Dan ”Uniikki” Tolppanen on paljasjalkainen stadilainen, jolla oli Malminkartanossa vauhdikas nuoruus. Miekin olen asunut Malminkartanossa lyhyen stintin vuonna 1990, ja en muuten omien kokemuksieni perusteella kuvaisi paikkaa adjektiivilla ” vauhdikas”. Lisäksi Uniikki on käynyt Etu-Töölön lukion ja vieläpä Haaga-Heliasta valmistunut liiketalouden tradenomi.
Tämä ja paljon muuta selvää viime yönä kuuntelemastani Kärkipari-podcastin toisen kauden päätösjaksosta. Tosin olin ottanut pohjiksi Miikka Anttosen ja Danin tuoreen ”Uniikki elämä” -teoksen, joten olin valmiiksi kartalla.
Dan on yksityisyrittäjähenkinen monen toimialan liikemies, joka ei ole julkaissut pokeribiisiä, koska ”jos siinä käyttäisi pokerislangia, kohderyhmä olisi hyvin marginaalinen”. Toisaalta tämä ryhmä fanittaisi sellaista kovasti, joten ehkä ”Pokeri On Siistii” kultalevyjä julkaisseelta räppäriltä vielä tulee. Ainakin kolumnisti tässä yrittää painostaa, toivottavasti muutkin.
Pokerin Uniikki löysi 2008 paikkeilla, kun tutustui Ilari Sahamieheen ja he tekivätkin mm. legendaarisen Pojat on Poikii -videon isolta osin Jens Kyllösen kämpässä. Jens oli ystävällisesti jättänyt dollareita pöydälle, joita sitten käytettiin Uniikin lapsuudenystävän Elastisen ohella reksiviittana.
Uniikki seuraili tämän jälkeen Jensin ja Ilarin tosi isoja pelejä, joissa välillä kyseltiin ”Voit sä siirtää satatonnii?” Kympin sittari oli ensimmäinen, jonka Dan itse pelasi, ja voitti sen ymmärtämättä omien sanojensa mukaan pokerista vielä juuri mitään. Limppasikin jonkun K4o:n.
Pokeri alkoi sitten kiinnostaa enemmän 2013-2014, erityisesti livepokeri. ”Mä oon vähän huono netissä, koska tykkään shotittaa ja pelata vähän liian isoo. Mä tykkään pokerin psykologisesta puolesta ja se korostuu erityisesti livessä.”
Rehellinen itseanalyysi on lähes tulkoon välttämätön askel otettavaksi, jos voittavan pokeriuran kapealla polulla aikoo astella. ”Teksuturnaukset on oma vahvuus.”
Kuitenkin ensimmäisen kerran pelatessaan sököä, Uniikki kertoi tulleensa Suomi-sökössä viidenneksi. Ilmeisesti sökömiehiltä oli jäänyt jotain oppia hihaan ja tarkistuslaskennassa löysin sijaksi 6/64. Hyvä suoritus joka tapauksessa. Tosin olen aina sanonut, että jos osaa pokeria, on hyvät eväät pärjätä sökössä, jos nyt viitsii säännöt opetella.
”Käteistä en ole niin opiskellut, mutta onnistunut siinäkin tekemään tulosta. Omahassa on helppo pärjätä ulkomailla, kun Suomessa tunnen itseni semipaistiksi.”
Suomessa on kieltämättä omahassa kova taso, mutta toisaalta omaha on yksinkertaisten ihmisten yksinkertainen peli. Lisäksi Uniikilla on parikin kaveria, jotka ovat jonkun omahakäden joskus pelanneet ja joilta voisi kysyä vinkkejä. Dan kertoikin aikovansa opiskella omahaa lisää.
Kings Of Tallinnissa Tolppanen viime helmikuussa pelasi kolme turnausta ja saavutti näistä kolme finaalipöytää parin sadan hengen fieldeillä. Tämä ei muuten onnistu oikein mitenkään pelkillä hyvillä tuureilla. Tosin mie tiesin Danin olevan hyvä pokerinpelaaja, koska olen pelannut riittävästi samassa pöydässä. Mutta suurella yleisöllä voi olla ennakkoluuloja sekä räppärien pokeritaitoja että miun vakuuttelujani kohtaan, joten ehkä on tarpeen hehkuttaa näitä tämän vuoden saavutuksia.
Ulkomailla Dan on pelannut pokeria sellaisissakin paikoissa, joissa olen käynyt, kuten Lontoossa, Jenkeissä Commercessa, Karibian risteilyllä, Espanjassa, EPT Barcelonassa (joka sekin on ainakin toistaiseksi Espanjassa), Italiassa ja Prahassa. Kun taas Uniikin vyöllä olevat Filippiinit, Sri Lanka ja Kanada ovat miulla vielä sekä pokerillisesti että muutenkin näkemättä.
Vancouverissa oli pitkä jätkä vastapäätä kysynyt Danilta, oletko samalla videolla Ilarin kanssa. Kyseessä oli latvialainen ammattikoripalloilija. Näillä oli ollut Pojat On Poikii Latviassa pukukoppibiisinä. Eivät olleet sanoja ymmärtäneet, mutta meno oli kuulemma hyvä. Kuten Uniikki haastattelussa kertoi, ”Pokerissa on hauskaa, koska tapaa niin erilaisia persoonia”.
”Pokeri on itsekäs ammatti, mutta livenä voi tehdä sen, että voi tuottaa jengille hyvää fiilistä. Sen takia tykkään järjestää näitä Hip Hop -turnauksiakin. (2021 olisi järjestyessään seitsemäs vuosi) Mä en haluis, et pokerista tulisi vakavaa. En halua olla neutraali kone. Jos käsi pitää tai voitan turnauksen, niin kyl mä juhlin.”
”En haluaisi ikinä olla pokeriammattilainen, vaikka sitä on kiva opiskella ja siinä on kiva kehittyä ja vähän oon voittanut rahaakin.” Tänä kesänä piti olla Las Vegasissa Jens Kyllösen polttarit.
”Unelmien reissu neljä päivää polttareita ja sitten kaksi viikkoa pokeria. Olin säästänyt rahaa ja myynyt 50 pinnaa Mainista ja tehnyt jo turnausohjelman ja sitten kuten tiedämme, maailma kaatui taas. Mutta menen kyllä sinne vielä, ja pinnatkin kuulemma pitää.”
Vahvuuksistaan Dan kertoi: ”Luulen olevani hyvä lukemaan ihmisiä ja mua voi olla vaikea lukea. Tykkään pokeriturnauksissa katsoa käsiä, vaikka en ole mukana. Tosi monet ovat vain siellä kännykällään. On idioottihyvä neuvo, mitä tosi harvat toteuttaa: Seuraa peliä.”
Tämän neuvon allekirjoitan niin vahvasti, että nostin sen otsikoksi. Tosin jos mie oon mukana peleissä, älkää turhaan keskittykö. En miekään aina jaksa.
Heikkouksia oli vähän vaikeampia löytää, mutta liian vähäisessä aggressiivisuudessa ja ohuiden valueiden hakemisessa löytyi kuulemma vielä kehitettävää. Kelläpä ei.
Kasper Mellasessa Uniikki muuten näki pokerinpelaajista eniten potentiaalia räppäriksi. Mie ainakin ostaisin lipun keikalle.
”Pokerinaama-palkinto oli todella iso yllätys. Jensin kanssa mentiin taksilla ja sitten Jens itse täysin puskista jakoi sen palkinnon. Oli eka vuosi, kun yleensä pääsin gaalaan, vaikka oli kutsuttukin, olin aina ollut keikalla. Gaala on hieno tapahtuma, kun nekin on viihteellä, jotka yleensä vaan jurottaa nurkassa”
Seuraavaksi pokerilliseksi tavoitteekseen Dan kertoi nousun TOP 300:n Suomen rahalistalla. Sanoisin tämän tulevan käytännön varmasti, jos vaan pelit saadaan taas käyntiin ja edelleen maistuvat.
Enonsa Ben Zyskowiczin jalanjälkiä pitkin politiikkaan lähtemisestä ei Danilla ole ainakaan vielä suunnitelmia. Tosin Ben kertoi ihan hiljan Hesarissa suunnittelevansa terveysongelmiensa takia seuraavien eduskuntavaalien väliin jättämistä, joten mistä näitä tietää. Mutta Dan arveli vaikutusmahdollisuuksiensa olevan kuitenkin parempia musiikin kautta.
”Uniikki Elämä” on muuten hyvä kirja, vaikka siinä ei ole yhtään pokeria. Miikka kirjoittaa sujuvasti ja Dan on kertonut uransa lisäksi 162-senttiseksi jäämisensä tuomasta teinistressistään, paniikkihäiriöistään ja masennuksistaan sekä ilmeisen rehellisesti että mielenkiintoisesti.
Muillakin pokerinpelaajillakin voi ymmärrettävistä syistä olla mielenterveysmurheita. Uniikki suositteli näille kirjojen lukemista ja hän onkin itse lukenut paljon psykologiaopuksia. En ole niihin juuri kuin pokerin psykologiaa käsitteleviin perehtynyt, joten pidänkin Anttonen/Tolppasta todennäköisesti parempana vaihtoehtona mielenterveyden ongelmista kärsiville.
Huomattavaa on, että Dan suosittelee samaa lääkettä sekä pokeriin että mielenterveyden murheisiin. Se on opiskelu, ja sitä hän itse on selkeän ansiokkaasti tehnytkin.
Antti Tiainen heitti haastattelun loppuun vielä Uniikille räppihaasteen, jonka takia pelkästään kannattaa tämä Kärkipari kuunnella.
P.S. Vanhat ukot muuten tykkää, kun niitä kertoo arvostavansa.
P.P.S. Uniikilla on uusi firma, joka tarjoaa laskutuspalvelua kevytyrittäjille. Ei soveltune siis meille yli satakiloisille.
