Oletteko nähneet alkuvuoden kirkuvat otsikot suomalaisten peliongelmien radikaalista pahenemisesta? Joo, en ole miekään. Aihe ei ole enää seksikäs, mutta totta se on:
Ongelmapelaajien osuus väestöstämme on ollut kansainvälistä huippua jo pitkään, mutta kolmen prosentin suuruusluokasta ei olla päästy tätä ennen ylöspäin, vaikka rahapelimonopolimme on tämän puolesta sisukkaasti ponnistellut. Lisäksi hardcore-peliongelmaisten osuus väestöstä on lisääntynyt 2019->2023 eli neljässä vuodessa 0,7% -> 1,3% ja tämä on se pehmustetun huoneen tarpeessa oleva pelurijoukko.
Luvut vaikuttavat pieniltä, mutta löydettiin siis 86 prosentin kasvu tyypeissä, jotka ovat hyvin potentiaalisia varastamaan äitinsä vihkisormuksen päästäkseen painamaan vielä pari kierrosta nettislottia lisää.
Tavanomaiset epäillyt eli peliongelmatutkijat pitivät tutkimuksesta poikkeuksellisesti päätä alhaalla. Takavuosina kun ongelmapelaamisessa havaittiin edes kasikymppisen värähdys ylöspäin, huusi peliongelmaväki apuun poliisia ja eduskuntaa. Tosin kumpikaan ei ennen viime vaalikautta koskaan saapunut, vaan eduskunta käski vuodesta toiseen rahapelimonopolia laittamaan kättä entistä syvemmälle ongelmapelaajien taskuun.
Olin ”Suomalaisten rahapelaaminen 2023” -tutkimuksen tuloksista salaa aavistuksen tyytyväinen. Koska näin arvelin kehityksen menevänkin, kun entisen sisäministerin Ohisalon arpajaislaki pelikattoineen tuli voimaan. Ihan näin radikaalia muutosta en sentään nähnyt tulevaksi.
Jos joku tässä kohtaa muuten ajatteli, että ilahduin peliongelmaisten lisääntymisestä rahaa niiden kustannuksella pokerissa tienatakseni, syököön esimerkiksi päänsä. Sillä päällä ei ole nimittäin loogiseen päättelyyn kovin paljon käyttöä.
Tappiokatot eivät ongelmapelaajia auta
Ajatus siitä, että tappiorajoituksilla pelastetaan peliongelmaiset, on lähes yhtä hyvä kuin valloittaa Karjala takaisin niin kauan kuin Putler on jumissa Ukrainassa. Mutta tämän maailman nerolat eivät tunne raskaan sarjan peliongelmaisten sielunmaisemaa. Yritän selittää siviileillekin ymmärrettävästi asettamalla kysymyksen, jota toivon lukijoiden pohtivan ensin itse:
Kun ongelmapelaaja saavuttaa tappioissaan Veikkauksen tappiorajan, lopettaako hän pelaamisen siihen?
Jos pohdiskelit, että lopettaa tietenkin, suosittelen pysyttelemään kokonaan erossa rahapeleistä yleensä ja taitopeleistä erityisesti. Peliongelmainen jatkaa auringonvarmuudella pelaamista, mutta jossain muualla. Tämän tiesivät kaikki rahapeleihin vähääkään perehtyneet, mutta aika harvalla oli pimpsaa sanoa tätä ääneen silloin kun Veikkausta kivittivät kaikki.
Se ”jossain muualla” tarkoittaa nettipelejä suosivalle ulkomaisia pelintarjoajia, joilta saa nykyregulaatiolla vielä koukuttavampia pelejä kuin Viekkaukselta. Livepelaaja taas hakeutuu 24/7 tarvittaessa auki oleviin hooleihin. Ja kun ilta pimenee, niin pelit kovenee ja rahapeliongelma syvenee.
Tämä rahapelimaailman lainalaisuus ei ilmeisesti ollut Hutisalolla tiedossa, kun Veikkaukselta vastuullisuustoimia vaati. Eniten myötähäpeää herättävä toimi oli peliautomaattien määrän leikkaaminen, jonka vaikutuksen peliongelmaan nollaksi pitäisi lyhyelläkin matematiikalla ymmärtää. Se on peliongelmien kehitykselle se ja sama, onko S-Marketissa kahdeksan vai neljä pelikonetta. Eri asia olisi, jos kaikki pelikoneet työnnettäisiin lasten nähtäviltä pelisaleihin. Tätä tosin on tuskin tälläkään arpajaislakikierroksella tulossa.
Tuoreehko neljän vuoden välein THL:n tekemä tutkimus todisti, että peliongelmaväen kovasti ajamat vastuullisuustoimet pahensivat peliongelmaa.
Siksi te ette olleet kuulleet asiasta aiemmin.
Lisenssijärjestelmä tulee
Juuri nyt elämme rahapelimaailmassa jänniä aikoja. Uusi arpajaislakiesitys tulee virkamieskunnan ja peliongelmaväen neliraajajarrutuksesta huolimatta lausuntokierrokselle näinä päivinä. Pravdalle oli joku vuotanut, että tällä viikolla pitäisi tulla pulla uunista ulos, mutta en löytänyt sisäministeriön sivuilta tästä vielä viitteitä.
Melko paljon on hihityttänyt tutkijoiden vaatimus ”lisää tutkimusta” lisenssijärjestelmän suhteen. Miten sen vaikutuksia muuten tutkitaan laittamatta sitä voimaan? Tanskalla ja Ruotsilla on ollut lisenssijärjestelmä jo pitkän aikaa ja kanavointiaste (=paljon pelataan virallisia pelejä) on paljon parempi kuin Suomessa. Norja yrittää rimpuilla kieltolakilinjalla ja kanavointiaste on paljon heikompi kuin juuteilla ja hiuspussipäillä. Mitä vielä pitää tutkia?
Lisenssijärjestelmän regulaation suunnittelu on tärkeä asia, ja olen tyytyväinen, ettei sen hierominen ole miun vastuulla mitenkään. Mutta joka päivä kun odotellaan, menettää Veikkaus online-markkinaosuuttaan ja peliongelma pahenee ajan funktiona. Joten mitä nopeammin, sitä nopeammin.
Tekisi mieli aina muuten läpsiä kertojaa poskille, kun kuulen miten ulkomaiset pelintarjoajat vastaavat entisestään kasvavasta prosenttiosuudesta peliongelmia. Ensin on suomalaiset kasvatettu siihen, että he rahapeleissä voittavat aina, sitten estetty Veikkausta tarjoamasta kilpailukykyisiä pelejä ja nyt jarrutetaan regulaation ulottamista pääosaan ulkomaisista pelintarjoajista.
Suomen kasvaneesta peliongelmasta vastaavat ihan kotimaiset päättäjät. Tällä kertaa asialla olivat hyvää tarkoittavat hönöt, eikä tavanomaiset epäillyt. Eli suomalaisia tarkoituksellisesti lottohulluuteen ja mummorullakuumeeseen tartuttaneet Veikkauksen edunsaajat.
P.S.
Poimintoja THL:n tutkimuksesta:
”Kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla pelasi neljä prosenttia vastaajista. Vuosi 2023 poikkeaa aiemmista mittauskerroista, jolloin vastaava osuus on ollut noin kolmen prosentin tasolla.”
Tämä on pyöreästi 33% lisää riskitasolla pelaamista. Tähän ei ilman lainsäädäntömuutoksia olisi päästy mitenkään. Onneksi kuitenkaan Casino Helsingin pokeriturnauslippuja ei saa ostaa netistä. Missähän ongelmissa sitä oltaisiin, jos se olisi mahdollista?
”Vuonna 2019 vähintään alhaisen riskin tasolla pelaavien osuus väestöstä oli Suomessa noin 10 prosenttia ja peliongelmista kärsivien osuus 0,7 prosenttia. Vuonna 2023 vastaavat luvut olivat 13 prosenttia ja 1,3 prosenttia.”
Tuo 1,3% väestöstä kuulostaa kovin vähältä. Auta Jeesus välittämään viestiä, että tämä on kymmeniätuhansia ihmisiä ja vielä moninkertaisesti heidän läheisiään.
”Rahapelaaminen kerran viikossa ja 1–3 kertaa kuukaudessa väheni vuodesta 2019 vuoteen 2023, kun taas pelaaminen päivittäin tai lähes päivittäin ja harvemmin kuin kuukausittain pysyi jokseenkin samana.”
”Kaikkien Veikkauksen pelityyppien pelaaminen väheni verrattuna niin vuoteen 2019 kuin vuoteen 2007.”
Jep, nämä sankarit tosiaan onnistuivat vähentämään haitatonta pelaamista. Hip hip hurraa!
”Vuonna 2023 lähes joka kolmas (30 %) vastaaja pelasi vain internetissä, kun taas noin joka kuudes (14 %) vastaaja pelasi sekä internetissä että kivijalassa. Vain kivijalassa pelasi noin joka neljäs (24 %) vastaaja.”
Aika paljon painetaan vielä kivijalassa. Olisin luullut pelkkien nettipelaajien osuuden kasvaneen enemmän. Veikkaushan sulki kaikki livepokeripaikkansa Mikonkatua lukuun ottamatta, ja tuskin ihan kaikki uskaltavat hooleissa käydä. Ehkä tämä kunnolla näkyy vasta seuraavassa tutkimuksessa?
”Järjestelmän ulkopuolisten pelien pelaaminen on selvästi yleisempää Suomessa ja Norjassa kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Jos järjestelmän sisällä ei ole tarjolla kuluttajia kiinnostavia pelejä, lisää se väistämättä kuluttajien kiinnostusta pelata järjestelmän ulkopuolisia pelejä. Norjan kanavointiaste vaikuttaa edelleen olevan merkittävästi lisenssijärjestelmään siirtyneitä Pohjoismaita alemmalla tasolla.”
Tämä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuksista, joka on ottanut rahapeliasiatkin sydämenasiakseen. Tutkimuksen tulokset tuskin yllättivät ketään rahapeliasioihin perehtynyttä.
”Olisi parempi, jos rahapelaaminen olisi kokonaan kielletty
2015 10%
2023 17,2%”
Johtuukohan kieltolakien kannatuksen nousu samasta harhaisesta ajatuksesta, jonka mukaan moottoritiellä istumalla voi pysäyttää ilmastonmuutoksen?
”Onko yksinoikeusjärjestelmä hyvä tapa rajoittaa rahapelaamisen haittoja: 73,6% on samaa mieltä.”
Ja näillä 73,6 prosentilla on myös äänioikeus. Ei ihme, että vaaleissa valitaan välillä aika erikoista porukkaa.
”Onko rahapelien ongelmapelaaminen vakava ongelma Suomessa: 2019 67,6% 2023 53,3%.”
Jep, kun asiaa ei iltapuluissa puida, ei se enää ole suuren yleisön silmissä ongelma.
”Mielipiteet yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten rahapeliyhtiöiden mainonnasta Suomessa 2023:
Liian runsasta
2019 24,8%
2023 29,9%”
Hilpeä tulos siinä mielessä, että isot rahapeliyhtiöt ovat käytännössä lisenssinhimossaan ja vähäisessä Suomen ymmärryksessään nollanneet markkinointinsa Suomeen 2023 vs 2019. Eli siis markkinointi on vähentynyt radikaalisti, mutta se häiritsee entistä suurempaa joukkoa. Olettaisin kasvun tulleen samasta porukasta, joka vaatii kieltolakia. Ja koska vanhukset harvoin muuttavat mielipiteitään vaikka taivas putoaisi niskaan, veikkaan tämän olevan tutkimuksen piiriin tullutta nuorisoa.
”Mielipiteet rahapeliautomaattien sijoittamisesta erillisiin pelisaleihin, osuudet 15–74-vuotiaista vastaajista:
Kannattaa 56,9%
Vastustaa 19,5%.”
Vuonna 2015 tämä oli vielä aika tasan. Hyvää ja yllättävän kestävää mielipidevaikuttamista siis teki Pelikoneet KauPOISTA -väki. Vaikka eivät kansalaisaloitteensa läpi menneetkään.
P.P.S.
Entisiltä Veikkauksen edunsaajilta on lehtitietojen mukaan lähtemässä rahoituksesta kolmannes pois. Kyynel.
Suomalaisten rahapelaaminen 2023
HS 25.6.2024: Hallitus sivuutti virkakunnan huolet: Veikkauksen monopoli puretaan
KKV 3/2024: Pohjoismaiset rahapelijärjestelmät ja niiden vaikutukset
HS 25.6.2024: Neljä syytä, miksi Veikkauksen monopolin purkaminen järisyttää
Tanja Grönroos THL-blogi 9.9.2022: Rahapeliriippuvuutta sairastaneiden yleisin kuolemansyy oli itsemurha
ST 4.9.2022 : Mistä Veikkaus keksi haluavansa lisenssijärjestelmän?
ST 29.1.2020: Veikkaus vaikenee viisaasti
Casino Helsingin Sports Bar on hyvä paikka katsella EM-nurmellakieriskelyä ja toivoa Italian häviötä.
Juomat ovat niin hintavia, että aina mahtuu hyvin.
