Solidium

Ongelma valtion sijoittamissa ei ole se, etteikö se teorian tasolla olisi järkevää. Miksei nostettaisi vaikka 10 miljardin laina vielä kylkeen, kun sitä kymmeneksi vuodeksi saa alle prosentin korolla?

Ongelma on sen sijaan, että ennen pitkää osakkeiden hinnat kippaavat vähintään kolmanneksen alaspäin. Silloin salkusta tulee hyvin epäsuosittu ja tehdään poliittinen päätös luopua salkusta lähellä markkinoiden pohjausta. Pitää muistaa, edes oikeistopoliitikot eivät ymmärrä juuri mitään sijoittamisesta. Senhän näkee heidän osakesalkkujen koostakin. Auta armias, jos vielä saadaan vasemmistohallitus kehiin.

Olisi mielenkiintoista kuulla, mistä nuo tuotto-odotukset jatkossa muodostuvat? Osinkotuotot 3,5%, inflaatio 1,5% ja talouskasvu 2%?  Jos lähdetään korkeista arvostustasoista ja talouskasvu väestönkasvun- ja rakenteen takia tulee olemaan aikaisempaa heikompaa ja inflaatiokin on luultavasti historiallista tasoa alhaisempi, niin tuotoissa tuskin päästään pitkän ajan menestyjämaiden keskiarvoon. Eli kyllä, mielestäni on äärimmäisen epätodennäköistä, että edes 20 vuoden säteellä päästäisiin 10% tuottoon. Ja kymmenen vuoden negatiivisen reaalituoton kaudet ovat pörsseissä ihan peruskauraa.

Jos sijoittamista halutaan tehdä, olisi se parempi tehdä indeksisijoituksina ja täysin pitävillä sopimuksilla, että on hyvin tiukat raamit, miten sijoituksiin voi sorkkia. Suurin osa sijoituksista maihin, joissa työväestö kasvaa vielä seuraavat 20 vuotta. Mutta eihän tämä ole realismia. Nykyinen Solidium on ihan ok ratkaisu. Jossain määrin Suomi hyötyy salkusta, niin kauan kuin hommassa pysyy joku järki. Juoksevat kustannukset ovat merkityksettömiä suhteessa pääomaan.

Solidium on sumutusta, jonka tarkoituksena on pitää mahdollisuus pieneen pekkarointiin tilaiuuden tullen. Mie muuten luulin Sipilän tajuavan entisen pörssiyhtiön tj:nä sijoittamisesta jotain, ja sitten tajusin, että eihän se ole mikään edellytys.

Kaikki valtion pörssiosakkeet pitäisi myydä strategiseen alarajaan asti, joka tosin on imo 0 melkein kaikissa. Ja tämä toteutuu aikaisintaan seuraavassa elämässä. Markkinatalousmyönteisiä teeskentelevät poliitikot, jotka oikeasti ovat lähinnä pekkaroijia tuottavat miulle hengenahdistusta säännöllisesti. Li Andersson nyt ei edes teeskentele olevansa pro-market, joten se ahdistaa selvästi vähemmän.

Aki Pyysing kirjoitti:

Kaikki valtion pörssiosakkeet pitäisi myydä strategiseen alarajaan asti, joka tosin on imo 0 melkein kaikissa.

Amen to that. Tässä on siis meillä pieni organisaatio kahdeksan miljardin kassalla veronmaksajien rahaa, jonka tarkoituksena on  tehdä osakepoimintaa pienellä markkinalla sen pienestä osasta (tarpeeksi isot markkina-arvoltaan). Insentiivit lie rakennettu siten, että tuossa onnistuu markkinoita paremmin. Tai että ainakin riskiä kannattaa ottaa. Ja tähän vielä päälle poliittisten tuulien vaihtelut ja niiden merkitys tähän "itsenäiseen" toimijaan.

Valtio voisi keskittyä markkinoilla luonnollisten monopolien hoitamiseen ja aidosti strategisiin omistuksiin ja ehkä nuo kannattaisi sitten monasti myös pitää pois julkisen kaupankäynnin piiristä.

Solidiumin sijoitusfilosofiasta suorat lainaukset uusimmassa TE:ssä (Solidiumin tj:n haastattelu): "Joku heitti, että mitä jos Telia vaihdettaisiin Nokiaan?"

Myönnettäköön, että tämä on tarkoituksella asiayhteydestä irroitettu yksittäinen lause, mutta ou jee. Eipä koko jutun pointti paljon kummempi ollut.

HanTsiip kirjoitti:

Solidiumin sijoitusfilosofiasta suorat lainaukset uusimmassa TE:ssä (Solidiumin tj:n haastattelu): "Joku heitti, että mitä jos Telia vaihdettaisiin Nokiaan?"

Mie teen omia sijoituspäätöksiäni usein hetken mielijohteesta ja vastaavan tyyppisillä perusteluilla kuin TE:ssä oli. Miksi valtio tekee tätä on sinänsä melko käsittämätöntä. Mutta toisaalta osakekeinottelu kuuluu valtion vähemmän kalliisiin ja tehottomiin hankkeisiin.