Maakuntamalli. Rahoitusmallin sudenkuopat.
Tinggeli
Kun sosialistihallitus ajoi SOTEPE uudistuksen läpi ja perusti hillotolppamaakunnat, ei maakunnille haluttu antaa verotusoikeutta. Verotusoikeutta vastustetaan yleisesti (myös Kokoomus), koska sen pelätään nostavan verotuksen tasoa. Tämä syy on ymmärrettävä, mutta se ei ole välttämättä aivan validi. Kun maakunnilta puuttuu verotusoikeus, puuttuu maakuntahallinolta myös poliittinen vastuu rahan käytöstä ja se näkyy tällä hetkellä, kun valtion piikki on auki.
Kuntien ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon (sairaanhoitopiirit) sekä alueen pelastustoimea (aluepelastuslaitos) hoitavien kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus ja sopimukset siirtyvät maakunnille. Kuntien omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat, jotka sote-maakunta vuokraa vähintään kolmen vuoden siirtymäajaksi (riski että vanha kiiinteistö jää kunnna rasitteeki 3 vuoden päästä on olemassa). Sote-maakunnalle tulee oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella. Omaisuussiirroista ei suoriteta korvausta kunnille eikä kuntayhtymille. (Lähde: https://vm.fi/-/kuntien-henkilostomaara-puoliintuu-ja-tehtavat-vaheneva…)
Irtain omaisuus.
Kunnat ovat alkaneet realisoida irtainta omaisuutta eli tase muutetaan käteiseksi, ettei irtainta kunnalisveroilla maksettua omaisuutta ole pakko siirtää vastikkeetta maakunnalle. Yhtenä esimerkkinä on, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos myi pelastusautonsa rahoitusyhtiölle ja teki leasing sopimuksen niistä. Myös sotealan kalustoa ja kiinteistöjä on myyty rahoitusyhtiöille (osa rahoitusyhtiöistä on jopa kunnan omistamia) ja vuokrattu sitten takaisin. Ministeriöt ovat patistaneet kuntia pidättäytymään tarpeettomasta omaisuuden myynnistä joulukuussa lähettämässään kirjeessä. Kunnan sopimuksethan siirtyvät maakunnille. (lähde: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1720430)
Esim. Päijät-Hämessä on myös sama meiniki (https://phhyky-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=514046)
Kiinteistöt
Espoo myi juuri sairaalakiinteistön. Sairaalakiinteistön ostaa Lähitapiola Yhteiskuntakiinteistöt Suomi ky (rahastoyhtiö). Osakkeiden velaton kauppahinta on 295 miljoonaa euroa. Kauppaan liittyy olennaisesti vuokrasopimus, jolla Espoon Tilapalvelut -liikelaitos vuokraa Espoon sairaalan toimitilat. Espoon Tila- ja asuntojaosto päätti vuokrasopimuksesta 10. tammikuuta. Tilapalvelujen vuokraamat tilat käsittävät noin 80 prosenttia kohteen vuokrattavasta pinta-alasta. Tilapalvelut-liikelaitos vuokraa toimitilat edelleen hyvinvointi- ja terveyspalveluiden käyttöön, ja 1.1.2023 vuokrasopimus siirtyy Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialueelle. Vuokrasopimus on 20-vuotinen, ja sen jälkeen vuokralaisella on mahdollisuus jatkaa vuokra-aikaa viiden vuoden jaksoissa kolme kertaa. Maakunta kiittää kuluista?
Rahoituksenn riittävyys?
Nyt kun vastikkeetta maakunnalle siirrettväksi ajateltu omaisuus ei siirrykkään vastikkeetta vaan niihin kohdistuu vuokra- ja leasingsopimuksia, niin kuinkahan hallituksen kaavailema rahoitus riittää näihin kasvaviin kuluihin? Kun valtion piikki on niin sanotusti auki (se ajateltu leikkuri ei varmasti tule toimimaan), ei kustannuksista tarvitse niin välittää ja omaisuus kannattaa nyt suojata käteiseksi.
Mitenköhän tässä näin pääsi käymään?
Ps. Mitenköhän Vasemmistoliitto näkee tämän tilanteen, jossa omaisuus on realisoitu voittoa tavoitteleville yrityksille.
– Yksityiset, voittoa tavoittelemattomat ja pienet palveluntuottajat voivat täydentää julkista palvelutuotantoa. Ongelmana ovat voittoa tavoittevat suuret yritykset. Me emme näe niiden olevan oikea suunta ihmisten terveydenhuollossa. @liandersson #vasemmisto #aluevaalit #yle
— Vasemmistoliitto (@vasemmisto) January 11, 2022