Sampo Arola jututti Elina Valtosta sosiaaliturvan kehittämisestä kohti universaalia perustuloa.
Sosiaaliturvan uudistamista miettivä parlamentaarinen komitea on ajautunut erimielisyyteen siitä voiko sosiaaliturvaa jatkossa viedä universaalin perustulon suuntaan. Komitean puheenjohtajisto on päätynyt linjaamaan, että työttömyysturva säilyisi jatkossakin vastikkeellisena eli syyperusteisena.
Universaalin perusturvan ideana on, että se jaetaan kaikille ilman erityistä syytä, kun taas syyperusteinen jaetaan esimerkiksi työttömyyden vuoksi vastikkeellisena, jolloin saajan täytyy hakea kokoaikaista työtä.
Yksi keskeinen asia universaalin perustulon puolesta on kannustinloukkujen poistuminen ja työnteon ja yrittäjyyden kannattavuuden parantaminen. Suomessa arvioidaan olevan 290 000 kotitaloutta, jotka ovat toimeentulotuen varassa (2020), mikä on byrokraattinen ja kannustinloukkuja luova tukimuoto.
Perustili on Elina Valtosen vastaus sosiaaliturvan uudistamiseen
Valtosen mielestä tulisi ottaa käyttöön sellainen sosiaaliturvan malli, jossa vältyttäisiin turhalta byrokratialta ja joka kannustaisi työntekoon ja säästämiseen.
”Perustili on jokaisen oma henkilökohtainen sosiaaliturvatili. Kun bruttopalkasta otetaan osa veroina ja maksuina sosiaaliturvan rahoittamiseen, se ohjautuu perustilin tapauksessa omalle tilille, eikä valtion kassaan. Näin ollen perustilillä olevat rahat ovat omia rahoja.
Moni kysyy tässä vaiheessa, että mitä tapahtuu, jos tili on tyhjä. Se ei ole ongelma. Tukea saa nostaa sen jälkeenkin, jolloin tili menee miinukselle. Kun tuloja taas on, saldo kasvaa.”
Valtosen mallissa jokainen saa 18 vuotta täytettyään 20 000€ alkupääoman tililleen. Tilin saldon ollessa alkupääoman suuruinen tai sitä pienempi, tililtä saisi nostaa 600€ kuukaudessa.
”Perustilin voi viedä myös pakkaselle. Elinkaaren lopulla perustilin saldon saa itselleen ja negatiivisen saldon saa anteeksi.”
Perustilin saldo karttuu työtä tekemällä, kun osa bruttopalkasta siirretään automaattisesti perustilille. Alkupääoman ylittävät varat voi nostaa milloin tahansa tililtä omaan käyttöön.
”Tuloverot maksetaan silloin, kun tililtä nostetaan varoja. Perustilin vapaat varat voi sijoittaa haluamallaan tavalla tai niillä voi ostaa toisen työtä. Perustililtä toiselle varojen siirtäminen on vaivatonta: järjestelmä suorittaa automaattisesti työnantajamaksut. Vastaanottaja maksaa veronsa, kun hän nostaa varoja omalta perustililtään.”
Osakesäästötilin uudistaminen
Nykyisellään osakesäästötilille saa hankittua ainoastaan osakkeita. Valtonen ehdottaa osakesäästötilin kehittämistä niin että tilin 50 000€ yläraja poistettaisiin ja mahdollistettaisiin laajemman kirjon arvopapereiden hankkiminen tilille. Toivottavasti tämä tarkoittaisi myös indeksituotteiden tuomista osakesäästötilin piiriin.
Miten Valtonen toisi uusia suomalaisia sijoittamisen piiriin? Hän näkee keinona verotuksen keventämisen, jotta yhä useammalla työssäkäyvällä jäisi varoja säästöön.
Velkaantuminen huolestuttaa
Kun kysyn Valtoselta, huolehdimmeko liikaa Suomen velkaantumisesta, Valtonen on tiukkana: ”Pitkittyessään löysä rahapolitiikka johtaa moraalikatoon ja tuottavuuden laskuun. Siitä on euroalueella jo runsaasti viitteitä. Emme voi heittäytyä keskuspankin käsivarsille, vaan suvereeni valtio huolehtii pitkäjänteisesti omasta velkakestävyydestään.”
Euroalue on pitkään junnannut paikallaan talouskasvun suhteen, eikä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ole tehty. Toisaalta nyt kenties pakon edessä tehtävät investoinnit vihreään teknologiaan saattavat tuoda uuden mahdollisuuden vanhalle mantereelle. Joka tapauksessa velkaantuminen tulisi saada päättymään ennemmin kuin myöhemmin.
Visio 2030
Valtosen visiossa palvelutalous lisää kaikkien hyvinvointia ja luo lisää työtä maahan vuonna 2030. ”Talous on kääntynyt roimaan kasvuun ja kestävyysvaje on taltutettu. Lopulta myös valtion verokertymä kasvaa, vaikka verokiila onkin nykyistä pienempi. Kaikki voittavat!”
Kun kysyn Valtoselta mitä pitäisi tehdä, jotta myös osatyökykyiset saataisiin osallistumaan työmarkkinoille, Valtonen vastaa: ” Pitäisi tehdä enemmän. Suomessa osatyökykyisten ja muun muassa vammaisten ihmisten työllisyys on verrokkimaihimme verrattuna alhaista. Oma ehdotukseni on perusturvapohjainen sosiaaliturva (kuten perustili) sekä joustavat työmarkkinat. Silloin ihminen voi työskennellä sen verran kuin pystyy ja samalla nostaa tarvittavan määrän sosiaaliturvaa. Työkyky on usein varsin yksilöllistä.”
Kirjoitus koostettu materiaalista Valtosen kotisivuilta, sekä sähköpostihaastattelusta
