Shell

Itse kanssa longina öljyy, alle 60 dollarin öljyn hinnat ei palvele yhtäkään öljyntuottajamaata. Olen yrittänyt kiivaasti tonkia pienempiä öljykioskeja Norjasta ja Ruotsista. Maha Energy vaikuttanut nyt parhaalta, joten sitä on pieni siivu. Tekee tulosta vähän matalammallakin öljyn hinnalla. Mahalla oli kaasun kanssa ongelmia vuoden lopussa, mutta nyt tilanne korjaantunut ja tuotanto palautunut melkein syyskuun huippulukemiin.  DNO kiinnostaa kanssa, ovat ostaneet 10% omia takas ja 28. päivä olis tarkoitus päättää niiden mitätöinnistä. Silti kurssi vaan vajoaa, Kurdistan ei taida olla niitä vakaimpia öljyntuotantoalueita. 

Kiinalaiset ilmeisesti virittelevät jo jalostamoja maaliskuuta varten:

https://www.worldoil.com/news/2020/2/14/oil-too-cheap-to-ignore-sends-chinese-refiners-on-buying-spree?utm_source=hootsuite&utm_medium=&utm_term=&utm_content=&utm_campaign=&fbclid=IwAR04062bWe0Y5reRfhWAPDtvWNQV0TteQ270D8WQ10diEhdIramkUnX8SZw

Itselle hieman tuntematon sektori ja kaikki öljy-yhtiöt törkysen halpoja, niin aika pienillä panoksilla mennään.

Mielenkiintoinen ajatus ja huomio. Itse en ole vielä lähtenyt mukaan öljyn pariin, mutta tuo artikkeli Kiinan alhaisista öljyhinnoista oli varsin kiintoisaa luettavaa. Ehkä ihan hyvä etsiä myös pienempiä puljuja Norjasta tai muualta - onhan sitä pienemmillä loppujen lopuksi varaa kasvaa enemmän kuin suurilla yrityksillä.

HS kirjoittaa tänään:

"Öljy-yhtiö Royal Dutch Shellin hallitus ehdottaa yhtiön nimen muuttamista Shelliksi, kahdesta osakesarjasta luopumista ja kotipaikan siirtämistä Hollannista Britanniaan."

https://www.hs.fi/talous/art-2000008405962.html

Hollannin hallitus ei ole kovin tyytyväinen kun tähän saakka Hollantilainen Shell siirtää pääkonttorinsa Britanniaan. Liekö siirron syy yhtiön halua päästä posi EU alueelta. Uutisen lopussa oli kaiken kertova lause.

" Toukokuussa hollantilainen tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että Shellin on ryhdyttävä voimakkaampiin toimiin kasvihuonepäästöjen supistamiseksi saavuttaakseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. "

Onkohan tämä ilmiö kasvava ilmiö, että pääkonttoreita aletaan siirtämään jos yrityksiä aletaan enemmässä määrin painostamaan liikaa?Tässä keississä en tiedä (HS:n uutinen maksumuurin takana https://www.hs.fi/talous/art-2000008004917.html), kuinka paljon ja miten nopeasti oikeus on vaatinut Shell:iä supistamaan CO2 yms. päästöjä, mutta varmaan reilusti enemmän ja nopeammalla aikataululla kuin Pariisin sopimuksessa on päätetty. Ei pääkonttoria kai muuten alettaisi siirtämään?

Toivottavasti Suomi ei seuraa perässä.

Tinggeli kirjoitti:

Tässä keississä en tiedä (HS:n uutinen maksumuurin takana https://www.hs.fi/talous/art-2000008004917.html), kuinka paljon ja miten nopeasti oikeus on vaatinut Shell:iä supistamaan CO2 yms. päästöjä, mutta varmaan reilusti enemmän ja nopeammalla aikataululla kuin Pariisin sopimuksessa on päätetty.

Suomalaista käräjäoikeutta vastaava hollantilaisoikeus määräsi, että Shellin täytyy vähentää hiilidioksidipäästöjään 45 prosenttia vuoden 2019 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Tämä on linjassa Yhdistyneiden kansankuntien tukeman Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

Oikeuden määräämä vähennys on jyrkempi kuin Shellin oma tavoite vähentää päästöjään 20 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana ja saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Yhtiön hiilidioksidipäästöt saavuttivat huippunsa vuonna 2018.

RedRabbit kirjoitti:

 

Suomalaista käräjäoikeutta vastaava hollantilaisoikeus määräsi, että Shellin täytyy vähentää hiilidioksidipäästöjään 45 prosenttia vuoden 2019 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Tämä on linjassa Yhdistyneiden kansankuntien tukeman Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

Oikeuden määräämä vähennys on jyrkempi kuin Shellin oma tavoite vähentää päästöjään 20 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana ja saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Yhtiön hiilidioksidipäästöt saavuttivat huippunsa vuonna 2018.

 

EU on kuitenkin päättänyt, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuonna 2050 mitä näköjään Shell on myös pitänyt tavoitteenaan. Eli Hollannin oikeus on ottanut tiukemman linjan kuin mikä on EU:n tavoite. Onko Hollinnin oikeus saanut poliittista ohjausta vai onko Hollannin omat tavoiteet tiukemman kuin EU:n.  Suomellahan on ehdotettu tiukemmat tavoiteet kuin Alankomaille (*), joten onko meillä vastaavaa riskiä?

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20190926STO622…

"Parlamentti haluaa myös, että kaikki yksittäiset EU-maat olisivat ilmastoneutraaleja vuoteen 2050 mennessä ja että vuoden 2050 jälkeen ilmakehästä poistettaisiin enemmän päästöjä kuin tuotetaan. Lisäksi kaikki suorat tai epäsuorat tuet fossiilisille polttoaineille pitäisi poistaa käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Mepit pääsivät sopimukseen EU:n sitoutumisesta olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä neuvoston kanssa huhtikuussa 2021.

1. kesäkuuta parlamentti hyväksyi EU:n uuden ilmastolain. Laki nostaa vuoden 2030 päästövähennystavoitteita 40 prosentista 55 prosenttiin ja tekee ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä laillisesti sitovan tavoitteen."

(*)

Ehdotetut kansalliset tavoitteet ( Päivitetty: 18-10-2018)

Eri jäsenvaltioiden valmiudet vähentää päästöjä vaihtelevat. Tämä on otettu huomioon määrittämällä tavoitteet maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen perusteella. Vuoden 2030 vähennystavoitteet ovat näin ollen 0–40 prosenttia vuoden 2005 tasoon nähden ja sopivat yhteen EU:n yleisen 30 prosentin vähennystavoitteen kanssa.

Jäsenvaltio   2030 tavoite vuoteen 2005 nähden

Luxemburg  –40 %

Ruotsi  –40 %

Tanska –39 %

Suomi –39 %

Saksa –38 %

Ranska –37 %

Yhdistynyt kuningaskunta –37 % 

Alankomaat –36 %

Itävalta –36 %

.....

Kreikka –16 %

Viro –13 %

Liettua –9 %

Puola –7 %

Kroatia –7 %

Unkari  –7 %

Latvia –6 %

Bulgaria 0 %

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180208STO974…

Shell 24Q1 raportointi tänään 2.5.2024

Vahva tulos, osingon nousu viidenneksellä

Vahva talous

Varojen hallittu käyttö

Yleistilanteessa epävarmuus jatkuu

Kannattavuus säilyy Net Zeroon siirryttäessä vuoteen 2050 mennessä

Linkki Shell 24Q1: https://cdn.prod.nntech.io/fundamentals-file-proxy/quartr/pdf/bb22ff6b1a43f9ff6da6cfdd4258de37.pdf

Kurssi on nousussa tänään 1,67% : https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/osakekurssit/17771249-shell

Öljyteollisuus askeltaa poispäin uusiutuvasta, vihreästä energiasta

Raha ratkaisee ja sijoittajat palkitsevat Exxon Mobilin kaltaisia öljyjättejä siitä, etteivät ne heittäytyneet liian innokkaasti auringon ja tuulen vietäviksi.

Neljä vuotta sitten öljy- ja kaasuyhtiöt tekivät kunnianhimoisia tavoitteenasetteluja siitä kuinka ne vähentäisivät päästöjä ja siirtyisivät uusiutuvaan energiaan, kun niiden liiketoiminta oli samaan aikaan vapaassa pudotuksessa. Polttoaineiden kysyntä romahti kulkutaudin otteessa. Hinnat laskivat. Suuret läntiset öljy-yhtiöt vuosivat rahaa - tappiot nousivat sataan miljardiin dollariin, Wood Mackenzie energiakonsultin mukaan. Silloin monista yrityksistä ja sijoittajasta tuntui, että uusiutuva energia olisi sekä puhtaampaa, että parempi business kuin öljy ja kaasu.

Exxon Mobililla oli myös paineita siirtyä kohti tuulta ja auringonvaloa, mutta se pidättäytyi niistä ilmoittaen, ettei sillä ollut niihin liityvää osaamista ja erikoistuntemusta. Sen sijaan Exxon alkoi sijoittaa vetyyn ja litiumin kaivannaistekniikkaan, jotka olivat lähempänä sen perinteistä liiketoimintaa. Wall Street on palkinnut yhtiötä näistä valinnoista. Yhtiön osakekurssi on noussut yli 70 prosenttia vuoden 2019 jälkeen niin, että sen markkina-arvo oli kohonnut 560 miljardiin lokakuussa, joskin se on laskenut siitä 524 miljardiin.

Jenkkiyhtiö on kokonaan omassa luokassaan verrattuna BP:hen ja Shelliin, Lontoossa kotipaikkaansa pitäviin öljy- ja kaasuyhtiöihin, jotka heittäytyivät voimalla tuuli-, aurinko- ja muuhun tekniikkaan, kuten sähköautojen lataukseen. BP:n osake on laskenut tänä aikana noin 19%, joskin Shellin osake on noussut 15%.

Toimialaa on vaikea väkisin muuttaa, sillä päästöjen muutosten vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä ja sijoittajat keskittyvät tekemään rahaa kuukausia tai muutamia vuosia. Ilmaston muutos edellyttää siksi kuluttajien ja yritysten oma-aloitteista halua ostaa vähähiilisiä tuotteita.

Trumpin valinta on johtanut lisääntyneeseen optimismiin öljy- ja kaasualalla. Voittojen ero öljyn ja kaasun pumppaamisessa verrattuna tuulen ja auringonvalon hyödyntämiseen on noussut merkittävästi fossiilisen energian eduksi viime vuosina.

The median return on capital among some of the world’s biggest investor-owned oil companies, a key measure of profitability, topped 11 percent last year, up from negative 8 percent in 2020, according to an analysis by S&P Global Commodity Insights. The median return over that same period for the top renewable energy companies has stayed around 2 percent.

Kuva

Jos katsoo vastaavasti osakkeenomistajien saamia tuottoja pääomilleen, markkina antaa varsin selkeän viestin, että se haluaa energiayhtiöiden keskittyvän pääasiallisiin osaamisalueisiinsa. Se ei tarkoita energiamuutoksesta luopumista vaan käytännönläheisempää näkökulmaa siihen.

BP ilmoitti leikkaavansa öljyn ja kaasun tuotantoaan 40 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä. Kolme vuotta myöhemmin se kääntyi ympäri ja ilmoitti alkavansa lisätä rahan käyttöä enemmän fossilisiin polttoaineisiin. Yhtiö kirjasi alas 1,1 miljardin dollarin edestä merelle rakennetun tuulienergian sijoituksiaan ja sanoi, että se haluaa myydä muut tuulivoiman varansa, vaikka se jatkaakin investoimista uusiutuvaan energiaan.

Shell on luopumut myös joistakin päästöjen vähentämisen tavoitteistaan. Lisäksi se on pienentänyt uusiutuvan energian kasvuodotuksiaan.

“We do not see ourselves as being advantaged in renewable generation to create material returns over others,” Wael Sawan, Shell’s chief executive, told analysts recently. “And so you do see us stepping back.”

Jenkeissä ympäristötietoinen sijoittaminen on lisääntyvästi politisoitunut, mutta sielläkin sijoittajat ovat siirtyneet energiasuunnitelmien tivaamisen sijasta kohdistamaan mielenkiinnon projekteihin, jotka tuottavat nopeammin taloudellista tulosta viimeiselle riville.

Linkki The New York Times: Why Oil Companies Are Walking Back From Green Energy - The New York Times

Ensi vuosi tulee olemaan koetteleva öljy-yhtiöille ja heidän osakkeenomistajilleen. U.S. Crude hinta on pudonnut alle 70 dollarin barrelilta sen oltua 78 dollaria viime vuonna ja hinnan lasku niistää yritysten voittoja. Ensi vuonna globaalin tuotannon arvellaan olevan miljoona barrelia päivässä kysyntää suurempi I.E.A:n mukaan. “Let’s see how these companies do if the price of oil goes back down.”

Kuva

Linkki Financial Times: ICE Brent Crude Oil Front Month price information - FT.com