa tällaisella "trial and error" -menetelmällä mitä holdemissa käytettiin Libratuksen tapauksessa?
Onko Jens tsekannut Nordnetin uusia Smart-rahastoja? Hyvin fiksulta vaikuttaa teoriassa.
Meni samantien fiilikset kun tsekkasin äsken mainosvideon ja siinä oli niin monta virheellistä väitettä. Jos ei muuten ole hajauttunut omaisuuttaan niin tykkään kyllä siitä, että rahaston kautta saa hieman hajautusta. Rahaston 0,79-0,99% vuotuinen palkkio on kuitenkin turhan suolainen maksaa pelkästä hajautuksesta, jonka voi melkein itsekin tehdä. Tämän lisäksi näyttää tulevan piilokuluja erilaisista tuotteista, joita rahasto käyttää. Ei jatkoon, pysytään Nordnetin Superrahastoissa.
hauturi kirjoitti:
Jeans kirjoitti:
Ja nettipokeri on taas askeleen lähempänä kuolemaa.
(Ei mitään mullistavaa uutta, mutta nyt saatu julkaistua tieteellisenä vertaisarvioituna artikkelina)
Joo oon seurannut sivusta jonkin verran. En tietenkään toivo sitä, mutta olisi ihan mielenkiintoista, jos Googlen DeepMind ottaisi pokerin seuraavaksi projektikseen.
JJJJ kirjoitti:
Mitä mieltä muuten olet, että olisiko hu omahassa mahdollista päästä lähelle optimaalista strategiaa tällaisella "trial and error" -menetelmällä mitä holdemissa käytettiin Libratuksen tapauksessa?
En näe syytä miksei, vaikka vaatii varmaan enemmän prosessointitehoa. Pelimuodon Pot-Limit -rajoitus tuo hieman helpotusta, kun jää huomattavasti vähemmän lyöntikokomahdollisuuksia. Libratus löi muistaakseni joihinkin postflopspotteihin jopa 400% potista. Epäilen tosin sitä, että tätä lähdettäisiin lähiaikoina yrittämään, koska en näe sen olevan tieteellisesti mielenkiintoinen projekti kun se olisi niin samankaltainen Libratuksen kanssa, ja vielä vähemmän tunnettuun pelimuotoon. 6-Handed No-Limit Texas Hold'em voisi olla seuraavana. Rinkipelistrategian kräkkääminen on varmaan eksponentiaalisesti vaikeampaa kuin heads-upin. Ja nettipokerin tulevaisuuden kannalta se ei riitä, että se vaan kräkätään supertietokoneella, vaan että kräkkäysstrategiaa pystyy järkevästi tutkimaan tai käyttämään omalla tietokoneellaan. Veikkaisin, ettei tällainen tuu olemaan mahdollista vielä ainakaan 10 vuoteen. Mutta sitä paremmiksi solver-työkalut tulevat, sitä pienemmiksi edget muuttuvat isoimmissa peleissä.
PLO Matrixilla on muuten kiva leikkiä. Suurimman osan preflop-tilanteista pelaan hyvin lähelle samoin softan kanssa, mutta välillä tulee joitain selvästi eroavia juttuja, joita on kiva pohtia. Yks mielenkiintoinen on miten paljon enemmän AKxx singlesuited komboja se avaa, ja vielä minkälaisia, verrattuna nykyajan hyviin pelaajiin. Mä uskon, että oon tajunnut syyn tälle. PLO-pelaajien kehitys on ollut mielenkiintoista seurattavaa viime 10 vuoden ajan. Merkittävin yksittäinen muutos on ollut preflop-pelaamisen tiukentuminen. Mä uskon itse ymmärtäväni preflop-peliä erityisen hyvin, ja olin tässä kehityksessä selkeesti fieldiä edellä. Joskus aikoinaan 6maxiin joku 36%vpip/27% pfr oli ihan arkipäivää reguilla, ja jotkut Sahamiehet/Durrrit paineli lähemmäs 50% VPIPillä. Nykyään suurimmalla osalla alkaa olla 30%/20% tai alle. PLO-solverit tukevat tätä kehitystä, ja niiden mukaan pitäisi itseasiassa vetää vielä tiukempaa. Solverit sekä avaavat että maksavat/3bettavaat avausta vastaan tiukasti. Suurin ero niillä nykypelaajiin nähden on varmaan ison blindin puolustus, jossa solverit ovat huomattavasti tiukempia. Tämä tiukempi preflop-ympäristö johtaa siihen, että huonommista singlesuited AKxx käsistä tulee blokkerivaikutustensa takia voitollisempia, sillä avauksella voittaa suuremmalla todennäköisyydellä blindit suoraan. Ne blokkaa erityisen hyvin vihujen tiukkaa 3bet rangea. Tässä PLO Matrixin UTG avausrangesuositus 100bb syvillä AKxx singlesuited komboilla:
Softa jakaa kombot niin, että diagonaalin yläpuolella (diagonaalista koilliseen) on AKxx singlesuitti-kombot, jotka ovat ässäsuitissa, eli esim AsKsQ5. Diagonaalin alapuolella on AKxx singlesuitti-kombot, jotka eivät ole ässäsuitissa, eli esim. Q5-ruutuun on lyöty samaan kategoriaan AKsQs5 ja AKQs5s. Osan softan avaamista komboista se kippaa 3bettiin ja osalla maksaa. Taulukkoa luetaan siis niin, että oletuksena meillä on jo AK kädessä ja sit kaksi vikaa korttia katsotaan taulukosta.
Diagonaalin alapuolelta en ainakaan avais AKQ8, AKQ5, AKT7, AKT8 ellei pöydässä oo jotain tosi isoa paistia. Riippuen pöydän kovuudesta ehkä vielä tiukemmin. Diagonaalin yläpuolella yllättää erityisesti AK + pieni + pieni -kombot. En ikinä harkitsis AK43 tai AK86 singlesuited avaamista vaikka on nut-suitti. Taulukosta voi selvästi vetää johtopäätöksen, että softa avaa monia komboja board coveragen takia mielummin kuin puhtaasti equitymielessä. Esim AK53ss on AK96ss huonompi käsi, mutta UTGstä avattuna meillä on varmasti niin paljon vähemmän osumia boardeihin, joihin 53xx osuu, kuin 96ss, että se kannattaa. Tästä saattaa myös voida vetää johtopäätöksen, että ellei softa avaisi näitä ylimääräisiä 43,53,45,65 jne. komboja, se hyökkäisi vastaavassa tilanteessa vihuna omaa UTG rangeaan vastaan liian voitollisesti postflop matalilla boardeilla. Tästä taas voisi vetää johtopäätöksen, että koska ihmiset eivät pelaa näitä käsiä preflop, pitäisi hyökätä entistä enemmän kyseisiin boardeihin nykypeleissä. En myöskään lähtisi vielä avaamaan ihan kaikkia samoja AKxx komboja UTGstä nykypeleissä mitä solveri ehdottaa, sillä tosielämässä pelaajat pelaavat vielä huomattavasti solveria löysemmin, ja ajaudutaan vaan enemmän vaikeisiin tilanteisiin ilman positiota paskoilla käsillä. Ja tietenkin pitää huomioida, ettei PLO Matrixin ranget mitkään täydelliset ole, sillä postflop game treen betsizet on yksinkertaistettu. Mutta kyllä softasta saa ehdottomasti hyvää apua omaan peliinsä.
Ja mun pokerit ovat vieläkin kulkeneet viime aikoina! Yhteensä 66k pelattua jakoa ja saldo näyttää +$406k tän vuoden käteispeleistä. Mutta näistä tarkemmin vielä joku oma postaus kun vuosi on paketissa.
Pystyykö noita high stakes -pelien tuloksia enää seuraamaan mistään, kun hsdb ei niitä näytä?
En usko. Joskus kaverit puhui jostain Russian PTR -sivustosta, josta näkyi tuloksia. En oo varma onko vielä pystyssä ja mun mielestä sen sivuston tulokset oli aika virheellisiä silloin aikoinaan kun katoin.
laaseri17 kirjoitti:
Mitä @Jens mieltä Rauten näkymistä?
Huolestunut. Olin aikoja sitten päättänyt, että oon hereillä kun sykli alkaa kääntymään ja myyn samantien pois laput ennen kun muut tajuaa. En selvästi ollut ainoa sen idean kanssa ja oon jopa hieman yllättynyt miten tehokkaasti markkina on käyttäytynyt näin pienen firman kanssa. Tulokset ja tulosennusteethan eivät ole lainkaan muuttuneet, mutta syklin loppumista ennakoidaan ja kurssi sen kuin laskee. Oon silti saanut noin puolet positiostani kevennettyä 27-34e hintaan ja omasta mielestäni varmaan mun paras tän vuoden treidi oli kun sain myytyä noin 1/5 Raute-possasta 32e+ hintaan. Oli outo mutta mielenkiintoinen tilanne, jossa Raute oli jo noussut aika paljon ja sit yks päivä Carnegie (muistaakseni) alkoi ostamaan älyttömiä määriä osaketta muutaman päivän ajan, siis tyyliin 10-20x normipäivävaihdon verran per päivä. Osake nousi tietenkin entisestään ja mietin, että tietääkö ne nyt jotain, mitä muut ei, vai onko siellä joku aloitteleva sijoittaja vilkaissut Rauten halpaa P/Etä tajuamatta, että kyseessä on erittäin syklinen yhtiö, joka ansaitsee alhaisemmat tunnusluvut. Päädyin jälkimmäiseen ja myin ison siivun heille tuon parin päivän aikana. Oli onnistunut muuvi, koska samantien kun heidän ostot loppuivat, niin osake palautui yli 5% alemmas. Ja toki tulosorientoituneesti katsomalla nykykurssia niin todella onnistunut treidi. Nykykurssilla ~23e alkaa imo olla sen verran halpa, ettei tee mieli myydä ja pidän sit varmaan yli syklin jos jatkaa laskettelua. Ihan huippufirma. Tekee lähemmäs 3e EPSiä tänä vuonna ja ens vuoden tilauskanta on vahva. Tase on vahva ja diggaan toimarista. En yllättyisi vaikka tää ostettaisiin pois pörssistä jos jatkaa laskettelua.
Tää pörssivuosi on silti ollut todella huono ja salkku on selvästi indeksiä perässä. Siitäkin lisää jossain vaiheessa kun vuosi on paketissa.
Nordnet Suomi kirjoitti:
Moi Jens! Mitä väitteitä Smart-videolla pidät virheellisinä? /Henri
Lähdetään väitteestä, että koroissa ja kiinteistöissä saadaan osakkeita parempaa tuottoa otettua riskiä vastaan ja ennen sitä näytetään laskuesimerkki, jossa osakkeilla on 10% tuotto ja 20% volatiliteetti, ja koroilla 5% tuotto ja 5% volatiliteetti. Video ei paljasta, minkälaisista koroista on kyse, mutta oletan että kyse on jostain muusta, kuin riskittömästä korosta, koska koroille on määritelty riski. Kun lähdetään laskemaan riskikorjattua tuottoa, pohjatuottona pitää tietenkin olla riskitön korko, jonka päälle otetaan ylimääräistä riskiä, jotta saavutetaan korkeampi tuotto-odotus. Näin ollen kun verrataan kahden omaisuuserän riskikorjattua tuottoa pitää tuotto-odotuksesta ensin vähentää riskitön korko ja vasta sitten jakaa volatiliteetillä (Sharpe-luku). Teidän esimerkissä siis riskittömän koron tasolla on suuri vaikutus siihen, kuinka houkuttelevia omaisuuserät ovat. Jos riskitön korko olisi 4%, osakkeet tuottavat 10% tuotto-odotuksella 6% yli riskittömän koron 20% volatiliteetilla, eli 0.3% tuotto-odotusta jokaista 1% volaa kohden. Korot tuottaisivat tässä tapauksessa ainoastaan 1% yli riskittömän koron 5% volatiliteetilla, eli 0.2% tuotto-odotusta jokaista 1% volaa kohden. Koska tämä puuttuu kokonaan laskuistanne, jään epäilemään siitä seuraavia johtopäätöksiä. Voitteko linkata lähteisiinne/laskuihinne, joissa korot ja kiinteistöt ovat historiallisesti tuottaneet osakkeita paremmin riskikorjatusti?
En jaksa kaivaa esiin, mutta joskus aikoinaan täällä blogissa väiteltiin Risk Parity -strategiasta, joka liittyy vähän samaan aiheeseen. Strategiassa väitettiin, että oikealla mixillä bondeja ja osakkeita vivutettuna päästäisiin osakkeiden tuottoon pienemmällä riskillä. Tästä löytyi kuitenkin sitten akateemista tutkimusta, jossa tutkijat tulivat lopputulokseen, että kyllä, se oli juuri ja juuri mahdollista, mutta kun otettiin strategian kaupankäyntikulut huomioon, ei enää onnistunut.
Jo maalaisjärjellä ajateltuna teidän väite kuulostaa epäuskottavalta. Miksi isot pelurit omistaisivat niin paljon osakkeita, jos vivuttamalla korkoja ja kiinteistöjä päästään niin paljon parempaan riskikorjattuun tuottoon?
Tän lisäksi video tarjoaa alussa kovat väitteet "on ollut aiemmin vain superrikkaiden ja instituutioiden saatavilla" ja "tuottaa tasaisemmin ja paremmin kuin tavalliset rahastot", jonka takia jään innolla odottamaan salaisuutta miten tämä tehdään, mutta sitä ei koskaan tule. Tai siis loppujen lopuksi selitys on aikamoinen antikliimaksi: hajautus, joka kuukautinen painojen tasapainoitus ja vipu. Toki ovat hyödyllisiä, mutta eivät mitään rakettitiedettä, ja omasta mielestäni näistä ei kannata maksaa 0,79-0,99% vuodessa, kun ne voi aika helposti hoitaa itse.
Sen lisäksi väite, että "osakkeisiin pitää olla valmis sijoittamaan kymmeniksi vuosiksi, jotta saadaan positiivinen reaalituotto" on liioittelua. Toki jos kävi maksimihuonot ja meni all-in osakkeisiin just teknokuplan huipulla niin joo varmaan kesti yli vuosikymmenen päästä voitolle, mutta kyllä odotusarvoisesti tämä ei pidä lainkaan paikkansa 90%+ ajasta. Ja satavarmasti jos nyt tulee kunnon romahdus, niin Smart-salkullakin kestää pitkään päästä takaisin omilleen.
Myös ihan vaan huomiona; Se, että jollain strategialla saadaan 14 vuoden backtestauksella selvästi indeksiä parempi tuotto ei vielä kerro juuri mitään. Varsinkin, kun ei tiedä paljonko eri painoja on säädetty ja testattu, kunnes ollaan saatu mahdollisimman hyvännäköinen backtestauskäyrä luotua.
That being said tästä viestistä tuli nyt vähän ylikriittinen rahaston suhteen ja ymmärrän toki, että kyse on mainosvideosta, jonka tavoitteena on saada rahastoa myytyä. Uskon myös, että tämä rahasto on huomattavasti parempi, kuin suurin osa rahastoista mitä kilpailijoilla on tarjolla. Henkilökohtaisesti uskon vaan, että matalakuluinen hyvin hajautettu indeksirahasto tuottaa parempaa riskikorjattua tuottoa, kuin 95% aktiivisesti hoidetuista rahastoista mukaanlukien tämä rahasto. Jos sijoittaisin aktiiviseen rahastoon, niin joko siinä pitäisi olla joku teema, josta uskon, että lisäarvoa on suurella todennäköisyydellä saatavissa (kuten vaikka nää JOM ja PYN Kaakkois-Aasian small ja mid capit, tai joku henkilö, josta tiedän tarpeeksi olevani vakuuttunut, että biittaa markkinat selvästi yli rahastokulujen, kuten vaikka Daytrader). Mutta tämä on tietysti vaan henkilökohtainen arvioni ja on täysin mahdollista, että oon väärässä.
Kommentti vielä Nordnetin mainosvideon osake-korko -vertailuesimerkkiin: Ei ole mielekästä verrata vivutettua tuottoa velattomaan tuottoon. Kun korkosijoituksiin käyttää velkavipua, muuttuu myös sijoituksen riskiprofiili täysin: ei voida ajatella, että tuottojen volatiliteetti pysyy samana vivun kanssa.
Esimerkin korkosijoitukset eivät myöskään voi olla risk free -sijoituksia. Muutenhan mitään vipua ei edes saataisi luotua. (Tosin "esimerkissä ei oteta huomioon vivutuksesta aiheutuvia kuluja")
Kiitos hyvästä palautteesta Jens! Mainosvideo on toteutettu mahdollisimman yksinkertaisesti ja siinä on pyritty siihen, että säästämään aloittavakin henkilö ymmärtäisi, mistä Smart-salkuissa on kyse. Tämän vuoksi esimerkeissä ei ole avattu kaikkia osatekijöitä, jotta swapit, sharpet, vivutus ym. eivät saa päätä aivan pyörälle. Väitteiden pohjalle löytyy kuitenkin dataa ja keräsin tähän sulle vastauksia.
Jeans kirjoitti:
Lähdetään väitteestä, että koroissa ja kiinteistöissä saadaan osakkeita parempaa tuottoa otettua riskiä vastaan ja ennen sitä näytetään laskuesimerkki, jossa osakkeilla on 10% tuotto ja 20% volatiliteetti, ja koroilla 5% tuotto ja 5% volatiliteetti. Video ei paljasta, minkälaisista koroista on kyse, mutta oletan että kyse on jostain muusta, kuin riskittömästä korosta, koska koroille on määritelty riski. Kun lähdetään laskemaan riskikorjattua tuottoa, pohjatuottona pitää tietenkin olla riskitön korko, jonka päälle otetaan ylimääräistä riskiä, jotta saavutetaan korkeampi tuotto-odotus. Näin ollen kun verrataan kahden omaisuuserän riskikorjattua tuottoa pitää tuotto-odotuksesta ensin vähentää riskitön korko ja vasta sitten jakaa volatiliteetillä (Sharpe-luku). Teidän esimerkissä siis riskittömän koron tasolla on suuri vaikutus siihen, kuinka houkuttelevia omaisuuserät ovat. Jos riskitön korko olisi 4%, osakkeet tuottavat 10% tuotto-odotuksella 6% yli riskittömän koron 20% volatiliteetilla, eli 0.3% tuotto-odotusta jokaista 1% volaa kohden. Korot tuottaisivat tässä tapauksessa ainoastaan 1% yli riskittömän koron 5% volatiliteetilla, eli 0.2% tuotto-odotusta jokaista 1% volaa kohden. Koska tämä puuttuu kokonaan laskuistanne, jään epäilemään siitä seuraavia johtopäätöksiä. Voitteko linkata lähteisiinne/laskuihinne, joissa korot ja kiinteistöt ovat historiallisesti tuottaneet osakkeita paremmin riskikorjatusti?
Tässä on Nordnetin Portfolio Managerin koostama data, jota on käytetty pohjana videoihin. Tähän on laskettu myös Sharpen luku, jota jäit kaipaamaan. Näistä laskelmista nähdään, että koroilla on selkeästi paras tuotto/riski-suhde – REITeillä myös hieman osakkeita parempi. Kun tehdään portfolio, johon yhdistetään kaikki omaisuusluokat, saadaan kaikista paras tuotto/riski-suhde (kaikkien Smarttien Sharpe yli 1).
Jeans kirjoitti:
En jaksa kaivaa esiin, mutta joskus aikoinaan täällä blogissa väiteltiin Risk Parity -strategiasta, joka liittyy vähän samaan aiheeseen. Strategiassa väitettiin, että oikealla mixillä bondeja ja osakkeita vivutettuna päästäisiin osakkeiden tuottoon pienemmällä riskillä. Tästä löytyi kuitenkin sitten akateemista tutkimusta, jossa tutkijat tulivat lopputulokseen, että kyllä, se oli juuri ja juuri mahdollista, mutta kun otettiin strategian kaupankäyntikulut huomioon, ei enää onnistunut.
Jo maalaisjärjellä ajateltuna teidän väite kuulostaa epäuskottavalta. Miksi isot pelurit omistaisivat niin paljon osakkeita, jos vivuttamalla korkoja ja kiinteistöjä päästään niin paljon parempaan riskikorjattuun tuottoon?
Tän lisäksi video tarjoaa alussa kovat väitteet "on ollut aiemmin vain superrikkaiden ja instituutioiden saatavilla" ja "tuottaa tasaisemmin ja paremmin kuin tavalliset rahastot", jonka takia jään innolla odottamaan salaisuutta miten tämä tehdään, mutta sitä ei koskaan tule. Tai siis loppujen lopuksi selitys on aikamoinen antikliimaksi: hajautus, joka kuukautinen painojen tasapainoitus ja vipu. Toki ovat hyödyllisiä, mutta eivät mitään rakettitiedettä, ja omasta mielestäni näistä ei kannata maksaa 0,79-0,99% vuodessa, kun ne voi aika helposti hoitaa itse.
Portfolioteorian mukaisesti hajautus on ainoa ilmainen lounas sijoittajalle – kun otetaan mukaan vielä osakkeiden lisäksi muita omaisuusluokkia (joilla on usein myös negatiivinen korrelaatio osakemarkkinan kanssa), saadaan luotua portfolio, jonka riskitaso on selvästi matalampi. Smart-salkuissa allokaatio lähtee riskistä (Smart 5 = volatiliteettitavoite 5 %, Smart 15 = volatiliteettitavoite 15 %) ja siten voidaan esim. Smart 15 tapauksessa salkkua vivuttaa aina 15 % volatiliteettiin asti, jolloin pysytään osakemarkkinariskissä, mutta salkussa on hyödynnettynä runsaasti vipua. Koska tuote on synteettinen, sen kaupankäynti- ja vivutuskustannukset ovat matalat.
Investointipankit ovat pitkän räätälöineet tämän tyyppisiä tuotteita instituutioiden ja todella varakkaiden henkilöiden omaisuudenhoitoon, mutta harva yksityissijoittaja on kuullut niistä, koska niitä ei ole paketoitu tuotteiksi tai tarjottu piensijoittajille. Yksityissijoittajan on todella vaikea toteuttaa vastaavaa strategiaa itse johtuen laajasta hajautuksesta, mutta ennen kaikkea johtuen vivutuksesta (kuinka paljon maksaisi vivuttaa salkku esim. 5x oma pääoma?) ja kaupankäyntikustannuksista (kuukausittainen tasapainotus).
Jeans kirjoitti:
Sen lisäksi väite, että "osakkeisiin pitää olla valmis sijoittamaan kymmeniksi vuosiksi, jotta saadaan positiivinen reaalituotto" on liioittelua. Toki jos kävi maksimihuonot ja meni all-in osakkeisiin just teknokuplan huipulla niin joo varmaan kesti yli vuosikymmenen päästä voitolle, mutta kyllä odotusarvoisesti tämä ei pidä lainkaan paikkansa 90%+ ajasta. Ja satavarmasti jos nyt tulee kunnon romahdus, niin Smart-salkullakin kestää pitkään päästä takaisin omilleen.
Myös ihan vaan huomiona; Se, että jollain strategialla saadaan 14 vuoden backtestauksella selvästi indeksiä parempi tuotto ei vielä kerro juuri mitään. Varsinkin, kun ei tiedä paljonko eri painoja on säädetty ja testattu, kunnes ollaan saatu mahdollisimman hyvännäköinen backtestauskäyrä luotua.
On kieltämättä ehkä hieman liioittelua sanoa, että osakesijoituksiin pitää olla valmis sijoittamaan kymmeniksi vuosiksi, jotta saadaan positiivinen reaalituotto. Parempi ilmaisu olisi ehkä ollut, että pitää olla valmis sijoittamaan vähintään 10 vuodeksi. Tärkeää tuossa on kohta "pitää olla valmis", esim. nykyisessä markkinatilanteessa 10 vuoden nousun jälkeen pitäisin tuota hyvänä ohjenuorana. Tuoton saaminen on nykypäivänä ainakin helpompaa kuluttomilla tai lähes kuluttomilla sijoitusratkaisuilla. Mutta kun katsotaan OMX Helsingin pörssikäyriä ja huomioidaan viimeisten kolmen vuosikymmenen 70 % korjaukset (68, 72 ja 74 prosenttia) sekä rahastojen historiallisesti korkeahkot kustannukset ja vielä reaalituottoja laskettaessa inflaatio, on todellisuus monella sijoittajalla karumpi ja ostojen ajoitus näyttelee tärkeämpää roolia, kuin mitä pelkästä tuottoindeksin historiasta voi lukea.
Strategia on loppupeleissä aika simppeli ja perustuu odotukseen eri omaisuusluokkien pitkän aikavälin arvonnoususta, siksi se on helpommin backtestattavissa kuin esim. monimutkaisempi long/short-strategia. Backtestaus ei ole lupaus tulevaisuuden tuotoista ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan kuinka hyvin Smart-salkut tuottavat. /Jukka
Tämän kommentin voi mun puolesta siirtää/poistaa jos tätä keskustelua on tarkoitus jatkaa jossain muualla, mutta pakko tarttua yhteen kohtaan tässä.
Nordnet Suomi kirjoitti:
Tässä on Nordnetin Portfolio Managerin koostama data, jota on käytetty pohjana videoihin. Tähän on laskettu myös Sharpen luku, jota jäit kaipaamaan. Näistä laskelmista nähdään, että koroilla on selkeästi paras tuotto/riski-suhde – REITeillä myös hieman osakkeita parempi. Kun tehdään portfolio, johon yhdistetään kaikki omaisuusluokat, saadaan kaikista paras tuotto/riski-suhde (kaikkien Smarttien Sharpe yli 1).
Strategia on loppupeleissä aika simppeli ja perustuu odotukseen eri omaisuusluokkien pitkän aikavälin arvonnoususta, siksi se on helpommin backtestattavissa kuin esim. monimutkaisempi long/short-strategia. Backtestaus ei ole lupaus tulevaisuuden tuotoista ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan kuinka hyvin Smart-salkut tuottavat. /Jukka
Onko tässä ollut koroissa mukana yrityslainat + valtionlainat?
Jotta voidaan sanoa onko sharpe ratio ollut oikeasti vaikka koroissa parempi, niin pitäisi huomioida sattuma eli mikä on ollut p-arvo näissä sharpe-vertailuissa. Toiseksi: Eikö aikasarjan valinta ole aika biasoitunut, jos katsotaan vain vuosia 2002-2018? Ensinnäkin tämä tuntuu aivan liian lyhyeltä aikasarjalta ja toisekseen tästä 16 vuoden aikasarjasta viimeiset 10 vuotta on ollut keskupankkien laajamittaista elvyttämistä eli bondeja on ostettu taseisiin kp-reservien luontia vastaan. Varsinkin valtionlainat liikkuu paljon pitemmissä sykleissä kuin osakemarkkina johtuen niiden korrelaatiosta pitkän aikavälin velkasykliin, joten pitäisi siis kai katsoa riski-tuottosuhteita tämän velkasyklin yli?
Kuten nähdään, on esim. aikavälillä 1961-1986 (keskimmäinen paneeli) ollut S&P 500 (SPX) osakkeiden sharpe-ratio huomattavasti parempi kuin USA:n valtion bondeilla. 1987-2016 bondit taas vievät voiton ja voi kysyä, onko QE:lla ollut paljonkin vaikutusta tähän. Ennen sen suurempia johtopäätöksiä haluaisin itse nähdä dataa vieläkin pitemmältä ajalta, koska viimeisin pitkän aikavälin velkasykli on alkanut 1930 -luvun lamasta.
En kiistä hajauttamisen hyötyjä, mutta en myöskään pidä datan cherry-pickaamisesta. Jos yrittää väittää, että jokin aktiivinen strategia, kuten risk parity, tuottaa selvää alphaa, niin kai sen taustalle pitää antaa kunnon todistusaineistoa? Eli kertoa tutkimuksista strategiaan liittyen ja siitä miten backtestausta on toteutettu (onko esim. in sample and out of sample -menetelmä käytössä). Ymmärrän kyllä, että näitä markkinoidaan aloitteleville sijoittajille ja mainokset halutaan pitää mahdollisimman yksinkertaisena, mutta eikö vanha sijoitusviisaus "ymmärrä mihin sijoitat" pidä paikkaansa? Tavallisen sijoittajan pitäisi näissä tuotteissa ainakin ymmärtää optimal leverage -teoriaa, risk parity -strategiaa sekä swapien toimintaa ja osata tehdä johtopäätös voiko näillä potentiaalisesti saavuttaa jotain lisäarvoa kulujen jälkeen. Tämä on toki vain minun henk.koht mielipide. Ehkä ajattelen liian vaikeasti, mutta ainakin minulle nämä ovat todella monimutkaisia kysymyksiä.
Kiitti vastauksesta Jukka. Tomilta mainio kritiikki ja vei paljon sanoja suustani.
Nordnet Suomi kirjoitti:
Tässä on Nordnetin Portfolio Managerin koostama data, jota on käytetty pohjana videoihin. Tähän on laskettu myös Sharpen luku, jota jäit kaipaamaan. Näistä laskelmista nähdään, että koroilla on selkeästi paras tuotto/riski-suhde – REITeillä myös hieman osakkeita parempi. Kun tehdään portfolio, johon yhdistetään kaikki omaisuusluokat, saadaan kaikista paras tuotto/riski-suhde (kaikkien Smarttien Sharpe yli 1).
1) Kuten Tomi toi esille, niin nyt vedetään hyvin rajuja johtopäätöksiä suppealla datalla. Tomin esillekaivama data jenkkimarkkinalta antaa jo hyvin erilaista kuvaa, ja aikaperiodinne valintaa voisi kutsua "cherry pick"aamiseksi, vaikka ette sitä varmaan tahallaan ole tehnyt. 16 vuoden otoskoko aivan liian lyhyt. Kuten Tomi mainitsi, jos aiotte verrata Sharpe-lukuja ja vetää johtopäätöksiä, niin on vertailussa pakko käyttää tilastotiedettä ja ja laskea p-arvo. Ite veikkaan, ettei otoskoko ole riittävä, jotta datasta pystyisi vetämään tilastollisesti merkityksellisiä johtopäätöksiä. Esim. Kauppiksen rahoituksen kandidaatintutkielmassa tästä saisi aika varmasti hylätyn. Toki ymmärrän, ettei teidän tarkoituksena ollutkaan tehdä mitään akateemista tutkimusta vaan myydä rahastoa, mutta mielestäni johtopäätöksenne on virheellinen.
Muistan väitelleeni vähän samanlaisesta asiasta Sijoitustiedon KepilläJäätä-nimimerkin kanssa pari vuotta sitten ja mulla oli muistissani selkeä valokuva taulukosta, jossa verrataan REITien tuottoja osaketuottoihin ja onnistuin löytämään sen KepilläJäätä blogista:
Tämä vuosilta 1994-2016 data oli kaivettu työkalulla Portfolio Visualizer. Tässä USAn osakkeilla on REITejä parempi Sharpe ja eurooppalaisilla REITejä huonompi. REITeillä oli selvästi suurin Max Drawdown, eli jossain vaiheessa suli 68% arvosta. Tämä tarkoittaa, että vähääkään suuremmalla vivulla, olisi sulanut koko omistus. Tämäkään data ei tue johtopäätöstänne siitä, että REITit ja korot tuottavat riskikorjatusti selvästi osakkeita paremmin.
2) Eri maiden välillä löytyy varmasti suuria tuottoeroja kaikissa omaisuusluokissa. Voitteko tarkentaa minkä maiden mitkä indeksit sisältyvät "Equity"-kategoriaan, mitkä "Rates"-kategoriaan jne.?
3) Ette anna taulukossa riskittömän koron arvoa, jota olette käyttäneet Sharpe-lukujen laskemiseen. Jos mä lasken sen itse ulos antamastanne tuotosta, volasta ja Sharpe-luvusta, saan käyttämänne riskittömän koron arvoksi hyvin lähelle 0. Oletteko kenties käyttäneet nykyistä euriboria, tai nykyistä Suomen/Saksan valtion velkakirjojen korkoa? Jos olette niin se on väärin. Teidän pitäisi käyttää koko 16 vuoden periodin riskittömän koron keskiarvoa. Muutenhan pitkän ajan historiallisten tuottojen Sharpe-luvut muuttuisivat jatkuvasti viimeisimpien korkomuutosten mukaan. Jos olette käyttäneet useamman eri maan omaisuuserien tuottoja, teidän pitää myös huomioida näiden maiden riskittömän korkotason erot.
Nordnet Suomi kirjoitti:
Portfolioteorian mukaisesti hajautus on ainoa ilmainen lounas sijoittajalle – kun otetaan mukaan vielä osakkeiden lisäksi muita omaisuusluokkia (joilla on usein myös negatiivinen korrelaatio osakemarkkinan kanssa), saadaan luotua portfolio, jonka riskitaso on selvästi matalampi. Smart-salkuissa allokaatio lähtee riskistä (Smart 5 = volatiliteettitavoite 5 %, Smart 15 = volatiliteettitavoite 15 %) ja siten voidaan esim. Smart 15 tapauksessa salkkua vivuttaa aina 15 % volatiliteettiin asti, jolloin pysytään osakemarkkinariskissä, mutta salkussa on hyödynnettynä runsaasti vipua. Koska tuote on synteettinen, sen kaupankäynti- ja vivutuskustannukset ovat matalat.
Samaa mieltä hajautuksen hyödyistä ja näen juuri hajautuksen tämän rahaston hyötynä. Kuten mainitsin en kuitenkaan maksaisi siitä 0,79-0,99% per vuosi koska uskon, ettei riittävän hyvän hajautuksen saavuttaminen ole vaikea tehtävä muutenkaan.
Nordnet Suomi kirjoitti:
Investointipankit ovat pitkän räätälöineet tämän tyyppisiä tuotteita instituutioiden ja todella varakkaiden henkilöiden omaisuudenhoitoon, mutta harva yksityissijoittaja on kuullut niistä, koska niitä ei ole paketoitu tuotteiksi tai tarjottu piensijoittajille. Yksityissijoittajan on todella vaikea toteuttaa vastaavaa strategiaa itse johtuen laajasta hajautuksesta, mutta ennen kaikkea johtuen vivutuksesta (kuinka paljon maksaisi vivuttaa salkku esim. 5x oma pääoma?) ja kaupankäyntikustannuksista (kuukausittainen tasapainotus).
Se, että jotkut instituutiot ja varakkaat henkilöt käyttävät jotain tuotetta, ei automaattisesti tee siitä järkevää. Suurimmaksi osaksi instituutiot ja varakkaat henkilöt omistavat osakkeita. Miksi he eivät ole siirtäneet kaikkia osakeomistuksiaan tällaisiin tuotteisiin, jotka tuottavat niin paljon parempaa riskikorjattua tuottoa? Mä uskon vastauksen olevan, ettei asia ole niin selkeä kuin annatte ymmärtää. En ole vielä nähnyt riittäviä perusteluja, miksi tämä tuote olisi parempi vaihtoehto kuin se, että hajauttaisin itse salkkuni osakkeisiin, REITeihin, korkoihin ja kultaan. En osta sitä, että maaginen sekoitus näitä vivutettuna toisi paremman tuoton. Tietenkin sellainen on helppo rakentaa jälkeenpäin ja saada näyttämään backtestattuna todella hyvältä, erityisesti lyhyemmälle aikaperiodille.
Nordnet Suomi kirjoitti:
On kieltämättä ehkä hieman liioittelua sanoa, että osakesijoituksiin pitää olla valmis sijoittamaan kymmeniksi vuosiksi, jotta saadaan positiivinen reaalituotto. Parempi ilmaisu olisi ehkä ollut, että pitää olla valmis sijoittamaan vähintään 10 vuodeksi. Tärkeää tuossa on kohta "pitää olla valmis", esim. nykyisessä markkinatilanteessa 10 vuoden nousun jälkeen pitäisin tuota hyvänä ohjenuorana. Tuoton saaminen on nykypäivänä ainakin helpompaa kuluttomilla tai lähes kuluttomilla sijoitusratkaisuilla. Mutta kun katsotaan OMX Helsingin pörssikäyriä ja huomioidaan viimeisten kolmen vuosikymmenen 70 % korjaukset (68, 72 ja 74 prosenttia) sekä rahastojen historiallisesti korkeahkot kustannukset ja vielä reaalituottoja laskettaessa inflaatio, on todellisuus monella sijoittajalla karumpi ja ostojen ajoitus näyttelee tärkeämpää roolia, kuin mitä pelkästä tuottoindeksin historiasta voi lukea.
Strategia on loppupeleissä aika simppeli ja perustuu odotukseen eri omaisuusluokkien pitkän aikavälin arvonnoususta, siksi se on helpommin backtestattavissa kuin esim. monimutkaisempi long/short-strategia. Backtestaus ei ole lupaus tulevaisuuden tuotoista ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan kuinka hyvin Smart-salkut tuottavat. /Jukka
Samaa mieltä ja suosittelen ehdottamasti itsekin laajempaa hajautusta.
Nordnet Suomi kirjoitti:
Kiitos hyvästä palautteesta Jens! Mainosvideo on toteutettu mahdollisimman yksinkertaisesti ja siinä on pyritty siihen, että säästämään aloittavakin henkilö ymmärtäisi, mistä Smart-salkuissa on kyse. Tämän vuoksi esimerkeissä ei ole avattu kaikkia osatekijöitä, jotta swapit, sharpet, vivutus ym. eivät saa päätä aivan pyörälle. Väitteiden pohjalle löytyy kuitenkin dataa ja keräsin tähän sulle vastauksia.
Otin tämän vielä viimeiseksi kun muut kohdat on käyty läpi. Ymmärrän hyvin pointtinne tässä, mutta juuri tämä on varmaan suurin syy mun negatiiviselle reaktiolle. Mä sain fiiliksen, että videolla pyritään presentoimaan sijoitusstrategia ikään kuin jonain mystisenä salaisuutena, jonka tueksi esitetään asioita faktoina, jotka eivät mielestäni sitä ole. Että näillä mainoskikoilla yritetään just erityisesti saada aloittelijoita innostumaan ja sijoittamaan tuotteeseen, jota eivät ymmärrä.
Mun mielestä olisi loistavaa, jos Nordnet saa aloittelijat innostumaan tästä tuotteesta sen sijaan, että sijoittavat johonkin random yhdistelmärahastoon 1,5 % palkkiolla. Ei tätä nyt Jenssille tai Tomille ollakaan myymässä. Toki voi rakentaa yhtä hyvän hajautuksen paljon alhaisemmilla kuluilla, mutta suurin osa ei ole lähelläkään osaamista, mikä siihen vaaditaan. Toki olisi vielä paljon parempaa, jos ihmiset osaisivat käyttää indeksirahastoja itse hajautetun salkun rakentamiseen.
Joo datan aikajakso on turhan pieni ja markkinointi turhan kepeää. Silti tämä on parempi tuote kuin se 95 %, mitä tuolla ihmisille tuputetaan. Ei REIT tai korkojen sharpen tarvitse olla osakkeita korkeampi, jotta tämä tuote olisi hyvä sijoittajille. En ole vakuuttunut, että risk parity olisi juuri näissä olosuhteissa paras ratkaisu, mutta olen tyytyväinen, että tämmöinen tuote on helposti piensijoittajien saatavilla. En tietenkään sijoita siihen itse, mutta voisin suositella sitä jollekin muulle - mieluummin kuin varainhoitajaa, joka ottaa prosentin itselleen ja toisen tuotteista. Kyllähän näistä tutkimusta löyty vaikka kuinka ja paljon. Akateemisen tutkimuksen kaupankäyntikulujen oletukset ovat vieläkin usein kohtuuttoman korkeat, ja sillä saa monen strategian rikki. En nyt ainakaan Bridgewaterin tai AQR:n tutkimuksia tähän postaa, kun sitten vasta myrsky nousee, kun suosittelen tutkimuksia, jotka puoltavat tekijöiden omia tuotteita.
Tarkoitus ei ole sanoa, etteikö kritiikki olisi ihan paikallaan. Smart-tuotteesta ei tarvitse tykätä, mutta mun mielestä se on ihan arvokas lisä muuten niin homehtuneeseen rahastokenttään.
Loistavia pointteja kaikilta Tomi, Jens ja Daytrader!
Nordnetillä on tavoitteena uudistaa sijoituskenttää sekä tuoda saataville sellaisia uusia tuotteita ja tapoja sijoittaa, joita aiemmin ei ole ollut retail-sijoittajien saatavilla (vrt. Superrahastojen lanseeraus 2014). Smart-salkut tuovat perinteisiä yhdistelmärahastoja huomattavasti paremman hajautuksen omaisuusluokkien välillä ja omaisuusluokkien sisällä, aktiivisesti hallittuna ja joka kuukausi tasapainotettuna. Tässä ensinnäkin etsitään sijoituskohteita, joissa on mahdollisimman hyvä tuotto/riski-suhde ja sen lisäksi optimoidaan salkku painottamalla (><1) yksittäisiä sijoituksia, millä saadaan maksimaalinen riski/tuotto-suhde koko salkussa ottaen huomioon sijoituskohteiden keskinäiset kovarianssit.
Lisäksi vivun avulla saadaan riski tavoitetasoon, jolloin saadaan sama tuotto matalammalla riskillä tai korkeampi tuotto samalla riskillä.
Mitä tulee historiallisiin tuottoihin, volatiliteettin ja sitä kautta Sharpen lukuun – ne voivat vaihdella eri omaisuusluokkien välillä eri ajanjaksoina. Sen vuoksi on tärkeää, että ollaan sijoitettuna aina siellä, mistä paras tuotto/riski-suhde löytyy. Smart-salkut lähestyvät allokaatiota riskinäkökulmasta ja painottavat nimellistä allokaatiota matalan volatiliteetin sijoituskohteissa (täältä löytyy usein paras Sharpe).
Kuten Daytrader mainitsi, useimmista yhdistelmärahastoista saa maksaa reilusti päälle prosentin palkkion vain 50/50 osakkeet/korot-allokaatiosta. Ammattisijoittajat kuten te osaatte varmasti tehdä Smart-salkun tyyppisen hajautuksen (tosin samalla tavalla hajautettuna, vivutettuna ja usein tasapainotettuna on vaikea päästä alle prosentin kuluihin), mutta retail-sijoittajalla harvoin on osaamista, halua tai aikaa tehdä sellaista sekä jatkuvasti vielä huoltaa salkkua tasapainottamalla.
Mä pidän hajautuksen hyötyjä (Markowitzin tehokasta rintamaa) tärkeämpänä kun varmaan iso osa Sijoitustiedosta. Pörssisijoitusten lisäksi mulla on arvokiinteistö Helsingin keskustassa, kiinteistöprojekteja meneillään Suomessa ja Espanjassa, muutama start-up sijoitus ja korkoja siinä mielessä, että oon lainaillut tuttaville rahaa korkoa vastaan. Jos löydän jonkun uuden sijoituskohteen, joka ei hirveästi korreloi salkun kanssa, mutta voisi olla järkevä tuotto-odotus, ostan sitä mielelläni salkkuuni. Esim. Catastrophe bondit olisi tällaisia sit kun niitä on tarjolla tarpeeksi matalilla kuluilla. Uskon myös, että hajautuksessa suurimmat hyödyt saadaan ekoista suurinpiirteisistä hajautuksista eri omaisuusluokkiin, ja sitten pikkusäätämisestä, kuten jonkun kymmennen eri euroalueen valtion velkakirjan lisäämisestä salkkuun, ei hyödy hajautuksellisesti juuri ollenkaan. Oon tosin kyllä aivan liian ylipainossa Suomeen, mutta se saattaa taas olla fine, sillä täällä uskon kilpailuetuni olevan suurimmillaan.
Jos saan arvata miten te ootte kehittänyt teidän strategian ja backtestaustulokset, niin olette kaivaneet viimeisen 16 vuoden datan ja laskeneet eri omaisuusluokkien tuotot ja tuottojen covariancet toisiinsa. Näillä tiedoilla olette pystyneet tarkalleen optimoimaan jokaisen omaisuusluokan painon (ja tarvittaessa esim. vivuttamaan velkakirjoja). Tällä metodilla vastataan kysymykseen "Mikä olisi maksimaalinen saavutettavissa oleva tuotto kullekkin riskitasolle viimeisen 16 vuoden ajalta, jos 16v sitten olisi ollut tarkalleen tiedossa kuinka paljon jokainen omaisuusluokka tulee tuottamaan ja millä covariancella toisiinsa?". Vaikka oikeasti halutaan tietää vastaus kysymykseen, "minkälainen salkku antaa parasta riskikorjattua tuottoa tulevaisuudessa?". Ensimmäiseen kysymykseen vastaaminen on ihan mielenkiintoinen teoreettinen tehtävä ja antaa osviittaa toisen kysymyksen vastaukseen, mutta jää mielestäni vielä kauas tarkasta vastauksesta.
Optimaalisen salkun laskeminen auki Markovitzin tehokkaan rintama -konseptin avulla perustuu siihen, että tiedämme tarkalleen eri assettien tuotto-odotukset ja korrelaatiot. Tätä ei tosimaailmassa ole mahdollista tietää, koska arvot muuttuvat jatkuvasti. Kärjistettynä esimerkkinä tästä voisin parantaa teidän Smart salkkua: Lisätkää Bitcoin-paino. Viimeisen kymmenen vuoden ajan se on tuottanut todella hyvin ja eikä korreloinut hirveästi muiden omaisuusluokkien kanssa, eli se parantaisi Sharpe-lukua eli riskikorjattua tuottoa huomattavasti. Haluaisinko todellisuudessa lisätä Bitcoin-painon salkkuuni? Luultavasti en. Jos viimeisen 16 vuoden aikana on vaikka ollut optimaalista pitää 5x vivutettua Italian valtiovelkakirjojen positiota hyvän tuoton ja hajautuksen takia, niin tarkoittaako se, että seuraavien 16 vuoden aikana haluat omistaa niitä vivutettuna? Ehkä, ehkä ei.
Oikeastaan tästä syntyy mielenkiintoiseksi kysymykseksi, kuinka paljon voimme käyttää historiallista dataa hyödyksemme tehdessämme sijoituspäätöksiä. Mun mielestä on historiallinen data on hyödyllistä, mutta siihen sokeasti luottaminen todella vaarallista. Varsinkin nykyään kun uskon, että markkinat oppii ja tehostuu nopeammin kuin vuosikymmeniä sitten. Yksi esimerkki olisi vaikka jenkkiosakkeet vs eurooppalaiset osakkeet. Historiallisen tuoton perusteella jenkkiosakkeet ovat no-brainer. Mutta juuri sen takia valuaatioerot näiden välillä ovat niin suuret. Eurooppalaisia osakkeita saa huomattavasti halvemmalla eri multippeleita katsomalla. Markkina on siis adjustoitunut tähän tietoon. Tulevaisuus näyttää, onko tämä alennus tarpeeksi iso, jotta euroosakkeet tuottavat tulevaisuudessa yhtä paljon kuin jenkkiosakkeet, vai jopa liian iso, että euroosakkeet outperformaa.
Historiallisen datan perusteella USAn systeemi näyttää selkeästi olevan optimaalisempi taloudellisen hyvinvoinnin kannalta ja kannustaa paremmin yrittäjyyteen ja innovointiin, eikä viimeisimpiä EU-maiden sekoiluja seuratessa tilanne ainakaan lähiaikoina ole muuttumassa.
Jos löydän jonkun uuden sijoituskohteen, joka ei hirveästi korreloi salkun kanssa, mutta voisi olla järkevä tuotto-odotus, ostan sitä mielelläni salkkuuni.
Näistä tuli mieleen, että mitä mieltä olet noista vertaislainapalveluista ?
Lisäyksenä vielä edelliseen viestiin, ettei se ollut kokonaisuudessaan pelkästään vastaus Nordnetille, vaan ajatukset lähti vähän raiteilta... Mielenkiintoinen aihe. Toistan vielä saman kuin aikaisemmin, että rahasto on varmasti parempi vaihtoehto kuin suurin osa (/kaikki?) Suomessa olevat yhdistelmärahastot. On myös täysin mahdollista, että sijoittamalla koko sijoituskassa tähän rahastoon, se tuottaisi parempaa riskikorjattua tuottoa kulujen jälkeen kuin sijoittamalla koko sijoituskassa passiivisiin osakeindeksirahastoihin.
Longrun kirjoitti:
Jeans kirjoitti:
Oon lainaillut tuttaville rahaa korkoa vastaan.
Jos löydän jonkun uuden sijoituskohteen, joka ei hirveästi korreloi salkun kanssa, mutta voisi olla järkevä tuotto-odotus, ostan sitä mielelläni salkkuuni.
Näistä tuli mieleen, että mitä mieltä olet noista vertaislainapalveluista ?
Ei vakuuta, enkä oo ite sijoittanut. En tosin oo perehtynyt tarpeeksi, että uskaltaisin antaa lopullista tuomioita. Vois ehkä joskus kirjoittaa näistä enemmän.
Eikös nämä Smart-fundit ole white label rahastoja JPM:lta?
"The investment objective of Nordnet Smart 15 Fund is to provide medium to long-term capital growth through an exposure to the J.P. Morgan Nordnet Multi-Asset 15 Index. "
Eli total return swap JPM:n itsensä rakentamaa indeksiä vastaan. Sisältää siten vastapuoliriskin J.P. Morganista (mikä ei tietysti ole kovin suuri riski kun pankki on niin kovassa kunnossa).
Ihan mielenkiinnosta kysyn millä rahastoilla ja ETF:llä Jeans itse lähtisi rakentelemaan mahdollisimman halpaa ja vaivatonta hajautuksen sisältävää portfoliota, jos sen ideana olisi painaa rahaa kiinni seuraavat vuodet ja holdata ikuisuuksiin?
Viime viikon perjantaina oli pitkästä aikaa raju vuorokausi pokerin suhteen, +$120k. Hyvät pelit lähti Partypokerilla käyntiin yhdeltä yöllä ja olisi jatkunut vielä kun päätin lopettaa 10:30 aikoihin, kun oli frendin synttärit tiedossa enkä viitsinyt ihan samoilla silmillä mennä. Tässä vaiheessa olin 88 tonnia voitolla. Heräsin 16:00 ja huomasin, että harvinaisen hyvä rinki oli just lähtenyt Pokerstarssilla käyntiin, mahdun just messiin ja mulla on vielä tunti aikaa ennen lähtöä. Otin tänä aikana vielä 15 tonnin nousut ja alkoi harmittamaan, että joudun jättämään näin hyvän ringin kesken kunnes tajusin, että pelejä voi jatkaa puhelimella. No ei kun hyppy taksiin ja raflassa nousuhumalassa tunnin-pari grindiä kunnes fisu onneks luovutti, ja sieltä toiset +$15k. Pääsin hyvään zoneen ja lähes kaikki muuvit onnistui. Tässä yks hauska, jota voisin vähän avata:
Korkeet pariutuneet rainbow boardit on multiway-poteissa siitä mielenkiintoisia, että 1) ne on selkeitä way ahead - way behind tilanteita, joissa ei hirveästi tarvitse suojella kättään, ja 2) joku on suurella todennäköisyydellä osunut tripseihin. Tästä syystä peli on usein passiivista, eikä se oo selvää haluaako lyödä konttarin nauloilla, tai edes kongilla vaan saadakseen foldit. Sama pätee muihin pelaajiin, ei oo niin selvää haluaako lyödä kongin, varsinkaan vähän huonommalla kickerillä, vai checkata ja toivoa, että joku lähtee esittämään sitä. Pointti siis, että kun floppi menee checkinä, se saattaa joillain boardeilla tarkoittaa, että pelaajat eivät osuneet siihen, mutta ei suinkaan tässä tilanteessa. Turnilla iso blindi lyö isosti esittäen tripsejä/fullia tai ilmaa. Ihan hyvä spotti koittaa ryöstää potti jos on jotain vetoja/pariblokkereita. Avaajan on hyvin vaikea maksaa edes nauloilla, ellei saanut värinvetoa kylkeen, ja kaikki muut ovat checkanneet kerran, mikä pienentää niiden tripsimahiksia. Mä osun täsmäkorttiin ja maksan tietenkin. River menee mielenkiintoiseksi kun vihu lyö isosti 75% potista. Mulla on vastassa hyvä suomalainen vihu, joka pitää mua varmasti hyvänä ja solidina. Jos mietitään vihun kuvakulmasta tilannetta, niin hän tiedostaa varmasti kaiken, jonka oon tähän mennessä kirjoittanut. Pitää siis täysin mahdollisena, että mulla on K9xx,K7xx,KKxx,99xx rangessa ja siksi en usko, että hän lähtisi näin isosti valuttamaan suoraa/66xx/77xx. Ihan kokemuksesta en myöskään usko, että hän lyö quadseja näin isosti, koska mun on niin vaikeeta maksaa tää suoralla tai 99xx. Näin ollen uskon, että hänen riverin lyöntirange on tasan K6/K7/K9 tai bluffi. En usko, että hän bluffaa tähän tarpeeksi, jotta voisin maksaa kädelläni. Mutta raise on sit mielenkiintoisempi. Vihun rangea vastaan voin reissata valuena pelkästään K9xx (ja tietty KKxx), ja hänellä voi helposti olla K9xx itse, joten jos hän ei usko, että bluffreissaan tässä tarpeeksi, hänen kuuluu foldata K6 ja K7. Ja harvassa on pelaajat, jotka bluffaavat tähän spottiin. Koska blokkaan hyvin K9xx enkä lainkaan K7 ja K6 komboja, niin bluffreissusta tulee älyttömän voitollinen, jos hän kippaa K6 ja K7, johon mä uskon hänen pystyvän hyvää ja solidia pelajaa kuten mua vastaan. En ikinä tekis tätä bluffia ketään huonoa pelaajaa vastaan, tai ketään vastaan, kenen kanssa mulla ei oo tarpeeksi historiaa, jotta hän tiedostaisi, etten mä turhia sekoile. Riskeeraan 9350 voittaakseni 6100, eli jos toimii yli ~60% ajasta niin on voitollinen, ja oikeissa olosuhteissa, näen että toimii helposti yli 80% ajasta.
Loppuspurtti sai vuoden tulokseksi 70k jakoa ja +$539k.
Isoja blindeja tuli odotusarvossa 4842, eli EV winrateksi rajut 6,9bb/100.
Jännää miten kovia tuloksia oon vielä pystynyt tekemään netissä, vaikka oon laittanut niin vähän aikaa ja vaivaa tähän hommaan. Varmaan yli puolet näistä jaoista on pelattu niin, että luen tenttiin/uutisia/random juttuja netissä tai katselen jotain videoita samaan aikaan enkä juurikaan kiinnitä huomiota peliin ja muihin pelaajiin. Toki oon harrastanut tiukempaa game selectionia, kun on muutenkin tuntunut siltä, että menee liikaa aikaa pokeriin.
Turnauksista otin tosin tänä vuonna dunkkuun. En oo ihan varma luvusta mutta nopeasti veikattuna jotain 50-100k välistä, vaikka alkuvuodesta olin niistä ylhäällä. Vegasissa ammuin kaks laukausta $25k PLO highrolleriin ja yhden $10k PLOhon eli sieltä -$60k. Sit meni 6 laukausta $5k Partypoker millionsiin ja WCOOPissakin jotain.
BöC kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kysyn millä rahastoilla ja ETF:llä Jeans itse lähtisi rakentelemaan mahdollisimman halpaa ja vaivatonta hajautuksen sisältävää portfoliota, jos sen ideana olisi painaa rahaa kiinni seuraavat vuodet ja holdata ikuisuuksiin?
En oo viime aikoina perehtynyt näihin sen tarkemmin, mutta pikaisella googlauksella MSCI World ETFien kulut on laskenut jo 0,2%/vuosi tasolle, eli laittaisin varmaan siihen koko osakepainoni. Yksi nopeasti mietitty ehdotus nykytilanteeseen:
5% PYN Elite
5% JOM Komodo
10-20% REIT. Saattaisin näissä vielä yrittää metsästää maita, joissa kiinteistöjen hinnat ovat viime aikoina romahtaneet. Espanja voisi olla yksi ihan järkevä vaihtoehto vieläkin.
0-20% Bondit. En oo ihan varma haluaisinko nykytilanteessa omistaa lainkaan velkakirjoja, ainakaan Euroopasta. Ehkä jotain U.S Treasury Bond ETFää.
Ajattelin, että voisin kysyä taas samalla muutaman kysymyksen pokerista, kun kirjoitit aiheeseen liittyen:
1) Onko odotusarvon kannalta iso menetys, jos käytämme kussakin pelitilanteessa ainoastaan yhtä panostuskokoa koko bettausrangelle? Oon Snowiella käynyt pelitilanteita läpi, ja se pelaa tällä tyylillä.
2) Onko 6-max nykyään odotusarvon kannalta parempi vaihtoehto kuin hu?
Haluan muuten muistuttaa, että saa ehdottomasti esittää tarkentavia kysymyksiä liittyen mun postauksiin. Mulla kulkee usein ajatus vähän liian nopeasti suhteessa siihen mitä saan kirjoitettua alas ja välillä jos en samantien keksi sujuvaa tapaa kirjoittaa ajatusta alas ja on paljon sanottavaa niin päädyn vaan ulostamaan sen jotenkuten alas ja toivon, että se ymmärretään. Siksi tulee varmasti kirjoitettua vähän epäselvästi välillä, vaikka ajatus olisi ollut päässä hyvin selkeä, ja mielelläni tarkennan asiaa jälkeenpäin. Erityisesti kun suomen kieli ei oo mun äidinkieli. Tosin ei tässä mitään kieliopin esseetä olla kirjoittamassa ja jotenkin musta tämäkin bloggaustyyli toimii ja on jopa jollain tapaa aidompi, kun saan alkuperäisen ajatuksenvirran kirjoitettua alas ilman liikaa editointia ja hienosäätöä. Säästyy samalla hyvin aikaa. Sitten on tietenkin eri asia kun välillä tulee monimutkaisempia aiheita, kuten esim. Moderni portfolioteoria tai highstakes pokerijaon analysointi, joista on hyvin vaikea kirjoittaa sellaisella tavalla (yksinkertaistamatta liikaa), että sitä ymmärtäisi ilman minkäänlaista pohjatietoa. Haluan kuitenkin välillä myös käydä niitä keskusteluja, vaikka tiedostan, että varmaan suurin osa lukijoista ei ymmärrä niitä ja skippaa ne.
JJJJ kirjoitti:
Ajattelin, että voisin kysyä taas samalla muutaman kysymyksen pokerista, kun kirjoitit aiheeseen liittyen:
1) Onko odotusarvon kannalta iso menetys, jos käytämme kussakin pelitilanteessa ainoastaan yhtä panostuskokoa koko bettausrangelle? Oon Snowiella käynyt pelitilanteita läpi, ja se pelaa tällä tyylillä.
2) Onko 6-max nykyään odotusarvon kannalta parempi vaihtoehto kuin hu?
3) Mitä mieltä pelaajista Berri Sweet ja EEE27?
1) Mielenkiintoinen kysymys, jota oon pohtinut aika paljon. En oo ihan varma ja saa korjata jos oon väärässä, mutta veikkaan, että esim. PLO Matrix ranget on solvattu yhtä postflop panostuskokoa käyttäen. Muistan joskus kun kikkailin Monkersolverin kanssa ja jo toisen panostuskoon lisääminen teki joidenkin tilanteiden solvaamisen mahdottomaksi, kun lisäsi niin paljon prosessointitehovaatimuksia. Vastauksena kysymykseesi niin kyllä, uskon sen olevan melko iso menetys odotusarvon kannalta. On vaan sekä niin paljon boardeja ja tilanteita, joissa uskon pienen betsin olevan optimi että sellaisia, joissa täyspotti (ja jos salittaisiin niin overbet) on optimi. Jos sais valita tasan kaks panostuskokoa solveriin niin ottaisin 100% pot ja jonkun pienen, tyyliin 25%-33%. Siihen kolmannen tai neljännen panostuskoon lisääminen ei enää lisäisi niin paljoa odotusarvoa imo. Yhdellä panostuskoolla uskon kuitenkin solverin antavan selvästi tarpeeksi tarkkoja tuloksia, jotta niistä on huomattavaa hyötyä oman pelin analysoinnissa.
2) Mun mielestä PLOssa on ollut näin niin kauan kuin muistan. Varsinkin nykyään niin HU-pelit on todella harvassa. Tällä hetkellä yks Kiinalainen harrastepelaaja on semiaktiivinen HU-zoomissa, mutta muuten melko kuollutta Pokerstarssilla.
3) Molemmat kuuluu ehdottomasti maailman parhaimmistoon PLOssa. Kumpikin varmaan top 5. Berriä ei oo juurikaan näkynyt ringeissä parin viime vuoden aikana. Pelannut vaan isoja HU-matseja. Sit kun on harvoin tullut rinkeihin pelaamaan niin on mun makuun vetänyt liian löysää ja ehkä semiläpällä, niin ei oo haitannut vaikka on pöydässä.