Koska Venäjän armeija on kiinnitettynä polttelemaan Ukrainan peltoja, meidän tuskin tarvitsee vielä tällä osarikaudella murehtia Vaalimaan, Rajajoosepin tai niiden välissä olevienkaan raja-asemien valppautta. Norjan ja Ruotsin rajoilla voinee edelleen jatkaa jo vuosikymmeniä jatkunutta pilkkimistä. Sen sijaan pikkuhiljaa päälle vyöryviin osavuosikatsauksiin olisi tavallistakin parempia syitä perehtyä. Yritykset ovat nimittäin juuri toipumassa koronalockdownien taloudellisista vaikutuksista, mutta sopeutumassa Putlerin Ukrainan kolmipäiväiseksi kaavaillun erityisoperaation vaikutuksiin.
Heinäkuussa jotkut nuoretkin sijoittajat kuulemma nykyisin lomailevat. O tempora o mores. Tänä vuonna epäilen aktiivisijoittajien lomapäivien voivan olla odotusarvomielessä paljon tavallistakin kalliimpia. Toki osalle salkkujensa ruuvaajista olisi kannattavaa siirtyä ikuisellekin lomalle indeksisijoittajien paratiisisaarelle. Mutta sanomani tällä(kin) kertaa kohdistuu niille, jotka jaksavat tehdä sijoitustensa parissa töitä, uskaltavat tehdä niiden suhteen myös päätöksiä ja vielä kuvittelevat tästä kaikesta olevan jotain hyötyä.
Kaappaako Saksa Uniperin?
Nopeasta reagoimisesta maailmantapahtumiin voi ottaa mallia onnistumisistani Fortumin parissa.
Otin 22.2. läppäerän Fortumia @22,35, koska en uskonut itänaapurin pienen suuren miehen hyökkäävän Ukrainaan. Vova lähetti armeijansa pesukoneita varastelemaan vasta kaksi päivää myöhemmin, eli 24.2.
Kurssi dyykkasi, joten nelinkertaistin positioni maaliskuussa 16-15 euron hintoihin. Laskeskelin (kuten monet muutkin), että Fortum ilman ruplaakaan Venäjältä on reilusti arvokkaampi kuin 16 euroa per osake.
Sitten jäin vähän treidailemaan ja jopa semituottavasti. En ollut mitenkään innostunut tankkaamaan isosti, koska tiesin Uniperin termiiniriskeistä. Eli Uniperin on toimitettava sovittuun hintaa kaasua, tulee sitä sitten ryssien putkista taikka ei. Olin itse enemmän kannalla, että kaasuputkien katkaisu olisi force majeure -tilanne, mutta en perehtynyt asiaan kunnolla. Olisi saattanut vaatia saksan osaamista ja olen siinä ”wo ist mein Panzerwagen” -tasolla.
Fortum vahvisti Uniperin tulosohjeistuksen huhtikuun lopulla, mutta en ollut vielä lopullisen vakuuttunut. Jos olet kymmenen miljardin kusessa, et välttämättä halua tunnustaa sitä.
Sitten luin Inderesin 21.6. raportin, jossa luki ”Saksassa voimaan tullut energiaturvallisuuslaki käytännössä rajaa energiayhtiöiden (kuten Uniper) velvollisuutta jatkaa toimituksia sovittuun hintaan kaasujärjestelmän häiriötilanteessa.”
No jos kerran näin on, niin lähdinkin sitten ostamaan vähän kerralla enemmän. Fortum olisi ollut tosi halpaa, jos Uniperin tulosennuste olisi pitänyt. Tai kioski edes pysynyt omillaan.
Viikko sitten Uniper viikonlopun ratoksi peruutti tulosohjeistuksensa ja epäilen ottaneeni tästä hyvästä pari alkuperäissuunnitelman ylittävää jallua Järvenpään Bluesissa. Olen nimittäin yrittänyt elää elämäni reagoimalla osareihin enkä analyyseihin. Tällä kertaa jostain syystä uskoin anaalin tehneen tutkimuksia eikä pelkästään harrastaneen pyysingmäistä mutuilua.
Note to self:
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun ystävä häll' on myötä,
kun latu on aukaistu edessään –
mut parempi hiihdellä yksinään,
tiens' itse aukaista itselleen
ja yksin uhmata yötä.
Olen kuitenkin paljon mieluummin vain omia rahojaan sössinyt yksityissijoittaja, kuin esimerkiksi tämän- tai minkään muunkaan hetkinen omistusohjausministeri. Siinä on yleensä lähinnä kusitolpan virka. Puoluetovereille, äänestäjille ja toimittajille joutuu jatkuvasti selittämään, että hallituksen yli käveleminen ei ole hyvää hallintotapaa. Ja sitten aina välillä tekee mieli kävellä valtionyhtiöiden hallitusten yli.
Toki tosi näppärä poika, kuten Piilokorko-Pekkarinen, voi omistajaohjausministerinä ohjailla valtion varoja vävypoikansa bisneksiin.
Olisin toivonut mieluummin Sirpa Paateron (SDP) kuin Tytti Tuppuraisen (SDP) olevan käyttämässä Fortumin omistajan ääntä. Tulisi nimittäin vielä myötähäpeällisempiä kommentteja kuin ”Suomen valtio ei ole tässä operatiivisessa asiassa neuvottelupuoli” ja pari päivää myöhemmin ”Suomi haluaa huolehtia siitä, että suomalaisille veronmaksajille ei koidu ”aiheettomia” kustannuksia Fortumin ja Uniperin ongelmista”. ”Mikä laskee vaalien alla nykydemarien kannatusta, on Suomelle hyväksi”, on takana oleva filosofia. Lisäksi pidän Tuppuraista järkidemarina ja Paateroa Veikkauksen edunsaajien prototyyppinä.
Nyt kuitenkin tarvitsisi Suomen valtion tehdä Saksan kanssa jotain pekkarismaisia lehmänkauppoja, vaikka nahkahousujen ostamisesta, jotta Saksa päästäisi Uniperin kaasutermiinikiikustaan.
Johon se tosin on itse hirttäytynyt. En siis sano, että yleisen etiikan kannalta Uniper pitäisi vapauttaa sitoumuksistaan, jotka se on itse vapaaehtoisesti allekirjoittanut. Siinä nimittäin termiinikaupan toinen osapuoli ottaisi osumaa. Toisin kuin Elon Musk, olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että tehdyistä sopimuksista on pidettävä kiinni.
Rosa Kaukoa mukaellen: Kun selvänä pitää, minkä kännissä lupaa, oppii pitämään turpaansa edes välillä kiinni.
Mutta Suomen edun mukaista olisi, että Saksassa siirryttäisiin energiaturvallisuuslain mukaiselle ”kolmannelle portaalle”, jossa vanhoista termiinisynneistä annetaan anteeksi ainakin osa.
En lähde arvailemaan millä todennäköisyydellä käy niin, että Saksan valtio ottaa Uniperin haltuunsa halvalla, antaa sen jälkeen kaasun hinnan nousta ja sitten myy Uniperin eteenpäin kalliilla. Mutta nolla se ei ole.
Osarien kanssa paljon puuhasteltavaa
Luulen jättäväni Fortumin seuraavan osarin väliin liian tuskallisena luettavana - ja liian vaikeasti tulkittavana. Mutta muita aion plärätä ainakin puoliapinan raivolla. Tarvittaessa vaikka kesälomamatkalla seurueelta salaa.
Pitäisi nimittäin siivota koronamenestyjiltä (nettikaupat yms.) koronan tuomat pullistumat pois. Lifa Airin ipon väistäminen oli täysin no-brainer. Kioski esitteli koronanaikaisia maskinmyyntejä jatkuvina tuottoina, hieno homma. Missä määrin netti-ja muutkin yhtiöt ovat hyötyneet (tai ottaneet osumaa) lockdowneista, pitäisi luvuista osata kaivaa irti.
Tämä on itse asiassa varsin työlästä, eikä mikään eksakti tiede. Kädestä pitäen opettamisen jätän juuri pääsykoetulokset julkistaneille kauppakorkeakouluille. Joihin kaikkiin ruotsinkielisiin olisi päässyt heittämällä, kunhan jäi rannalle suomenkielisistä vain semireilusti. Ruotsin kielen osaamisesta onkin paljon hyötyä. Pääsee esimerkiksi lukemaan kauppatieteitä vähän heikompikin aines.
Lisäksi pitäisi osata arvata, miten stagflaatio-maailma yhtiöitä kohtelee. Toinen neljännes pitää liki kaikilla jo sisällään Putin-inflaatiota, ja kolmas luultavasti vielä enemmän. Suurimman merkityksen arvelen olevan yritysjohdon ohjeistuksilla. Missä määrin näihin voi luottaa, on sekin oma taiteenlajinsa. Viikko sitten perjantaina Fortumin CEO Markus Rauramo siirtyi niiden yritysjohtajien joukkoon, joiden sanomisiin suhtaudun epäluuloisesti.
Inflaation juoksu hyytyy
Samaan aikaan kun valtamedia hehkuttaa nousevaa inflaatiota ja korkoja, ovat Euroopan kymmenen vuoden korot laskeneet kuukaudessa yli 0,5 prosenttiyksiköllä. Vuodenvaihteesta taas ovat esimerkiksi teräksen, kuparin ja lautatavaran maailmanmarkkinahinnat roikahtaneet radikaalisti alaspäin.
Jos tuijottaa pelkkiä inflaatiolukuja, missaa varmasti ainakin kuukaudella parilla inflaation juoksun hyytymisen. Se nimittäin saattaa olla jo tapahtunut.
Joten ei kannata budjetoida toisen kvartaalin todennäköisiä kustannusnousuja välttämättä jatkuviksi samalla vauhdilla loppuvuodesta. Eikä tietenkään kuvitella jonkun myyvän tavaraa loppuvuodesta alkuvuoden hintoihin. Eli siis välttämättä ei kannata liikaa innostua yllättävän hyvistäkään luvuista.
Osarianalyysien tekeminen ei ole mitenkään liian helppoa. Mutta talouden kriisitilanteiden aikana se palkitsee parhaiten. Ainakin jos tulkitsee niitä paremmin kuin mie Fortumin kanssa tänä vuonna.
P.S. Viime viikolla aloin vähän konepajailla usean vuoden tauon jälkeen. Painoin liki kaikki konepajani maailmalle vuonna 2016, eli ennenaikaisesti kuten nuoret pojat. Miulla on kuitenkin teoria, että tuleva taantuma on jo pitkälti leivottu syklisten pörssikursseihin. Tosin pidätän oikeuden päivittää teoriaani minä päivänä hyvänsä.
Osavuosikatsauskalenteri Q2/2022
20.3.2022: Osinkosadetta stagflaatiossa
