Paljon mahdollista, että mie pihalla tässä mutta yritetään eli minusta vaikutus on merkittävästi suurempi. Rautalanka yritys:
1. Tehdään kuitukangasta ja myydään sitä Jenkkeihin vaikka hintaan 130d. 2. Taala vahvistuu 10% joten kun ennen saatiin 130d myynnistä euroissa noin 100e niin nyt saadaankin 110e. 3. Meidän voittoprosentti oli ennen valuuttamuutosta vaikkapa noin 10% eli ennen jäi viivan alle noin 10e ja nyt jää 20e eli 100% enemmän tai 60% jos kokonaismyynnistä "vain" 60% Us.
Beef siis se, että valuuttakurssiero menee aika suoraan viivan alle, voittoon, joten vaikutus on voimallinen.
(laskuissa monia yksinkertaistuksia jotta pontti on selkeämpi. Esimerkiksi Suomisen tapauksessa sellu hinnoitellaan taaloissa joten siltä osin valmistuskulutkin nousee kun taala vahvistuu).
Hypoteesini on siis se, että Jeansin lause menee Oikein vain yhtä sanaa muuttamalla: Olettaen et liikevaihdosta syntyy yhtä paljon voittoa jenkeissä kuin muualla, eikö voida suoraan laskea taalan kurssin vahvistus euroon verrattuna * 0,6, eli jos taala vahvistuu 10% euroon ja mikään ei muutu niin euromääräistä liikevaihtoa syntyy 6% enemmän
Jos olen väärässä, pahoittelut sähläyksestä. Jos satun olemaan vähemmän väärässä, niin 100% Tiedän, että Aki tietää miten tää menee. Kiireessä tms. tällaiset lipsahtaa helposti vähän ohi jos vaikka lukee kysymyksen epätarkasti mutta kun kyseessä on oleellinen asia, niin on hyvä saada lukijakunnan varmuus miten menee.
Näin se siis menisi jos kaikki tuotteet valmistettaisiin euromääräisesti. Tossa ylempänä epäiltiin et kun Suomisella on tehdas jenkeissä niin valmistuskin tehdään paikan päällä jenkkiasiakkaille. Ellen jollain tavalla ymmärtänyt ksymystä väärin.
Lucky Luke kirjoitti:
Olen itsekin tutkaillut ja jonkun verran ostanutkin Suomista kun potentiaalia käänteeseen näyttäisi olevan, mutta kolme asiaa jäi häiritsemään. Löytyykös täältä näkemystä ongelmiin?
1. Öljy- ja sellupohjaiset raaka-aineet. Öljystä olikin jo mainintaa, mutta epäilen vahvasti, että noista kahdesta tärkeämpi raaka-aine on kuitenkin sellu. Tuotteethan on kuitukankaita. Sellussa on kuitua. Sellu noteerataan dollareissa, joten onko Euroopan osalta raaka-aineet pikemminkin kallistuneet? Jenkki tuotanto on jenkeissä, joten sinne se ei kai vaikuta.
2. Käykö tässä mahdollisesti niin, että vaikka jotain hyötyä valuutoista tai raaka-aineista saataisiin niin ilo jää lyhytaikaiseksi kun kilpailu painaa lopputuotteiden hintoja alas ja hyöty valuu Suomisen asiakkaille.
3. Suominen maksaa jostain syystä veroa enemmän kuin normaalisti pitäisi. Mitähän mahtaa olla nämä suuret vähennyskelvottomat erät?
Hyviä pointteja. 1. Totta, tässä pitäis selvittää paljonko kulut nousee prosentuaalisesti sille 40% liikevaihdosta joka ei ole taaloissa, taalan vahvistuessa. Vaikea kuitenkin nähdä ettei Suominen olisi nettovoittaja taalan vahvistuessa, mutta ei välttämättä niin suuri kun oletin.
2. Raaka-aineissa tää voisi olla keissi, mutta silloinhan ensimmäinen pointtisi ei paina yhtä paljoa. Ei kai se niin voi mennä että kun raaka-aineet halpenee, hinnat painautuu alas ja asiakkaat saavat kaiken edun, mutta kuin hinnat nousee (esim sellun euromääräinen hinta) niin Suominen joutuu ottamaan koko biitin?
En ymmärrä millä tavalla tämä tapahtuisi valuutoissa? Ellet tarkoita, että sekä Suominen että kilpailijat valmistavat tuotteensa halvemmalla euroopassa ja myyvät sitten jenkeissä?
En uskaltanut ostaa Suomista tämän takia. Mielestäni hieman epäilyttävää, että joku shorttaa noinkin isolla pinolla pienyhtiötä. Toki siihen voi olla monia syitä ja pidemmällä tähtäimellä sillä ei ole niin väliä.
On kyllä erikoista, kuinka usein tollasia nähdään Suomisen kokoisilla yrityksillä? Tarkoittaako tuo 0.80% sen suuruista shorttia koko firman market capista vai?
Vaikuttaa ihan osaavalta jantterilta et kieltämättä huolestuttavaa, pitäis varmaan pirauttaa sille jos suostuis kertomaan lisää :)
edit2: Lisää googlausta. Voisiko kyseessä olla et Petri pelaa hyvin short term Suomisen shorttauksella koska se otti rakettinousut ja sai teknisen analyysin ukot messiin ja oletettavaa että tulee jonkin verran alas ennen kuin saavuttaa "normi"tasonsa, jonka itse oletin sen jo saavuttaneen. Syy miksi tämä tuli mieleen on kun katsoo voimassa olevia shortteja: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Valvonta/Markkinavalvonta/Lyhyet_posi… niin kyllä tuo Suominen 0.80% on siellä, mutta kun katsoo shorttien historiaa: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Valvonta/Markkinavalvonta/Lyhyet_posi… sieltä löytyy kolme ihan lähipäivinä suljettua positiota:
Voiko mistään nähdä ovatko nuo aiemmat positiot olleet auki samaan aikaan? Jos ei niin näyttää siltä että Petri yrittää tehdä voittoa muutaman päivän osakkeen liikkeillä. Sehän itseasiassa selviää tässä lähiaikoina, jos hän jättää shorttiposition auki pidemmäksi aikaa näkisin et on enemmän syytä huoleen.
Muutenkin samaa mieltä näistä pikkupuljuista, näissä voi tehdä ylituottoa, kunhan vain homman osaa.
Itsestäni: Olen vielä oppimivaiheessa, kun salkkua aloin rakenta v. 2008 syksyllä. Olen sikäli varovainen että hajoitan reilusti. Sen verran nöyryyttä on, että vaikkakin toivon ja uskon biittaavani markkinat, en ole siitä varma. Olen lisäksi pääsääntöisesti holdari. Suurin syy holdaamiseen on se että en ole erinomaisuudestani niin varma että viitsisin maksaa ylimääräisiä luovutusvoittoveroja.
Ajoitus aloitukselle oli täydellinen, aika paljon sattumaakin oli taustalla, mutta tuntui myös että NYT ON HALPAA, joten NYT alan sijoittamaan pörssin. Suurimman osan indekseistä olen holdisalkullani biitannut, paremminkin olisi voinut mennä. Muutamia tapauksia on ollut mistä olen oppinut, erityisesti pikkupuljuissa, alla kuusi esimerkkitapausta:
1. Ostin Rautea, kun oli pirun halpa suhteessa ylivahvaan taseeseen ja tuloksentekokykyyn. Lopputulos: Tase poltettiin parissa vuodessa, ja entiset tulokset olivat entisiä. Myin pienellä miinuksella kun huomasin että johto ei reagoinut kysynnän laskuun. Osake tänään alempana kuin minun myydessä,
2. Ostin Biohittiä, kun oli kaksi liiketoimintaa. Toinen toi kassavirtaa joka oikeutti >50m€ arvostukseen, toinen poltti kaikki rahat, mutta siinä saattaisi olla jackpot-potentiaalia. Yhtiö oli käytännän nettovelaton ja markkina-arvo 20m€. Oletin että jossain vaiheessa on pakko tapahtua joitain, jos ei muuta niin tappiopesä lopetetaan. Kävikin niin että tuottobisnes myytiin, kauppahinta ulkomuistista 80m€. Helvetinmoiset osingot on tullut, ja edelleen puljun arvo 80m€ tjsp. Osinkoja tullut enemmän kuin alkuperäinen ostohinta, lisäksi puolet myyty viisinkertaisella hinnalla ostohintaan nähden.
3. Ostin Martelaa. Täysin samoista syistä kuin Rautea. Ja samoin kävi. Tase poltettiin. Miinuksella ulos. Liikevaihto säilyi samana, mutta marginaalit hävisi. Miten se on mahdollista? Jos kysyntä häviää, niin tehokas johto sopeuttaa, ja pyydetään tuotteista hinta joka kattaa kulut. Epäpätevä johto. Kehitys myynnin jälkeen -50%.
4. En ostanut Reveniota. Vituttaa. Voisi muuten melkein kopsata kohta kakkosta. Useampi liiketoiminta, joista yksi on 100m€ arvoinen, ja muut haarat johtaa siihen että puljun arvo on osia siitä. Moninkertaistunut siitä kun puhuin tästä tutuille, en tajua miksi en ostanut. Tämä on sitä oppimista. Ensi kerralla ostan tällaista.
5. Ostin Oral Hammaslääkäreitä, Käänne kohti parempaa kannattavuutta oli täysin obvious osavuosikatsausten perusteella. Kurssi ei reagoinut juurikaan. Kunnes lopulta lähti nousuun. Tein kivat voitot vaikka alihintaan lunastettiin pois pörssistä.
6. Ostin Suomista. Käänne kohti parempaa kannattavuutta oli täysin obvious osavuosikatsausten perusteella. Kurssi ei reagoinut juurikaan. Kunnes lopulta lähti nousuun. Odotan lisäksi tästä noin 20% per annum seuraavat kolme vuotta.
Mitä opimme?
1. Trend is your friend ja mukaan ehtii lähes pohjilta, kunhan lukee osarit kerta toisensa jälkeen. Kohdat 5 ja 6.
2. Ilman todisteita käänteestä ei kannata ostaa, halvemmalla tai samalla hinnalla pääsee mukaan kun käänne on jo tapahtunut. Kohdat 1, 3, 5 ja 6.
3. Pikkupuljuissa saattaa olla assetteja joita ei arvosteta oikein. Kohdat 2 ja 4.
Hankintahintoja ei kerrota, mutta kokonaispositio vaikuttaa hybridi huomioiden neutraalilta. Kyseistä positiota on kaiketi kasvatettu useana ajankohtana. Petri on taas kerran tilinsä tehnyt ja nauttii nyt riskittömistä korkotuotoista.
Suominen toki hyötyy vahvasta taalasta ja varmastikin markkinajohtajana pystyy pyytämään jonkun verran parempaa hintaa kuin kilpailijansa. En ole kovin tarkkaan kilpailijoihin tutustunut, mutta tässä ainakin 1 Tanskalainen, joka juuri ilmoitti parantuneesta tuloksesta. https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclos…
Markkina kasvaa myös orgaanisesti, mikä yleensä antaa jonkin verran suojaa hintakilpailua vastaan.
Suomisen juna kohti kasvua ja parempaa kannattavuutta on edennyt niin vakaasti jo pidemmän aikaa. Johdon lupauksille on löytynyt myös katetta.
Tällaiset junat kulkevat kokemuksieni mukaan yleensä yllättävänkin vakaasti, kuten ne myös tekevät yhtiöissä joissa juna kulkee vastakkaiseen suuntaan. Jolloin joka osarin jälkeen ollaan taas keskimäärin 4-5% ylempänä/alempana kuin aikaisemmin.
Selkeät tavoitteet asetettu vuoteen 2017. Kohti sitä tehdään varmasti töitä.
Jos jossain osarissa huomaan että hyvä kehitys on selkeästi pysähtynyt, hyppään junasta pois. Yllättyisin jos se osari olisi tämä tai seuraava.
Isolle J:lle iso kiitos näkemyksen jakamisesta. Empä tiennyt koko firmasta ennen maanantaita...... Tai ainakaan sen tekemisistä. Jälleen kerran erittäin hienoa, kun oma perusteltu näkemys jollain osuu.
On tää pörssisijoittaminen saakelin mielenkiintoista, 9 tunnin paluulento Suomeen meni helposti saman sijoituskirjan parissa ilman taukoja. Tähän kun panostaa tulee samalla seurattua talousuutisia ja pysyy kartalla maailman menosta, kivaa vaihtelua pokerikuplassa elämiselle.
Suomisen analyysi oli valmiina postattavaks jo maanantaina, soitin sijoittajasuhdejohtajalle muutamalla kysymyksellä, mm. taalakurssin vaikutuksesta ja korkeasta veroprosentista. Jäi sellanen fiilis ettei sinne hirveen moni soittele. Ei oikeen osattu vastata mihinkään, piti kysyä asiasta ja palata asiaan. Soitin ke uudestaan jolloin pahoiteltiin ettei vielä saatu kiinni henkilöä joka tietäisi asiasta mutta palataan mahdollisimman pian asiaan. Ei vieläkään kuulunut mitään, postaan analyysin ensi viikolla arvauksien kanssa ellei tuu vastauksia. Mutta kurssi lähti sit kunnolla nousuun! Jännää et Q4 selkeesti hyvä eikä tietääkseni mitään merkittävää sen jälkeen oo tapahtunut mutta kurssi ei heti reagoinut, täydelliset markkinat my azz. Vähän jäi harmittamaan et oli iso mahis et oisin maanantaina lisännyt positiota jos muutamat luvut mitä pyysin soittaessani sinne ois ollut sitä luokkaa mitä niiden oletan olevan. Noh ei voi valittaa kun jo valmiiks salkun suurin positio, enkä oo myymässä.
Jännää et Q4 selkeesti hyvä eikä tietääkseni mitään merkittävää sen jälkeen oo tapahtunut mutta kurssi ei heti reagoinut, täydelliset markkinat my azz.
On ne täydelliset, Mr. Market on vain välillä h-i-e-m-a-n hidas lukija... ;)
Sama harmitus: kerrankin oli kunnolla bulletteja ja halu painaa ne kaikki Suomiseen q4 jälkeen mut oli kaikenlaista säätöä tuolloin, lähinnä Commerceen liittyen. Himaan jäämällä ja paria nappia painamalla olisi resultwise saanut moninverroin sen, mitä viikon grindillä. Time well spent..
Kiitos vielä Suomis-vinkistä, (jonkin verran sentään ehti painaa).
Pikkulinnut (nää Suomen pelipiirit on aika pienet :)) laulaa että olisit tehny tiettyjä mooveja blogissa käsiteltyjen aiheiden tiimoilta. Haluatko kertoa tarkemmin?
EDIT: Voi siis olla jo "vanha" juttu mutta eniwei.
Tää oli yks tärkee pointti jota ei ollut tarkemmin tullut mietittyä ennen tätä kirjaa. Mun opinnut päättyi valmistuttuani suomenruotsalaisesta lukiosta ylioppilaaksi ja yritän nyt kääntää englanninkielisiä ajatuksiani suomeksi niin katsotaan miten hyvin saadaan pointti perille :).
Riski sanana tarkoittaa meille useimmiten jotain negatiivista. Kun osakkeissa puhutaan riskistä, tarkoitetaan sillä paljonko osakkeen hinta voi heittelehtiä, sekä positiivisesti että negatiivisesti, tai volatiliteettia. Sijoittaja haluaa tietenkin mahdollisimman alhaisen volatiliteetin jolloin sitä riskisempi osake, sitä enemmän sen pitää tuottaa. Riski voidaan jakaa kahteen kategoriaan: "firm-specific" ja "marketwide" risk. Ensimmäinen voi esimerkiksi olla että yritys on arvioinut väärin kysynnän tuotteelle jota tuottaa tai että kilpailevat yritykset sattuivat olemaan kovempia/heikompia kuin oletettiin. Toiseen kategoriaan kuuluu esim suhdannevaihtelut, korkotasot ja talousuutiset yleisesti. Kun hajautetaan salkkua tarpeeksi osakkeisiin jotka ei korreloi toistensa kanssa hirveästi päästään kokonaan eroon "firm-specific"-riskistä. "Marketwide" riskiin ei voida vaikuttaa ja siksi sen pitäisi olla ainoa riski joka otetaan huomioon arvioidessa osakkeen riskisyyttä ja arvoa. Näin ollen jos Pikkupro menee all-in UPMään 200k eurolla, mutta optimaalinen sijoittaja omistaa 100 millin salkulla 200klla 500 eri osaketta joista yksi on UPM, on UPMän riski huomattavasti alhaisempi tällä sijoittajalla. Koska osake on hänelle pienempi riskinen voi hän teoreettisesti maksaa osakkeesta enemmän kun Pikkupro. Jos markkinat siis olisivat täydelliset tulisi hyvin hajautettujen salkkujen omistaa kaikki osakkeet, koska heille ne ovat vähemmän riskisiä ja niistä voi näin ollen maksaa enemmän koska tuottovaade ei ole yhtä korkea. Hajauttamisella voidaan vähentää oman salkun riskiä "ilmaiseksi".
Sit tullaankin seuraavaan asiaan. Kuten oon tässä blogissa jo muutamia kertoja maininnut, ei mielestäni markkinat ole täydelliset ja uskon pystyväni (jos en vielä niin ainakin tulevaisuudessa) valitsemaan aliarvostettuja osakkeita alihintaan. Näitä ei kuitenkaan äärettömästi ole joten joudutaan painottelemaan hajautuksen ja maksiedgen hakemisen välillä. Otetaan esimerkkinä tuo Pikkupron UPM jonka hän löysi alle 11e hintaan ja on sittemmin noussut 50% puoleen vuoteen. En tiedä tarkalleen kuinka suurella painolla hän oli sisällä UPMssä mutta muistaakseeni jollain salkulla (vaimon?) ainakin lähes kokonaan. Tätä päätöstä on pakko kritisoida vaikka resultswise hyvinkin onnistui. Vaikka en täydellisiin markkinoihin usko niin en silti näe että usean miljardin yrityksessä voisi olla mitään älytöntä edgeä saatavilla. En oo selvittänyt asiaa mut ymmärtänyt et UPM hyötyy valtavasti taalan vahvistumisesta (ja öljyn halpenemisesta?) ja tässähän runattiin älyttömästi yli EVn. Ois ollu jännä nähdä missä kurssi ois jos taala heikentynyt saman verran ja öljyn hinta mielummin tuplaantunut. Ei ole tosiaan tarkoitus viedä mitään credittiä pois (kaikki Pikkupron kirjoittama kama tällä foorumilla todella hyvää settiä), saattoi hyvin mahdollisesti olla todella hyvinkin edgeä sijoituksessa, oliko niin paljon ettei tarvitse hajauttaa kunnolla on vaikeampi kysymys. Itse uskon et kunnon edget löytyy alle 1mrd yrityksistä.
Toinen kysymys on sitten kuinka paljon tarvitsee hajauttaa. Tärkeintä on että osakkeet korreloivat toistensa kanssa mahdollisimman vähän. Hajauttaminen Spondaan, Technopolikseen ja Cityconiin tuo paljon vähemmän hajautusta kun Nokiaan, Suomiseen ja Coca-Colaan. Muistaakseni Warren Buffett oli sitä mieltä ettei yli kymmeneen osakkeeseen ainakaan, quote meni jotenkin "Why invest in your tenth best idea?".
asikainl kirjoitti:
Moi,
Pikkulinnut (nää Suomen pelipiirit on aika pienet :)) laulaa että olisit tehny tiettyjä mooveja blogissa käsiteltyjen aiheiden tiimoilta. Haluatko kertoa tarkemmin?
EDIT: Voi siis olla jo "vanha" juttu mutta eniwei.
Ei ole vielä 100% lukossa mut oon sijoittamassa kunnon betsin tulevaan parkkihalliin. Oletan et tätä tarkoitit. Tästä on tullut väännettyä niin monen kanssa jo etten täällä aio. Mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen projekti kovalla tuotolla jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Luultavasti automäärä-arviot vähän optimistisia muttei haittaa vaikka vuotuiset tuotot jää muutaman prosentin tavoitteesta. Ainoa mikä hieman nihkeetä et rahat on todella pitkään kiinni, 7 vuotta vähintään kun sitä rakennettaan, markkinoidaan ja lopuksi myydään. Pistän päivitystä jossain vaiheessa miten etenee. Mukava päästä vähän hajauttamaan pois pörssistäkin :)
moro. Kaydaas taalla ankyttamassa ku sarahti pari juttua korvaan
Jeans kirjoitti:
Riski sanana tarkoittaa meille useimmiten jotain negatiivista. Kun osakkeissa puhutaan riskistä, tarkoitetaan sillä paljonko osakkeen hinta voi heittelehtiä, sekä positiivisesti että negatiivisesti, tai volatiliteettia.
Vola ja riskihan on kaksi ihan eri asiaa. Ison volan osakkeilla usein on isompi riski tai toisinpain volatiliteetti on lahinna seuraus isosta riskista. Mutta riskilla tarkotetaan itse businekseen liittyvia epavarmuustekijoita.
Jeans kirjoitti:
Kun hajautetaan salkkua tarpeeksi osakkeihin jotka ei korreloi toistensa kanssa hirveästi päästään kokonaan eroon "firm-specific"-riskistä.
En tunne ton termin syvempaa merkitysta mutta suoralla suomennoksella kuulostaa juurikin yksittaisen firman riskeista. Kun taas tuossa maarittelyssa puhut toimi-ala perusteisesta hajautuksesta.
Jeans kirjoitti:
Hajauttamisella siis vähennetään oman salkun riskiä "ilmaiseksi".
Nimenomaanhan riskin vahentamisella on hinta. Ei oo ilmasta hupia. Menetetaan mahd isompia tuottoja jonkun hyvan kohteen osalla. Mutta riskin takia ei uskalleta menna all-in. Tai sitten nuo hipsukat juurikin tarkotti etta ei oo ilmasta vai kuin.
Jeans kirjoitti:
saattoi hyvin mahdollisesti olla todella hyvinkin edgeä sijoituksessa, oliko niin paljon ettei tarvitse hajauttaa kunnolla on vaikeampi kysymys. Itse uskon et kunnon edget löytyy alle 1mrd yrityksistä.
Tan ajatuksen mukaan pikkupro pelaili markkinaa/muita sijoittajia vastaan. Nakisin etta sijoitus oli enempi luotto omaan nakemykseen firman tulevaisuudesta, fundista, talouden ja toimialan nakymista yms perus schaissesta eika siita etta taytyisi pelata jollain tavalla paremmin kuin muu markkina tai sijoittajat.
moro. Kaydaas taalla ankyttamassa ku sarahti pari juttua korvaan
[quote=Jeans
kirjoitti:
Riski sanana tarkoittaa meille useimmiten jotain negatiivista. Kun osakkeissa puhutaan riskistä, tarkoitetaan sillä paljonko osakkeen hinta voi heittelehtiä, sekä positiivisesti että negatiivisesti, tai volatiliteettia.
Vola ja riskihan on kaksi ihan eri asiaa. Ison volan osakkeilla usein on isompi riski tai toisinpain volatiliteetti on lahinna seuraus isosta riskista. Mutta riskilla tarkotetaan itse businekseen liittyvia epavarmuustekijoita.
Joo en ollut varma niin googlailin nopee http://fi.wikipedia.org/wiki/Riski jossa luki "Taloudellinen riski merkitsee esimerkiksi sijoituksesta saatavan palautuksen odottamatonta vaihtelua tai volatiliteettia. "
Mutta joo ei siis tarkoita aivan samaa asiaa.
pullero]
[quote=Jeans
kirjoitti:
Kun hajautetaan salkkua tarpeeksi osakkeihin jotka ei korreloi toistensa kanssa hirveästi päästään kokonaan eroon "firm-specific"-riskistä.
En tunne ton termin syvempaa merkitysta mutta suoralla suomennoksella kuulostaa juurikin yksittaisen firman riskeista. Kun taas tuossa maarittelyssa puhut toimi-ala perusteisesta hajautuksesta.
"firm-specific"-riskiin niin kuin kirjassa se definioidaan kuuluu kaikki riski joka voidaan hajauttaa pois, myös toimi-ala riski.
pullero]
[quote=Jeans
kirjoitti:
Hajauttamisella siis vähennetään oman salkun riskiä "ilmaiseksi".
Nimenomaanhan riskin vahentamisella on hinta. Ei oo ilmasta hupia. Menetetaan mahd isompia tuottoja jonkun hyvan kohteen osalla. Mutta riskin takia ei uskalleta menna all-in. Tai sitten nuo hipsukat juurikin tarkotti etta ei oo ilmasta vai kuin.
Yritin tuoda tämän esille kirjoituksessani. Siksi tuo ilmaiseksi-sana lainausmerkeissä.
pullero]
[quote=Jeans
kirjoitti:
saattoi hyvin mahdollisesti olla todella hyvinkin edgeä sijoituksessa, oliko niin paljon ettei tarvitse hajauttaa kunnolla on vaikeampi kysymys. Itse uskon et kunnon edget löytyy alle 1mrd yrityksistä.
Tan ajatuksen mukaan pikkupro pelaili markkinaa/muita sijoittajia vastaan. Nakisin etta sijoitus oli enempi luotto omaan nakemykseen firman tulevaisuudesta, fundista, talouden ja toimialan nakymista yms perus schaissesta eika siita etta taytyisi pelata jollain tavalla paremmin kuin muu markkina tai sijoittajat.
Jooh, tässä taas oli tarkoitus tuoda esille että helposti tulee yliarvioitua oman edgensä, varsinkin kun puhutaan usean miljardin firmasta jota monet ammattisijoittajat seuraavat päivittäin niin oma mielipiteeni oli et mitään hirveen suuria edgejä ei pitäis voida löytyä (niin suuria et vois kokonaan jättää hajauttamatta) ja vaikka vaikutti et biitattiin markkinat selkeesti 50% tuotolla, niin oikeasti runattiin todella paljon yli ev (ainakin taalakurssi+öljy).
Kiitti kommenteista, tais selkeesti toi mun pelko etten saa kaikkea tarpeeks selvästi kirjoitettua alas olla perusteltu, toivottavasti selkeni.
Pakko painaa linkki tänne vaikka ei sijoittamiseen liitykään. Mielenkiintoisin artikkeli pitkään aikaan, pistää miettimään. Tulee olemaan vitun siistiä seurata, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Hulluinta on et vaikka tuo ASI ei ehtis toteutua niin pienel todennäköisyydellä ihmisen kuolemattomuus saavutetaan jo meidän elinaikana. Kunhan ei vahingossa delaa onnettomuudessa tai koko ihmisrotu kuole sukupuuttoon esim jonkun sodan/viruksen takia, tulee tällä pienellä todennäköisyydellä siis olemaan mahdollista nähdä millaiselta maailma näyttää 1000, tai miksei miljoonan vuoden kuluttua. Jos nyt siis ikuisesti haluaa elää. #mindblown
Kunhan ei vahingossa delaa onnettomuudessa tai koko ihmisrotu kuole sukupuuttoon esim jonkun sodan/viruksen takia, tulee tällä pienellä todennäköisyydellä siis olemaan mahdollista nähdä millaiselta maailma näyttää 1000, tai miksei miljoonan vuoden kuluttua. Jos nyt siis ikuisesti haluaa elää. #mindblown
Mielenkiintoinen nosto. Hauska myös leikkiä ajatuksella, että nuoruuden hölmöilyillä voi olla ajateltua suurempi laskennallinen hinta. Pieni todennäköisyys että jos noudattaa The Unofficial Goldman Sachs Guide To Being A Manin ohjetta (linkki) kohtaa neljä...
It’s ok to trade the possibility of your 80s and 90s for more guaranteed fun in your 20s and 30s
...voi lause muuttua rajustikin. Lisäksi samalla pienellä promillella terveellisen elämäntyylin, ajotyylin, turvallisten harrastusten valinnan ym. EV nousee. Jos siis haluaa elää ikuisesti.
Ajatusleikkejä toki. Tuosta Mooren laista juteltiin juuri kaverin kanssa eli tietokoneiden/prosessoreiden laskentatehon ekspotentiaalinen kasvu (tuplaantuu kahden vuoden välein) on historiallisesti ok mutta ei kai päde enää nykypäivänä. Tosin on pätenyt tähän asti ja nopealla wikipediatuksella vielä suht pätevä, jos ottaa huomioon mahdolliset uudet innovaatiot ja sen, että skeptikot eivät osaa ajatella laatikon ulkopuolelta.
Ihan mielenkiintoista elää aikakaudella, jossa on edes teoreettisesti mahdollista että joutuisit jossain skenaariossa pelaamaan niin monta vuotta liveturnauksia, että otoskoko riittäisi luotettavan ROI%:n selvittämiseen.
Soitin Suomisen sijoittajayhteys-numeroon, mutta siellä ei osattu vastata juuri mihinkään kysymyksistäni. Kerrottiin että juuri tulleessa 2014 vuosikertomuksessa ( http://suominen.studio.crasman.fi/file/dl/i/sL4yVQ/tEVrYRYjZTYnMEmEWHIX… ) avataan valuuttakurssien vaikutusta, jos joku ymmärtää niin saa mielellään selittää mullekkin.
Suominen ilmoitti Q4 tuloksessa 6,2me liikevoittoa ja 5,7me liikevoittoa JOS oltais menty keskikurssilla. Taalan vahvistumisesta hyödyttiin siis 6,2me/5,7me=1,0877... tai 8,77%. Nyt pitäis tietää onko tuo 6,2me tulos laskettu Q4 keskiarvo vai viimeisen päivän euro/taala kurssilla. 2014 vuoden EUR/USD kurssin keskiarvo oli 1,329. 2014 Q4 EUR/USD kurssin keskiarvo oli 1,249 ja Q4 viimeisen päivän 1,211. Jos vertaamme vuoden ja Q4 keskiarvokursseja taala vahvistui Q4 1,329/1,249=1,064... tai 6,4% . Vuoden keskiarvo ja Q4 viimeinen päivä niin taala vahvistui 1,329/1,211=1,097... tai 9,7%. Taala oli siis joko 6,4% tai 9,7% vahvempi Q4 kun 2014 vuonna keskimäärin riippuen kumpaa Suominen on käyttänyt ja tämä vahvistuminen toi 8,77% lisää liikevoittoa. Tästä voitaisiin vetää johtopäätös, että 1% taalan vahvistumista tuo vähintään 1% lisää liikevoittoa! Tää kuulostaa kuitenkin melko korkealta niin ajattelin olla konservatiivisempi.
Kun euroissa treidaavalla yrityksellä on liikevaihtoa dollareissa, se hyötyy dollarin vahvistumisesta. Otetaan esimerkkinä euroissa treidaava yritys X jolla 100% liikevaihdosta tulee jenkeistä. Oletetaan EUR/USD kurssin olevan tasan 1, eli yhdellä eurolla saa yhden dollarin. Tällä yrityksellä on miljoona osaketta, ja se tekee miljoona dollaria vuodessa. Yrityksen ei odoteta hirveästi kasvavan ja se arvostetaan P/E 10, eli kymmenenkertaisesti sen paljonko se tienaa. Miljoonaa dollaria tuolla keksityllä kurssilla tekee miljoona euroa, yritys on näinollen 10 miljoonan euron arvoinen ja yhdelle osakkeelle tulee hintaa 10 euroa. Oletetaan nyt, että yritys ei muutu millään tavalla, mutta taala vahvistuu tuplasti verrattuna euroon. EUR/USD kurssi on 0,5 ja yhdella eurolla saa enää 0,5 taalaa. Yritys tekee vieläkin sen yhden miljoonan dollarin voittoa, mutta kun voitto muuttuu euroiksi se onkin 2 miljoonaa euroa. Reilu hinta tälle yritykselle on 20 miljoonaa euroa ja osakkeen hinta nousee 10e->20e vaikka yritys ei ole millään tavalla muuttunut. Täydellisissä markkinoissa niin kauan kun yrityksessä ei tapahdu muutoksia, tulisi kurssin seurata täydellisesti EUR/USD kurssia.
Hyvin paljon yksinkertaistettuna Suominen on 60 prosenttisesti tällainen yritys, 60% liikevaihdosta tulee jenkeistä. Ajattelin tän takia konservatiivisemmin käyttää, että 1% taalan vahvistumista tuo 0,6% lisää liikevaihtoa. Aion myös analyysissa olettaa, että kaikesta liikevaihdosta syntyy yhtä paljon liikevoittoa.
Pikaisesti ensi vuoden liikevoitosta. 2014 Q1 ja Q2 liikevaihto kasvoi ainoastaan 2% kun Q3 10,5% "liikevaihtoa kasvatti hyvän kysynnän lisäksi korkeamman lisäarvon tuotteiden osuuden kasvu portfoliossa" ja Q4 16,6% johon vielä lisättiin USD vahvistuminen yhdeksi syyksi. Oletan siis et vasta Q3 kohdalla saatiin homma kunnolla rullaamaan ja 2015 Q1 ja Q2 voidaan olettaa ainakin Q3 ja Q1 tai Q2 erotus liikevaihdon kasvusta eli 8,5% luokkaa pelkästään tosta lisäarvon tuotteista. 2014 liikevoitot: Q1 6,5me Q2 5,8me Q3 8,4me Q4 6,2me. Oletetaan Suomisen vaihtavan dollarivoitot euroiksi aina Qn vikana päivänä. EUR/USD 2014: Q1 1,377 Q2 1,369 Q3 1,262 Q4 1,211. EUR/USD kurssi tänään 1,134. Taala siis esim vahvistunut 2014 Q1 ajoista 1,377/1,134=1,214... tai 21,4%!! Kuten aiemmin kirjoitin tämä 0,6 painolla liikevoittoon = ~12,9%
7,96me+7,07me+8,97me+6,45me=30,45me, tähän 3,5% orgaaninen kasvu 30,45*1,035=31,52..me
Päästään ensi vuonna siis 31,52me liikevoittoon konservatiivisella 0,6 taalavaikutuskertoimella ja pelkällä 3,5% orgaanisella kasvulla. Investoinnit alkavat jossain vaiheessa vuotta varmasti vaikuttamaan positiivisesti ja uskon myös et kun tää käännekohta on niin uus niin kokoajan onnistutaan tehostamaan toimintaa. Valuuttasuojaukset tulee vaikuttamaan negatiivisesti jonkinverran mut olettaen et EUR/USD kurssi ei liiku liikaa en ois yllättynyt vaikka tänä vuonna tehtäis joku 33me liikevoittoa.
Sit lähdetään toista kautta analysoimaan eli miltä Suominen näyttää 2017. Suomisen tavoitteena on investointien kautta päästä 400m->500m euroon liikevaihdoltaan vuonna 2017. Tää tavoite tehtiin ennen valuuttakurssimuutoksia. Hauskaa ettei tavoitteita oo muutettu millään tavalla tai edes mainittu et taalan vahvistumisen myötä helpottuu huomattavasti, otetaan mielummin koko creditti itelle tavoitteen saavuttamisesta. 400me liikevaihdosta 60% eli 240me tulee jenkeistä, 2014 EUR/USD kurssi oli 1,329 eli 240me*1,329=318,96m dollaria liikevaihtoa jenkeistä. Nykyisellä kurssilla tuo olisi 318,96/1,134=281me liikevaihtoa eli oltais jo 281me+(400me-240me)=441me liikevaihdossa tai lähes puolessavälissä tavoitettamme ilman et mikään muu muuttuisi! Uskon siis et kun tavoite kerran on laitettu 500me liikevaihtoon ilman valuuttakurssihuomioita niin sinne päästään ilman et niitä otetaan huomioon.
Vuonna 2014 liikevaihtoa oli 401,77me josta bruttokatetta syntyi 49,67me. % bruttokate oli siis 49,67me/401,77me=0,1236.. eli 12,36%. Koska yrityksen käännekohta on tapahtunut niin hiljattain uskon Suomisen pystyvän optimoimaan ja parantamaan bruttokate % vielä jonkinverran. Inderes ennustaa bruttokatteen nousevan 13% vuonna 2017 mikä kuulostaa melko vähäiseltä mutta jopa he mainitsevat "Positiivisessa skenariossa näemme kuitenkin myös mahdollisuuden, että Suomisen bruttokate nousisi korkeammaksikin, mikä nostaisi ennusteitamme selvästi"
2014 (tuhansissa euroissa):
Bruttokate 49671
Liiketoiminnan muut tuotot: 2655
Myynnin ja markkinoinnin kulut: -6278
Tutkimus ja kehitys: -2877
Hallinnoinin kulut: -14144
Liiketoiminnan muut kulut: -2177
= Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä: 26851
Kuluja oli siis bruttokatteen ja liikevoiton välillä 49,671me-26,851me=22,820me
2017 mennessä investoidaan 50me jolla saavutettais liikevaihdon nousu. Tulorahoituksella ja vahvalla kassavirralla voidaan maksaa suurin osa, oletetaan et tarvitaan ~20me lisää lainaa joka 4,375% korolla olis alle 1me lisää rahoituskuluja. 500me liikevaihtoon oletetaan 60% pysyneen jenkeissä, eli 300me. Vahvistuneella taalalla tämä on euroissa 352me eli liikevaihto olis jopa 552me. Tämä voi kuulostaa hieman korkealta mut jos oli tarkoitus saavuttaa 500me ennen kuin taala lähti nousuun niin se vastaa tätä summaa tällä taalakurssilla.
13% bruttokatteella 552me*0,13=71,76me. Oletetaan että liikevaihdon nousun myötä kulut nousis 22,82me->29me. Liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä 71,76me-29me=42,76me
Suomisella on velkaa tällä hetkellä 92me ja oletetaan et ottaa 20me lisää saavuttaakseen tavoitteensa eli 92me+20me=112me. 4,375% korolla(korko ei ainakaan ole nousemassa ellei jokin kuse) Rahoituskuluiksi muodostuisi 4,9me. Suominen tekisi siis 42,76me-4,9me=37,86me ennen veroja. Yhtiövero jenkeissä näyttäisi olevan 35% ja Euroopassa suurimmaksi osaksi alle 30% luokkaa, sanotaan 28%. 0,6*35%+0,4*28=32,2%, veroprosentti siis 32,2%. 37,86me*(1-0,322)=25,669me.. puhdasta voittoa.
Osakkeiden diluution jälkeen niitä tulee olemaan 247,9m+43,33m=291,23m eli 25,669me/291,23m=0,08814...euroa voittoa per osake. Nykyisellä 0,92e osakehinnalla se tekee 0,92e/0,08814e= 10,44 P/E
Uskoisin et treidais tossa vaiheessa ainakin 12 P/Ellä laitetaan haarukaks 11-14 P/E, osakkeen hinta olis 11/10,44*0,92e=0,97e, 14/10,44*0,92e=1,233...e eli treidais vuonna 2017 jossain 0,97e-1,233e hoodeilla.
Suurin bonari kuitenkin JOS Suominen pystyy parantamaan tehokkuuttaan ja saada tuota bruttokate % ylöspäin. Yksi prosenttiyksikkö ylöspäin 14 prosenttiin minkä uskon olevan saavutettavissa nostaisi noita 11-14 P/E lukuja 1,11e-1,41e!
Lopputuloksena täytyy todeta, että iso osa edgestä on syöty kurssinousulla 0,80e->0,92e mutta uskon silti et vielä on hyvin nousuvaraa. Tulen kuitenkin seuraamaan tarkasti tulevia Q tuloksia ja EUR/USD kurssia ja olla valmis irrottamaan jos alkaa kehittyä epäsuotuisasti.
Saa kommentoida/korjata jos tulee mieleen jotain, tuun varmaan itsekin editoimaan tätä vielä jos jotain unohtu/tulee jotain mieleen.
Eikos toi taalan vahvistuminen ole kuitenkin hetken hurmio. Kyllahan kilpailu nopeasti(stetson:1-2v?) balansoi tai poistaa mahd valuuttakurssien takia tulevat "ylituotot" takas normaalille levelille? Varsinkin kun ei teha raketteja vaan vaippakangasta. Ja siita suojaukset lisaks viela nipistaa vahan aikaa pois. Jotain lyhytaikaista iloa siita voi toki olla. Ja oikeen pitkassa juoksussa niitten vaikutus on nolla jos euro vastaavasti joskus taas vahvistuu, niin katteet hetkellisesti pienenee.
Eikos toi taalan vahvistuminen ole kuitenkin hetken hurmio.
Sit vaan taalaa shorttaamaan ja printtaamaan äärettömästi rahaa.
pullero kirjoitti:
Kyllahan kilpailu nopeasti(stetson:1-2v?) balansoi tai poistaa mahd valuuttakurssien takia tulevat "ylituotot" takas normaalille levelille? Varsinkin kun ei teha raketteja vaan vaippakangasta. Ja siita suojaukset lisaks viela nipistaa vahan aikaa pois. Jotain lyhytaikaista iloa siita voi toki olla. Ja oikeen pitkassa juoksussa niitten vaikutus on nolla jos euro vastaavasti joskus taas vahvistuu, niin katteet hetkellisesti pienenee.
Tarkennatko vielä en ymmärtänyt. stetson 1-2v?
Tässähän tapauksessa prosentuaalinen kate ei muutu valuuttakurssien heittelehtiessä, koska suurin osa kamasta valmistetaan paikanpäällä maissa joissa se myös myydään. Eli ei tuu tilannetta jossa esim valmistetaan euromääräisesti ja saadaan % katteet isommiksi myytäessä jenkkeihin.
Eikos toi taalan vahvistuminen ole kuitenkin hetken hurmio.
Jeans]Sit vaan taalaa shorttaamaan ja printtaamaan äärettömästi rahaa.[/quote kirjoitti:
Kirjotin ton erittain epaselvasti. Piti olla abaut nain: Eikos toi taalan vahvistumisen aiheuttama piikki tuloksessa ole kuitenkin hetken hurmio. Jatan valuuttakaupat toistaiseksi valiin koska ei osaa arvailla suuntia :)
pullero kirjoitti:
Kyllahan kilpailu nopeasti(stetson:1-2v?) balansoi tai poistaa mahd valuuttakurssien takia tulevat "ylituotot" takas normaalille levelille? Varsinkin kun ei teha raketteja vaan vaippakangasta. Ja siita suojaukset lisaks viela nipistaa vahan aikaa pois. Jotain lyhytaikaista iloa siita voi toki olla. Ja oikeen pitkassa juoksussa niitten vaikutus on nolla jos euro vastaavasti joskus taas vahvistuu, niin katteet hetkellisesti pienenee.
Jeans kirjoitti:
Tarkennatko vielä en ymmärtänyt. stetson 1-2v?
stetson menetelma, elikka arvaus(ajalle kun kilpailu on talla alalla syonyt valuuttakurssin tuoman edun)
Jeans kirjoitti:
koska suurin osa kamasta valmistetaan paikanpäällä maissa joissa se myös myydään. Eli ei tuu tilannetta jossa esim valmistetaan euromääräisesti ja saadaan % katteet isommiksi myytäessä jenkkeihin.
Taa sitten vesittikin koko keksimani teorian jos noin on. Ilm siis roina on sen tyyppista etta sita ei kannata alkaa kaukaa rahtaamaan.
Itse olen kutakuinkin samaa mieltä, muutama huomio:
1. Harva yritys pääsee tavoitteisiin. Usea pääsee kohti tavoitetta.
2. EUR/USD suhde tuskin nosta US liikevaihtoa euroissa 1:1
3. Marginaaliin USA:ssa, suhde saattaa vaikuttaa enemmän kuin 1:1
4. Usein aliarvioidaan kuinka pitkään marginaalia parannetaan: "kun on alkuun päästy niin antaa mennä vain"
Yhteenvetona Suomisesta: En perusta tätä keissiä juurikaan valuutta-arvioihin. Olennaista on se että liikevaihto kasvaa, bruttokate kasvaa ja/tai kiinteät kulut prosentteina liikevaihdosta laskee tai pysyy samana.
Otit vain esimerkiksi kannattavuuskehityksen 13-14, mutta sama kehitys on suurin piirtein ollut 12-14. Olisi mielestäni yllättävää jos kehitys pysähtyisi kuin seinään. Jos se pysähtyy kohtuu nopeasti, pääsee silti irti plussalla. Jos se pysähtyy vain hitaasti, marginaalit ovat 2017 korkeammat kuin arvioinneissasi, ja silloin pääsee irti isommalla plussalla.
Hassuahan on se, että jos tase ja marginaalit paranee, niin yhtäkkiä tätä arvostetaan kuin Huhtamäkeä. Mikä on osakkeen arvo 2017 jos P/E on 20 ja bruttomarginaali 16%? Ja kiinteät nousseet suhteessa hitaammin. Retorinen kysymys.
Safety first though, ja sen takia laskelmat alakanttiin. Ja safetystä puheen ollen olen täysin samaa mieltä kommentistasi PP:n UPM betsistä. All-in tai läheskään on liikaa. Uhkapelurillekin 30-40 pinnaa yhdelle on paljon(mielestäni liikaa). Näin +EV pelissä, kuten pörssi on long run. Omistusosuudet voittoa tekevistä firmoista tuottaa rahaa seuraavatkin tuhat vuotta, hitaasti mutta varmasti. Jos rolli pienenisi merkittävästi ohivedon takia, yksi elämä ei ehkä enää riitä...
Ja siihen toiseen kommentoijaan liittyen: Hajautus ei ole sinänsä -EV. Itsestäänselvää. Ja vaikka olisikin, mieluummin 20 kertaa AA vs TJs, kuin yhden kerran allin AA vs 27o, kun kerran rolleista pelataan. Vaikka markkinoilta tunnistaisi sen ainoan AA:n niin voi silti hävitä.
Ja lähtökohta on aina se että et tiedä muuta kuin mitä kaikki muutkin tosiälykkäät tai -rikkaat maailmassa. The odds of you knowing more are actually against you.
Loppukaneettina totean että on tosi kova deja vu fiilis neljän vuoden takaiseen. Silloin en meinannut keksiä mitään ostettavaa osingoilla, kun mikään ei enää ollut halpaa. Korkeintaan löytyi kategoriaa "suhteessa edullista". Jopa Kone kävi mielessä kun ei enää ollut muita niin paljon kalliimpi.
Sen aikaisesta huipusta tultiinkin indekseissä 35% alas. Pitäisikö nyt sitten olla viisampi? VItustako sen tietää, kun yhtä hyvin tää meidän valuutta voi dipata XX%, puhumattakaan mistäään muusta normipentin rahojensa parkkipaikasta (asunto). En taida ostaa osingoilla mitään. (Ehkä silti hieman Aasia-ETF:ää)
1. Harva yritys pääsee tavoitteisiin. Usea pääsee kohti tavoitetta.
[/quote
kirjoitti:
Tää on tietty se epävarmuus laskelmassa, et Suominen pääsis 400me->500me liikevaihtoon ilman taalanvahvistumisbonaria. Syy miks itse on kutina et onnistuis siinä on vaikutelma siitä et ne tykkää laittaa aika helppoja tavoitteita noin yleisesti, kuten 2014 Q4, "ens vuonna tavoitteena tehdä enemmän voittoa kuin tänä vuonna" whuut. Ne on just todennu et hyötyi selkeesti taalan vahvistumisesta Q4 ja taala vahvistunut 20% 2014 alkuun verrattuna. Enemmän voittoa vuonna 2015 kun 2014 pitäis olla lähes varma.
Ja vaikka ei pääsis siihen 500me (552me kun otetaan taalan vahvistuminen huomioon), niin niiden pitäis jo nyt olla se ~440me pelkän taalan vahvistumisen takia et jos se otetaan huomioon niin mun on ainakin hyvin vaikea nähdä et ne jäis alle 500me liikevaihtoon 2017.
AB oy kirjoitti:
2. EUR/USD suhde tuskin nosta US liikevaihtoa euroissa 1:1
Miksi ei?
AB oy kirjoitti:
3. Marginaaliin USA:ssa, suhde saattaa vaikuttaa enemmän kuin 1:1
Tää tosiaan riippuu siitä pystytäänkö myymään euromääräisesti valmistettua kamaa jenkeissä. Kun kyselin niiltä ei oikeen osattu vastata ja sanottiin et suurin osa valmistetaan paikanpäällä. Vai mikä oli syy miksi näin uskot?
AB oy kirjoitti:
Yhteenvetona Suomisesta: En perusta tätä keissiä juurikaan valuutta-arvioihin. Olennaista on se että liikevaihto kasvaa, bruttokate kasvaa ja/tai kiinteät kulut prosentteina liikevaihdosta laskee tai pysyy samana.
Joo en mäkään pelkästään vaikka sillä oli iso rooli tossa analyysissa. Olisi kuitenkin typerää olla huomioimatta kun vaikuttaa niin kovasti positiivisesti. Sen saa myös selkeesti analysoitua kun sit arvaukset voi heittää erikseen siitä miten hyvin uskoo Suomisen kehittävän toimintaansa muuten.
AB oy kirjoitti:
Otit vain esimerkiksi kannattavuuskehityksen 13-14, mutta sama kehitys on suurin piirtein ollut 12-14. Olisi mielestäni yllättävää jos kehitys pysähtyisi kuin seinään. Jos se pysähtyy kohtuu nopeasti, pääsee silti irti plussalla. Jos se pysähtyy vain hitaasti, marginaalit ovat 2017 korkeammat kuin arvioinneissasi, ja silloin pääsee irti isommalla plussalla.
Hassuahan on se, että jos tase ja marginaalit paranee, niin yhtäkkiä tätä arvostetaan kuin Huhtamäkeä. Mikä on osakkeen arvo 2017 jos P/E on 20 ja bruttomarginaali 16%? Ja kiinteät nousseet suhteessa hitaammin. Retorinen kysymys.
Laskin sekä 12,36%->13% ja 12,36%->14% bruttomarginaalilla, mitä tarkoitat tuolla "sama kehitys on suurin piirtein ollut 12-14?
Jossain kohtaa bruttomarginaalin on kuitenkin hidastuttava ja pysähdyttävä. Onko se sitten 14% tai 16% en usko et kukaan meistä voi sanoa. 16% tosiaan ois huikeeta, tällöin osakkeen hinta kuuluis olla P/E11-P/E14=1,39e-1,77e.
Syy miksi en usko et P/E voi olla hirveän korkea kuten esim 20 on koska Suomisen erikoistumisen kautta niille on loppujen lopuksi jäänyt "pieni" markkina. En muista tarkalleen mut jossain niiden itsetehdyssä presentaatiossa näin et ne on jo tällä hetkellä markkinajohtajia tyyliin jollain 15% siivulla. Kasvupotentiaali on siis aika rajattu jos ei oteta huomioon markkinoiden kasvua tai et ne keksis joitain uusia tuotteita.
AB oy kirjoitti:
Ja siihen toiseen kommentoijaan liittyen: Hajautus ei ole sinänsä -EV. Itsestäänselvää. Ja vaikka olisikin, mieluummin 20 kertaa AA vs TJs, kuin yhden kerran allin AA vs 27o, kun kerran rolleista pelataan. Vaikka markkinoilta tunnistaisi sen ainoan AA:n niin voi silti hävitä.
Hajautus on -ev jos uskot löytäväsi muutaman selkeästi markkinan biittaavan osakkeen joita pitämällä et kuitenkaan altista itseäsi poikkimenemisen mahdollisuuteen. Pointtini siinä oli enemmän etten usko et UPM, usean miljardin kokoinen firma, voisi olla niin väärin hinnoiteltu et biittais markkinat niin selkeästi et olisi oikeutettua jättää hajuttamatta kokonaan.
AB oy kirjoitti:
Ja lähtökohta on aina se että et tiedä muuta kuin mitä kaikki muutkin tosiälykkäät tai -rikkaat maailmassa. The odds of you knowing more are actually against you.
Tämä pätee siis sitä enemmän mitä suuremman kokoiseen yritykseen mennään. Suomisen kokoisella suomalaisella yrityksellä ei lähellekkään näin.
AB oy kirjoitti:
Loppukaneettina totean että on tosi kova deja vu fiilis neljän vuoden takaiseen. Silloin en meinannut keksiä mitään ostettavaa osingoilla, kun mikään ei enää ollut halpaa. Korkeintaan löytyi kategoriaa "suhteessa edullista". Jopa Kone kävi mielessä kun ei enää ollut muita niin paljon kalliimpi.
Sen aikaisesta huipusta tultiinkin indekseissä 35% alas. Pitäisikö nyt sitten olla viisampi? VItustako sen tietää, kun yhtä hyvin tää meidän valuutta voi dipata XX%, puhumattakaan mistäään muusta normipentin rahojensa parkkipaikasta (asunto). En taida ostaa osingoilla mitään. (Ehkä silti hieman Aasia-ETF:ää)
Tämä on se ikuinen vaikea kysymys. Ite oon Pikkupron ja Akin linjalla et niin kauan kun Osakkeista saa 5-10% ja koroista lähelle nollaa (eikä korkotaso ymmärtääkseni ole lähivuosina juurikaan nousemassa), niin onko ne sit niin kalliita?
Sit tullaankin seuraavaan asiaan. Kuten oon tässä blogissa jo muutamia kertoja maininnut, ei mielestäni markkinat ole täydelliset ja uskon pystyväni (jos en vielä niin ainakin tulevaisuudessa) valitsemaan aliarvostettuja osakkeita alihintaan. Näitä ei kuitenkaan äärettömästi ole joten joudutaan painottelemaan hajautuksen ja maksiedgen hakemisen välillä. Otetaan esimerkkinä tuo Pikkupron UPM jonka hän löysi alle 11e hintaan ja on sittemmin noussut 50% puoleen vuoteen. En tiedä tarkalleen kuinka suurella painolla hän oli sisällä UPMssä mutta muistaakseeni jollain salkulla (vaimon?) ainakin lähes kokonaan. Tätä päätöstä on pakko kritisoida vaikka resultswise hyvinkin onnistui. Vaikka en täydellisiin markkinoihin usko niin en silti näe että usean miljardin yrityksessä voisi olla mitään älytöntä edgeä saatavilla. En oo selvittänyt asiaa mut ymmärtänyt et UPM hyötyy valtavasti taalan vahvistumisesta (ja öljyn halpenemisesta?) ja tässähän runattiin älyttömästi yli EVn. Ois ollu jännä nähdä missä kurssi ois jos taala heikentynyt saman verran ja öljyn hinta mielummin tuplaantunut. Ei ole tosiaan tarkoitus viedä mitään credittiä pois (kaikki Pikkupron kirjoittama kama tällä foorumilla todella hyvää settiä), saattoi hyvin mahdollisesti olla todella hyvinkin edgeä sijoituksessa, oliko niin paljon ettei tarvitse hajauttaa kunnolla on vaikeampi kysymys. Itse uskon et kunnon edget löytyy alle 1mrd yrityksistä.
Ensinnäkin: kiitos Suomisen luvuista. Itse mutuilin q4 jälkeen 2015 liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä olevan luokkaa 35m. Jätin mutuilun asteelle (verrattuna sun laskut) koska joka tapauksessa on merkittäviä eriä jotka ei mun tiedossa kuten:
- taala-suojausten tarkka profiili
- kuinka hyvin saadaan verot kuriin 2015 ->
Joka tapauksessa loppupäätelmä on käsittääkseni aika sama eli kiinnostava mutta ei enää läppähalpa.
Huomioit laskuissasi hybridi-dilutaation mutta huomioithan myös sen, että dilutaatiota vastaan firma saa kuitenkin riihikuivaa 17,5m eli sitä ei tarvitse maksaa takaisin jos ja kun velkojat preferoivat osakkeita. Tällöin dilutaatio on ainakin aluksi melko täysimääräinen liikevoitosta (jos 17,5m ei heti sijoiteta tuottavasti, korkokulut anyhow pienentyvät) mutta ei taseesta.
-----------------
Hieman kommenttia riskistä kun olet siitä puhunut ja miunkin liikkuja on useamman kerran sen yhteydessä kommentoitu. Riski on mielestäni erittäin kiinnostava ja ei-triviaali teema. Alkuun vaikka ääriesimerkki Jenkeistä, hypoteettinen: Kaverilla 100.000 taalaa ja flippaa kolikkoa koko networthista. Järkevää? Entäs jos on kallista hoitoa vaativa sairaus, ei vakuutusta ja hoito siis maksaa 200.000 (ilman hoitoa kuolee 100%).
Sitten toinen esimerkki, tämä todellinen vuodelta 1988. Kaverini lukiosta omisti noin tuhat markkaa. Minulla oli huomattavasti enemmän ja tunnettu peluri jo tuolloin kaveripiirissä. Frendini halusi flipata kolikkoa koko networthistään. Selitys: kaverini halusi kielivaihtoon kesällä ja se maksoi noin 2.000mk. Sanoi, että tonni ei merkkaa hälle juuri mitään elämänlaadussa kun asuu yhä vanhemmilla mutta tuo kielivaihto Englannissa olisi unelma. Musta kuulosti järkevältä kuviolta kaverilleni joten suostuin flippaamaan kolikkoa koko 15 vuotiaan networthistaan.
Kolmas esimerkki on borderline eli olen kuullut totena luotettavalta taholta mutta en voi varmistaa. Lisäksi jutun yksityiskohdat voivat olla osin epätarkat kun kuulin vuosia sitten. Kyseessä tunnettu pokerinpelaaja joka oikeasti kuitenkin ensisijassa NBA vedonlyöjä, muistaakseni kohdehenkilö on Lex Veldhuis. Hänellä oli vetorolli vuonna miekka ja kivi 70.000 ja painoi kaiket underdogille yhteen NBA matsiin joka kuitenkin siis +EV betsi. Selityksensä oli (ei suora lainaus mut idea tämä): 70k ei riitä ammattimaiseen NBA vedonlyöntiin ja on todella vaikeaa graindata hitaasti up koska elinkulut. Jos tää insane riski nabsuu, on Rolli, jos ei, tekee jotain muuta. Vuosia myöhemmin kysyttiin, tekisikö vielä samoin jos tilanne olisi sama kuin tuolloin? Vastaus (ei sanatarkka mutta idea): osittain. En varmasti ALL-in yhteen mutta olisin kyllä valmis betsaamaan yliriskisesti tulos tai ulos idealla. Kuulosti minusta ihan ok kuviolta ja tällaista varmaan moni pokerinpelaajakin on uransa alussa harrastanut.
Mitä tulee omaan/Vaimon riskinottoon niin en toki lähtökohtaisesti suosittele moista allokaatiota kenellekään mutta kun sitä on täällä kommentoitu niin elaboroin lyhyesti kelaa, miksi päädyin 16.10.2014 mennessä painamaan 99,97% Vaimon salkusta ja noin 70% omasta UPM:
- Vaimo oli jo frollissa eli nostoja yli 200% alkuperäisestä 12/2008 sijoituksesta. Vaikka UPM olisi mennyt konkurssiin 17.10.2014 niin lopputulema Vaimon rahojen sijoittelusta olisi ollut säällinen. Tuo auttoi riskin ottoani, mentaalisti.
- rahan rajahyöty on yleensä laskeva mutta tässä kohtaa se oli normia vähemmän niin: peruselämä on turvattu anyhow mutta pikkulapsiperheessä on tarpeita ja kuten aiemminkin sivuttu aihetta niin esim. hintavissa vuokra-asunnoissa on hyvin valueta Helsingissä. Jos arvioimani vahva +EV UPM-arpa nabsuisi niin saisi merkitsevää elämänlaatua osastolla Kiva vuokrakämppä/unelmamökki/nanny Suomeenkin ja tosiaan Mustan Pekan tullessa peruselämä kuitenkin ok.
- firmoissa on eroja, riski mielessäkin. Yhteen firmaan sijoittaminen tekee riskin hyvin näkyväksi ja helposti kritisoitavaksi mutta henkilökohtaisesti en pitänyt UPM kovin riskisenä sijoituskohteena, syksyn 2014 hintatasolla. On huomioitavaa, että esimerkiksi moni yksityisyrittäjä sijoittaa kaiket firmaansa...and then some. Pikkufirmat muuten menevät konkurssiin prosenteissa Hieman useammin kuin UPM..
- näin UPM todella houkuttelevani enkä tuolloin nähnyt toista yhtä houkuttelevaa osaketta. Mielestäni olisin myynyt merkittävästi EV:tä jos olisin hajauttanut. Tätä kohtaa on toki helppo kritisoidakin koska sisältää epäsuorasti väitteen markkinoiden biittaamisesta.
- oma ja Vaimon osakepositio verrattuna networth oli syksyllä 2014 huomattavasti pienempi kuin 2009. Toisin sanoen 2014 "allin yhteen" oli paljon vähäriskisempi kuin "alliin yhteen 2009" olisi ollut - tuossa välissä tuli mm. erinäisiä kiinteistöjä.
- kyllä ko. allokaatio kuitenkin jännitti ja oli kyseenalaista toimintaa. Lisäksi samaa mieltä, että on runattu hyvin/yli EV (itseasiassa jo kahdeksatta vuotta, Vaimon salkku up juuri nyt 715,74% (since 12/2008), omasta salkusta en tiedä statseja mutta arvioin samansuuntaista tulosta).
- taalan kehityksestä minulla oli syksyllä ajatuksia ja useasti täällä mainitsinkin UPM ketjussa, että otan UPM-positiolla näkemystä myös taalan vahvistumiseen. Eli hieman eri mieltä siitä, että taalan vahvistuminen oli 100% onnea mutta samaa mieltä siitä, että 16.10.2014-nyt oon runannut selvästi yli EV UPM.
SUMMARY: 1. kyseenalaisen vahva liikku, myönnän, elaboroitunakin. 2. Riski on imo yllättävänkin vivahteikas ja ei-triviaali ilmiö.
2. EUR/USD suhde tuskin nosta US liikevaihtoa euroissa 1:1
Miksi ei?
Koska kysynnän ja tarjonnan lait. Long run pitäisi alkaa näkymään hinnoissa. Paitsi jos ei kilpailevaa tuotetta tai korviketta kannata mistään muualta viedä jenkkeihin.
Jeans]
[quote=AB oy
kirjoitti:
3. Marginaaliin USA:ssa, suhde saattaa vaikuttaa enemmän kuin 1:1
Tää tosiaan riippuu siitä pystytäänkö myymään euromääräisesti valmistettua kamaa jenkeissä. Kun kyselin niiltä ei oikeen osattu vastata ja sanottiin et suurin osa valmistetaan paikanpäällä. Vai mikä oli syy miksi näin uskot?
Tätä juuri hain. Mutta jos suurin osa valmistetaan paikan päällä, niin ei vaikuta bruttomarginaaliin.
Jeans kirjoitti:
Laskin sekä 12,36%->13% ja 12,36%->14% bruttomarginaalilla, mitä tarkoitat tuolla "sama kehitys on suurin piirtein ollut 12-14?
Tarkoitin siis vuosia 2012-2014. Esim 2014 parani 1.6 prosenttiyksiköllä. 2013 parani toki enemmän, eli paranemistahti on hidastumaan päin, mikä on sinänsä luonnollista. Jos ei tule äkkipysähdystä tuo 14% saavutetaan yllättävän nopeasti...
Jeans kirjoitti:
Hajautus on -ev jos uskot löytäväsi muutaman selkeästi markkinan biittaavan osakkeen joita pitämällä et kuitenkaan altista itseäsi poikkimenemisen mahdollisuuteen. Pointtini siinä oli enemmän etten usko et UPM, usean miljardin kokoinen firma, voisi olla niin väärin hinnoiteltu et biittais markkinat niin selkeästi et olisi oikeutettua jättää hajauttamatta kokonaan.
Samaa mieltä, sillä erolla että: Hajautus on -ev, jos olet löytänyt...
Ja muutamakin on jo hajauttamista.Totta myös että nakkikioskien tapauksessa voi löytää tapauksen josta voi olla varmempi että oma näkemys on oikea ja markkinat väärässä.
Jeans kirjoitti:
Tämä on se ikuinen vaikea kysymys. Ite oon Pikkupron ja Akin linjalla et niin kauan kun Osakkeista saa 5-10% ja koroista lähelle nollaa (eikä korkotaso ymmärtääkseni ole lähivuosina juurikaan nousemassa), niin onko ne sit niin kalliita?
No eihän ne siitä näkökulmasta olekaan. Ei ainakaan viitsisi salkkua realisoida ja maksaa veroja. Saada euroja tilalle joita painetaan lisää joka päivä. UPM:n osakkeita ei sentään massatuoteta, säilyy edes joku reaaliarvo. En kyllä vipuakaan ottaisi nyt. Aika kauas on vuoden 2007 huiput jääneet naapurimaassa, jolla vähän paremmin hajautettu indeksi:
PP:n kommenteista: Olennainen pointti tuo että vaimon osakeseikkailut olisivat olleet merkittävästi plussalla maailmanloppuskenaariossakin. Hyvät oli muutkin perustelut ja yhdyn myös moneen muuhun mielipiteeseen mitä esitit. Itse en vain uskaltaisi hyökätä yksittäiseen kohteeseen noin voimakkaasti, jos ei muuta niin yöunien takia.
Kolmas esimerkki on borderline eli olen kuullut totena luotettavalta taholta mutta en voi varmistaa. Lisäksi jutun yksityiskohdat voivat olla osin epätarkat kun kuulin vuosia sitten. Kyseessä tunnettu pokerinpelaaja joka oikeasti kuitenkin ensisijassa NBA vedonlyöjä, muistaakseni kohdehenkilö on Lex Veldhuis. Hänellä oli vetorolli vuonna miekka ja kivi 70.000 ja painoi kaiket underdogille yhteen NBA matsiin joka kuitenkin siis +EV betsi. Selityksensä oli (ei suora lainaus mut idea tämä): 70k ei riitä ammattimaiseen NBA vedonlyöntiin ja on todella vaikeaa graindata hitaasti up koska elinkulut. Jos tää insane riski nabsuu, on Rolli, jos ei, tekee jotain muuta. Vuosia myöhemmin kysyttiin, tekisikö vielä samoin jos tilanne olisi sama kuin tuolloin? Vastaus (ei sanatarkka mutta idea): osittain. En varmasti ALL-in yhteen mutta olisin kyllä valmis betsaamaan yliriskisesti tulos tai ulos idealla. Kuulosti minusta ihan ok kuviolta ja tällaista varmaan moni pokerinpelaajakin on uransa alussa harrastanut.
Ei ollut Lex, vaan Haralabos Voulgaris. Ja laittoi betsin Lakersin voittamaan mestaruuden (runkosarjan aikana), ei yhteen matsiin.
Ensinnäkin: kiitos Suomisen luvuista. Itse mutuilin q4 jälkeen 2015 liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä olevan luokkaa 35m. Jätin mutuilun asteelle (verrattuna sun laskut) koska joka tapauksessa on merkittäviä eriä jotka ei mun tiedossa kuten:
- taala-suojausten tarkka profiili
- kuinka hyvin saadaan verot kuriin 2015 ->
Joka tapauksessa loppupäätelmä on käsittääkseni aika sama eli kiinnostava mutta ei enää läppähalpa.
Huomioit laskuissasi hybridi-dilutaation mutta huomioithan myös sen, että dilutaatiota vastaan firma saa kuitenkin riihikuivaa 17,5m eli sitä ei tarvitse maksaa takaisin jos ja kun velkojat preferoivat osakkeita. Tällöin dilutaatio on ainakin aluksi melko täysimääräinen liikevoitosta (jos 17,5m ei heti sijoiteta tuottavasti, korkokulut anyhow pienentyvät) mutta ei taseesta.
Samaa mieltä et ens vuoden tuloksia on turha liian tarkkaa yrittää arvioida kun ei ymmärrä taala-suojauksia, taalan vahvistumisen hyöty nähdään täysin vasta 2016. Hyvä pointti tosta hybridilainasta, olin ottanut pääoman joka saadaan pitää siitä huomioon alkuperäisissä laskelmissa mut nyt oli jostain syystä jäänyt pois. Ehkä vaikeeta tehdä tarkkaa arvioita tarviiko lisää lainaa noihin 50me investointeihin, mut jos lähetään tolla mun analyysilla et ois joutunu ottaa 20me lisää lainaa niin hybridilainan pääoma neutralisoi sen aika hyvin eli ~1me vähemmän rahoituskuluja kun millä olin laskenut.
PikkuPro kirjoitti:
Hieman kommenttia riskistä kun olet siitä puhunut ja miunkin liikkuja on useamman kerran sen yhteydessä kommentoitu. Riski on mielestäni erittäin kiinnostava ja ei-triviaali teema. Alkuun vaikka ääriesimerkki Jenkeistä, hypoteettinen: Kaverilla 100.000 taalaa ja flippaa kolikkoa koko networthista. Järkevää? Entäs jos on kallista hoitoa vaativa sairaus, ei vakuutusta ja hoito siis maksaa 200.000 (ilman hoitoa kuolee 100%).
Sitten toinen esimerkki, tämä todellinen vuodelta 1988. Kaverini lukiosta omisti noin tuhat markkaa. Minulla oli huomattavasti enemmän ja tunnettu peluri jo tuolloin kaveripiirissä. Frendini halusi flipata kolikkoa koko networthistään. Selitys: kaverini halusi kielivaihtoon kesällä ja se maksoi noin 2.000mk. Sanoi, että tonni ei merkkaa hälle juuri mitään elämänlaadussa kun asuu yhä vanhemmilla mutta tuo kielivaihto Englannissa olisi unelma. Musta kuulosti järkevältä kuviolta kaverilleni joten suostuin flippaamaan kolikkoa koko 15 vuotiaan networthistaan.
Kolmas esimerkki on borderline eli olen kuullut totena luotettavalta taholta mutta en voi varmistaa. Lisäksi jutun yksityiskohdat voivat olla osin epätarkat kun kuulin vuosia sitten. Kyseessä tunnettu pokerinpelaaja joka oikeasti kuitenkin ensisijassa NBA vedonlyöjä, muistaakseni kohdehenkilö on Lex Veldhuis. Hänellä oli vetorolli vuonna miekka ja kivi 70.000 ja painoi kaiket underdogille yhteen NBA matsiin joka kuitenkin siis +EV betsi. Selityksensä oli (ei suora lainaus mut idea tämä): 70k ei riitä ammattimaiseen NBA vedonlyöntiin ja on todella vaikeaa graindata hitaasti up koska elinkulut. Jos tää insane riski nabsuu, on Rolli, jos ei, tekee jotain muuta. Vuosia myöhemmin kysyttiin, tekisikö vielä samoin jos tilanne olisi sama kuin tuolloin? Vastaus (ei sanatarkka mutta idea): osittain. En varmasti ALL-in yhteen mutta olisin kyllä valmis betsaamaan yliriskisesti tulos tai ulos idealla. Kuulosti minusta ihan ok kuviolta ja tällaista varmaan moni pokerinpelaajakin on uransa alussa harrastanut.
Nojaa.. Jos näin lähetään perustelemaan niin onhan se rullakin +ev :)
PikkuPro kirjoitti:
Mitä tulee omaan/Vaimon riskinottoon niin en toki lähtökohtaisesti suosittele moista allokaatiota kenellekään mutta kun sitä on täällä kommentoitu niin elaboroin lyhyesti kelaa, miksi päädyin 16.10.2014 mennessä painamaan 99,97% Vaimon salkusta ja noin 70% omasta UPM:
- Vaimo oli jo frollissa eli nostoja yli 200% alkuperäisestä 12/2008 sijoituksesta. Vaikka UPM olisi mennyt konkurssiin 17.10.2014 niin lopputulema Vaimon rahojen sijoittelusta olisi ollut säällinen. Tuo auttoi riskin ottoani, mentaalisti.
En tykkää ite ajatella näin, mutta varmasti totta ja jos kävis ikävät niin helpompaa selitellä vaimolle kun on jo "varmat voitot".
PikkuPro kirjoitti:
- rahan rajahyöty on yleensä laskeva mutta tässä kohtaa se oli normia vähemmän niin: peruselämä on turvattu anyhow mutta pikkulapsiperheessä on tarpeita ja kuten aiemminkin sivuttu aihetta niin esim. hintavissa vuokra-asunnoissa on hyvin valueta Helsingissä. Jos arvioimani vahva +EV UPM-arpa nabsuisi niin saisi merkitsevää elämänlaatua osastolla Kiva vuokrakämppä/unelmamökki/nanny Suomeenkin ja tosiaan Mustan Pekan tullessa peruselämä kuitenkin ok.
Tosiaan jos asia oli näin niin sittenhän mitä suurempi volatiliteetti sen parempi, ja kaiken panostaminen yhteen osakkeeseen on no-brainer. Kommentoin tota ehkä enemmän yleisesti. Teoreettisesti tulisi aina hakea mahdollisimman pientä volaa jos tuotto ei muutu.
PikkuPro kirjoitti:
- firmoissa on eroja, riski mielessäkin. Yhteen firmaan sijoittaminen tekee riskin hyvin näkyväksi ja helposti kritisoitavaksi mutta henkilökohtaisesti en pitänyt UPM kovin riskisenä sijoituskohteena, syksyn 2014 hintatasolla. On huomioitavaa, että esimerkiksi moni yksityisyrittäjä sijoittaa kaiket firmaansa...and then some. Pikkufirmat muuten menevät konkurssiin prosenteissa Hieman useammin kuin UPM..
- näin UPM todella houkuttelevani enkä tuolloin nähnyt toista yhtä houkuttelevaa osaketta. Mielestäni olisin myynyt merkittävästi EV:tä jos olisin hajauttanut. Tätä kohtaa on toki helppo kritisoidakin koska sisältää epäsuorasti väitteen markkinoiden biittaamisesta.
Kuten aiemmin mainitsin jos volatiliteettia ei pidetä vihuna niin miks ei. Tosin teoriassa sit voisi valita esim neljä UPM'ää riskisempää osaketta suuremmalla tuotolla ja hajauttamalla 1/4 per osake päästäisiin samaan (tai alhaisempaan) volaan kun all-in UPM mutta korkeammalla tuottopreemiolla.
Tässä kuitenkin keissi oli et pidit UPM tarpeeksi alihinnoiteltuna et lähes all-in toisi suurimman tuoton, mikä voi aivan hyvinkin olla the case. Mun pointti oli et pitää olla varovainen edgeä arvioidessa kun nähdään jotain 5+mrd firmassa mitä ei kukaan(/hyvin harva) muu näe. Jos olet arvioinut edgesi väärin, oot altistanut ittes turhaan suurelle volalle.
Oon itsekin sitä mieltä et UPM konkurssi oli tuolloinkin aika kaukaa haettu, mut joku -50% tai -70% niin ei ois naurattanu. Sanotaan just vaikka et taalakurssi ois lähtenyt heikentymään saman verran mitä nyt vahvistunut ja öljyn hinta ois tuplaantunu ja tohon kylkeen viel joku paha firman sisäinen biitti.
PikkuPro kirjoitti:
- taalan kehityksestä minulla oli syksyllä ajatuksia ja useasti täällä mainitsinkin UPM ketjussa, että otan UPM-positiolla näkemystä myös taalan vahvistumiseen. Eli hieman eri mieltä siitä, että taalan vahvistuminen oli 100% onnea mutta samaa mieltä siitä, että 16.10.2014-nyt oon runannut selvästi yli EV UPM.
Mä en oo vielä vakuuttunut et valuuttapelissä vois hirveen suuria edgejä olla, mut eikö tässä tapauksessa ois sit kannattanut mennä AI taalapohjaisiin osakkeisiin? Tosin jos UPM hyötyy yli 1% voittoa per 1% taalan vahvistumista niin sit ei varmaan.
Toivottavasti mun viesteistä ei jää hyökkäävä fiilis, diggaan vääntää aiheesta :) Jäin myös miettimään mitä kaikkea vois hankkia jos oma salkku lähtis tästä 700% nousuun..
Toivottavasti mun viesteistä ei jää hyökkäävä fiilis, diggaan vääntää aiheesta :)
-----
Mä en oo vielä vakuuttunut et valuuttapelissä vois hirveen suuria edgejä olla, mut eikö tässä tapauksessa ois sit kannattanut mennä AI taalapohjaisiin osakkeisiin?
Ei todellakaan ole jäänyt! (: Ei ollut sellainen fiilis missään vaiheessa mutta kun casea sivuttiin usea kerta niin halusin selventää taustoja.
Yleisemminkin Sijoitustiedossa imo ollut toistaiseksi pää-asiassa rakentava asenne.
-----
Jos joku markkina on "täydellinen" niin usd/euro markkina imo lähellä sitä....eli samaa mieltä edgestä ja jos jollain sitä on niin ei ainakaan mulla. Mutta kun syksyllä "kaikki" toitotti, että euro jatkaa heikkenemistään niin mielellään otin UPM kylkiäisenä positiota taalan vahvistumisesta koska mun mielestä mitään sallaista ei todellakaan oltu huomioitu siihen 10-11e kurssiin eli joko 1) asialla ei mitään EV merkitystä (olisi loogista koska jos kaikki oikeasti tietäisi taalan vahvistuvan vs. euro niin miksi se ei vahvistuisi heti?) 2) "taala vahvistuu!" toitotuksessa on jotain EV pointtia (resultwise oli) ja kun se mielestäni ei näkynyt UPM hinnoittelussa niin kelpasi ikäänkuin kylkiäis-frollina.
Taalapohjaiset paperit ei toistaiseksi kiinnosta koska vielä on hirvittävästi haltuunottoa Helsingissäkin.
