Suomen valtiontalouden suurin investointi lähi- ja kaukovuosiksi ratkaistaan tänä vuonna 2021. Valtioneuvosto valitsee Hornetien suorituskyvyn korvaajan viiden toimittajan vaihtoehdoista (Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 sekä Saab Gripen).
Asiantuntijoita tällaisen investoinnin arviointiin toki löytyy joka kannonnokalta ja navetankulmalta, mutta se korkein viisaus ja kaikkien alojen asiantuntemus asustaa Helsingin Yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja päivystävien dosenttien päissä.
Suomi, joka lähettää laitteita Marsiin, osannee kehittää muitakin teknologisia maanpuolustusratkaisuja kuin perinteisiä ihmisohjattavia ja epäekologisia rynnäkköhävittäjiä.
HX-hankkeen kokonaishinta tulee olemaan 20–30 miljardia euroa. Hyödyllisempää olisi sitoa tämän kokoluokan summia hyökkäystä todennäköisempien turvallisuusuhkien torjuntaan: olemassa olevien konfliktien ratkaisuun sekä siirtolaisvirtojen, tartuntatautien ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen riski 2020- ja 2030-luvuilla on minimaalinen. Se on vähintään yhtä pieni nyt kuin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä.
Jussi Pakkasvirta
alue- ja kulttuurintutkimuksen professori, Helsingin yliopisto
Arvon professorin mielipidekirjoitus vilisee viittauksia Marsiin, epäekologisiin rynnäkköhävittäjiin, HX-hankkeen hintoihin, todennäköisempiin turvallisuusuhkiin ja vaaran vuosien minimaalisiin riskeihin, joista vilkkaammalla mielikuvituksella varustettu alter egoniA. Arvo ”Avro Lancaster” Pervonen voisi olla eri mieltä kohta kohdalta:
H. G. Wellsin kirjassa ja O. Wellesin radiokuunnelmassa Maailmojen sota marsilaiset saapuvat valloittamaan Maan. On hienoa kuulla, että maailmojensodista selviytyneen pienen Suomen Avaruushallinto on vihdoin lähtenyt imperiumin vastaiskuun valloittamaan Marsia.
Maanpuolustusta modernisoidaan myös perinteisissä aselajeissa: ilmavoimien HX-projektissa, merivoimien Laivue 2020-hankkeessa ja maavoimien pienemmissä uudistuksissa. Epäekologisuus ja epäinhimillisyys taitavat kuitenkin kuulua sotakoneiden luonteeseen kuin nyrkki silmään. Sodan logiikka on sumea: voittoa tavoitellaan tappioita tuottamalla. Sodan koiraat uhoavat aseillaan, ettei sotaa syttyisi. Kuten jo muinaiset latinistit loihe lausumahan: Si vis pacem, para bellum.
HX-hankkeen edeltäjänkin kustannukset nousivat miljardiluokkaan. Kun Hornetien hankinnasta 1990-luvulla päätettiin, lama oli syvimmällään ja markan arvon alentuminen kohotti hävittäjähankinnan hintaa. Uhkan todennäköisyyden lisäksi pitää arvioida vaaran suuruutta. Sodan hinta on kova. Ihmishengelle ja infrastruktuurin tuhoutumiselle täytyy laskea lunnas, puhumattakaan tärkeämmistä arvoista. Olemassa olevat konfliktit, siirtolaisvirrat, tartuntataudit ja ilmastomuutos tuntuvat Suomen rajojen sisällä vain leudolta henkäykseltä, jos sotaan verrataan.
Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Aseellisen hyökkäyksen riski ei voi kuitenkaan olla minimaalisen pieni, jos tuho on katastrofaalisen suuri. Sodan todennäköisyys saattaa tosin vaikuttaa vähäiseltä toteutuneen historian valossa, mutta vaaran vuosina ja toisen maailmansodan jälkeen asekätkijät, Marttisen miehet, Valpon vangit, yöpakkashallitukset ja suomettajat arvioivat todennäköisyyden toisin. Muistelivat ehkä valvontakomissiota ja Porkkalan vuokrausta taikka DDR:n poikkeustilaa, Unkarin kansannousua, Prahan kevättä tai Afganistanin sotaa.
Hybridisota on jo syttynyt. Aluetutkimuksen professorin täytyy katsoa puusilmällä Transnistriaa, Georgiaa (Abhasia ja Etelä-Ossetia), Krimin miehitystä ja Donbassin sotaa, jos ei sitä näe. Kulttuuritutkimuksen professori varmaan tunnistaa sekä (suoran) aseellisen sodankäynnin että (epäsuoran) ei-fyysisen väkivallan. Informaatiosodankäynnissä mis- ja disinformaatio, subversio, maskirovka, kompromettointi ja muu kulttuurinen mädättäminen kuuluvat keinovalikoimaan. Joskus asialla on hyödyllinen hölmö, toisinaan taas koko viides kolonna.
Pitämällä katse pallossa. Eli asiantuntevalla arviointiosaamisella, jolla haetaan parasta mahdollista suorituskykyä erilaisiin uhkaskenaarioihin budjetin puitteissa.
Suomi-salkun listatuista osakkeista Harvia otti johtopaikan kärkikolmikossa (9,2% osuudellaan salkusta). Remedy jäi nyt niukasti sen taakse (9,1%). Marimekko pitää edelleen kolmossijaa. Kärkiviisikkoon ovat vihdoin nousseet myös sekä Tecnotree että Boreo. Yksittäisistä osakkeista ne ovat ainoat kolmen pelimerkin ratsut. Listaamattomista firmoista Bioretec ilmoitti ennakoidusti peliliikkeestään. Se aikoo listautua 3,90 euron kappalehinnalla.
ETF-salkussa vaihdoin puolen vuoden tarkkailujakson lopulla kahta sijoitusta. L&G Clean Energy UCITS ETF sai lähteä. Oston ajoitus vuodenvaihteessa epäonnistui, ja indeksiosuus liukui tappion kautta ulos salkusta. Uskoni uuteen energiaan megatrendinä ei kuitenkaan horjunut. Korvaavana sijoituksena ostin L&G Hydrogen Economy UCITS ETF:ää. Toisena luiskaan lähti Wisdomtree Cloud Computing UCITS ETF. Sen korvaajaksi harkitsin Invesco Nasdaq Next Generation 100 UCITS ETF:ää. Mutta en lukematta Avaintietoesitettä.
Avaintietoesite
Tämä asiakirja antaa sijoittajalle avaintiedot rahastosta. Se ei ole markkinointiaineistoa. Avaintiedot on annettava lakisääteisesti, jotta sijoittaja ymmärtäisi rahaston luonteen ja siihen liittyvät sijoitusriskit. Asiakirjaan tutustumista suositellaan, jotta sijoittaja voisi tehdä sijoituspäätöksensä tietoon perustuen.
Indeksi: Indeksi pyrkii seuraamaan seuraavan sukupolven Nasdaq-listattujen muiden kuin talousyhtöiden tuottoa, eli siihen huomioidaan markkina-arvoltaan sata suurinta Nasdaq-listattua yhtiötä, jotka eivät ole mukana NASDAQ-100 Index® -indeksissä. Jotta arvopaperin voi sisällyttää indeksiin, sen on täytettävä NASDAQ100 Index® -indeksin kelpoisuusvaatimukset. Tämä indeksi mittaa markkina-arvoltaan sadan suurimman yhdysvaltalaisen ja kansainvälisen Nasdaq-listatun muun kuin talousyhtiön tuottoa, ja siihen huomioidaan sata suurinta arvopaperia, jotka eivät ole tällä hetkellä mukana NASDAQ-100 Index® -indeksissä. Sisällyttäviksi kelpaavat kantaosakkeet, seurantaosakkeet, hyötyintressien tai kommandiittiyhtiön osakkeet sekä American Depositary Receipt -sijoitustodistukset ("ADR"), jotka voivat olla myös muiden kuin Yhdysvaltalaisten liikkeeseenlaskijoiden myöntämiä. Indeksi painotetaan uudelleen neljännesvuosittain. https://www.op.fi/viewtradingsbrochures/documents/IE00BMD8KP97/data/fi/brochure
Taidatkos sen kirkkaammin kertoa selvällä suomella. Oma lukihäiriöni pakotti kuitenkin kaivamaan esiin Invescon alkuperäisen kuvauksen siitä, millaiseen indeksiosuuteen olen sijoittamassa:
The Invesco NASDAQ Next Gen 100 Fund (Fund) is based on the NASDAQ Next Generation 100 Index (Index). The Fund will invest at least 90% of its total assets in the securities that comprise the Index by investing in the 101st to the 200th largest companies on the NASDAQ. As a result, the portfolio may be concentrated in mid-capitalization stocks. The Index is comprised of securities of the next generation of Nasdaq-listed non-financial companies; that is, the largest 100 Nasdaq-listed companies outside of the NASDAQ-100 Index®. The Fund and Index are rebalanced quarterly and reconstituted annually.
Lyhyesti: ETF sijoittaa yrityksiin, jotka ovat markkina-arvoltaan 101. – 200. suurimmat Nasdaq-listalla. Finanssialan yrityksiin se ei sijoita.
Jos Google-käännökset kelpaavat Avaintietoesitteeseen – eikä kukaan valvo käännösten laatua – mahtaako sijoittaja EU:ssa ymmärtää ”rahaston luonteen ja siihen liittyvät sijoitusriskit” paremmin siansaksaksi tai lampaanlatinaksi kuin esimerkiksi englanninkielisestä esitteestä?
Suomi-salkun listatut osakkeet ovat jaksaneet puskea ylämäkeen kesähelteilläkin.
Vuoden alusta tuottoa on tullut 24,26%, kun indeksi on kivunnut 16,94%. Salkku on lyönyt indeksin 6 kuukaudessa 1,4-kertaisesti. Viiden vuoden jaksolta vastaavat tuottoluvut ovat 20,35% ja 10,45% p.a. Listaamattomista osakkeista ei ole raportoitavaa (paitsi Bioretecin ilmaveivaus 3,90 euron listautumishinnasta 3,00 euron rahoituskierrokseen, johon en osallistunut).
ETF-salkun ainoa suomi-indeksiosuus on tuottanut aika tarkkaan saman kuin 15 ulkomaalaista ETF:ää, jotka nousivat vuoden alusta 10,58%. Tämä passiivinen salkku jäi kuitenkin vertailuindeksilleen (MSCI World Tr Net), joka tuotti 13,22%. Aktiivisemmalla salkunhallinnalla tämänkin osasalkun tuottoa pitäisi saada ylemmäs, kun aikaa ja ajatuksia kertyy enemmän.
Rahastosalkun tähti tällä puolivuosikaudella oli PYN Elite, jonka tahti parantui alkuvuoden takkuilusta. YTD-tuotto on nyt 24,17%. ML Eläke+ nousi puolessa vuodessa vain puolet siitä eli 12,5%. Hännänhuipuksi on jäänyt OP-Kiina-A vajaan 10%:n tuotollaan.
Säilä on lyömämiekka, jolla saa pisteen myös vastustajan sivaltamisesta. Sanan säilällä sivaltamisesta saattaa saada somessa myös ylä- tai alapeukkuja.
Sir Edward Bulver-Lyttonin (1803-1873) mukaan kynä on miekkaa mahtavampi: ”Beneath the rule of men entirely great, the pen is mightier than the sword.”
Mistä miekasta onkin lyhyt aasinsilta 80-vuotispäiviään 11.7.2021 viettävään miekantuppipäiväkäskyyn. Siinä C. G. E. Mannerheim viittasi vapaussodan aikana Antreassa 23. helmikuuta 1918 antamaansa Miekkavalaan, jossa valkoisen armeijan ylipäällikkö vannoi, ettei pane miekkaansa tuppeen ”ennen kuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomen kuin Vienan Karjalastakin”.
Käskyn taustalla oli myös se, että oikeisto ja vanhat heimoaktivistit olivat piikitelleet Mannerheimia siitä, ettei alkuperäisen Miekkavalan lupaus ollut toteutunut. Varsinkin kun Suomeen oli kantautunut tietoja Itä-Karjalan suomalaiseen ja karjalaiseen väestöön kohdistuvista vainoista 1930-luvulla.
Tuumasta toimeen.
Suomen historian suurin yksittäinen sotatoimiyhtymä, kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin komentama Karjalan Armeija (Kar.A) aloitti hyökkäyksensä 10. heinäkuuta 1941. Tavoitteena oli vallata talvisodassa menetyt Laatokan Karjalan alueet takaisin ja jatkaa hyökkäystä Itä-Karjalaan. Mannerheimin päiväkäsky oli tarkoitettu moraalinkohotukseksi näille kahteen armeijakuntaan ja yhteen taisteluryhmään jaetulle noin 100 000 miehelle.
Maailmanhistorian tuhoisin piiritysyritys uhrimäärällä mitaten (1 – 2,5 milj. neuvostokansalaista) vei Karjalan armeijat kaksoispihtiliikkeeseen Leningradin porteille ja Syvärin rannoille lähes 900 vuorokaudeksi.
Heikki Nurmion sanoittamassa Jääkärimarssissa (1917) ”Vienan rannat ja maa” määriteltiin kuuluvaksi Suomeen: ”Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks’ suuri on Suomen valta.” Vienan-ystävänä tunnettu kirjailija Ilmari (Iki-) Kianto taas kirjoitti Vienan-retkestään kirjan Suomi suureksi – Viena vapaaksi (1918), jonka koko painos on takavarikoitu. Valtion tiedostuslaitos julkaisi vuonna 1941 Suur-Suomi-aatetta tukeva saksankielisen teoksen Finnlands Lebensraum, jonka tarkoituksena oli perustella tieteellisesti Itä-Karjalan ja Inkerinmaan liittämistä Suomeen.
Länsimaisissa demokratioissa sananvapauden ydin on ennakkosensuurittomuus. Esimerkiksi Suomen perustuslaissa sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Sananvapautta rajoittavat erityistapauksissa alemman tason lait. Ja vastuu.
Itämaissa sananvapautta rajoittaa myös itsesensuuri, sosiaalinen paine ja uskonnolliset lait. Islamilaisessa sananlaskussa sanotaan, että jokaisen sanan tulisi kulkea kolmen portin läpi, ennen kuin se lausutaan. Ensimmäinen portinvartija kysyy: onko se totta? Seuraavalla portilla kysytään: onko se tarpeellista? Ja kolmannella: onko se ystävällistä?
Sananvapauden viimeisen sanan sanoo kuitenkin ennakkosensuurin vastaisen sanasodan esitaistelija Idi Amin: ”There is freedom of speech, but I cannot guarantee freedom after speech.”
Dharman kesäblogi kirvoitti kirjoittamaan taas tavoitteista.
”Matkalla 50 miljoonaan euroon” matka voi olla tärkeämpi kuin päämäärä. Matka maittaa, jos sen taittaa esimerkiksi 100 miljoonasta alkaen ja jatkaen alas mutkamäen puoliväliin.
Lähitavoitteena viiden miljoonan euron nettovarallisuus viidessä vuodessa on varsin vaativa. Lähtötaso ja nousun jyrkkyys vaikuttavat urakan kestoon ja rankkuuteen. Eikä niitä arvaa vanha Erkkikään. Sinkolta vei kuitenkin melkein 10 kertaa kauemmin aikaa saavuttaa sama tavoite.
Monilla elämän ensimmäinen neljännes kuluu henkistä pääomaa kasvattaessa. Palkkatuloa ehtii sijoittamaan vasta kun ikää on kertynyt yli 25 vuotta. Perintö tai muu alkukassa voi auttaa alkuun. Poikkeustapauksissa menestys ammattiurheilussa, uhkapelissä tai riskinotossa antaa pikastartin.
Tilaisuuksia tulee kuitenkin yhdelle jos toisellekin sukupolvelle: Suomen 1980-luvun nousukausi, 1990-luvun varallisuusarvojen romahdus ja Nokian nousu, 2000-luvun dot.com-kupla ja kiinteistökiima, 2010-luvun FAANG-kasvuyritykset ja 2020-luvun koronaelvytysralli. Mutta matka muutamiin miljooniin on useimmille silti ennemmin maraton kuin sprintti tai edes ”vitosen” rullaus.
Elämä sen sijaan muistuttaa enemmän 10-ottelua kuin rahan perässä juoksua. Maslow puolestaan muistuttaa siitä, mikä saa Pavlovin koiraat kuolaamaan. Tarvehierarkian seitsemänteen taivaaseen noustaan kuusi porrasta.
1. Sisäsyntyiset tarpeet.
2. Ulkoisilta uhkilta suojautumisen tarpeet.
3. Yhteenkuuluvuuden tarpeet.
4. Arvostukset tarpeet.
5. Itsensä toteuttamisen tarve.
6. Itsensä ylittämisen tarve.
Sisäsyntyisistä tarpeista muistuttavat uni, jano ja nälkä. Infantiili-iästä ikämieheksi hunajamelonit nostattavat veden kielelle. Tärkeintä elämänohjetta ei saa silti unohtaa: muista hengittää.
Ulkoiset uhat vaarantavat fyysisen, psyykkisen tai taloudellisen turvallisuuden. Oikeusvaltio on onnistunut oikeuslaitoksellaan sekä poliisi- ja puolustusvoimillaan vähentämään fyysisen ja psyykkisen väkivallan vaaraa. Hyvinvointivaltio turvaa taloudellisiltakin katastrofeilta.
Yhteenkuuluvuuden tarpeet pakottavat pariutumaan, perheellistymään tai yhteisöllistymään: some, sosiaaliset tapahtumat, työyhteisöt, harrastuskerhot, urheiluseurat, suviseurat, huviseurat, liivijengit. Ihminen ei ole erakkorapu. Ihminen on toiselle susi: laumaeläin.
Arvostukset tarpeet eivät kadonneet sääty-yhteiskunnan mukana. Ihminen hakee muiden arvostusta: rahaa, valtaa, statusta, prestiisiä, mainetta, kunniaa, tunnustusta, huomiota. Tai itsekunnioitusta: omanarvontuntoa, itseohjautuvuutta, riippumattomuutta, suvereeniutta, vapautta, vahvuutta, hyvyyttä.
Itsensä toteuttamisen tarve tarkoittaa pyrkimystä oman potentiaalin ymmärtämiseen ja täyttämiseen: omien rajojen hakuun, kykyjen ja taipumusten kehittämiseen, henkilökohtaisiin tavoitteisiin pyrkimiseen. Gnothi seauton: tunne itsesi. Ja tule siksi, mikä olet.
Itsensä ylittäminen: altruismi. Matkalla ajasta ikuisuuteen katse nousee omasta navasta horisontin taa.
Koronkoron ilosanoma on se, että 5 miljoonaa kymmenkertaistuu 50 miljoonaksi ajan kuluessa. Raha rauhoittaa. Arbeit macht frei.
Aikoina ammoisina sijoitussalkun rakennusohjeen ABC tiivistyi muotoon AAA.
Allokaatio.
Ajoittaminen.
Arvopaperin valinta.
Arkadiankadulla tehokkaiden markkinoiden dogma pudotti arvopaperin valinnan ja ajoittamisen ohjeesta. Markkinat kun arvaavat osakkeen oikean hinnan aina oikein. Ajoittaminenkaan ei kannata samasta syystä. Ainoaksi ilmaiseksi lounaaksi tarjottiin hajautusta (riskin pienentämiseksi tuottoja tuhoamatta).
Allokaatio-opista jäi mieleen se, että eri omaisuuslajeista osakkeet ja kiinteistöt ovat tuottaneet historiallisesti parhaiten. Itse tosin epäilin, että henkinen pääoma saattaa lyödä nekin, ainakin työuran alkuvaiheessa. Työuran alku löi kuitenkin luun kurkkuun, mutta pidemmän päälle työ, maa ja osakkeet toivat hieman lihaakin leivän päälle.
Ajoittamisen turhuus ei myöskään täysin vakuuttanut. Usko markkinoiden 20/20 tarkkanäköisyyteen joutuu aina kovalle koetukselle pörssiromahdusten aikana; sijoittajien paniikki, ylireagointi ja joukkohysteria kertovat pikemminkin pelosta ja myopiasta.
Arvopaperin valinta on toki varsin vaikeaa, mutta helpompaa on olla koskematta pitkällä tikullakaan käärmeöljykauppiaiden satuihin ja tarinoihin tai kovimmin kuplaantuneisiin kurssiraketteihin. Siinä pelissä voi jäädä lyhin tikku käteen tai sormeen.
Se teoriasta – joka ei noina vuosina 1980-luvulla haitannut harrastuksia tai tuotontavoittelua.
Reipashenkiset nuorukaiset sijoittivat silloin opintolainansa Nokian optiolainan optiotodistuksiin. Ne näyttivät tältä:
Optiot – tai tässä tapauksessa pitkäaikaiset warrantit – olivat uusi omaisuusluokka tai rahoitusinstrumentti. Kirjanpidon oppikirjassakin tarkkasilmäinen oikolukija oli korjannut ”optiolainan” muotoon ”opintolaina”.
Wikipedian mukaan: ”Optiolaina on osakeyhtiön liikkeeseen laskema joukkovelkakirjalaina, merkintäoikeuslaina, johon liittyy optiotodistuksia. Merkitsijät saavat lainan pääoman ja koron takaisinmaksun lisäksi oikeuden merkitä yhtiön osakkeita tiettyyn hintaan tiettyinä aikoina. Pörssissä optiolaina noteerataan sekä optiotodistusten kanssa että ilman niitä.
Optiolainat tulivat Suomeen 1980-luvun kasinotalousvuosina. Suomen pörssihistorian ensimmäinen optiolaina oli Skop-rahoituksen optiolaina vuonna 1986. Optiolainaa mainostettiin sanoilla ”varma perustuotto, tilaisuus kurssivoittoihin, riskittömästi!”. Optiolainoista tuli nopeasti suosittuja. Esimerkiksi Tampellan optiolainaa ehdittiin myydä 162 sekuntia. Muita suosittuja optiolainoja 1987 olivat SP-sijoituksen, Amerin ja Leipurien Tukun lainat. Nokian optiolainasta 1987 sai parhaimmillaan 100 % voiton.”
Oikolukija oli tietenkin oikeassa. Oppirahat sai maksaa tästäkin ”opintolainasta”.
Kari Kairamo (optiotodistuksen allekirjoittaja) vaihtoi hiippakuntaa 11.12.1988, minkä jälkeen todistuksia alkoi saada alelaarista. Muistikuvani ovat ehtineet jo haalistua, mutta epäilen, että 7…70 pennin hinnalla olisin noita tankannut, kun niitä – Sulo Vilénin hengessä – halvalla sai. Sanomattakin on selvää, että todistukset erääntyivät 23.11.1992 arvottomina. Omani päätyivät varmaan pankin säilytyksestä silppuriin, kun siirryttiin sähköisiin kaupankäyntijärjestelmiin.
Tarinassa on kuitenkin kultainen reunus: ostin juuri antikvariaatista tuollaisen optiotodistuksen 7 eurolla. Tuotto ei ehkä vedä vertoja kryptovaluutoille, mutta arvonnousu 7 pennistä 7 euroon on kelpo tuotto.
Mistä onkin lyhyt aasinsilta kryptovaluuttoihin. Hyppäsin Hyppäsen kirjoitusten kelkasta bitcoin-rekeen. Toki selailin ensin Heiskasen ja Piiroisen e-kirjasen. Ethereumiin en ole vielä koskenut. Täytyy ensin kaivaa esiin Kauko Armas Niemisen teos Eetteripyörteet voimina (1984).
Wikipedian mukaan: Nieminen oli suorittanut alemman oikeustutkinnon ja oli oppiarvoltaan varanotaari. Hän keksi vuoden 1957 kevättalvella eetteripyörreteorian. Hän piirsi tuolloin paperille neljän ympyrän muodostaman kuvion ja katsoi, että kuviolla voi selittää sähkön. Myöhemmin hän oppi mielestään selittämään teoriallaan myös painovoiman, kvantti-ilmiöt, pallosalaman ja maailman synnyn.
Kryptovaluuttojen arvonmääritys on epäilemättä tämän jälkeen lastenleikkiä. Mutta sitä ennen odottelen, että Wisdomtree tuo markkinoille kryptovaluuttakori-etf:n.
Tuotontavoittelu ja muu havittelu allokoimalla, ajoittamalla tai arvo-osuuksia valitsemalla kasvattaa joko salkkua tai henkistä pääomaa. Jälkimmäisessä tapauksessa voi kiikkustuolissa sitten kertoa varoittavia esimerkkejä ja opettavaisia tarinoita lastenlapsille – tai AA-kerhon vertaistukiryhmälle.
Suomi-salkun listatut osakkeet ovat painuneet syksyn vastatuulessa karvan verran alle 25%:n YTD-tuottoon.
Vuoden alusta tuottoa on kertynyt 23,68%, kun indeksi on samaan aikaan kavunnut 16,00%. Salkku on siten lyönyt indeksin 9 kuukaudessa lähes 1,5-kertaisesti. Viiden vuoden jaksolta vastaavat tuottoluvut ovat 18,64% ja 8,92% p.a. Salkun painavimmat osakkeet ovat edelleen
Harvia: 9,7% (keskiostohinta 11,17 euroa).
Boreo: 8,2% (keskiostohinta 21,42 euroa).
Remedy: 7,9% (keskiostohinta 9,80 euroa).
Tecnotree: 7,0% (keskiostohinta 43 senttiä).
Marimekko: 6,8% (keskiostohinta 16,33 euroa).
Listaamattomista osakkeista Bioretec listautui vihdoin First North -osakkeeksi. Paperivoittoa rahoituskierroksen merkintähintaan verrattuna tuli noin 80%. Henkseleiden paukutteluun ei silti ole syytä. Saman verran tappiota kertyi viime vuonna yhden listaamattoman firman myynnistä Espanjaan, ja toisen firman konkurssista turskaa mätäni käsiin täysi 100%. Salkussa on vielä 10 + 1 listaamatonta yhtiötä. Saa nähdä, miten käy.
ETF-salkun suurin ja ainoa Suomi-indeksiosuus on tuottanut 18,59% vuoden alusta. Salkun 15 ulkomaalaista ETF:ää ovat nousseet vain 6,61%. Samaan aikaan niiden vertailuindeksi (MSCI World Tr Net) on tuottanut 13,86%. ETF-salkun tuotto perustuu allokaatioon ja ajoitukseen; arvopapereiden eli osakkeiden valintaan ei pääse tietenkään itse vaikuttamaan, kun indeksirahastonhoitajat hoitavat sen puolen automaattisesti. Allokointi on onnistunut parhaiten kahdessa ETF:ssä, jotka sijoittavat lohkoketju- ja akkuteknologioihin (vuosituotot noin 41% ja 56%), kun taas huonoimmin ajoitus on osunut kehittyvien markkinoiden internetiin ja vetytalouteen sijoittavissa kahdessa ETF:ssä (alle vuoden sijoitusajalta tuotot -9% ja -7%). Uutena omaisuusluokkana allokoin tarkkailueräsijoituksen bitcoin-ETF:ään. Toivomani kryptovaluuttakori-ETF tuli myös kuin taikaiskusta myyntiin, mutta harkitsen asiaa vielä, kun sen kulut ovat turhan suolaiset.
Rahastosalkun suurimman sijoituksen (PYN Elite) kurssi on sahannut neljä kuukautta 450 euron kummallakin puolella. Sen YTD-tuotto on nyt 18,82%. Mandatum Lifen eläkerahasto ML Eläke+ on noussut vuoden alusta 13,0%. Rahastosalkun pienin sijoitus (OP-Kiina-A) on painunut pakkaselle -7,5%:n YTD-tuotollaan.
Suomi-salkun listatut osakkeet tuottivat 33,44% vuoden 2021 aikana. Vertailuindeksi nousi samassa ajassa 21,50%.
Salkun viisi painavinta osaketta vastasivat noin 44% salkun markkina-arvosta:
Harvia: 11,8%.
Tecnotree: 9,1%.
Marimekko: 8,1%
Remedy: 7,7%%.
Incap: 7,5%.
Incap pudotti Boreon kuudennelle sijalle. Muuten viiden kärki säilyi varsin muuttumattomana.
Optomedista odotan vuoden yllättäjää. Saa nähdä, tuleeko yllätyksestä negatiivinen vai positiivinen.
Suomi-salkun noteeraamattomien yritysten osioon jäi Bioretecin listaumisen jälkeen vielä 10 + 1 firmaa. Uusia tuskin tulee salkkuun toistaiseksi.
Näillä mennään vuoteen 2022.
B. Indeksiosuudet (ETF:t)
ETF-salkun Suomi-indeksiosuus tuotti 25,36% vuodessa. Ulkomaisten indeksiosuuksien salkku tuotti vuodessa 10,78%. Vertailuindeksi MSCI World Tr Net nousi 22,45%.
ETF-salkun rakentaminen jatkuu 2022. Tarkoituksena on lisätä eri maailmanindeksien ja kryptovaluuttojen (ml. lohkoketjuteknologia) painoa.
C. Rahastosalkku
PYN Elite ilmoitti vuoden 2021 YTD-tuotokseen 42,00%. Mandatum Lifen lisäeläkerahasto ML Eläke+ oli päässyt 19,1% tuottoon 29.12.2021 mennessä, kun taas OP-Kiina A -rahasto painui -11,13% pakkaselle kuluneen vuoden aikana.
PYN Elite oli kuluneen vuoden positiivisin yllättäjä erinomaisella tuotollaan.
Vuodenvaihteessa allokaatioprosentit kolmen salkun kokonaisarvoon nähden olivat seuraavat:
Osakesalkku: 49%.
ETF-salkku: 15%.
Rahastosalkku:36%.
Osakesalkkuun lasken noin 60 noteeratun osakkeen lisäksi 11 listaamatonta suomalaista osaketta hankintahintaan. Osakesalkun arvosta suurin osa muodostuu listatuista osakkeista.
ETF-salkku on edelleen rakenteilla. Seligsonin OMXH25-indeksiosuus on sen suurin yksittäinen sijoitus. Ulkomaille sijoittavien ETF:ien osuutta olen kasvattanut hiljalleen.
Rahastosalkussa on kolme sijoitusta, joista PYN Elite on ylivoimaisesti suurin.
Ajan mittaan tuo kolmen komponentin arvopaperisalkku varmaan tasapainottuu tasaosuuksiin: varoista 1/3 kussakin. Varoja siirtyy osakesalkusta muihin. Osakesalkku on ollut aktiivisin kaupankäyntisalkku, josta makselen myös sijoituslainojen korkoja ja kuoletuksia.
Vuositasolla seuraan myös kiinteistösijoitusten kehitystä, mutta alle 10 vuotta omistetut asunnot yms. arvostan varovaisesti hankintahintaan. Tarkoitus on ollut tasapainottaa arvopaperi- ja asuntosijoitukset yhtä suuriksi (50/50), mutta arvopaperimarkkinoiden nopeampi nousuvauhti on pitänyt suhteen 60/40:ssä.
Tsaarivaltion ruunaamaton kuningas lähti riskiretkelle Ukrainaan.
Pultavan mailla ja tantereilla on katkennut aikaisemminkin sotasankareiden kuningastie. Putinin palli heiluu, jos sota epäonnistuu. Jos yritys onnistuu, valtaistuimet keikahtelevat pian muualla. Venäjä laajentaa etupiiriään lähiulkomaille.
Suomi on jonossa, mutta tuskin vielä vuorossa. Jos Putin poimii hedelmät ensin alimmilta oksilta, muita maita mahtuu kansakuntien vankilaan, ennen kuin etupiiri laajenee napapiirille. Pakkasukon puremat ja jäätyneet konfliktit kertovat kartalta haaskat, joita karhu palaa vielä raatelemaan. Eivät Suomen karhukeihäät Venäjää loputtomasti pidättele, mutta vahvemmin kuin Armenian, Azerbaidzanin, Georgian, Kazakstanin, Moldovan tai jopa Ukrainan asevoimat. Heikoimmat näyttelevät aivokuollutta. Valko-Venäjän Likasanko liittyikin jo Putinin sätkynukketeatteriin.
Itsenäinen puolustus
Suomen asevoimat ovat parhaassa iskussa sitten Jatkosodan. Se toivottavasti takaa, että Venäjä käy sotansa muilla mailla vierahilla. Jos sota tulee kuitenkin Suomeen, Suomi pystyy siirtämään tulen Venäjälle. Ainakin osittain. Pitkän kantaman risteilyohjukset sammuttaisivat valot Moskovan. Eikä Pietarikaan olisi turvassa raskailta raketinheittimiltä. Mutta F-35-hanke ja Laivue2020-projekti pitää saada maaliin. Maavoimatkin kaipaisi sukupolvenvaihdosinvestointia. Ainakin EU:n suurin tykistö pitäisi modernisoida. Ehkä sitten joutaisi lähettää museotykit puolustamaan Suomea Ukrainassa.
Uskottava pelote
NATO nostaa hyökkäyskynnyksen kattoon asti. USAn ja kumppaneiden ydinpelote on uskottava. Konventionaalisellekin rintamalle puolustusliitto toisi uskottavuutta ja suorituskykyjä. NATO-maat ovat nauttineet rauhasta pitkään. Tähdet ovat nyt suotuisassa asennossa myös Suomen liittoutua sotilaallisesti. Toivottavasti asiaa on jo valmisteltu kulisseissa. USAn turvatakuu, kutsumenettely, nopeutettu käsittely, kansalaisaloitteiden sumuverho ja muut manööverit mahdollisesti tarvitaan onnelliseen lopputulokseen. https://yle.fi/uutiset/3-12330047
Yhteinen puolustus ja pelote
EU:n kollektiivinen puolustus perustuu Lissabonin sopimuksen artiklaan 42.7:
”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”
EU hyötyisi yhteisestä puolustusta, jos artikla 42.7 konkretisoitaisiin täydentämään NATOn artiklaa 5. Tärkeintä olisi siirtää avunantovelvollisuutta EU-insitituutioille ja -erillisvirastoille. Esim. EU:n puolustusrahastojen ja satelliittikeskuksen yms. pitäisi tukea jäsenmaata, jota uhataan. Näinhän EU lopulta taipui tukemaan Ukrainaakin: rauhanrahastosta liikeni vajaa puoli miljardia, ja satelliittikeskus lupasi alkaa toimittaa tiedustelutietoa.
Toisin sanoen EU tarvitsee yhteisen ”puolustusbudjetin” ja ”asevarikon”, joka jäsenmaan pyynnöstä toimittaa kalustoa lainaksi koulutukseen, sotaharjoituksiin ja aggressioiden varalta: navigointi- ja tiedustelusatelliittitietoa, ilmavalvonta- ja -tankkauskoneita, tiedustelu- ja taistelulennokkeja, yms. EU:n yhteinen (ydin)pelotekin olisi mahdollinen samaan tapaan kuin NATOn ”nuclear sharing arrangement”.
Työnjaosta täytyy toki sopia. Kaikkien EU/NATO-maiden ei tarvitse tehdä kaikkea. Baltian ja Balkanin minimaat säästävät ilmavoimissa, jos NATO-jäsenet suostuvat valvomaan niiden ilmatilaa. Itävalta, Luxemburg, Slovakia ja Unkari eivät tarvitse kansallisia laivastoja. Jne.
EU:n rooliksi sopii aseteollinen tuotanto, puolustusrahastot, huoltovarmuusvarastot ja logistiikka. Nato koordinoikoon EU:n kollektiivista puolustusta.
Lilliputit ja Gulliver
Ylipäällikkö on tarjonnut Helsingin henkeä liennytykseen. Yllättäen pullosta lehahtikin ulos hieman toisenlainen henki.
Uunokin ymmärtää, ettei nyt ole liennytyksen aika. Kailas sen kuvasi jo 1931:
"Synkeä, kylmä on talviyö, hyisenä henkii Itä.
Siell' ovat orjuus ja pakkotyö; tähdet katsovat sitä.
Kaukaa, aroilta kohoaa Iivana Julman haamu.
Turman henki, se ennustaa: verta on näkevä aamu."
Mutta jos Euroopan lilliputit onnistuvat sitouttamaan idän jättiläisen länsimaisiin arvoihin nopeasti, vuonna 2025 voidaan juhlia Etykin 50-vuotispäiviä ilman tykinlaukauksia. Epäilen.
Asuntosijoittajan kvartaali on kuulemma neljännesvuosisata.
Tämä kvartaalikatsaus on näin ollen neljä vuotta myöhässä: ostin ensimmäisen sijoitusasuntoni huhtikuussa 1993. Neljännesvuosisataraportti olisi pitänyt laatia jo 2018. Heikkona puolustuksena sanottakoon, että en ollut silloin vielä rekisteröitynyt Sijoitustietoon.
Helsinki 1
Huoneistoni neliöhinta Helsingin keskustassa oli 1990-luvun laman jäljiltä runsaat 8 300 markkaa. Sillä tarjouksella voitin mm. alakerrassa asuneen pianisti Hillel Tokazierin (joka tunnetaan myös pikajuoksija Abraham Tokazierin veljenpoikana). Vipua tarvittiin toki niin paljon kuin ASP-tili salli. Remontista tuli vielä jonkin verran lisäkustannuksia.
Männäviikolla asunnon neliöhinta ylitti ensi kertaa euroaikana 10 kiloa. Kuukauden sisällä taloyhtiö lähetti kaksikin lunastusilmoitusta, joissa osakkeita on myyty ulkopuolisille tuohon hintaan. Huolta herättää kuitenkin se, että jälkimmäisessä ilmoituksessa myyjänä oli venäläispariskunta. Ovatkohan saaneet sisäpiiritietoa, että nyt on paras aika myydä Helsingin keskustakiinteistöt? Suomen NATO-hakemuksen jälkeen hinta voi paikoitellen lähestyä romutusarvoa.
Tallinna 1
Maariskiä ehdin kuitenkin hajauttaa hakeutumalla NATOon jo vuonna 2015. Lähimpään NATO-maahan pääsee hiihtämällä tai veneellä. Norjan sijasta päädyin kuitenkin hankkimaan huoneiston Virosta, Tallinnan Pikk Hermannin lähistöltä. Viisi vuotta kului asiaa jahkaillessa. Olin jo 2010 saanut vakavan ehdotuksen, että nyt olisi oikea aika investoida Viron kiinteistömarkkinoille, vaikka isommallakin porukalla. Niin olikin.
Maariskiä jäi silti salkkuun. Pitkä Hermanni tuskin pitää Pikku-Putinia pitkään loitolla, jos Vladimir alkaa tosissaan höökiä ydinkeskustaan.
Alicante 1
Espanjassa aurinko paistaa, vaikka itärintamalla sataisi rautaa. Rauhallisemmatkin ajat houkuttelevat välimerelliseen ilmastoon eläkepäiviksi. Jos vanhan mantereen vanhenevaa väestöä valuu enemmänkin etelän aurinkorannikoille, asuntojen hinnat saattavat suunnata siellä koilliseen. Keskustahuoneiston sijasta hankin Espanjasta vuonna 2018 rivitalonpätkän läheltä rantaa. Omassa käytössä loma-asunnon hinnalla ei tarvitse spekuloida.
Dubai 1 & 2
Jos Euroopassa aletaan maailmansotia, muutto rauhalliseen Lähi-itään saattaa suvulle sopia. Oligarkit perheineen ovat jo kuulemma paenneet yksityissuihkukoneillaan Moskovasta Dubaihin. Öljyn barrelihinnan nousu USD 100 tuntumaan on myös vauhdittanut maan kiinteistömarkkinoita. Aikamoista vuoristorataa Dubain asuntojen hinnat ovatkin hurjastelleet vuodesta 2004, jolloin ulkomaalaisetkin saivat osto-oikeuden (free-hold tai lease-hold) tiettyjen alueiden asuntoihin. Ostin kaksi huoneistoa Burj Khalifan varjosta vuosina 2013 ja 2018. Uudemman luovutus on jo 18 kk myöhässä. Mutta puhelin soi päivittäin: kysyntää ja ostajia riittää.
Lomakohteessa päivä paistaa lähes joka päivä eikä verotuskaan liikaa varjosta eloa.
Turku 1 & 2
Suomen vanhin kaupunki on seissyt Aurajoen rannassa 800 vuotta läpi sodat ja rauhat. Vuosina 2017 ja 2018 hankin kaksi keskustahuoneistoa kivitalosta, kun kuvittelin, että asuntojen hintojennousu alkaa siirtyä pääkaupunkiseudulta kasvukolmion muihinkin kulmiin. Vielä on aikaista arvioida, miten yksiöt ja kaksiot kolmiossa kehittyvät.
Kotini on linnani
Niinpä päädyinkin aloittamaan omakotitaloprojektin. Koronavuotena idea tuntui järkevältä: eristyksiin ja etätöihin, vähän väljempiin omiin oloihin.
Kun lähtee sutta karkuun, tulee karhu vastaan. Venäjän karhun herääminen talviuniltaan muistutti maariskistä. Ylisukupolvinen muisto menetetyistä maista käväisi mielessä. Karhu ei ole vielä kaadettu tässäkään talvisodassa.
Ainakin NATO-jäsenyyteen asti pitää pysyä aloillaan. (Tämä stand-your-ground -periaate rupeaa olemaan nostoväki-iässä lähinnä käytännön pakko: unfit to fight, but too fat to runaway.)
Verokarhun uhkailut maastapoistumisverosta saattavat sen sijaan hyvinkin saada karkaamaan. Katsotaan nyt kuitenkin ensin, millaiseksi laki laaditaan. Ja ennen kaikkea se, miten nopeasti turistista, pakolaisesta tai paluumuuttajasta tulee yleisesti (maastapoistumis-) verovelvollinen.
Karhumarkkina on kuluneella kvartaalilla (Q1-2022) kurittanut Suomi-salkkua. Laskua olen kirjannut noin 10%, vaikka vuodenvaihteen verovähennysmyynnit ovat pysäyttäneet tappiolle liukuneiden osakkeiden luisun stop-lossiin. Samalla salkkuun on sullottu laatua alelaarista. Listaamattomat ja rahastot ovat pitäneet pintansa hyvin, etenkin PYN Elite isolla painolla. Kokonaisuutenaan sijoitussalkku alkaa taas olla oikealla mallilla loppuvuoden säätämiseen.
Kiitos taas kerran hyvästä kirjoituksesta! Kuinka hyvin ulkomaalaisten asuntojesi vuokraustoiminta onnistuu? Vai onko asunnot venäläisten oligarkkien tyyliin lähinnä rahan parkkipaikkana odottamassa hyviä tai huonoja aikoja?
Kiitos taas kerran hyvästä kirjoituksesta! Kuinka hyvin ulkomaalaisten asuntojesi vuokraustoiminta onnistuu? Vai onko asunnot venäläisten oligarkkien tyyliin lähinnä rahan parkkipaikkana odottamassa hyviä tai huonoja aikoja?
Kiitos kiitoksista!
Kotimaisten asuntojen vuokraus on helpompaa, mutta hiljalleen ulkomaillakin oppii paikallisille tavoille.
Tallinnan asuntoon tuli vuokravälitysfirman kautta ensiksi vironvenäläinen vuokralainen. Ensimmäinen vuosi meni hyvin, mutta toisena vuotena vuokrat alkoivat myöhästyä ja jäädä kokonaan rästiin. Kun huomautin asiasta, vuokra ja rästit maksettiin – mutta vastikkeet jäivät maksamatta (kuuluu siellä vuokralaiselle). Kesti koko lailla toisen vuoden saada vuokralainen ulos, ja jonkin verran jouduin maksamaan itsekin vastikkeita. Seuraavaksi sain vuokralaiseksi suomalaisen opiskelijatytön, eikä ongelmia ollut. Nyt vuokralaisena on virolais-ruotsalainen pari, joka löysi vapautuvan asunnon samassa kerrostalossa asuvien sukulaistensa kautta. Ei ongelmia.
Muut ulkomaan asunnot ovat olleet pitkälti omassa käytössä, mutta eri vaihtoehtoja pitkäaikaisvuokrauksen lisäksi on alustavasti kokeiltu ja kehitelty.
Henkisessä kirjanpidossa lasken asunnot korkeintaan puoliksi sijoituksiksi. Toinen puoli tulee muista syistä: oma (virkistys-) käyttö, lasten tulevat opiskeluboxit, vakuusarvo pankissa, verodomisiili, oleskelulupa, yms. Maariskin pienentäminenkin väistöasunnolla on viime viikkoina tullut lisänä listaan.
Voitonpäivänä juhlittiin Venäjän tappioita. Ukrainan shoot-and-scoot -taktiikka tekee tuhojaan. Örkkiarmeijaa maatuu kasviravinteeksi Ukrainan mustaan multaan. Mutta tykitystä täytyy jatkaa vielä pitkään. Käänne sodassa voisi tapahtua elokuussa. Ja sota saattaa päättyä vuoden loppuun mennessä.
Suomessa Voiton päivää vietetään ystävänpäivänä 14. helmikuuta, ehkä Ukrainassakin 2023.
Käärmesaarella kähisee. Saaren takaisinvaltaus olisi Ukrainalle merkittävä propagandavoitto. Mutta ilman vahvaa ilmatorjuntaa elo ei ole siellä herkkua kenellekään. Saari sijaitsee kuitenkin kummankin osapuolen kannalta stretegisesti tärkeällä paikalla.
Venäjä pystyisi sieltä tulittamaan ohjusiskuin Odessan rannikkoa ilman pelkoa, että Ukraina upottaa Putinin itsetunnon jatkeet Mustanmeren pohjaan.
Ukraina puolestaan saisi Krimin Sevastopolin laivastotukikohdan omien ohjustensa vaikutuspiiriin. Kyseessä voisi olla esimerkiksi Viron Israelista hankkima Blue Spear -pintamaaliohjus, jonka maa hankki Suomen vanavedessä (Gabriel V). Sekä Viro että Israel ovat toki tiedon kiistäneet.
Huhumyllyn mukaan Putin sairastaa leukemiaa. Johan solumyrkyn lykkäs.
Sell in May and go away!
Tänä vuonna olisi kannattanut myydä osakkeita viimeistään vappuna – tai mieluummin jo alkuvuodesta. Vappurallia ei tullut. Tuli vain Tuukan romuralli Esplanadin pikataipaleella.
Salkku on ottanut osumaa kuin ryssän panssarikolonna. Tällaisissa laskuissa pelkkä tappiollisten osakkeiden myynti ei pysäytä syöksykierrettä. Ne kun tuppaavat olemaan viimeksi ostettuja pieniä tarkkailupositioita. Suuret (laskennalliset) markkina-arvonalennukset tulevat taas kauan sitten hankituista ”tenbaggereistä”. Niitä olisi henkisesti helpompaa myydä stop-lossiin, jos edelleen nauttisi rajoitetusta verovelvollisuudesta: myynnistä ei menisi verokarhun taskuun varmana ”tappiona” luovutusvoittoveroa.
Suomessa juhannusta juhlitaan kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina (vuodesta 1955). Virossa juhannus on edelleen 24. kesäkuuta.
Tämä oli eräänä kesänä – aikoja sitten – iloinen yllätys: kun juhannusta oli ensin juhlittu Hangossa 23. päivä, juhlat jatkuivat sitten Suomenlahden ylityksen jälkeen Tallinnassa seuraavanakin päivänä. Kesälomalla juhliminen voi toki jatkua mistä tahansa hyvästä syystä pidempäänkin. Kunhan muistaa lopettaa ennen kuin ”viidestoista yö taas saapuu painajaisineen”.
Viru Valge
Virossa valkeni pääministeri Kaja Kallakselle painajainen: NATOn puolustussuunnitelma Baltialle ei toimi:
”Viron pääministeri Kaja Kallas on kritisoinut talouslehti Financial Timesille kovin sanoin puolustusliitto Naton suunnitelmaa Baltian maiden puolustamiseksi.
Kallas uskoo, että jos Nato noudattaa nykyistä puolustussuunnitelmaansa Venäjän mahdollisen hyökkäyksen torjumiseksi, Viro pyyhkiytyisi kokonaan maailmankartalta ja Tallinnan historiallinen keskusta tuhoutuisi. Pääministeri kertoo Naton suunnitelman nojaavan siihen, että Venäjä saisi ottaa Baltian maat haltuunsa, ja puolustusliitto vapauttaisi maat puolen vuoden kuluessa.”
Uutinen ei ole uusi. Esimerkiksi RAND korporaation sotapeleissä (2016) Venäjä valtasi Baltian 60 tunnissa. Ja takaisinvaltauksen estoon Venäjän pelättiin käyttävän taktisia ydinaseita, jos NATO alkaa keskittää hyökkäysvoimaa ryhmitysalueelle Puolaan.
Ukrainan sota on tuonut pikantin lisänsä NATOn suunnitelmaan. Jos Venäjälle annetaan 180 päivää aikaa Virossa, maasta ja kansasta ei jää paljon jäljelle. Infrastruktuuri tuhotaan tai varastetaan, ja siviiliväestöä tapetaan tai pakkosiirretään Siperiaan. Puolessa vuodessa ehtii järjestää vaikka vaalit, joissa Viroon jäänyt venäläismielinen vähemmistö (25%) äänestää äiti-Venäjään liittymisen puolesta kuten Krimillä, tms.
Tämä skenaario tietenkin olettaa, ettei NATOn pelote ja pidäke ansalankajoukkoineen yms. pidä Baltiassa. Silloin puolustuksen pitää pitää. Ensin tulee mieleen, että Viron täytyy varautua hyökkäykseen sulutuksin: miinoittamalla, murrostamalla ja hävittämällä mahdollisia hyökkäysuria. Toiseksi: NATOn täytyy ottaa sodassa nopeasti täydellinen ilmaherruus Baltiassa ja lamauttaa Venäjän ilmapuolustus. Kolmanneksi: liittolaisten täytyy tukea ja osallistua tähän sotaan tosissaan, etenkin pitkän kantaman aseilla maalla ja merellä sekä kyber-, hybridi- ja avaruussuorituskyvyillään.
Kaja Kallaksen kirjoitus saattaa hyvinkin olla vain politikointia ennen NATOn huippukokousta Madridissa. Mutta uhka Virolle pysyy eksistentiaalisena.
Suwalkin käytävä
Liettua katkaisi Kaliningradiin menevät rautatiekuljetukset EU:n pakotelistalla olevien tuotteiden osalta. Se on herättänyt NATOssa vanhan huolen Suwalkin käytävästä. Avaisiko Venäjä maaväylän Kaliningradin eksklaaviinsa?
Tuskin. Venäjän pitäisi ensin suostutella Valko-Venäjä operaatioon. Se ei onnistunut edes Ukrainan sodassa. Toiseksi Suwalkin käytävän avaaminen ei olisi mikään NL:n läpihuutojuttu: SU-walk-in. NATOn joukot etelässä (Puola) ja pohjoisessa (Baltian maat) tukkisivat tien ja katkoisivat käytävän.
Pikemminkin on päinvastoin. Kaliningradin eksklaavi on rasite Venäjälle. NATO pystyy saartamaan sen maa-, meri- ja ilmavoimilla panttivangikseen: Jos Venäjä hyökkää Baltiaan, Kaliningrad on ensimmäinen uhri. Venäjän Itämeren laivasto upotetaan. Ja sotilastukikohta tuhotaan maan tasalle.
Ukrainan tilanne
Ukrainan itärintamalla Venäjä vihdoin ymmärsi painopisteen merkityksen: voiman voittaa ylivoima. Venäjällä on joidenkin lähteiden mukaan 10-kertainen määrällinen ylivoima tykistössa ja kranaateissa. Ukrainan infrastruktuuri, siviilit ja sotilaat kuluvat rumputulessa. Sitkeä vastarinta viivyttää ja hidastaa Venäjän etenemistä. Mutta vetäytyminen ja irtautuminen tulimyrskystä olisi vähitellen paikallaan. Mottiin – tai saarroksiin kolmelta suunnalta – ei kannata jäädä merkityksettömien kylien ja pikku kaupunkien (Severodonetsk ja Lysychansk) takia. Sitä paitsi Ukrainan rintama suoristuisi ja puolustuslinja lyhenisi, jos joukot vetäytyisivät edullisempiin asemiin itärintamalla.
Venäjän painopiste on toisaalta poistanut paineen Kiovan, Harkovan ja Hersonin ympäristöstä. Ukraina valtaa alueet takaisin – tai pääsee vastahyökkäyksiin.
Ukraina on myös hiljalleen saamassa laadullisen ylivoiman tykistölleen. Tulivoiman voittaa tarkkuus ja ulottuvuus. Raskailla raketinheittimillä ja monipuolisin ampumatarvikkein Ukraina pystyy iskemään Venäjän tykistöön kaukaa ja kovaa joutumatta itse tulen alle, kunhan vastatykistötutkat ja muu tiedustelu ensin paikantaa vihollisen asemat gps-ohjautuville raketeille, kuorma-ammuksille ja sirotemiinoille.
Kulutussodan sijasta Mustallamerellä käydään jonkinlaista asemasotaa. Ukrainalta puuttuu laivasto. Mutta Venäjänkään laivasto ei pysty operoimaan lähellä Ukrainan rannikkoa meritorjuntaohjusten pelossa.
Ilmasodassa pattitilanne jatkuu. Kumpikaan osapuoli ei ole saavuttanut ilmaherruutta. Kun NATO tai länsimaat eivät uskalla luoda lentokieltoaluetta Ukrainan ylle, tarvittaisiin toisenlainen game-changer: raskaita länsimaiden tiedustelu- ja taistelulennokkeja Ukrainan taivaalle iskemään maa- ja merikohteisiin.
Juhannustanssit
Taistelutantereista armottomimmalla tanssi jatkuu niin kauan kuin soitto soi. Keskuspankit ovat jo alkaneet viedä boolimaljaa pois juhlaväen ulottuvilta. Juhannussiman ja sillin sijasta tarjotaan turskaa ja kuravettä. Syksyn rapujuhlat on peruttu.
Pörssi pakittaa. Irtautumiset tappiollisista osakkeista ja jossain määrin myös muista huonoimmin tuottaneista lapuista on kasvattanut sotakassan suurimmilleen sitten vuoden 2020. Vastahyökkäykseen on lähdetty perinteisesti syksyn alennusmyynneissä.
Listaamattomat yritykset jaksavat yllättää: Before Holding Oy jakoi jättiosingon, joka kuittasi noin viidenneksen sijoituksestani. Siitä oli tosin vähennetty listaamattoman yrityksen 7,5%:n osinkovero. Jäin ihmettelemään, mistä firmalle on kertynyt jaettavaa. Täytyy selvittää lomaviikolla. Ensimmäinen epäily kyllä oli, että toimiva johto ja hallitus tyhjentävät firman/kassan kokous- ja konsulttipalkkioihin yms. ja jakavat hyvitykseksi osakkaille yhden kunnon osingon, ennen kuin yritys asetetaan selvitystilaan tms.
ETF-salkun Suomi-indeksi (OMXH25) on pärjännyt nyt vuoden ajanjaksolla yhtä hyvin – eli huonosti – kuin aktiivisalkun osakkeet. Ulkomaiset ETF:t on ulostettu salkusta stop-lossien avattua portit. Vähiin ovat laput käyneet. Onneksi kuplaantuneet lohkoketju- ja kryptovaluutta-ETF:t poistuivat salkusta jo hyvissä ajoin, samoin kuin uusenergia-ETF:t. Akkuteknologia-, Nasdaq- ja maailmanindeksit pitävät vielä päätään pinnalla.
Rahastosalkku on joutunut myös perääntymään. Etenkin PYN Elite on ottanut osumaa.
Kaiken kaikkiaan arvopapereiden arvostustasot ovat normalisoituneet ja ostopaikkojakin alkaa jo näkyä. Hiljaa hyvä tulee. Aurinkoista kesänjatkoa!
Vuoden 2022 karhumarkkina muistuttaa koronavuodesta 2020. Silloin pörssi laski ja nousi terävästi. Nyt lasketaan hitaasti pitkään. Ja laskun loputtua tuleva nousukin kai kaiketi takkuaa vitkaan vielä vastamäessä. Ihmepelastajaa ei ilmaantune taivaanrantaan. Mutta jossain vaiheessa negatiivisten uutisten virta tyrehtyy, kun kova pohja löytyy uudelle kasvulle.
Kvartaali Q3-2022
Koko vuosi ja kolmas kvartaali ovat olleet synkkää laskua arvopaperisalkulle. Suomi-salkun listatut osakkeet ovat hiljalleen poistuneet rivistöistä – lähteneet laitaan ja luiskaan toisen tappionkatkaisuperiaatteen mukaisesti nollatuottoa lähestyessään tai tappiolle liu’uttuaan. Viimeiset punaiset rivit poistuvat salkusta vielä lähipäivinä.
Jälkiviisaasti ajatellen olisi kyllä kannattanut noudattaa myös sitä ensimmäistä (mekaanista) tappiontappo- tai voitonkotiutussääntöä: kun monikertaistuja on siirtynyt hype-vaiheeseen tuloskasvun ja kertointen venymisen jälkeen – esim. sen P/E on yli 30, ja keskustelupalstoilla vallitsee usko loputtomaan kasvuun, jne. – osake myydään heti kun se putoaa 20% omistusajan ATH:sta. Pudotuksen ja realisoituvien luovutusvoittoverojenkin jälkeen korjausliike olisi kannattanut.
Jälkiviisaus on tietysti viisauden imelin laji, mutta kahden mekaanisen myyntisäännön noudattamiseen pitäisi riittää vähempikin järki, kun ei tarvitse edes tappion karvasta kalkkia niellä. Psykologista kynnystä täytyy jotenkin madaltaa tulevia puolustuspelejä varten.
Positiivisemmin on toistaiseksi pärjännyt Suomi-salkun listaamattomien osakkeiden kerho. Vielä ei ole kuulunut suurempia negatiivisia uutisia. Piceasoftin tiedotteen perusteella on odotettavissa jopa positiivisia peliliikkeitä. Mutta tuon osa(ke)salkun kehitys on yhtä arvaamaton kuin Bioretecin kurssikäyrä.
ETF-salkku on tänä vuonna vihdoin lyönyt indeksinsä (tosin niukasti). Absoluuttisesti sekä OMXH25 että maailmanindeksi ovat toki laskeneet. Salkku on kuitenkin harvarivinen ja muutenkin arvoltaan pienin kaikista, joten suurta lohtua se ei murheen alhoon tuo.
Rahastosalkutkin ovat ottaneet osumaa. PYN Elite on pudonnut vuoden alusta lähes 29%, mutta pysyy edelleen 17,5% keskimääräisellä tuottoprosentillaan ja pitkän ajan moninkertaistujana voitollisena. Mandatum Eläke+ on kirjannut vuosituotokseen -11%.
Salkun tasapainottaminen on sitä vastoin onnistunut tänä vuonna erinomaisesti. Nyt asuntosijoitukset ylittävät jo 50% koko salkun arvosta. Mutta tasapainottamisesta en voi oikein ottaa kunniaa itselleni: markkina on mörninyt arvopaperisalkun arvoa alas rankalla kädellä, samaan aikaan kun rakennustarvikkeiden hinnannousu on nostanut omakotitalon rakennuttamisen hintaa. Kun alle 10 vuotta omistettujen kiinteistöjen hankintahinta on noussut ja vanhempien huoneistojen markkinahinta on vähintäänkin pitänyt pintansa, asuntosalkku on kasvanut suhteessa arvopaperisalkkuun ja tasapainottanut koko sijoitussalkun allokaatiota.
Syksyn sävellykset
Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.
Korona-ajan jälkeisestä noususta pörssin lasku on jo syönyt suuren osan. Parhaiten ovat pintansa pitäneet salkun suurimmiksi vajonneet osakkeet: Incap, Marimekko, Boreo, Remedy ja Titanium. Muut ovat liukuneet nopeammin tai poistuneet stop-losseissa.
Mutta pelkästään jäljelle jäänyttä osakesalkkua tarkastellessa tilanne näyttää liiankin murheelliselta. Samaan aikaan sotakassa on kuitenkin kasvanut, samoin kuin arvopapereista asuntoihin siirtynyt sijoitusomaisuus.
Hiljalleen on aika siirtyä ostolaidalle. Arvostukset alkavat olla (tuolla P/E = 10 tason ympärillä) houkuttelevia. Jonkin aikaa kuullaan vielä varmaan negatiivisia uutisia inflaatiosta, sodasta ja taantumasta. Mutta jossain vaiheessa pörssin kapitulaatio tai kielteisten uutisten uutisarvon nollaantuminen kursseihin luo pitävän pohjan uudelle nousulle. Maailmanloppu ei tullutkaan taas.
Uudet moninkertaistujat odottavat pörssissä löytäjäänsä, ehkä jotkut vanhoistakin. Elämme mielenkiintoisia aikoja!
"maailmanloppu ei tullut taaskaan".....kannatta pitää mielessä että jos Putin innostuu painamaan punaista nappia vaikkakin kyseessä olisikin "vain" taktinen ydinase niin koronakuoppa tai tähänastinen lasku ATHsta on pientä sen rinnalla miten pörssi kyykkää silloin jos Putler keulii mopon lumihankeen.....vaikkei maailmanloppua tulisikaan...
"maailmanloppu ei tullut taaskaan".....kannatta pitää mielessä että jos Putin innostuu painamaan punaista nappia vaikkakin kyseessä olisikin "vain" taktinen ydinase niin koronakuoppa tai tähänastinen lasku ATHsta on pientä sen rinnalla miten pörssi kyykkää silloin jos Putler keulii mopon lumihankeen.....vaikkei maailmanloppua tulisikaan...
Kiitos kommentista!
Pessimisti ei pety. Putinin punainen nappi ja taktinen ydinisku taitavat kuitenkin olla Venäjällä aika monen lukon takana. Jos Putte alkaisi haaveilla ydiniskusta esimerkiksi Käärmesaarelle, siitä pitäisi puhua ensin sisäpiirille, jonka käskyillä operaatio suunnitellaan ja toteutetaan.
Mutta sisäpiiri saattaakin alkaa ajatella, että nyt Putella rupeaa iso pyörä heittämään. Sisäpiiri voisi siksi hyvinkin päättää, että Putte siirtyy seuraavaksi pehmustettuun bunkkeriin syvälle Altai-vuorten alle – tai hermolomalle Sochin palatsiinsa. Palatsivallankumous voisi synnyttää jopa myrkyn vesilasissa, polonium-mausteen tsaikkakupissa tai novo-shokin kylpyammeessa.
Jos Putte kaikesta huolimatta onnistuisi vakuuttamaan sisäpiirin rajoitetun ydinsodan nerokkuudesta, käytännön suunnittelu ja toteutus voisi osoittautua yhtä vaikeaksi kuin menestys konventionaalisessa sodassa. Suristin ei surisisi eikä mahtuisi.
Ja länsimaat vastaisivat taktisiin ydiniskuihin vastaavalla konventionaalisella voimalla: Mustanmeren laivasto upotettaisiin sukellusveneillä ja häivehävittäjille viimeistä pelastusvenettä myöten. Ilmatilan sululla estettäisiin Venäjän toiminta myös miehitetyillä maa-alueilla, kun ilmasta käsin voidaan havaita ja tuhota useimmat merkttävät sotilaskohteet. Pitkän kantaman ohjuksilla alettaisiin eskaloida sotaa myös Venäjän puolelta iskuja suorittaviin joukkoihin. Jne.
Taktinen ydinisku voisi toki yllättää pörssin ja merkitä kauhukertoimen nopeaa nousua ja kurssien kapitulaatiota, ennen kuin huomataan, että Venäjä veti viimeisen valttinsa hihasta ja häviää sodan lopullisesti. Ukrainan pörssi lähtisi mahdollisesti nousuun tuhkasta kuin Japani aikanaan Hiroshiman ja Nagasakin ydiniskujen jälkeen. Toisaalta pelkkä ydinaseella pelottelu ei pelota pörssiä. Pohjois-Korea on yrittänyt, samoin kuin Iran.
Putte puhisee ja puhkuu. Mutta ei kannata kuunnella, mitä suu puhuu vaan mitä kädet tekevät. Puuhastelu on toistaiseksi jäänyt osittaiseen liikekannallepanoon ja kaasuputkien räjäytyksiin. Entinen KGB-mies ei pääse tavoistaan. Erikoisoperaatiot jatkuvat, mutta sota vie liian kauaksi osaamisen ja mukavuusalueen ulkopuolelle.
Olen samaa mieltä.Putella on vain huonoja vaihtoehtoja tarjolla ja "eläköityminen" tai "venäläinen onnettomuus" voi olla hyvinkin Putella edessä aika piankin jos sodan kulku ei muutu.
Olen samaa mieltä.Putella on vain huonoja vaihtoehtoja tarjolla ja "eläköityminen" tai "venäläinen onnettomuus" voi olla hyvinkin Putella edessä aika piankin jos sodan kulku ei muutu.
Ennustaminen on vaikeaa, mutta harva varmaan Putelle kovin ruusuista tulevaisuutta povaa.
Ukrainan sodan isoa kuvaa ja kehitystä voisi silti taas hieman ennakoida.
Aikaisemmin viittasin Ukrainan sotilastiedustelun päällikön toukokuiseen haastatteluun, jossa hän ennusti sodan käänteen tapahtuvan elokuussa ja aktiivisen sodankäynnin päättyvän kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Elokuu osoittautuikin sittemmin sodan kulminaatiopisteeksi – ja syyskuussa Ukraina käynnisti menestyksekkäät vastahyökkäykset Harkovan ja Hersonin seutujen takaisinvaltaamiseksi.
Uusien profetioiden mukaan Ukrainan armeija etenee Krimin niemimaalle keväällä 2023.
Mitä seuraavan puolen vuoden aikana voisi tapahtua? Miten Krimille edetään?
Hersonin alueen kehitys lienee helpointa arvata. Ukraina etenee Dneprin myötäisesti lounaaseen kohti Hersonia. Samaan aikaan rintamalinjasta isketään pohjoisesta etelään koordinoidusti tuon Dneprin rantaa etenevän joukon liikkeiden mukaisesti. Tavoitteena on puhdistaa Dneprin pohjois/luoteispuoli vihollisista.
Harkovan hyökkäyksen tavoitetta on vaikeampi arvata. Arvatenkin tarkoitus on vallata takaisin Severodonetsk ja Lysychansk. Ne menetettiin kesällä. Nyt niiden takaisinvaltaus olisi poliittinen triumfi ja propagandavoitto. Mutta minne siitä eteenpäin? Jäätyykö lihamylly vanhoille sijoilleen?
Kolmas ja mielenkiintoisin suunta on Mariupol. Onko Ukrainan kerännyt strategista reserviä viimeiseen yllätysiskuun? Päättääkö isku Azovan meren rannikolle sodan aktiivisen vaihteen?
Marinointi on ruoankäsittelytapa, jossa ruoan raaka-aine, kuten liha, riista, kala tai kasvikset, maustetaan pitämällä sitä hieman happamassa mausteliemessä eli marinadissa. Marinadin ainesosia voivat olla esimerkiksi viini, olut, vesi, viinietikka, ruokaöljy, sipuli ja mausteet.
Sanna marinoi Kremlin kermaa ja kaalimaan tykinruokaa tuoreella lausunnollaan Putinin poistumisrampista: Tie ulos konfliktista vie ulos Ukrainasta. Venäjä voi lopettaa sodan vetäytymällä valloittamiltaan alueilta. Venäläissotilaiden pitää palata kotimaahansa.
Ukrainalaisten on vaikeampi mennä kotiin. Ne on tuhottu. Venäjän iskut siviilikohteisiin, siviiliväestön pakkosiirrot, sotavankien kidutus ja murhat sekä muut sotarikokset osoittavat, että alistuminen Venäjän valtaan tuhoaa paitsi kodit myös kotimaan. Häviö johtaa hävitykseen.
Sodissa ei jaeta hopeamitaleita. Vain voitto vie korkeimmalle korokkeelle. Voittoon Ukrainan pitää pyrkiä. Voitto on helpompi saavuttaa, kun tietää sodan tavoitteet. Clausewitz lausahti asiasta jotakin takavuosina. Päämääränä on saattaa vihollinen puolustuskyvyttömäksi a) tuhoamalla sen sotavoimat, b) valtaamalle sen alueet ja c) taivuttamalle se rauhaan. Tässä järjestyksessä.
Resepti sopii epäilemättä karhupaistin kypsyttämiseen Ukrainassakin (suvorov tai karhua kiovalaisittain).
J.K. Historian opetukset tulivat mieleen, kun luin Markus Kastarin pro gradu -työtä (2019) Suomen armeijan toiminnasta Leningradin linnoitusalueella syyskuussa 1941. Suomi saavutti jatkosodassa alueelliset tavoitteensa (kolmen kannaksen linjan) kartalla kohtalaisen hyvin, mutta unohti tuhota vihollisen sotavoimat. Sen seurauksena NL valloitti alueet takaisin ja taivutti Suomen rauhaan.
Suomen Turun julistettua joulurauhan lähetin joulurahaa Ukrainan sotaan.
Putin on ollut tänä vuonna hyvin tuhma. Joululahjaksi ei riitä risukimppu koivunoksia – ei vaikka itse Koivuniemen herra tanssisi ripaskaa Puten takamuksella. Eikä Putinin kokki ole Pekkaa parempi, vaan pikemminkin pahempi. Siksi Jevgeni Prigožinin korvissa soi pian muutakin kuin Wagner.
Sujautin nimittäin pukin konttiin kovan paketin kokin punttiin. Lahjavihjeen sain täältä:
Tavat ovat tavattomat näinä ankeina aikoina. Silti pitää vastuullisuusasiat pitää mielessä. ESG-mielessä päädyin lähettämään jouluterveiset M982 Excalibur -kranaatin kyljessä. Tykin ammus kantaa 57 kilometriin asti ja osuu 92 prosenttisesti alle 4 metrin etäisyydelle maalistaan. Oheisvahingot minimoituvat, vaikka ei se ammus aivan kokin housunpunttiin uppoa. Mutta riittävän lähelle kyllä, että puntti tutisee.
Kuva kovasta paketista saatesanoineen ei ole vielä saapunut. Mutta toivottavasti toimitus ennättää edes uuden vuoden ilotulitukseen. Tai viimeistään juliaanisen kalenterin mukaiseen joulujuhlaan, jota Venäjällä vietetään 7. tammikuuta. (Tammikuussa alkaa myös vaatimaton kuukausitukeni Lääkäreille ilman rajoja.)
Ukrainan pelastusarmeija kaipaa nyt pataanvetorautaa rajoilleen.
Perinteikkään parahultaiseksi jouluvirreksi valitsin ZZ Topin kappaleen Gimme all your lovin’ albumilta Eliminator (1983).
Osakesijoittaminen on helppoa kuin heinänteko. Aprillipäivisin.
1. Listatut osakkeet
Aktiivisalkku tuotti syklin yli 20,00% p.a. Blogin alussa asettamani keskimääräinen vuosituottotavoite 15% ylittyi kuin heittämällä (kun ajanjakson valitsee sopivasti).
Kolmivuotiskatsauksen aikajana lienee aika tarkalleen kolme vuotta pitkä. Mutta alkuajankohta ei osu aivan koronakuopan pohjalle. Eikä myöskään päätepiste satu syklin alimpaan arvoon. Ehkä OMXH25-indeksin pohja saavutettiin jo vuoden 2022 syksyllä. Tai sitten ollaan vasta vajoamassa kohti uutta pohjaa. Pessimisti ei pety. Mutta optimisti sai tasalukutuoton 20,00% p.a.
Vertailuindeksikin tuli lyödyksi lähes koko kolmen vuoden jaksolla. Henkseleiden paukutteluun ei silti ole varaa. Etenkin puolustuspeli sujui heikosti. Itsetukistelun paikka.
Aktiivisalkun hyökkäyspeli sujui hyvin koronakuopan jälkeen. Haaviin seuloitui keskimääräistä vauhdikkaammin nousevia osakkeita, jotka poimittiin vakiintuneiden kriteerien mukaan ja tarpeeksi ajoissa. Hyvin hajautettu salkku kasvoi noin 18 kk nopeammin kuin vuotuinen tavoitevauhti (15%). Ja sinä aikana se löi vertailuindeksinkin helposti.
Asemasota alkoi syksyllä 2021 ja jatkui tammikuuhun 2022. Puolisen vuotta oli aikaa valmistautua puolustukseen – kun nousu hiipui, painovoima pysäytti raketit ja salkun markkina-arvo sahasi lähes paikallaan.
Puolustuspeli epäonnistui. Itse asiassa se ei edes alkanut. Normaalisti karhumarkkinarallit tarjoavat pelipaikkoja. Voimistunut volatiliteetti luo tilaisuuden lyhyeen peliin: osta halvemmalla, myy kalliimmalla. Mutta vuoden 2022 aikana olisi riittänyt riskinhallintakin. Kun Ukrainan sota alkoi, inflaatio kiihtyi ja keskuspankit alkoivat korottaa korkojaan, ei tarvittu enää ennustajaa arvaamaan, mihin suuntaan kurssit kulkevat. Tarvittiin vain tarmokasta tappioiden katkaisua. Mutta se jäi pitkälti tekemättä. Vaikka luovutusvoittoverovelka olisikin kasvanut, olisi riskinhallinnan ja stop-lossien pitänyt yksinkertaisesti katkaista osake kerrallaan yli 20% drowdownit. Mutta verokarhun pelossa salkun arvo sai sulaa liian kauan. Kun kurssien yleinen lasku jatkui odotettua pitempään, yksittäiset osakkeet ehtivät pudota lähelle hankintahintaansa, ennen kuin ne poistuivat salkusta.
Hyökkäyspeli on jälleen käynnistynyt vuoden 2023 alusta. Nousun nopeus ei vielä huimaa, mutta ainakin indeksi on jäänyt taakse. Ja kolme vuotta lyhyehkön ”syklin” yli tuli tuo 20% p.a. tuotto, vaikka paremminkin pelin olisi voinut pelata.
Mutta kun salkun markkina-arvon kehitystä katsoo, p.a. ei tarkoita per annum. Ei siis katsota sitä, vaan siirrytään suoraan seuraavaan salkkuun.
2. Listaamattomat osakkeet
Before Holding Oy yllätti kesällä 2022 jakamalla jättiosingon. Kolmen viime vuoden aikana mikään listaamattomista osakkeistani ei ole jakanut osinkoa (tms.), kuten niiden tapa on. Esitäytetyssä veroilmoituksessakin ne nyt näkyvät. Osinko on jaettu ansiotulo-osuuteen ja pääomatulo-osuuteen. Ansiotulo-osuus ilahdutti erityisesti. Suomessa en semmoista ole nauttinutkaan sitten vuoden 1997. Eikä ole verottaja muistiin merkinnyt muitakaan ansiotuloja. Mutta erityisen ilahduttavaa oli verottajan tarkkaavaisuus ansiotulon vähennyksissä. Vuosikymmenet maksoin nimittäin ammattiliiton jäsenmaksua (kun Talouselämä-lehti tuli jäsenetuna, jne.), vaikka ammattiliitot ja muu kollektiivinen ammattiyhdistystoiminta olivat lailla kiellettyjä asemamaassani. Jäsenmaksuja en vaan pystynyt vähentämään ansiotuloistani, joita ei ollut. Noin 15 vuoden maksut happanivat ennen viimeistä vähennysvuotta. Mutta siirryttyäni viime vuonna ansiotulokkaiden joukkoon – tosin hieman onnekkaasti sekä yllättäen ja pyytämättä – verottaja vähensi puolestani 8 vuoden jäsenmaksut kerralla (verovuosilta 2012–2021).
Bioretec on viime päivinä noussut (ja laskenut) reteesti. Se on edelleen listaamattomien osakkeiden arvo-osuustililläni, vaikka onkin jo noteerattu First Northissa. Kurssi on suunnilleen kaksinkertaistunut hankintahinnasta. Firma on osoittautunut iloiseksi yllätykseksi kahdestakin syystä. Se on ensinnäkin onnistunut listautumaan likvidiksi kaupankäynnin kohteeksi. Toiseksi sen kurssi on noussut kiitettävästi, vaikka vuoristorataa on matkan varrella riittänyt. Kumpikin positiivinen piirre on harvinaista herkkua listaamattomissa startupeissa.
Loput 11 listaamatonta yritystä eivät anna aihetta isompaan iloon. Yksi meni konkurssiin jo 2020 (enkä voinut vähentää tappiota, kun olin silloin vielä rajoitetusti verovelvollinen). Toinen myytiin Espanjaan pilkkahinnalla verrattuna osakkeiden merkintähintaan. Pari firmaa ehti aikanaan aloittaa listautumisvalmistelut, mutta sittemmin päätyivät perumaan aikeensa.
Ylipäänsä alkaa arvelluttaa, miten tai milloin näistä saa rahansa pois, jos milloinkaan: osinkoja ei makseta, listautumiset eivät onnistu, myynnit teollisille sijoittajille eivät sada piensijoittajien laariin, eivätkä muutkaan exit-lupaukset tunnu toteutuvan.
3. Kotimainen ETF
OMXH25-indeksiosuudet jököttävät pantatulla arvo-osuustilillä. Ne päätyivät lisäpantiksi, kun pankki ei hyväksynyt ulkomaista asuntoa vakuudeksi. Ne pitäisi saada kuitenkin kaupankäynnin piiriin. Riskinhallinta helpottuu, kun voi tarvittaessa katkaista syöksykierteen. Pantatun arvo-osuustilin arvon laskua voi vain sivusta seurata, ellei ala kikkailla lyhyeksimyyntien avulla, tms. Pankki ei erityisemmin innostunut asiasta, vaikka tarjosin tilalle kiinteistökiinnitystä. Vakuuden vapauttaminen kuulemma maksaa. Täytyy vielä neuvotella, jos asia ajankohtaistuu.
4. Ulkomaiset ETF:t
Tämän ao-tilin tavoitteena on ollut lyödä indekseillä indeksi. Olen koettanut löytää salkkuun sellaisia ETF:iä, jotka nousisivat nopeammin kuin vertailuindeksinä toimiva maailmanindeksi (MSCI World Tr Net). Helpommin sanottu kuin tehty.
Vuoden 2023 alussa indeksi on kuitenkin lyöty: salkku on noussut 6,48% ja indeksi 5,26% Kolmen vuoden jaksolla on tullut takkiin. Lyhyeksimyyntiyritykset koronakuopassa epäonnistuivat. Pitkä shortti jäi lyhyeksi tavoitteesta. Megatrendien metsästys on sujunut paremmin, mutta ei sekään strategia ole osoittautunut viisastenkiveksi.
Arvo-osuustilin rivit ovat vähentyneet. Jäljellä on neljä ulkomaista indeksiosuutta: 1) Maailmanindeksi-ETF, joka noudattaa momentum-strategiaa ja 2) Maailmanindeksi-ETF, joka on koostuu pienyrityksista (small cap) sekä 3) Nasdaq-100-ETF ja 4) Akkuarvoketju-ETF. Ajatuksena on ollut, että maailmanindeksi lyödään maailmanindekseillä, joilla on jokin etu perusmaailmanindeksiin verrattuna: momentum-strategian pitäisi pitkässä ylämäkijuoksussa nousta etunojallaan nopeammin kuin takakenossa taivaltava tavallinen maailmanindeksi, ja small cap -yritykset ovat joidenkin tutkimusten mukaan ajan saatossa nousseet ripeämmin kuin isommat yritykset. Samalla logiikalla on ostettu myös kaksi muuta indeksiosuutta. Nasdaq-100-indeksi on voittaut monet muut indeksit, kun tarkastelujakso pitenee. Akkuarvoketju-ETF taas on viimeinen jäljelle jäänyt megatrendi-indeksiosuus, kun liian hitaasti nousseet virhevalinnat on laskettu luiskaan.
5. Rahastot
PYN Elite on pysynyt salkussa jo vuosikymmenen. Olen ulkoistanut sijoituspäätökset PYNille ja hänen tiimilleen. Osittain tämä on myös oman dementia- yms. henkilöriskin hallintaa. Toistaiseksi tuotto on ollut vähintäänkin tyydyttävä. Hajautushyötyäkin on havaittavissa. Enkä itse lähtisi muutenkaan poimimaan osakkeita Vietnamin tai Aasian markkinoilta.
Lisäeläkevakuutussäästöt piti pakko-ohjata Mandatum Lifen hallintaan vuonna 2018 (= Mandatum Eläke -rahastoon). Valitsin ainoan tarkoitukseen tarjolla olleen sijoitussidonnaisen eläkerahaston. Sittemmin vaihdoin sen toiseen tarjolle tulleeseen rahastoon, jota kävin myös ideoimassa (Mandatum Eläke+). Kuluvan vuoden alkupuolella siirsin puolet varoista Mandatum AM Managed Futures -rahastoon (valittavissa olevien rahastojen lista oli pidentynyt huomattavasti). Rahaston esittelytekstin mukaan:
Rahasto sijoittaa osake-, korko- ja valuuttamarkkinoille. Rahasto tarjoaa yhden hyvin hajautetun portfolion eri omaisuusluokkiin ja maantieteellisille alueille. Sijoitusten päätöksenteko on systemaattista ja tekoälymallien ennusteisiin perustuvaa. Tekoälyä hyödyntäen pyritään tunnistamaan ja hyötymään sekä nousevista että laskevista trendeistä eri omaisuusluokissa. Näin ollen rahastolla on mahdollisuus hyötyä myös laskevista hinnoista.
Rahasto oli palkittu 22.06.2022 päivätyn tiedotteen mukaan luokkansa parhaana rahastona kahden vuoden tuotolla mitattuna. Ja varsinkin vuoden 2022 syksyllä rahasto nousi nopeasti tekoälyttyään laskutrendin jatkumisen oikein. Vuoden lopulla trendi ja rahaston tuotto kääntyivät. Rahaston lasku jatkui vielä tammikuun 2023 alussa. Hyppäsin oikea-aikaisesti kyytiin, kun rahasto kääntyi taas nousu-uralle, jota jatkui 08.03.2023 asti. Sitten rahasto sortui tekoälyttömyyksiin. Kahdessa viikossa se laski lähes 15%. Tuskin maltan odottaa salkunhoitajan koottuja selityksiä seuraavassa kuukausikatsauksessa.
Henkivakuutussäästöjen rahastosijoituksiakin muutin helmikuussa 2023. Jaoin ne kolmeen osaan: 1) OP-Maailma Indeksi A, 2) JPM Europe Equity Absolute Alpha ja 3) FF Emerging EMEA. Saa nähdä, miten vuosi sujuu näiden rahastojen kyydissä.
Yleisesti ottaen välttelen rahastosijoituksia. PYN Elite on ainut rahasto, johon olen vapaaehtoisesti sijoittanut. Eläke- ja henkivakuutukset ovat tulleet salkkuun pikku pakkoina. Syitä vastahakoisuuteen on monia: rahastonhoitajina tuppaa olemaan palkkarenkejä, joita rahaston tuotot ja riskit eivät isommin kiinnosta tai motivoi; rahasto kerää (ylisuuret prosenttiosuus-)palkkionsa hallinnoitavan pääoman määrän perusteella ilman High Water Mark -tuottokannustinta; (mustalaatikko)rahastoissa on liikaa liikkuvia osia, joiden käyttäytymistä on vaikea ennakoida. Jne.
6. Asuntosijoitukset
Asuntosijoitukset vaatisivat oikeastaan oman alustuksensa. Lyhyesti sanottuna niiden osuus on vihdoin ylittänyt puolet koko salkun koosta. Asuntoja on nyt neljä Suomessa ja neljä ulkomailla. Asuntosalkun menestys pelasti vuoden 2022. Koko salkku laski vain noin kymmenisen prosenttia.
Suomessa sain vihdoin omakotitalon valmiiksi (jos okt nyt koskaan valmiiksi tulee). Sijoituksena se on epäilemättä huono. Alkuperäinen budjetti ylittyi vaatimattomat 50%. Vaihtoehtoiskustannus oli mahdollisesti sitäkin suurempi. Toisaalta urakkakustannukset pakottivat vähentämään osakesijoituksia vuoden 2022 laskevilla markkinoilla.
Asuntosalkun paras sijoitus sijaitsee Dubaissa, missä vuosi oli asuntomarkkinahistorian paras. Venäjän oligarkit vissiin rynnistivät pakoon turvalliseen Lähi-itään. Kiinteistönvälittäjiltä tulee keskimäärin viisi puhelua ja viisi WhatsUp-viestiä päivittäin: myisinkö tai vuokraisinko asuntoni? Karkeasti arvioiden arvo on noussut 50% hankintahinnasta, josta olen maksanut vasta 50% (asunto luovutetaan, kun 60% on maksettu; loput 40% maksetaan neljän vuoden kuluessa 10% vuosittain).
Mutta kuten olen aikaisemminkin todennut, asuntoja ajattelen sijoituksina vain puoliksi. Käyttöarvo, vakuusarvo, veroetuus, oleskelulupa, yms. syyt painavat vaakakupissa toisen puolen.
