Edellisessä blogimerkinnässäni kirjoitin, että raaka-ainesijoittajan tärkein taito on kyky lukea toimialan syklejä. Tavoitteena ei ole niinkään pohjien ja huippujen täydellinen ajoittaminen, vaan pikemminkin yrittää ennakoida, missä raaka-aineissa voisi olla noususykli alkamassa lähivuosina.
Tässä merkinnässä haluan tuoda esiin ajatuksia neljästä kiinnostavasta raaka-aineesta. Kyse ei ole sijoitussuosituksista, eikä positiivinen näkemykseni yksittäisestä raaka-aineesta välttämättä tarkoita sitä, että olen kirjoitushetkellä sijoittanut omia rahojani siihen. Kenties pohdintani kuitenkin tuo joillekin lukijoista uusia ideoita tai sytyttää innostuksen perehtyä raaka-aineisiin syvällisemmin.
Tämän hetken top 4 raaka-ainelistani on seuraava:
1. Uraani
Uraanin hinta on laskenut 10 vuoden pohjalukemiin. Fukushiman onnettomuuden jälkeen uraanin kysyntä ja markkinahinta laskivat muun muassa siksi, että Japani päätti sulkea ydinvoimalansa ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Japani on kuitenkin nyt käynnistämässä ainakin osaa reaktoreistaan, mikä on merkki siitä, että maa ei ole pysyvästi luopumassa ydinvoimasta. Maalla on noin 40 käyttökelpoista reaktoria odottamassa käyttöönottoa. Mikäli suurin osa näistä palaa takaisin toimintaan, olisi se merkittävä piristysruiske uraanin kysynnälle.
Uraanin spot-hinta (Spot U308) sekä uraanin hinta pitkäaikaisissa sopimuksissa (LT U308). Lähde: Uranium Participation Corporation perustuen UxC Consulting Groupin keräämään aineistoon.
Uraanin kysyntä on kasvamassa seuraavan 5-10 vuoden aikana. Tällä hetkellä maailmassa on 447 toiminnassa olevaa ydinreaktoria. Rakennustyö on kesken 61:n uuden reaktorin kohdalla, mikä on enemmän kuin käytöstä poistuvien reaktorien määrä seuraavan 5-10 vuoden jaksolla (mukaanlukien Saksan 9 jäljellä olevaa reaktoria). Rakenteilla olevien reaktoreiden lisäksi maailmassa on suunnitteilla 168 reaktoria.
Rakenteilla olevien ydinvoimaloiden runsaan määrän ansiosta uraanin kysynnän ennustettavuus seuraavalle 5-10 vuodelle on varsin hyvä. Ennustettavuutta parantaa myös se, että ydinvoimaloiden polttoaineenkulutus on tyypillisesti hyvin vakaata. käytössä olevat ydinvoimalat tuottavat sähköä tasaiseen tahtiin 70-95% käyttöasteella laitostyypistä ja iästä riippuen. Kaasu- ja hiilivoimaloihin verrattuna uraanin kysyntä heilahtelee paljon vähemmän suhdanteiden mukana. Polttoaineen hinta on vain pieni osa ydinvoimalan kokonaiskustannuksista, minkä ansiosta uraanin korkeampi hinta ei juurikaan vaikuta ydinvoiman kannattavuuteen. Uraanin kysynnän hintajousto erittäin alhainen, mikä on erinomainen asia uraanisijoittajalle. Kysynnän joustamattomuudesta johtuen uraanin hinta on tehnyt hurjia nousuja aikaisemminkin enkä yllättyisi, vaikka näin tulisi käymään myös jatkossa.
Uraanin tarjontaa on vaikea kasvattaa kysynnän kasvun tahdissa. Uraanikaivosbisnes on pitkään ollut huonosti kannattavaa toimintaa, minkä takia uusia investointeja ei ole tehty tarpeeksi. Mikäli kysynnän kasvuodotuksissa ei tapahdu radikaaleja muutoksia, tulee uraanin tarjonta olemaan tiukassa muutaman vuoden päästä, mikä tulee näkymään vääjäämättä myös hinnoissa.
Uraanin kysyntä ja tarjonta. Lähde: Uranium Participation Corporation perustuen UxC Consulting Groupin keräämään aineistoon.
Tärkein yksittäinen tekijä uraanin tarjonnan kannalta on Kazakstan. Maa tuottaa noin 40% maailman uraanista. Kazakstanin markkinaosuus on siis suurempi kuin mitä Opecin osuus on maailman öljyntuotannosta. Kazakstanin valtiollisella energiayhtiöllä, Kazatompromilla, on monopoliasema maan uraanin tuotannossa. Kazatomprom tekee, mitä valtio käskee. Kazakstanin talousvaikeuksien takia valtion prioriteettina on ollut osinkovirran vahvistaminen valtio-omisteisista yhtiöistä investointien sijaan. Kazatompromin investointien leikkaukset ovat tärkeä yksittäinen syy uraanin, miksi uraanin tarjonnan ei odoteta kasvavan tarpeeksi.
Olen mielelläni samassa veneessä raaka-ainegurujen, kuten Rick Rulen, Marin Katusan ja Amir Adnanin kanssa, jotka kaikki odottavat uraanin hinnan jossain vaiheessa nousevan selvästi. Uraanin nousumarkkinaa saatetaan tosin vielä joutua odottamaan (kenties jopa vuosia), mutta uraanin nousut tapahtuvat tyypillisesti lyhyessä ajassa ja todella aggressiivisesti, joten mielestäni on parempi olla mukana liian aikaisin kuin liian myöhään.
Mikäli uraaniin sijoittaminen kiinnostaa enemmän, niin toivottavasti tästä kirjoituksestani on jotain apua. Kirjoituksessa käyn lyhyesti läpi uraanin syklit 1950-luvulta tähän päivään ja mielestäni parhaat sijoitusmuodot uraanisijoittajalle.
2. Hopea
Hopean hinta on noussut kuluvan vuoden aikana noin 30%, mutta tämänhetkisellä hinnalla hopeaa voi edelleen ostaa vuoden 2008 hinnoin.
Hopean hintakehitys. Lähde: Nasdaq
Hopean hinta on varmasti yksi voimakkaimmin heiluvista raaka-aineiden hinnoista. Hopeasijoittajan on näin ollen syytä odottaa joko valtavia tuottoja tai tappioita riippuen täysin siitä, missä vaiheessa sykliä junaan sattuu hyppäämään.
Uskon, että suurin yksittäinen hopean hintaan vaikuttava tekijä lähivuosina tulee olemaan se, miten kullan hinta kehittyy. Mikäli kullan hinnan nousutrendi jatkuu, tulee hopealla olemaan hyvät mahdollisuudet nousta kullan hintaa enemmän, sillä hopean hinta on pitkään ollut aliarvostettu suhteessa kullan hintaan. Alla olevassa kuvaajassa esitetty korkea kulta/hopea-suhdeluku kuvastaa hopean aliarvostusta suhteessa kultaan.
Kulta/hopea suhdeluku. Lähde: Goldprice.org
3. Kulta
Kullan hintakehitys. Lähde: Nasdaq
En usko, että kulta on samanlaisessa alennusmyynnissä kuin se oli 2000-luvun alussa. Luulen kuitenkin, että kulta on parin vuoden päästä kalliimpaa kuin mitä se on nyt. Kullan vahvuus piilee mielestäni siinä, että se on substituutti yleisimmille turvasatamasijoituksille, kuten valtionlainoille ja käteiselle. Yleisemmät turvasatamasijoitukset ovat tällä hetkellä suuremmissa vaikeuksissa kuin kertaakaan aikaisemmin omana elinaikanani.
Länsimaiden valtionlainojen negatiiviset reaalikorot (ja yhä useammin myös negatiiviset nimelliskorot) pakottavat sijoittajia etsimään vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja. Kulta tuskin koskaan tule olemaan varainhoitajien suosikkikohde, mutta pienetkin allokaatiomuutokset valtionlainoista ja muista joukkovelkakirjalainoista kultaan merkitsevät suurta muutosta kullan kysyntään. Tämä siitä syystä, että kultamarkkina on kooltaan niin mitättömän pieni joukkovelkakirjalainamarkkinoihin verrattuna.
Käteisen säilyttäminen pankkitileillä ei länsimaissa enää tuota mitään. Lisäksi yhä useammassa maassa muhii pankkikriisin riski. Tästä syystä varakkaat henkilöt ja yhteisöt, joiden talletukset eivät ole talletussuojan piirissä joutuvat pohtimaan todenteolla pankkitalletusten mielekkyyttä. Kulta tarjoaa nykyisin monessa maassa houkuttelevan vaihtoehdon pankkitalletuksille, sillä kullan omistajan ei tarvitse kantaa vastapuoliriskiä talletusten tapaan.
4. Platina
Platinan hintakehitys. Lähde: Nasdaq
Platinan sijoitustarina on samankaltainen kuin hopean. Platina on aliarvostettu suhteessa muihin arvometalleihin, mikä tarjoaa hyvän tuottopotentiaalin, jos aliarvostus korjaantuu ja arvometallien nousumarkkina jatkuu. Platinan kysyntä on toisaalta riippuvainen autojen kysynnästä, sillä lähes puolet kokonaiskysynnästä tulee tältä sektorilta (platinaa tarvitaan autojen katalysaattoreissa). Tästä syystä platinan hinta on altis autoteollisuuden sykleille, mikä tekee siitä mielestäni korkeariskisemmän kuin hopea, jonka kysyntä ei ole niin voimakkaasti riippuvainen yksittäisestä toimialasta.
Kuten alla olevasta kuvaajasta käy ilmi, platinan hinta on hopean tapaan todella aliarvostettu suhteessa kullan hintaan. Platina on tyypillisesti ollut kultaa kalliimpaa (kulta/platina suhdeluku tyypillisesti alle 1:1), mutta parin viime vuoden aikana asetelma on muuttunut päinvastaiseksi, mikä uskoakseni kuvastaa platinan aliarvostusta.
Kulta/platina suhdeluku. Lähde: The bullion desk
Platinan tuotanto on maantieteellisesti hyvin keskittynyttä, mikä lisää tarjontapuolen riskejä. Yli 90% platinan tuotannosta on keskittynyt vain kolmeen maahan: Etelä-Afrikkaan, Venäjälle ja Zimbabween. Näistä Etelä-Afrikka on ylivoimainen ykkönen. Platinan hinta on pitkään ollut niin alhainen, että Etelä-Afrikassa toimivilla tuottajilla ei ole ollut varaa maksaa asianmukaista palkkaa hengenvaarallista työtä tekeville kaivostyöläisille. Tästä syystä Etelä-Afrikan kaivostuotanto on jatkuvan lakkouhan alla. Platinan hinta yleensä nousee tuntuvasti, kun Etelä-Afrikan kaivostyöläiset menevät lakkoon.
Muut raaka-aineet
Kolme neljästä raaka-aineesta top 4-listallani on arvometalleja (jos tarkkoja ollaan, niin kultaa ei pitäisi edes kutsua raaka-aineeksi). Teollisuusmetallit ja raakaöljy puuttuvat listalta kokonaan. Tämä valinta on omalla kohdallani tietoinen. Oma nyrkkisääntöni on, että myötäsyklisiä teollisuusmetalleja sekä energiaa tulisi ostaa talouden laskukauden aikana ja vastasyklisiä arvometalleja silloin kun yleinen usko talouden vahvuuteen on korkealla. Tästä syystä olen ostellut viimeisen parin vuoden aikana lähinnä arvometalleja ja jättänyt myötäsyklisten raaka-aineiden ostot paljon vähemmälle.
En ole optimistinen lähivuosien talouskasvun suhteen, mikä tarkoittaa sitä, että en ole vielä kiinnostunut myötäsyklisistä raaka-aineista. Nykyinen maailmantalouden noususuhdanne on iältään jo vanha, mikä tarkoittaa mielestäni kasvavaa riskiä kasvun hiipumiselle. Tiedän, että keskuspankit ja poliitikot ympäri maailmaa yrittävät keynesiläisyyden nimissä poistaa suhdanteita taloudesta, mikä vaikeuttaa suhdannevaihteluiden ennustamista. Jotkut maat, kuten Australia, ovat toki onnistuneet selviytymään todella pitkiä jaksoja ilman taantumaa, mutta lopulta taantuma kuitenkin iskee tavalla tai toisella jokaiseen maahan. viime aikainen kasvun hiipuminen Kiinassa ja USA:ssa antaa ainakin itselleni aihetta povata korjausliikettä maailmantalouden kasvulle lähivuosina.
Taantumariskin kasvusta johtuen teollisuusmetallien ja energian (uraania lukuunottamatta) parhaat ostopaikat ovat uskoakseni vasta edessä päin. Uskon, että tärkein yksittäinen indikaattori, joka ennustaa maailmantalouden ja sitä kautta myös raaka-aineiden kysynnän syklejä on USA:n teollisuustuottajien luottamusta kuvaava ISM-indeksi. Tämä video havainnollistaa hyvin, että korrelaatio USA:n ISM-indeksin kehityksellä, maailmantaloudella ja raaka-aineiden hinnoilla on selkeä. Luulen, että myötäsyklisten raaka-aineiden kohdalla parhaat ostopaikat tulevat, ISM-indeksi painuu kunnolla alle 50 pisteen.
Myös maataloustuotteet puuttuvat listaltani kokonaan. Päällimmäisenä syynä tähän on se, että en koe ymmärtäväni niiden hintakehitystä tarpeeksi hyvin, ei niinkään se, että olisin pessimistinen niiden suhteen. Maataloustuotteet poikkeavat 'kovista' raaka-aineista siinä mielessä, että valtavien tukiaisten takia maataloustuotteissa vallitsee krooninen ylikapasiteetti, minkä takia hinnoissa ei välttämättä esiinny samanlaista syklisyyttä kuin ’kovissa’ raaka-aineissa. Hintojen vaihtelut ovat enemmänkin seurausta sääolosuhteiden vaihteluista.
Timo Tikkala
