Yksityishenkilön aktiivinen kaupankäynti

Kauppias kirjoitti:

Kyselisin onko aktiivisessa kaupankäynnissä jotain verotuksellisia tai lakiteknisiä sudenkuoppia jos sitä tekee yksityishenkilönä 'ei-ammattimaisesti'? Aina välillä törmää kerrottavan esimerkiksi ettei verottaja tykkää jos ostaa ja myy samaa osaketta nopeasti, toisaalta netissä törmää monenlaiseen perättömään jatkuvasti. Järjellä ajateltuna luulisi verottajalle olevan yksi ja sama tekeekö yksityishenkilö kaksi kauppaa muutamalla tuhannella vai tuhansia kauppoja miljoonilla vuodessa, pääomavero on maksettava kuitenkin mahdollisista voitoista.

Tietääkseni ei ole, kunhan pysyttelee rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla, eli tavallisten pörssien tavallisissa tuotteissa. @KimmoMatikainen tekee twitterinsä mukaan omissa nimissään paljon enemmän kauppaa kuin mie 90-luvun alussa ja se on enemmän kuin useimmat pystyvät ja pääomaverolla luulen menevän, tai Kimmo olisi tehnyt muita järjestelyitä.

Arvailen, että jotkut verottajaparanoidit ajattelevat salkunpyörittämisen voivan mennä ansiotuloveron puolelle, mutta Suomessa ei tietääkseni näin hönölle linjalle ole lähdetty. Varsinkin, koska siitä seuraisi lähinnä kaupan siirtäminen yhtiöihin tai kuoriin ja näin ollen lopulta lähinnä verotulojen menetyksiä.

Minulla kyllä meni osingot viime vuoden verotuksessa ansiotuloverotuksen puolelle. Tuo ei ollut oma vaatimus, vaan verottajan päätös. Toki veroilmoituksessa oli joidenkin vähennysten perusteluissa maininta, että sijoittaminen käytännössä päätoimista. Sijoitan omissa nimissäni ilman yritystä ja palkkatuloja ei viime vuonna minulla ollut.

Pääomatuloverotus on muuten pienillä tuloilla kovaa ja ansioverotus lievempää, suurilla tuloilla tilanne toki muuttuu. Laskujeni mukaan ansiotuloverotus on kohdallani pääomatuloverotusta edullisempi noin 65000-70000 euron verotettaviin vuosituloihin asti jos palkkatuloja ei ole ja kaikki tulot verotetaan joko ansio- tai pääomatuloina. (TEL-  ja työttömyysvakuutusmaksua ei peritä kuin palkkatuloista ja kirkkoon kuulumaton ei maksa kirkollisveroa.)

Ansiotulojen marginaaliveroprosentti on toki pääomatuloveroa korkeampi heti 30000 euron jälkeen, mutta ansiotuloverotuksessa saa tienata ensimmäiset noin 15000 euroa 2-3% verolla jos TEL- tai työttömyysvakuutusmaksuja ei mene. Verotuksen lopputulos oli kohdallani viime vuodelta ansiotuloverotuksella edullisempi kuin mitä se olisi ollut pääomatuloverotuksella.

petteri kirjoitti:

Minulla kyllä meni osingot viime vuoden verotuksessa ansiotuloverotuksen puolelle. Tuo ei ollut oma vaatimus, vaan verottajan päätös. Toki veroilmoituksessa oli joidenkin vähennysten perusteluissa maininta, että sijoittaminen käytännössä päätoimista. Sijoitan omissa nimissäni ilman yritystä ja palkkatuloja ei viime vuonna minulla ollut.

Pääomatuloverotus on muuten pienillä tuloilla kovaa ja ansioverotus lievempää, suurilla tuloilla tilanne toki muuttuu. Laskujeni mukaan ansiotuloverotus on kohdallani pääomatuloverotusta edullisempi noin 65000-70000 euron verotettaviin vuosituloihin asti jos palkkatuloja ei ole ja kaikki tulot verotetaan joko ansio- tai pääomatuloina. (TEL-  ja työttömyysvakuutusmaksua ei peritä kuin palkkatuloista ja kirkkoon kuulumaton ei maksa kirkollisveroa.)

Ansiotulojen marginaaliveroprosentti on toki pääomatuloveroa korkeampi heti 30000 euron jälkeen, mutta ansiotuloverotuksessa saa tienata ensimmäiset noin 15000 euroa 2-3% verolla jos TEL- tai työttömyysvakuutusmaksuja ei mene. Verotuksen lopputulos oli kohdallani viime vuodelta ansiotuloverotuksella edullisempi kuin mitä se olisi ollut pääomatuloverotuksella.

Ilmeiseti sijoituskohteet ovat listaamattomia ?

Kaikki sijoituskohteeni ovat pörssilistattuja, osa on ulkomailta, mutta kaikki ovat verosopimusmaista.

petteri kirjoitti:

Kaikki sijoituskohteeni ovat pörssilistattuja, osa on ulkomailta, mutta kaikki ovat verosopimusmaista.

Enpä ole tuollaisesta ennen kuullut. Tiedätkö minkä verolain tulkintaan tuo perustuu ?

Tuo laskemasi n.70 000 raja ansio- ja pääomaveron hyödyssä on samoin minulle outo. Yleensähän tuota n. 20 - 25 t€ pidetään rajana.

hömelö kirjoitti:

Tuo laskemasi n.70 000 raja ansio- ja pääomaveron hyödyssä on samoin minulle outo. Yleensähän tuota n. 20 - 25 t€ pidetään rajana.

Laskin tuon uudestaan vuoden 2018 tiedoilla kun ne ovat vähän muuttuneet. Veronmaksaja asuu Helsingissä eikä kuulu kirkkoon.

85000 euron tuloilla pääomatuloveroprosentti on 32.6 % ja ansiotuloveroprosentti on myös sama 32.6%, silloin kun TEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa. Marginaaliveroilla raja on toki eri, Marginaalivero on ansiotuloilla pääomatuloja korkeampi 30000 euron yläpuolella. Ansiotuloverotuksessa on kuitenkin suuri lähes 15000 euron verovapaa osuus, jos TEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei mene.

petteri kirjoitti:

hömelö kirjoitti:

Tuo laskemasi n.70 000 raja ansio- ja pääomaveron hyödyssä on samoin minulle outo. Yleensähän tuota n. 20 - 25 t€ pidetään rajana.

Laskin tuon uudestaan vuoden 2018 tiedoilla kun ne ovat vähän muuttuneet. Veronmaksaja asuu Helsingissä eikä kuulu kirkkoon.

85000 euron tuloilla pääomatuloveroprosentti on 32.6 % ja ansiotuloveroprosentti on myös sama 32.6%, silloin kun TEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei tarvitse maksaa. Marginaaliveroilla raja on toki eri, Marginaalivero on ansiotuloilla pääomatuloja korkeampi 30000 euron yläpuolella. Ansiotuloverotuksessa on kuitenkin suuri lähes 15000 euron verovapaa osuus, jos TEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja ei mene.

Pyörittelen tätä vielä lisää. Optimi olisi siis ansiotuloja luokkaa 30k€(jonka jälkeen ansiotulojen marginaaliveroprosentti ylittää pääomaveroasteen) ja loput pääomatuloja. Mutta jos pitääkin valita kaikki pääomatuloja tai kaikki ansiotuloja, niin silloin raja menee Petterin ilmoittamalla, huomattavasti korkeammalla tasolla. 

Uusi tieto myös minulle, että verotus saatetaan tulkita noin. Toisaalta käy järkeen jos se on aktiivista ja henkilön "ansiotyötä". Kuten Petterikin mainitsi, voisi arvella että verottajan tulkintaan vaikuttaa se, minkä luonteisena verovelvollinen ilmoittaa arvopaperikaupan veroilmoituksella. 

Hyvin mielenkiintoista !  Vallankin kun nimenomaan osinkotulot ovat ansiotuloverotuksessa. Voisikohan tuota vaatia, jos palkkatuloja ei ole.

Ymmärrän miksi tuollaiseen tulkintaan on voitu haluta päätyä, mutta kyllähän tuo on niin räikeässä ristiriidissa tuloverolain 32§:n kanssa ettei mitään järkeä:

Veronalaista pääomatuloa on, siten kuin siitä jäljempänä tarkemmin säädetään, omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa on muun ohessa korkotulo, osinkotulo siten kuin 33 a–33 d §:ssä säädetään, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot ja luovutusvoitto. Pääomatuloa on myös jaettavan yritystulon, yhtymän osakkaan tulo-osuuden sekä porotalouden tulon pääomatulo-osuus.

33b§ (muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko) 2. momentissa todetaan kyllä, että:

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. (30.12.2013/1237)

Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään osingon veronalaisuudesta, osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys. (26.6.2009/469)

Lisäksi 33c§ 1-3 mom:

Ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko on veronalaista tuloa siten kuin tämän lain 33 a ja 33 b §:ssä säädetään, jos yhteisö on eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2011/96/EU, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiiveillä 2013/13/EU ja 2014/86/EU, 2 artiklassa tarkoitettu yhtiö. (29.6.2016/530)

Muulta kuin 1 momentissa tarkoitetulta ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko on veronalaista tuloa siten kuin 33 a ja 33 b §:ssä säädetään, jos yhteisö on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen suorittamaan tulostaan, josta osinko on jaettu, veroa vähintään kymmenen prosenttia, ja:

1) yhteisön kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion verolainsäädännön mukaan tässä valtiossa ja yhteisön kotipaikka kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan ei ole Euroopan talousalueen ulko-puolella olevassa valtiossa; tai

2) yhteisön asuinvaltion ja Suomen välillä on verovuonna voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, jota sovelletaan yhteisön jakamaan osinkoon.

Muulta kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetulta ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa.

ja vielä 33d§ 1. mom: 

Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 29 §:ssä tarkoitetusta peitellystä osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Peitelty osinko on kuitenkin kokonaan veronalaista ansiotuloa, jos peitelty osinko on saatu tämän lain 33 c n 3 momentissa tarkoitetulta ulkomaiselta yhteisöltä.

Käsittääkseni Petterin tapauksessa ei kuitenkaan ollut kyse näistä tilanteista.

Pitää vielä muistaa, että 61§ määrittelee ansiotulon tulona joka ei ole pääomatuloa:

Ansiotuloa on muu tulo kuin 2 luvussa tarkoitettu pääomatulo.

Eli, sillä onko sijoittaminen ansiotyöhön verrattavaa ei sinänsä ole merkitystä. Merkitystä on sillä onko tulo tuloverolain 2 luvun mukaan pääomatuloa vai ei. Jos ei, niin sitten se on ansiotuloa. Petterin kertoman perusteella on pysty näkemään tässä kuin verottajan virheen (olen toki nähnyt niitä ennenkin, joten siinä mielessä ei mitään uutta). Toki noiden ulkomaisten yhtiöiden osalta ei pysty varmuudella sanomaan, kun ei tiedä miten ne suhtautuvat 33c§ 1-2 momenttiin.

hauturi kirjoitti:

 

Lisäksi 33c§ 1-3 mom:

 

Ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko on veronalaista tuloa siten kuin tämän lain 33 a ja 33 b §:ssä säädetään, jos yhteisö on eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2011/96/EU, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiiveillä 2013/13/EU ja 2014/86/EU, 2 artiklassa tarkoitettu yhtiö. (29.6.2016/530)

Muulta kuin 1 momentissa tarkoitetulta ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko on veronalaista tuloa siten kuin 33 a ja 33 b §:ssä säädetään,jos yhteisö on ilman valintamahdollisuutta ja vapautusta velvollinen suorittamaan tulostaan, josta osinko on jaettu, veroa vähintään kymmenen prosenttia, ja:

1) yhteisön kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion verolainsäädännön mukaan tässä valtiossa ja yhteisön kotipaikka kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan ei ole Euroopan talousalueen ulko-puolella olevassa valtiossa; tai

2) yhteisön asuinvaltion ja Suomen välillä on verovuonna voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, jota sovelletaan yhteisön jakamaan osinkoon.

Muulta kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetulta ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa.

Hmm. Suurin osa noista ulkomaisista osinkoyhtiöistäni oli EU:n ulkopuolisia Reittejä, joissa yhtiö ei ole verovelvollinen, vaan osingonsaaja. Jos tuota tekstiä luetaan pilkuntarkasti REITtien ja MLPeiden osinkoverotus voi ehkä mennä ansiotuloverotuksen puolelle, vaikka ne olisivat verosopimusvaltiossa. MLP:eitä en ole omistanut, kun niiden verotus on aika sotkuista.

Voi verotukseen vaikuttaa jotkin muutkin pykälät, olenhan käytännössä tällä hetkellä yrittäjä, jolla ei ole toiminimeä eikä yritystä.

Osinkojen verotus voidaan katsoa ansiotuloksi, mikäli yritys ei sijaitse EU/ETA-alueella eikä Suomella ole kyseisen maan kanssa voimassa olevaa verosopimusta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi verosuunnittelumahdollisuuden kuolinpesissä, joissa osinkoja voidaan saada jakamattomaan kuolinpesään alhaisella veroasteella.

"Osinkojen verotus voidaan katsoa ansiotuloksi, mikäli yritys ei sijaitse EU/ETA-alueella eikä Suomella ole kyseisen maan kanssa voimassa olevaa verosopimusta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi verosuunnittelumahdollisuuden kuolinpesissä, joissa osinkoja voidaan saada jakamattomaan kuolinpesään alhaisella veroasteella."

Avaatko tarkemmin miten tämä suunnittelu tapahtuu? Ja kuinka monen maan kanssa poislukien Pohjois-Korea ja vastaavat suomella ei ole verosopimusta?

''Avaatko tarkemmin miten tämä suunnittelu tapahtuu? Ja kuinka monen maan kanssa poislukien Pohjois-Korea ja vastaavat suomella ei ole verosopimusta?''

Yksinkertaisesti niin, ettei kuolinpesässä olevia kyseisen verotusmenettelyn kohtaavia osakkeita myydä ja siltä osin pesä jätetään jakamatta. Toki skenaario on melko teoreettinen muttei suinkaan mahdoton. Äkkiseltään muistan ainakin (surullisenkuuluisan) Seadrill-tapauksen, jonka osingot taisivat mennä ansiotuloihin Bermudalaisen pääkonttorin ansiosta.