Pankkien toimintaperiaatteet ja tulonmuodostus

21
forum
|

Tince111

+92
Liittynyt:
27.6.2014
Viestejä:
42

Olen viimepäivinä pohtinut omia pankkiasioita ja minua on jäänyt askarruttamaan muutamat asiat pankkien tulonmuodostuksesta, joita en ole täysin ymmärtäny tai löytänyt vastauksia:

1) Mihin perustuu luottokortteihin liitettävät ylimääräiset bonukset ja edut? Käyttääkö ihmiset niin paljon luotto-ominaisuutta ja korollista maksuaikaa, että nämä ovat kannattavia tarjota kaikille? Jos lähtökohtaisesti ei ole kiinnostunut ylimääräisestä maksuajasta, vaan ostelee kaiken luotolla ja maksaa laskut korottaman maksuajan aikana, niin eikö pankki tee näiden ylimääräisten bonusten takia luotto-ominaisuudella tappiota ks. henkilön kohdalla, vai mistä pankki saa tulot tähän? Erityisesti kiinnostaa, miten pankki hyötyy esimerkiksi bank Norwegianin kohdalla, kun suurin osa luottokortin tilaajista ei käytä pankin muita palveluita.

2) Mihin perustuu samaisen Norwegianin talletustilin 1,75 % vuotuinen korko nykyisinä korkoaikoina? Jos otan toisesta pankista lainaa alle 1 % marginaalilla ja pistän Norwegianille, niin eikö tässä ole arbitraasia, vai missä on riski? Toki korkojen nousu voi olla riski, mutta jos on onnistunut neuvottelemaan lainan siten, että sitä voi lyhentää maksutta myös tavoiteaikaa nopeammin (vai onko tällainen edes mahdollista?), niin tästäkään ei tarvi huolehtia?

Simppeli vastaus olisi tietysti, että riittävän moni luottokorttia käyttävistä ajautuu maksuttoman maksuajan ulkopuolelle, jolloin näitä voidaan tarjota kaikille (ja tällöin ajallaan maksavien kohdalla pankki tekisi tappiota bonusten seurauksena?). Ja varmaan pankin keräämälle datallekin voidaan jotain arvoa antaa, mutta jotenkin silti tuntuu ettei nämä selitä kaikkea? 

21.8.2017 - 12:25

hauturi

+3264
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2384

Hämmästyttävän moni todella käyttää luottokortin korollista luottoa. Sitä en osaa sanoa selittääkö se kuvaamasi asiat kokonaisuudessaan, mutta varmaankin aika suurelta osin.

21.8.2017 - 12:29

Dharma

+100
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
1515

Luottokorttiyhtiöt veloittavat jokaisesta ostoksesta myyjää. Toinen tulolähde on sitten luottojen korko ja kolmas vuosimaksut. Ovat hyvää businesta, mutta kilpailu on kovaa, joten kilpailevat bonuksilla, kuten pankit Suomessa 1980-luvulla.

Bank Norwegian taitaa olla sisäänheittotuote Norwegianin lentoyhtiölle, minkä lisäksi se tarjonnee emoyhtiölleen säästöjä rahoituskuluissa. Monilla isoilla firmoilla on omaa pankkitoimintaa tämän takia. 1,75 % saa 200 000 euroon asti, joten enimmillään Bank Norwegian maksaa siis luokkaa 2000 e/vuosi (varakkaan) asiakkaan houkuttelusta asiakkaakseen. Tarjous tuskin on kovinkaan pitkäikäinen ja korko laskenee pian normaalitasolle. Esimerkiksi vastaavalla aggressiivisella markkinoinnilla asiakkaita Suomesta etsinyt Big Bank tarjoaa nyt enää 1,25 % 12 kk määräaikaistalletukselle. 

21.8.2017 - 13:07

Skagge

+23
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
141

Luottokortilla maksamisesta kauppias maksaa komissiota, tosin en ole varma meneekö komissio luottokorttiyhtiölle vai pankille kuten Norwegianille. Todennäköisesti molemmille. 

Wiki kirjoitti:
The merchant is usually charged a commission of around 1 to 4 percent of the value of each transaction paid for by credit card.The merchant may also pay a variable charge, called a merchant discount rate, for each transaction.[44] In some instances of very low-value transactions, use of credit cards will significantly reduce the profit margin or cause the merchant to lose money on the transaction.

Olen myös huomannut kun maksan luottokorttimaksut automaattisesti, veloitetaan minimilyhennys ja loput menee maksulliseksi luotoksi. Tämän saa kyllä muutettua, mutta pari kertaa saattaa ottaa vahingossa korollista lainaa. 

21.8.2017 - 13:29

hauturi

+3264
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2384

Useimmissa pankeissa voi valita mikä on minimilyhennys. Yleensä tarjolla on tyyliin 3%, 5%, 10% tai 100% käytetystä limiitistä. Itse olen valinnut juuri moisten vahinkojen välttämiseksi kaikille korteilleni 100% minimilyhennyksen.

31.5.2020 - 18:49

eke

-841
Liittynyt:
30.11.2014
Viestejä:
504

Jos pankit muodostavat suurimmat tulonsa keräämällä korkoa myöntämistään lainoista, niin eikö se tarkoita että nollakorko politiikalla pankit tekevät konkurssin?

Katsoin Robert Kiosakin alla olevan videon aiheesta, jossa käsitellään myös varjopankki järjestelmää, tässä kyseisessä kohdassa Kiosaki kertoo korkojen laskevan ja pankkien olevan katki. Kertokaa mielipiteenne asiasta.

https://youtu.be/hjp85lSZNkU?t=2128

1.6.2020 - 08:53

Credit_Default

+84
Liittynyt:
10.4.2020
Viestejä:
62
eke kirjoitti:

Jos pankit muodostavat suurimmat tulonsa keräämällä korkoa myöntämistään lainoista, niin eikö se tarkoita että nollakorko politiikalla pankit tekevät konkurssin?

Katsoin Robert Kiosakin alla olevan videon aiheesta, jossa käsitellään myös varjopankki järjestelmää, tässä kyseisessä kohdassa Kiosaki kertoo korkojen laskevan ja pankkien olevan katki. Kertokaa mielipiteenne asiasta.

https://youtu.be/hjp85lSZNkU?t=2128

Ei ja joo.

Pankit suojaavat korkokatteensa johdannaisilla. Tätä säännellään EU-tasolla ja pankkeja seuraavat kansalliset tarkastajat (meillä fiva). Harmillisesti koko tasetta ei voi suojata, syihin en viitsi paneutua isommin. Googlaa jos kiinnostaa (hakusana IRRBB).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana pankit ovat pyrkineet paikkaamaan laskevaa korkokatetta nostamalla palkkiotuottoja (liittyy voimakkaasti sijoitusneuvontaan, rahastomyyntiin, omaisuudenhoitoon jne.). Ja tällä on ollut myös hyvinkin voimakas vaikutus siihen, miksi myös moni tätä sivua lukee/seuraa. "Kansankapitalismi" on syntynyt ainakin osittain massiivisen markkinointikampanjan myötä, jonka tarkoitus on ajaa tuulipukua "sijoittajaksi", jotta siltä voi lypsää palkkiotuottoja.

1.6.2020 - 14:31

ArvoPaavo

+10
Liittynyt:
19.5.2016
Viestejä:
21
eke kirjoitti:

Jos pankit muodostavat suurimmat tulonsa keräämällä korkoa myöntämistään lainoista, niin eikö se tarkoita että nollakorko politiikalla pankit tekevät konkurssin?

Katsoin Robert Kiosakin alla olevan videon aiheesta, jossa käsitellään myös varjopankki järjestelmää, tässä kyseisessä kohdassa Kiosaki kertoo korkojen laskevan ja pankkien olevan katki. Kertokaa mielipiteenne asiasta.

https://youtu.be/hjp85lSZNkU?t=2128

Voisit ehkä vähän avata mitä tarkoitat "nollakorko politiikalla" ja miksi pankkien pitäisi mennä konkurssiin sen takia? 

Oletetaan että tarkoitat "nollakorko politiikalla" - Ohjauskorkoa joka on 0%, esim euroopassa euribor.

Nykyisellään helsingissä taitaa olla vaikeaa saada asuntolainaa alle 0.7% korolla. Jos Pankki pystyy lainaamaan keskuspankilta rahaa 0% korolla, ja tätä samaa rahaa lainaamaan kansalle taas 0.7% korolla. Niin syntyy korkokatetta ylimmälle riville (nämä asuntolainat lähes riskittömiä pankille). Eli tämä "nollakorko politiikka" yksinään ei johda siihen että pankki menisi konkurssiin.  

1.6.2020 - 14:47

hauturi

+3264
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2384

Yksi merkittävä muutos pankkien antolainauksessa on viitekoron nollalattialausekkeen käyttöönotto. Vanhoissa lainoissa korko oli viitekorko + marginaali, ja jos viitekorko meni reilusti pakkaselle saattoi kokonaiskorkokin mennä pakkaselle. Uusissa lainoissa (ainakin yksityishenkilöille) on järjestään käytössä nollalattia, eli jos viitekorko on pakkasella, peritään kuitenkin väjhintään marginaalin verran korkoa.

(Euribor ei sinänsä ole ohjauskorko)

1.6.2020 - 15:37

Credit_Default

+84
Liittynyt:
10.4.2020
Viestejä:
62
ArvoPaavo kirjoitti:

 

eke kirjoitti:

Jos pankit muodostavat suurimmat tulonsa keräämällä korkoa myöntämistään lainoista, niin eikö se tarkoita että nollakorko politiikalla pankit tekevät konkurssin?

Katsoin Robert Kiosakin alla olevan videon aiheesta, jossa käsitellään myös varjopankki järjestelmää, tässä kyseisessä kohdassa Kiosaki kertoo korkojen laskevan ja pankkien olevan katki. Kertokaa mielipiteenne asiasta.

https://youtu.be/hjp85lSZNkU?t=2128

 

Voisit ehkä vähän avata mitä tarkoitat "nollakorko politiikalla" ja miksi pankkien pitäisi mennä konkurssiin sen takia? 

Oletetaan että tarkoitat "nollakorko politiikalla" - Ohjauskorkoa joka on 0%, esim euroopassa euribor.

Nykyisellään helsingissä taitaa olla vaikeaa saada asuntolainaa alle 0.7% korolla. Jos Pankki pystyy lainaamaan keskuspankilta rahaa 0% korolla, ja tätä samaa rahaa lainaamaan kansalle taas 0.7% korolla. Niin syntyy korkokatetta ylimmälle riville (nämä asuntolainat lähes riskittömiä pankille). Eli tämä "nollakorko politiikka" yksinään ei johda siihen että pankki menisi konkurssiin.  

Euribor ei ole ohjauskorko. Euribor on laskennallinen viitekorko, joka kertoo euroopan pankkien keskinäisistä luotonannosta (ja samalla pitää siis sisällään interbank markkinan luottoriskipreemiot). 

Suosittelen kaivamaan "helsingissä" operoivan asuntoluotottajan taseen ja tutkivan sieltä kuinka suuri osa lainakannasta on rahoitettu keskuspankista lainatulla rahalla. Eivät ole kovin suuria prosentteja. 

1.6.2020 - 16:05

eke

-841
Liittynyt:
30.11.2014
Viestejä:
504
ArvoPaavo kirjoitti:

Voisit ehkä vähän avata mitä tarkoitat "nollakorko politiikalla" ja miksi pankkien pitäisi mennä konkurssiin sen takia?

No "nollakorko" oli lähinnä heitto, pointti oli enemmän se että onko kate jo tippunut liian alas? Eihän pankkitalletuksistakaan maksettu korko ole tänä päivänä minkään väärti, vaikka sekin on jotain, mutta inflaatio käytännössä syö tuoton.

Enemmän tekisi mieli saada kommentteja tuohon Kiosakin videoon, onko kaverin jutuissa perää?

2.6.2020 - 10:17

Perassic Park

+352
Liittynyt:
2.3.2020
Viestejä:
175

Jos Euroopan Keskuspankki jakaa rahaa negatiivisella korolla ja pankkien antilainaus tapahtuu 0 -Korolla, eikös väliin jää nyttenkin korkokatetta?

Alhainen korkotaso antaa pankeille myös helpomman mahdollisuuden pikkuhiljaa leipoa marginaalia leveämmäksi lainansa huonosti kilpailuttavalle kansanosalle. Kokonaiskorkoustannus jää silti näennäisen matalaksi.

Minusta juuri parjatuissa eurooppalaisissa pankkiosakkeissa löytyy nousu- ja osinkotuottopotyentiaalia.

2.6.2020 - 10:45

von Fyrckendahl

+963
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1175

Monet pankit ovat voitollisia jopa näissä ennennäkemättömissä korko-oloissa, joissa päätuote on melkein ilmainen. 1990-luvulla pankeilla oli vaikeuksia pysyä pystyssä, vaikka lainasta perittiin yli kymmenkertainen hinta. Palkkiotuotoilla ei juhlittu, koska pankit olivat edellisinä vuosikymmeninä totuttaneet asiakkaat ilmaisiin peruspankkipalveluihin. Vakavaraisuudenkin kanssa oli niin ja näin. Sen jälkeen tilanne on vähän muuttunut.

2.6.2020 - 11:27

Credit_Default

+84
Liittynyt:
10.4.2020
Viestejä:
62

 

Deposit facility tarkoittaa talletuskorkoa. Se on korko, mitä pankki joutuu maksamaan keskuspankille talletuksistaan keskuspankissa (tähän on pientä viilausta, mutta pääsääntöisesti näin).

Tämä on siis säilytyskustannus rahasta. 

Kun puhutaan negatiivisistä koroista, niin tämä on se "Eurooppalainen" negatiivinen korko, mikä ohjaa korkomarkkinoita pakkasen puolelle.

 

Main refinancing operations on lainakorko pitkälle rahalle. Tämä on siis korko, jos haluaa lainata keskuspankilta rahaa. (kannattaa ottaa huomioon, että tämä laina on aina vakuudellista, eli pankin pitää pantata jotain vakuuskelpoista keskuspankille.)

 

Marginal lending facility on yliyön luottoa keskuspankilta. Tarkoittaa siis, että mikäli pankki päätyy ottamaan yliyön luottoa keskupankilta, korko tälle luotolle on 0,25%. (tämäkin on vakuudellista)

 

Tämä siis pienenä selvennyksenä, kun täällä huudellaan keskuspankkien negatiivisista lainakoroista.Niitä ei siis Euroopassa ole, ainakaan vielä.

2.6.2020 - 11:28

ersotil

+7
Liittynyt:
19.5.2019
Viestejä:
174
eke kirjoitti:

Jos pankit muodostavat suurimmat tulonsa keräämällä korkoa myöntämistään lainoista, niin eikö se tarkoita että nollakorko politiikalla pankit tekevät konkurssin?

 

Yksi perusongelma negatiivisten korkojen ympäristössä on talletukset. Pankkien perustoiminta ja perustehtävätaloudessa on luotonvälitystoiminta. Se tarkoittaa, että tallettajien rahat annetaan eteenpäin luottona eli lainoina näitä tarvitseville tai lyhyt raha muunnetaan pidemmäksi sijoitukseksi. Jos talletuksille ei tarjota tuottoa tai peräti miinustuottoa negatiivisten korkojen ympäristössä, on riskinä, että talletuksia ei tehdä tai näiden määrä vähenee. Tämä olisi katastofi taloudelle. 

 

EKP on pohtinut negatiivisten korkojen vaikutuksia, Johtpäätös: lyhyellä aikavälillä ok, pidemmällä aikavälillä ei mahdollista. 

 

https://www.ecb.europa.eu/pub/economic-bulletin/articles/2020/html/ecb.ebart202003_02~4768be84e7.en.html#toc3

 

 

 

2.6.2020 - 15:51

eke

-841
Liittynyt:
30.11.2014
Viestejä:
504
ersotil kirjoitti:

Yksi perusongelma negatiivisten korkojen ympäristössä on talletukset. Pankkien perustoiminta ja perustehtävätaloudessa on luotonvälitystoiminta. Se tarkoittaa, että tallettajien rahat annetaan eteenpäin luottona eli lainoina näitä tarvitseville tai lyhyt raha muunnetaan pidemmäksi sijoitukseksi. Jos talletuksille ei tarjota tuottoa tai peräti miinustuottoa negatiivisten korkojen ympäristössä, on riskinä, että talletuksia ei tehdä tai näiden määrä vähenee.

Tämähän on helppo kiertää, jos sitä ei jo todellisuudessa kierretä. Toisekseen jos keskuspankki luo rahaa tyhjästä ja lainaa sitä pankeille, niin mihin niitä tallettajia tarvitaan?

Tänä päivänä raha on luottoa/velkaa, rahan säästäjä on pelin häviäjä. 

2.6.2020 - 19:52

ersotil

+7
Liittynyt:
19.5.2019
Viestejä:
174
eke kirjoitti:

 

 

Toisekseen jos keskuspankki luo rahaa tyhjästä ja lainaa sitä pankeille, niin mihin niitä tallettajia tarvitaan?

 

KP luo rahaa, jonka pankki lainaa asunnonostajalle mutta asunnon myyjä ei talleta kauppahintaa pankkiin. Ei kerroinvaikutusta.

 

 

2.6.2020 - 22:58

ArvoPaavo

+10
Liittynyt:
19.5.2016
Viestejä:
21
Credit_Default kirjoitti:

 

ArvoPaavo kirjoitti:

 

eke kirjoitti:

Jos pankit muodostavat suurimmat tulonsa keräämällä korkoa myöntämistään lainoista, niin eikö se tarkoita että nollakorko politiikalla pankit tekevät konkurssin?

Katsoin Robert Kiosakin alla olevan videon aiheesta, jossa käsitellään myös varjopankki järjestelmää, tässä kyseisessä kohdassa Kiosaki kertoo korkojen laskevan ja pankkien olevan katki. Kertokaa mielipiteenne asiasta.

https://youtu.be/hjp85lSZNkU?t=2128

 

Voisit ehkä vähän avata mitä tarkoitat "nollakorko politiikalla" ja miksi pankkien pitäisi mennä konkurssiin sen takia? 

Oletetaan että tarkoitat "nollakorko politiikalla" - Ohjauskorkoa joka on 0%, esim euroopassa euribor.

Nykyisellään helsingissä taitaa olla vaikeaa saada asuntolainaa alle 0.7% korolla. Jos Pankki pystyy lainaamaan keskuspankilta rahaa 0% korolla, ja tätä samaa rahaa lainaamaan kansalle taas 0.7% korolla. Niin syntyy korkokatetta ylimmälle riville (nämä asuntolainat lähes riskittömiä pankille). Eli tämä "nollakorko politiikka" yksinään ei johda siihen että pankki menisi konkurssiin.  

 

Euribor ei ole ohjauskorko. Euribor on laskennallinen viitekorko, joka kertoo euroopan pankkien keskinäisistä luotonannosta (ja samalla pitää siis sisällään interbank markkinan luottoriskipreemiot). 

Suosittelen kaivamaan "helsingissä" operoivan asuntoluotottajan taseen ja tutkivan sieltä kuinka suuri osa lainakannasta on rahoitettu keskuspankista lainatulla rahalla. Eivät ole kovin suuria prosentteja. 

Meinaatko että pankit maksaisivat yli 0.7% korkoa pääomastaan kun keskuspankista saisi 0-korolla, käyttötileillä oleville varoille ei tarvi juurikaan korkoa maksaa, talletustileissäkin taitaa olla selvästi alemmat korot nykyään jne jne. Vai miksi mielestäsi korkokate esimerkkini on väärin ja suosittelet minulle asioita?

2.6.2020 - 23:26

ArvoPaavo

+10
Liittynyt:
19.5.2016
Viestejä:
21
eke kirjoitti:

 

ArvoPaavo kirjoitti:

Voisit ehkä vähän avata mitä tarkoitat "nollakorko politiikalla" ja miksi pankkien pitäisi mennä konkurssiin sen takia?

 

No "nollakorko" oli lähinnä heitto, pointti oli enemmän se että onko kate jo tippunut liian alas? Eihän pankkitalletuksistakaan maksettu korko ole tänä päivänä minkään väärti, vaikka sekin on jotain, mutta inflaatio käytännössä syö tuoton.

Enemmän tekisi mieli saada kommentteja tuohon Kiosakin videoon, onko kaverin jutuissa perää?

Joo pankkien korkokate onkin kannattavuuden kannalta mielenkiintoinen kysymys, se kun tulee viiveellä eikä ole kovin läpinäkyvää aina. Kohtapuolin pitäisi olla suurin osa lainakannasta jo "nollakorko" ympäristössä myönnettyä lainaa.

En valitettavasti jaksanut katsoa, 1.4k views ja pitkä video ei houkuttanut.

"Alhainen korkotaso antaa pankeille myös helpomman mahdollisuuden pikkuhiljaa leipoa marginaalia leveämmäksi lainansa huonosti kilpailuttavalle kansanosalle." -> toinen puoli tässä miekassa on että alhainen korkotaso tekee sen että "lainattavassa rahassa" on ylitarjonta joka tuottaa kilpailua marginaaleissa. Ainakin tähän asti suomessa on tainnut marginaalit pienentyä tässä viime vuosien alhaisessa korko-ympäristössä.

3.6.2020 - 09:32

Credit_Default

+84
Liittynyt:
10.4.2020
Viestejä:
62
ArvoPaavo kirjoitti:

Meinaatko että pankit maksaisivat yli 0.7% korkoa pääomastaan kun keskuspankista saisi 0-korolla, käyttötileillä oleville varoille ei tarvi juurikaan korkoa maksaa, talletustileissäkin taitaa olla selvästi alemmat korot nykyään jne jne. Vai miksi mielestäsi korkokate esimerkkini on väärin ja suosittelet minulle asioita?

En ole kovin hyvä käyttämään näitä keskustelufoorumeita. Tarkoitukseni ei ollut kyseenalaistaa esimerkkiäsi, lähinnä halusin oikoa yksinkertaistuksia.

Tartuin siis Euriborin määritelmään ja siihen oletukseen, että pankit rahoittaisivat lainakantansa keskuspankkirahalla.

Suosittelemalla tarkoitin, että tutustuisit Helsingissä operoiviin asuntoluotottajiin ja tutkisit näiden taseista keskuspankkirahoituksen suhdetta muuhun velkaan.

 

Poimin nopeasti Nordean, Dansken ja Op:n taseista muutamia lukuja vertailuksi:

(tehdään tässä vaiheessa pieni yksinkertaistus, ja oletetaan että pankkien ilmoittama "velat luottolaitoksille" sisältää ainoastaan velkaa keskuspankille, vaikka näin ei tietysti ole).

Danske:

Suhdeluku 7%

Nordea:

Suhdeluku 11%

OP:

Suhdeluku 12%

 

Näillä karkeilla oletuksilla päästiin 7%-12% osuuksiin siitä, kuinka suuri osa velasta on keskuspankilta.

Toisinsanoen, luottokanta on rahoitettu etupäässä talletuksilla ja velkakirjoilla.

 

Jätän tämän keskustelun sinun kanssasi tähän viestiin, tuntuu että provosoidut minusta.

 

3.6.2020 - 10:47

ArvoPaavo

+10
Liittynyt:
19.5.2016
Viestejä:
21
Credit_Default kirjoitti:

 

ArvoPaavo kirjoitti:

Meinaatko että pankit maksaisivat yli 0.7% korkoa pääomastaan kun keskuspankista saisi 0-korolla, käyttötileillä oleville varoille ei tarvi juurikaan korkoa maksaa, talletustileissäkin taitaa olla selvästi alemmat korot nykyään jne jne. Vai miksi mielestäsi korkokate esimerkkini on väärin ja suosittelet minulle asioita?

 

En ole kovin hyvä käyttämään näitä keskustelufoorumeita. Tarkoitukseni ei ollut kyseenalaistaa esimerkkiäsi, lähinnä halusin oikoa yksinkertaistuksia.

Tartuin siis Euriborin määritelmään ja siihen oletukseen, että pankit rahoittaisivat lainakantansa keskuspankkirahalla.

Suosittelemalla tarkoitin, että tutustuisit Helsingissä operoiviin asuntoluotottajiin ja tutkisit näiden taseista keskuspankkirahoituksen suhdetta muuhun velkaan.

 

Poimin nopeasti Nordean, Dansken ja Op:n taseista muutamia lukuja vertailuksi:

(tehdään tässä vaiheessa pieni yksinkertaistus, ja oletetaan että pankkien ilmoittama "velat luottolaitoksille" sisältää ainoastaan velkaa keskuspankille, vaikka näin ei tietysti ole).

Danske:

Suhdeluku 7%

Nordea:

Suhdeluku 11%

OP:

Suhdeluku 12%

 

Näillä karkeilla oletuksilla päästiin 7%-12% osuuksiin siitä, kuinka suuri osa velasta on keskuspankilta.

Toisinsanoen, luottokanta on rahoitettu etupäässä talletuksilla ja velkakirjoilla.

 

Jätän tämän keskustelun sinun kanssasi tähän viestiin, tuntuu että provosoidut minusta.

 

No harm done! Voi tulla tosiaan keskustelupalstoilla terävästi vastapalloon kommentit, jos sanoo että jonkun muun kirjoitus on väärin, mutta ei kerro mikä on oikein tai miksi se on väärin. (esim. case koti-koronalääkärit)

Pointtini ei siis ollut että 100% lainakannasta on rahoitettu keskuspankki-rahalla, vaan että se on kustannus vapaata pääomaa, tämä ei välttämättä ole selvää viestini perusteella. 

Anyways tuo 7-12% on kyllä alhaisempi mitä itse "ajattelee" vaikka nordeaa ja opta tulee aika tarkkaan seurattua, kaikki rapskat luettua jne. Että hyvä nosto :)

Alkuperäinen esimerkkini voi toisaalta olla broken jos pankin vieras pääoma koostuisi tarpeeksi isolla määrällä velkakirjoista, jotka olisi laskettu liikkeelle "korkeamman korkojen aikaan", tai muuten vain nykytilanteessa yli 0.7% korolla.