Mie lukisin rahoitusta ja taloustiedettä sekä kieliä niin paljon kuin jaksaa. Oma jaksamiseni oli kielten suhteen lopulta monta keskeytettyä jatkokurssia pakollisten päälle. Markkinointi, hallinto yms. diibadaaba kannattaa suorittaa minimieffortilla. Jos on kiinnostusta verotukseen ja lainsäädäntöön, kannattaa suorittaa löytämiään kivoja kursseja. Näissähän on ongelma se, että tieto happanee ainakin verotuksen osalta joka vuosi ja muun lainsäädännön osaltakin tilanne elää. Rahoitus, taloustieteen teoria ja kielet muuttuvat paljon hitaammin eli substanssi ei happane.

Suomessa on melko sama, mistä KTM-status tulee, vaikka ei pitäisi. Esimerkiksi Vaasaan ja Lappeenrantaan opiskelemaan menee ns. heikompi aines ja Turkuun kaikki tosikot.  

Rahoitus on pitkälti ainoa pääaine, jonka kursseista pitää saada korkeita arvosanoja jos haluat jatkaa sen opiskelua maisterivaiheessa. Laskentatoimi on sit se toinen hyödyllinen pääaine. 

Anssi A kirjoitti:

Rahoitus on pitkälti ainoa pääaine, jonka kursseista pitää saada korkeita arvosanoja jos haluat jatkaa sen opiskelua maisterivaiheessa. Laskentatoimi on sit se toinen hyödyllinen pääaine. 

Saadakseen rahoituksen pääaineeksi edes kandivaiheessa, pitää ekan vuoden kursseista saada todella hyvät arvosanat. Näin ainakin Aallossa. Itsekkin lähdin vanhemmalla iällä kauppikseen enkä tätä tiennyt. Luin ekana vuonna kaikki rahoituksen kandivaiheen kurssit poislukien Rahoituksen Perusteet, sekä taloustieteen sivuaineeseen vaadittavat kurssit posilukien peruskurssi. Koska rahoitukseen vaadittavat pisteet lasketaan ekan vuoden kursseista (suuri painotus Rahoituksen Perusteilla, jota en käynyt) en saanut rahoitusta pääaineekseni, vaikka kurssit olen suorittanut 4 keskiarvolla. Toki yritän päätöstä vielä muuttaa, mutten tiedä onnistuuko. Mikäli ei onnistu, käyn duunin ohella itselle mielenkiintoisa kursseja. Vaihtoehtona lukea taloustiedettä pääaineena ja rahoitus sivuaineena, mutten tiedä onko tässä kohdallani järkeä. 

Yliopistolla voi myös opiskella finanssimatematiikka. Kurssitarjonta on aika laaja 3-4 vuoden aikajänteellä. Osaako joku kertoa, miten opiskelu eroaa Kauppakorkean rahoitusteoriasta? 

Viisainta on lukea markkinointi diibadaabaa koska parempi kilpailija-aines menee sinne rahoitukseen ja Suomessa ei osata markkinointia joten kysyntää riittää. Rahotus täynnä miehiä, markkinointi naisia - mene siihen missä olet vähemmistö ja tuot työpaikallesi kovin kaivattua monimuotoisuutta. Je etenet paremmin kuin vääränvärkkiset.

Riippuu varmasti siitä mitä haet opiskelemalla toisen tutkinnon? Mun mielestä rahoitus ehdottomasti jos laskutehtävät sujuu. Taloustiede myös hyvä vaihtoehto riippuen vähän siitä, mikä kiinnostaa. Tilastotiede vissiin myös erittäin hyödyllistä, mutta imo aika kuivaa. Jos pelkästään kiinnostaa saada KTMän paperit mahdollisimman nopeasti ja vähäisellä vaivannäöllä niin joku muista aineista, varmaan pois lukien yritysjuridiikka. Mäkin uskon, ettei oo liikaa väliä mistä kaupungista (tai pääaineesta) KTMän paperit on saanut, vaikka aivan ehdottomasti pitäisi olla. Olettaisin myös, että landeyliopiston rahoituksen KTM on arvokkaampi kuin Aallon muut linjat. Samat jutut sielläkin on opittava.

PelleSnuslos kirjoitti:

Viisainta on lukea markkinointi diibadaabaa koska parempi kilpailija-aines menee sinne rahoitukseen ja Suomessa ei osata markkinointia joten kysyntää riittää. Rahotus täynnä miehiä, markkinointi naisia - mene siihen missä olet vähemmistö ja tuot työpaikallesi kovin kaivattua monimuotoisuutta. Je etenet paremmin kuin vääränvärkkiset.

Hehe, ei tääkään mitään huonoa logiikkaa oo 

Skagge kirjoitti:

Anssi A kirjoitti:

Rahoitus on pitkälti ainoa pääaine, jonka kursseista pitää saada korkeita arvosanoja jos haluat jatkaa sen opiskelua maisterivaiheessa. Laskentatoimi on sit se toinen hyödyllinen pääaine. 

Saadakseen rahoituksen pääaineeksi edes kandivaiheessa, pitää ekan vuoden kursseista saada todella hyvät arvosanat. Näin ainakin Aallossa. Itsekkin lähdin vanhemmalla iällä kauppikseen enkä tätä tiennyt. Luin ekana vuonna kaikki rahoituksen kandivaiheen kurssit poislukien Rahoituksen Perusteet, sekä taloustieteen sivuaineeseen vaadittavat kurssit posilukien peruskurssi. Koska rahoitukseen vaadittavat pisteet lasketaan ekan vuoden kursseista (suuri painotus Rahoituksen Perusteilla, jota en käynyt) en saanut rahoitusta pääaineekseni, vaikka kurssit olen suorittanut 4 keskiarvolla. Toki yritän päätöstä vielä muuttaa, mutten tiedä onnistuuko. Mikäli ei onnistu, käyn duunin ohella itselle mielenkiintoisa kursseja. Vaihtoehtona lukea taloustiedettä pääaineena ja rahoitus sivuaineena, mutten tiedä onko tässä kohdallani järkeä. 

Itsekin oon Aallossa. Rahoituksen maisteriin voi hakea/pääsee, vaikka ei rahoituksen kandi olisikaan, jos saa 4.25+ KA kursseista rahoituksen perusteet, Corporate Finance, Financial Markets and Institutions ja Investment Management.

Katselin Kauppiksen rahoituksen tutkintovaatimuksia ja yllätyksekseni tenttivaatimuksissa ei ollut yhtään salaista lähdettä! Oppikirjakin oli vuodelta 2008 esimerkiksi yritysrahoituksessa. Joku voisi käydä kertomassa Kauppiksen rahoitukseen kovasti pyrkiville, että saman saa Amazonista kotiin kannettuna parilla kympillä.

Suomen yliopistoissa ei kannata opiskella kuin teknisiä tieteitä, koska niitä on tosi vaikea opiskella itse (vaikka just itse otin Topologia I:n hyllystä huvikseni, mutta eihän se mihinkään riitä). Mitään erityisiä suhteita ei yliopistossa Suomessa saa. Ne kun ovat kaikki Tinderissä nykyään.

Se riippuu paljolti siitä mitä haluat tehdä. Kauppiksen rahis ei ole mielestäni ollut mikään ihmetutkinto so far, mutta työnantajat tuppaavat arvostamaan sitä ehkä liikaakin. Siispä mikäli hyvät liksat kiinnostavat tehden ei välttämättä niin miellyttävää hommaa niin rahoitus antaa tähän hyvät lähtökohdat. Aaltoa arvostetaan ihan ulkomaita myöten, joten kv-urakin ei ole mahdottomuus. Pk-yrityksissä työskentelyn kannalta laskis ja rahis varmasti auttavat eteenpäin, se kumpi on pää- ja kumpi sivuaineena ei ole tässä relevanttia koska voit käydä ihan samat kurssit molemmista pl. kandin Capstone-kurssi molemmissa aineissa. Ottaisin itse myös pari kurssia yritysjuridiikkaa, vaikka sen osaaminen tuppaa vanhentumaan aika nopeastikin. 

Yleissivistyksen vuoksi lukisin itse ehkä taloustieteitä (valtsikka/kauppis), mutta tähän kylkeen olisi hyvä ottaa laajalti liiketaloustieteitä kauppikselta perusymmärryksen takia. Eli kuten Akikin sanoi niin markkinoinnit jne. voi aika huoletta jättää välistä (ei tosin mahdollista jos haluat valmistua Kauppiksesta), mutta laskentatoimea, rahtunen verotusta, ja sitten isolla kädellä matemaattisia aineita niin hyvin menee. Tässäkin olisi mielestäni rahoitusta hyvä lukea edes sivuaineena. 

Da Pan kirjoitti:

Kauppiksen rahis ei ole mielestäni ollut mikään ihmetutkinto so far,

Verrattuna mihin?

Da Pan kirjoitti:

mutta työnantajat tuppaavat arvostamaan sitä ehkä liikaakin.

Minkä alan työnantajat? Lukuisilla aloilla (esim. Investment Banking & Consulting, tai joku corporate finance) arvostetaan ihan syystäkin, koska opit pääsee samantien käyttöön.

Da Pan kirjoitti:

Pk-yrityksissä työskentelyn kannalta laskis ja rahis varmasti auttavat eteenpäin, se kumpi on pää- ja kumpi sivuaineena ei ole tässä relevanttia koska voit käydä ihan samat kurssit molemmista pl. kandin Capstone-kurssi molemmissa aineissa.

Oon saanut kuvan, että laskiksessa pääsee huomattavasti helpommalla. Esim. Hankenilla moni käy pelkillä rahoituksen peruskurssin opeilla poimimassa helpot 6 op laskiksen syventävästä Management Accounting -kurssista, jossa isoksi osaksi vaan diskontataan kassavirtoja, lasketaan IRRää ja NPVtä. En oo kuullut, että tällaista ilmiötä ois päinvastaiseen suuntaan. Tosin mun tieto on peräisin rahiksen opiskelijoilta eli voi helposti olla liioittelua, omaa pääainetta kun on aina tapana pitää parhaimpana ja haastavimpana.

Dharma kirjoitti:

Katselin Kauppiksen rahoituksen tutkintovaatimuksia ja yllätyksekseni tenttivaatimuksissa ei ollut yhtään salaista lähdettä! Oppikirjakin oli vuodelta 2008 esimerkiksi yritysrahoituksessa. Joku voisi käydä kertomassa Kauppiksen rahoitukseen kovasti pyrkiville, että saman saa Amazonista kotiin kannettuna parilla kympillä.

Suomen yliopistoissa ei kannata opiskella kuin teknisiä tieteitä, koska niitä on tosi vaikea opiskella itse (vaikka just itse otin Topologia I:n hyllystä huvikseni, mutta eihän se mihinkään riitä).

Haha, tällä kertaa tämä sun "saa halvemmalla netistä"-argumentti ei toiminut. Eikö just Suomen yliopistoissa kannata opiskella kaikkea mitä vaan huvittaa? Saa vielä opintotuet kaupan päälle. Veikkaisin myös, että on moninkertaisesti helpompi oppia asiat siellä Kauppiksessa luentoineen, laskuharjoituksineen, luentokalvoineen ja tentteineen, kuin yksin himassa.

Dharma kirjoitti:

Mitään erityisiä suhteita ei yliopistossa Suomessa saa. Ne kun ovat kaikki Tinderissä nykyään.

 Tätä en tiennyt. 

Jeans kirjoitti:

Dharma kirjoitti:

Katselin Kauppiksen rahoituksen tutkintovaatimuksia ja yllätyksekseni tenttivaatimuksissa ei ollut yhtään salaista lähdettä! Oppikirjakin oli vuodelta 2008 esimerkiksi yritysrahoituksessa. Joku voisi käydä kertomassa Kauppiksen rahoitukseen kovasti pyrkiville, että saman saa Amazonista kotiin kannettuna parilla kympillä.

Suomen yliopistoissa ei kannata opiskella kuin teknisiä tieteitä, koska niitä on tosi vaikea opiskella itse (vaikka just itse otin Topologia I:n hyllystä huvikseni, mutta eihän se mihinkään riitä).

Haha, tällä kertaa tämä sun "saa halvemmalla netistä"-argumentti ei toiminut. Eikö just Suomen yliopistoissa kannata opiskella kaikkea mitä vaan huvittaa? Saa vielä opintotuet kaupan päälle. Veikkaisin myös, että on moninkertaisesti helpompi oppia asiat siellä Kauppiksessa luentoineen, laskuharjoituksineen, luentokalvoineen ja tentteineen, kuin yksin himassa.

Katsopa opiskelijapiireissäsi Suomessa ja USA:ssa, montako yli 30-vuotiasta siellä on! Se vaan on tuppaa olemaan niin, että elämän aikana pitkäkestoiseen ja vaikeaa opiskeluun on tietty etsikkoaika, ja jos sitä ei käytä oikein ja tehokkaasti, niin vaatii erityisen suurta ponnistusta korjata tilanne myöhemmin. Johdannaisena tästä: on hirveän tärkeää valita, mihin tuon ajan ja energiansa kuluttaa. 

Monia asioita voi oppia yliopistotasoisesti iltalukemisena yksikseen. Sitten on taas joukko asioita, joita juuri kukaan missään ei tällä tavoin opi. Maks. EV olisi lukea yliopistolla jotain näitä vaikeampia asioita ja tarvittaessa iltalukemisena noita muita.

Opiskelussa toki on signaalivaikutus eli suorittamalla "vaikeat" rahoituksen tentit, osoitat potentiaalisille työnantajille, että 1) olet suuntautunut alalle tosissasi, koska käytit paukkusi juuri tuohon ja 2) pärjäät ko. alalla ainakin teoriassa. Väittäisin kuitenkin, että tämä signaalivaikutus on suuresti ylikorostunut opiskelijoiden mielissä vs. substanssiosaaminen. 

Itse lukisin matematiikasta pääaineopinnot, tai siihen asti kun omat rahkeet riittävät. Siinä sivussa tenttisin soveltavia aloja, kuten tilastotiedettä, fysiikkaa ja taloustieteitä, myös rahoitusta ja mahdollisesti spesifisiä insinöörialoja, joista ei suuremmin olisi haastetta päähaasteen rinnalla. 

Siinä vain antaa kovasti tasoitusta muille, jos käyttää paukkunsa väärin. Esimerkiksi pyrkimällä saamaan muodollisen pätevyyden alasta, jota voi opiskella itsenäisesti kotona. 

Minä olin yliopistolla kirjoilla 14 vuotta ja luin yhtä sun toista. Siinä huomasi, miten turhaa niihin on hyviä opiskeluvuosiaan käyttää vs. ydinaloihin panostaminen silloin, kun se vielä on käytännössä mahdollista.

Tuo "on helpompi oppia yliopistolla" on mielestäni sama asia, mitä tässä kirjoitin eli _kaikkea_ on helpompi oppia, kun yliopisto siihen pakottaa, mutta kannattaako tämä panos käyttää helppoihin juttuihin, jotka luetaan suoraan kirjoista? Mielestäni ei. 

Ja kun tätä päättelyä jatkaa taakse päin, niin lukiossa kannattaa lukea pitkä matikka hyvin, koska kun sen osaa 9-10/10-tasolla, niin on helppo jatkaa suoraan yliopistossa matemaattisia aloja. Jos ei osaa, tai kuluu aikaa, vaikeutuu homma merkittävästi. Sitten voi tosiaan jo alkaa kaivata sitä signaalivaikutusta työllistyäkseen substanssiymmärtämisen sijaan. Näinhän se tietysti useimmilla on.

Toistetaan nyt vielä yksi opiskeluvinkki. En tiedä, millä nimillä nämä kurssit kulkevat, mutta suosittelen vahvasti käymään tilastotieteen kurssit:

-Johdatus todennäköisyyslaskentaan 5 ov

-Tilastollinen päättely 5 ov

Ovat varmasti hyvin raskaita kursseja, jos taustalla ei ole kohtuullisia (20+ ov) matematiikan opintoja, mutta näissä oppii ymmärtämään, mitä näillä käsitteillä aikuisten oikeasti tarkoitetaan ja samalla niiden käytön rajoitteet. Molempia käytetään surutta ja vähän joka paikassa, mutta tavalla, josta näkee, ettei asiaa ole ymmärtänyt. No, toisaalta harvassa ovat ne pomot, jotka itse ymmärtäisivät ja siksi antaisivat krediittiä tästä efortista, mutta itse ainakin sellaisen pomon haluaisin, jos tarjolla olisi. Eikä niin kuin kerran eräässä paikassa vanhempi työntekijä tuli kysymään minulta "jotain mallia, jolla voisi katsoa asiaa X", mihin vastasin, että "keittokirjaekonometrialla tuotetaan parhaimmillaan nollatietoa ja yleensä disinformaatiota". Ymmärrettävistä syistä en ollut kauhean suosittu siellä(kään).

Kyllä KTM (ekonomi) tutkinto on täysin yliarvostettu. Se vaan pitää käydä, että saa muita kirjaimia. Ei voi yleistää mut...

Itse olen suorittanut rahoituksen opinnot "landella" (vaasa) ja suosittelen vahvasti! Itseni mielestä opetuksen taso ollut erittäin hyvää. Aaltoa varmastikkin parempi vaihtoehto sijainnin takia. Rahoituksen työt kuitenkin melki kaikki on Helsingissä ja työnantajatkin varmasti suosii lähellä asuvaa opiskelijaa kuin toista jonka täytyisi muutta 2kk harjoittelun vuoksi Helsinkiin vain väliaikaisesti.

 Kuitenkin asiaa täytyy miettiä siltä kantilta, että mikä itseä kiinnostaa eniten. Varmasti johtaminen tai muu diibadaaba on parempi vaihtoehto kuin rahoitus jos lukujen pyörittely ei kiinosta pätkääkään. Kuitenkin kannattaa myös miettiä mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä ja lähteä rakentamaan jo opiskeluvaiheessa uraansa siihen suuntaan.

Niin joo: my 2 cents kysymykseen: yritysjuridiikan puolelta löytyy hyviä, yleissivistäviä kursseja, laskentatoimen puolelta kirjanpidot yms, vero-oikeus (hyvä tietää edes perusteet jos Suomessa vaikuttaa) sekä jos pää kestää, niin em. tilastotieteen kurssit. Voisin kuvitella (ei varmasti kaikille sama) että noi tilastotieteiden kurssit on niitä, joissa pitää oikeasti panostaa saadakseen suoritettua...

Jeans kirjoitti:

Kauppiksen rahis ei ole mielestäni ollut mikään ihmetutkinto so far,

Verrattuna mihin?

Verrattuna odotuksiini, jotka ovat muodostuneet tuttavapiirini ja alalla työskentelevien, mahdollisesti alumnien, puheista. Tiedostan et oon snadisti pessimistinen vähän kaikkea kohtaan  ja ehkä kanditason kurssien ei tarvitsekaan olla mitään ydinfysiikkaa, mutta aika helpolla IMO ollaan päästy so far. Vitosia jaellaan kaikille jos yhtään ymmärrät asiasta jotain ja heti jos on tentissä soveltavampia tehtäviä niin ihmiset on kujalla ja haukkuvat tenttiä aivan liian vaikeaksi. Olen opintomenetykseltäni hitusen keskiarvo GPA:ta ylempänä eli en nyt mitenkään ihmeellisesti ole itsekään pärjännyt ja kyse ei ole siten mistään ylimielisyydestä muita kohtaan.

Jeans kirjoitti:

Minkä alan työnantajat? Lukuisilla aloilla (esim. Investment Banking & Consulting, tai joku corporate finance) arvostetaan ihan syystäkin, koska opit pääsee samantien käyttöön.

Rahoitusalan (lasken konsulttiyhtiöt (=MBB) tässä siihen kuuluviksi). Samaa mieltä siitä, että on hyvä että koulussa opetettuja ihan käytännön taitojakin pääsee samantien hyödyntämään internshipeissä. Tosiasia kuitenkin on että esim. M&A ei vaadi työntekijältä mitään muuta kuin keskinkertaista älykkyyttä ja kovaa työmoraalia. DCF-mallien väsääminen on kuitenkin yhtä paljon taidetta kuin tiedettä ja siten aika subjektiivinen näkemys yritysten x ja y valuaatioista, tulevaisuudennäkemyksistä, riskitasoista yms. Tätä pystyy tekemään aika lailla kuka tahansa tavantallaaja pienellä opastuksella, mikä on sinänsä aika ristiriitaista kun kuuntelee näiden työnantajien vuolaita kehuja vuosikurssistamme yritysvierailuilla. Voisi kuvitella välillä että sakki on täynnä Nobel-voittajia. 

Jeans kirjoitti:

Oon saanut kuvan, että laskiksessa pääsee huomattavasti helpommalla. Esim. Hankenilla moni käy pelkillä rahoituksen peruskurssin opeilla poimimassa helpot 6 op laskiksen syventävästä Management Accounting -kurssista, jossa isoksi osaksi vaan diskontataan kassavirtoja, lasketaan IRRää ja NPVtä. En oo kuullut, että tällaista ilmiötä ois päinvastaiseen suuntaan. Tosin mun tieto on peräisin rahiksen opiskelijoilta eli voi helposti olla liioittelua, omaa pääainetta kun on aina tapana pitää parhaimpana ja haastavimpana.

Tää voi olla ihan koulukohtaista eroa, mutta IMO Kauppiksella jotkut laskiksen kurssit on aika nihkeitä ja työläitä. Oon käyny peruskurssin lisäks yhden Management Accounting-kurssin ja joo, toki substanssi ei ole mitään rakettitiedettä sielläkään, mutta koin asiat lähinnä jo tylsyyden takia ihan pirun hankaliksi. Aiheena siis kustannuslaskentaa ja niiden allokointia. Peruskurssi oli myös suhteellisen haastava 1. vuoden kurssiksi. Samaa mieltä toki kanssasi, mulla on paljon kavereita laskiksen lukijoissa ja näiden kommentit pääaineidensa hankaluudesta pitää ottaa suodattimen läpi :) 

Empiirisen kokemukseni perusteella älyllisesti haastavaa rahoituksestakin saa kun siihen tuo matikkaa mukaan. Johdannaisteoria onkin ollut koulussa mielenkiintoisinta antia so far ja sen parissa työtehtävistä voisinkin kuvitella minut tulevaisuudessa löytävän. Oma fundi olis varmaan mielenkiintoisin haaste uralla, mutta se on ehkä Suomessa aika utopiaa ilman kovaa track recordia. 

Toivottavasti meni quotet oikein, tsempit internshippiin! 

Varmaan kuulostan taas kauhean ylimieliseltä, mutta olen kyllä aika järkyttynyt siitä, jos firmoja johdetaan älyllä, joka ei riitä perusopintoihin matikassa ja soveltavissa tieteissä. Minun ÄO on ehkä 120, jos Mensan raja on 147. Tein paljon töitä aina koulussa, kirjoitin laajasta matikasta huolimattomuusvirheen takia (jossa meni 2 p) vain eximian, mutta sain 50/60 pistettä. Tein kovasti töitä matikka-aineissa, joissa ymmärrys oli todella kiven alla. Lopputuloksena aloin ajatella loogismatemaattisesti ja vaikka en tätä taitoa ole juuri elämässäni päässyt hyödyntämään, häiritsee kaikessa, minkä näen, jos se ei noudata samaa tasoa.

Vaan taitaa se olla niin, että pärjätäkseen pitää olla hyvä jätkä. Jos ja kun näin on, niin toki kannattaa hankkia kontaktipintaa muihin hyviin jätkiin. Sitä sieltä Kauppiksesta ja Kallesta varmaan juuri haetaan. En tiedä, kun en oikein koskaan käynyt edes luennoilla. Vain laskareissa.

Dharma kirjoitti:

jos Mensan raja on 147.

Vanhalla testillä raja oli 148, nykyisellä testillä 130. Molemmissa tapauksissa tarkoittaa että kuuluu 2% kärkeen.

hauturi kirjoitti:

Dharma kirjoitti:

jos Mensan raja on 147.

Vanhalla testillä raja oli 148, nykyisellä testillä 130. Molemmissa tapauksissa tarkoittaa että kuuluu 2% kärkeen.

Jos testiskaala koostuu kokonaisluvuista kokonaislukupari [147;148] muodostaa yhdessä rajan. 147 on yläraja sille, ettei pääse ja 148 alaraja sille, että pääsee. Joukko-opillisesti asian ymmärtää siten, että joukko [147] on niiden pisteiden joukko, jotka rajoittavat joukkoa Mensa ulkopäin. Rajaluokka joukolle Mesan siis sekin.

Ehkä se on hyvä, etteivät matemaattiset ihmiset johdakaan niitä yrityksiä.

Dharma kirjoitti:

hauturi kirjoitti:

Dharma kirjoitti:

jos Mensan raja on 147.

Vanhalla testillä raja oli 148, nykyisellä testillä 130. Molemmissa tapauksissa tarkoittaa että kuuluu 2% kärkeen.

Jos testiskaala koostuu kokonaisluvuista kokonaislukupari [147;148] muodostaa yhdessä rajan. 147 on yläraja sille, ettei pääse ja 148 alaraja sille, että pääsee. Joukko-opillisesti asian ymmärtää siten, että joukko [147] on niiden pisteiden joukko, jotka rajoittavat joukkoa Mensa ulkopäin. Rajaluokka joukolle Mesan siis sekin.

Ehkä se on hyvä, etteivät matemaattiset ihmiset johdakaan niitä yrityksiä.

Jep. Ja raja sille että saa osallistua MM-kisoissa miesten keihääseen on 82,99

hauturi kirjoitti:

Dharma kirjoitti:

hauturi kirjoitti:

Dharma kirjoitti:

jos Mensan raja on 147.

Vanhalla testillä raja oli 148, nykyisellä testillä 130. Molemmissa tapauksissa tarkoittaa että kuuluu 2% kärkeen.

Jos testiskaala koostuu kokonaisluvuista kokonaislukupari [147;148] muodostaa yhdessä rajan. 147 on yläraja sille, ettei pääse ja 148 alaraja sille, että pääsee. Joukko-opillisesti asian ymmärtää siten, että joukko [147] on niiden pisteiden joukko, jotka rajoittavat joukkoa Mensa ulkopäin. Rajaluokka joukolle Mesan siis sekin.

Ehkä se on hyvä, etteivät matemaattiset ihmiset johdakaan niitä yrityksiä.

Jep. Ja raja sille että saa osallistua MM-kisoissa miesten keihääseen on 82,99

Jos alkaa saivarrella irrelevanteista yksityiskohdista, niin on paras varautua tarkkuuteen. 

Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Jorma Kemppainen kertoo urhelijat, jotka voisivat vielä rikkoa Lontoon MM-rajat tai selvitä rankingin kautta MM-kisoihin viikonlopun Kalevan kisoissa.

https://yle.fi/urheilu/3-9732220

Jotta älykkyystestin tulos olisi parempi kuin 98 % väestöstä, tulee testissä saavutetun älykkyysosamäärän eli ÄO:n olla suurempi kuin 130. 

https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=10

Jos oletetaan, että ÄO on kokonaisluku, niin Mensan sisäänpääsyyn tarvitaan testitulos 131 tai parempi. Eli olit itsekin väärässä (olettaen, että ovat kokonaislukuja). 

Mensa näyttää olevan siitä fiksujen ihmisten järjestö, ettei se puhu "rajasta", koska se tosiaan on tarkasti määriteltynä, kuten tein. Sen sijaan vaatimus: "suurempi kuin 130" on yksiselitteinen. 

Tämä viestiketju on asiankannalta osittain relevantti. Sain aikanaan ekonometrian peruskurssista vain 2+/3, enkä 3-/3, koska menetin pisteitä, koska en rajannut 1/x-muotoisesta yhtälöstä x:n mahdollista arvoa "0" pois. Tämän tekeminen on rutiinia kaikille vähänkin matematiikkaa opiskelleille, mutta minun rutiinissani oli tuolloin (vielä) selkeä puute, josta legendaarinen  professori Yrjö Vartia heti rankaisi. Hän muuten käytti Tiger Woodsin valmentajaa esimerkkinä meille: pöydällä seisoen selitti, miten uusi valmentaja pisti Tiger Woodsin koko lyönnin alusta saakka uusiksi, koska se oli perustavaa laatua olevalla tavalla väärin. Samaa hän oli mieltä, paitsi meistä, myös koko alastaan. Ja sattui muuten olemaan oikeassa.

MM-kilpailuihin päästääkseen tuli ylittää A-raja (83,50) tai B-raja (81,00).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Miesten_keih%C3%A4%C3%A4nheitto_yleisurhe…

Tästä nähdään, että 83,50 metriä on raja. Näin on myös 83,50+äärimmäisen pieni positiivinen reaaliluku (raja-arvo itse asiassa). 

Kuuluuko Suomen ja Venäjän välinen maaraja Suomeen vai Venäjään? Onko Suomen ja Venäjän välinen maaraja sama kuin Venäjän ja Suomen välinen? Matemaattisesti Suomen ja Venäjän välinen raja on niiden pisteiden joukko, jotka kuuluvat Suomeen ja joiden vieruspisteet Venäjän suuntaan kuuluvat Venäjään. Se on toki sama asia kuin Venäjän ja Suomen välinen raja. Mutta se ei ole ainoa Suomen ja Venäjän välinen raja. Pistejoukko, joka kuuluu Venäjään ja jonka Suomen suuntaiset vieruspisteet kuuluvat Suomeen, on Suomen toinen Venäjän raja, tai Venäjän toinen Suomen raja. 

Sattumalta avasin Hesarin, jossa oli tällainen otsikko:

Tuloskausi on ollut sijoittajille pettymys – kuka petti ja kenet, kun tulosjulkistus romahduttaa osakkeen kurssin?

Otsikosta näkee, ettei toimittelija Antti Järvenpäällä ole hajuakaan tilastollisesta päättelystä tai todennäköisyyden käsitteistä. Saati sitten kykyä yhdistää näiden teoriaa arkisiin tilanteisiin, kuten osakekurssien käyttäytymiseen uuden infromaation valossa. Näille ihmisille maailma on deterministinen rakennelma, jossa muutos on aktiivinen toimi, ei kohinaa. Normi uskovainen ajettelupohja mm. islamissa ja kristinuskossa ja vaarallinen väärinymmärrys maailman toimintaa ymmärrettäessä.

Antti Järvenpää

Toimittaja yrityksessä HS.fi - Helsingin Sanomat

Opiskeli ainetta Taloustiede koulussa Vaasan yliopisto '16

Paikkakunnalta Seinäjoki

-Facebook

QED.

Da Pan kirjoitti:

Verrattuna odotuksiini,

Joo näin arvelin, jonka takia oikeastaan kysyin. Veikkaan ettet ainakaan olisi tyytyväisempi jollain toisella pääaineella. Odotukset voivat helposti olla liian suuret, varsinkin kun jengillä on tapana hypettää omaa opiskeluainettaan erityisen haastavana. Ei rahiksen opiskelulla esim. markkinoita opita biittaamaan, tai muuta vastaavaa jännää. Yliopistosta oppii perusteet, joita sitten soveltamalla tosielämässä muita taitavammin pystyy luomaan tarpeeksi arvoa itsekseen, tai jollekkin yritykselle, jotta rikastuu.

Da Pan kirjoitti:

Rahoitusalan (lasken konsulttiyhtiöt (=MBB) tässä siihen kuuluviksi). Samaa mieltä siitä, että on hyvä että koulussa opetettuja ihan käytännön taitojakin pääsee samantien hyödyntämään internshipeissä. Tosiasia kuitenkin on että esim. M&A ei vaadi työntekijältä mitään muuta kuin keskinkertaista älykkyyttä ja kovaa työmoraalia. DCF-mallien väsääminen on kuitenkin yhtä paljon taidetta kuin tiedettä ja siten aika subjektiivinen näkemys yritysten x ja y valuaatioista, tulevaisuudennäkemyksistä, riskitasoista yms. Tätä pystyy tekemään aika lailla kuka tahansa tavantallaaja pienellä opastuksella,

Tästä oon vahvasti eri mieltä. Tuntuu siltä, ettei sun oo hirveästi tarvinnut asettua toisten ihmisten kenkiin. Huomaan tätä ihmisissä jatkuvasti, että helposti ajatellaan, että koska jokin asia tuntuu itselle yksinkertaiselta, se on sitä kaikille muillekkin. Esimerkiksi rahiksen peruskurssilla huomaa hyvin ettei näin ole. Ja tämä vielä paremman aineksen samplesta, jolla on riittänyt äly ja ahkeruus päästä Kauppikseen opiskelemaan.

Jos vaikka poimittais satunnainen viiden henkilön rahiksen KTM -jengi ja viiden markkinoinnin KTM -jengi suorittamaan jotain M&A tehtävää pienellä opastuksella, olisin valmis lyömään isosti vetoa toiselle näistä.

Da Pan kirjoitti:

Vitosia jaellaan kaikille jos yhtään ymmärrät asiasta jotain ja heti jos on tentissä soveltavampia tehtäviä niin ihmiset on kujalla ja haukkuvat tenttiä aivan liian vaikeaksi. Olen opintomenetykseltäni hitusen keskiarvo GPA:ta ylempänä eli en nyt mitenkään ihmeellisesti ole itsekään pärjännyt ja kyse ei ole siten mistään ylimielisyydestä muita kohtaan.

Ellet kärjistänyt, niin tässä saattaa olla koulukohtaista eroa, sillä Hankenilla saa kyllä vääntää kunnolla duunia jos vitoseen tähtää. Soveltamisesta oon ehdottomasti samaa mieltä. Tällä hetkellä riittää kun oppii about ulkoa laskuharjoitukset. Just soveltamista vaativissa tenttien laskutehtävissä oon huomannut pärjääväni monia sellaisia paremmin, jotka tavallisesti saavat vitosia.

Da Pan kirjoitti:

Tää voi olla ihan koulukohtaista eroa, mutta IMO Kauppiksella jotkut laskiksen kurssit on aika nihkeitä ja työläitä. Oon käyny peruskurssin lisäks yhden Management Accounting-kurssin ja joo, toki substanssi ei ole mitään rakettitiedettä sielläkään, mutta koin asiat lähinnä jo tylsyyden takia ihan pirun hankaliksi. Aiheena siis kustannuslaskentaa ja niiden allokointia. Peruskurssi oli myös suhteellisen haastava 1. vuoden kurssiksi. Samaa mieltä toki kanssasi, mulla on paljon kavereita laskiksen lukijoissa ja näiden kommentit pääaineidensa hankaluudesta pitää ottaa suodattimen läpi :) 

Joo mun tieto on tosiaan kuulopuheista peräisin, että saatan olla väärässä. Tosin jos pidit sitä ainoastaan tylsyyden takia hankalana, niin kyllä se aika monelle muulle on sit rahista helpompaa..

Da Pan kirjoitti:

Toivottavasti meni quotet oikein, tsempit internshippiin! 

Kiitos!!