Toisen maailmansodan aikaan leivän pystyi ostaa 0,15 jenkkitaalalla, uuden auton sai tuhannella taalalla ja keskivertotalon hinta oli 5000 dollaria. Tällä vuosituhannella näistä ja kaikesta muusta joutuu maksamaan enemmän, inflaatio on nostanut hintoja merkittävästi viimeisen 60 vuoden aikana.
Inflaation laukatessa yli 10 prosentissa 70-luvun puolivälissä amerikkalaiset julistivat sen talouden pahimmaksi viholliseksi. Sittemmin inflaation aiheuttamat pelot ovat laantuneet, mutta tietynlaista pelkoa se herättää edelleen. FED:in setelikoneiden hyrrätessä nousee keskustelu hyperinflaatiosta pinnalle aika ajoin.
Mitä on inflaatio?
Inflaatio on tavaroiden ja palveluiden hintatason nousua ajan kuluessa ja sitä mitataan vuotuisina prosentteina. Mitä suurempi inflaatio on, sitä vähemmän voit tulevaisuudessa ostaa tällä hetkellä taskussasi olevalla eurolla, esimerkiksi inflaation ollessa 2%, maksaa 1 euron tikkari vuoden päästä teoriassa 1,02 euroa.
Inflaation vallitessa euron arvo ei siis säily vakaana. Euron todellista arvoa mitataan sen ostovoimalla, joka mittaa tavaroiden määrää, mitä voit eurolla ostaa.
Inflaatioita on eri tyyppisiä:
Deflaation aikana hintataso ei nouse vaan laskee.
Hyperinflaatio on erityisen voimakas inflaatio. Pahimmassa tapauksessa se voi kaataa koko valtion talouden, vuonna 1923 Saksassa inflaatio oli 2500% kuukaudessa!
Stagflaatio on yhdistelmä korkeaa työttömyyttä ja talouden laskusuhdannetta inflaation vallitessa. Tämä tapahtui maailmantaloudessa 1970-luvulla, kun heikko talous yhdistyi OPECin öljyn hinnan korotuksiin.
Euroopan keskuspankin tavoitteena on pitää inflaatio noin 2% tuntumassa.
Inflaation syyt
Inflaatiolle ei ole yhtä tunnustettua tekijää ja tästä ekonomistit mielellään kiistelevät. Yhtenä teoriana on, että liian paljon rahaa jahtaa liian pientä määrää tuotteita. Toisin sanoen, jos kysyntä nousee tarjontaa nopeammin, hinnat nousevat. Näin tapahtuu varsinkin kasvavissa talouksissa.
Toisena syynä inflaatiolle pidetään sitä, että yritysten tulee nostaa tuotteiden hintaa säilyttääkseen kannattavuutensa menojen kasvaessa. Kasvavia menoja ovat muun muassa verot, palkat ja tuontikustannukset.
Inflaation hinta
Inflaation hinta ja vaikutus talouteen ei ole mustavalkoinen. Jos inflaatio on odotettua, voivat keskuspankit koroillaan kontrolloida talouden tilaa hallitusti. Ongelmia syntyy, kun inflaatio ei ole odotettua; velkojat kärsivät tappioita, epävarmuus tulevasta vaikuttaa negatiivisesti yrityksen investointeihin, palkansaajan ostovoima laskee jne.
Kuluttajat eivät yleisesti pidä hintojen noususta, mutta on syytä muistaa, että keskimääräiset palkat nousevat samalla. Inflaatio on merkki siitä, että talous kasvaa.
Miten inflaatiota mitataan?
Inflaation mittaaminen on haastava tehtävä valtioiden tilastotieteilijöille. Ongelma on ratkaistu kahdella eri indeksillä, joiden perusteella vuosittaista inflaatiota lasketaan.
Kuluttajahintaindeksi (engl. Consumer Price Index, CPI) mittaa kulutushyödykkeiden kuten öljyn, ruuan, vaatteiden ja autojen hintaa.
Tuottajahintaindeksi (engl. Producer Price Index, PPI), mittaa kotimaisten tuottajien hintatasoa hyödykkeille ja palveluille.
Kuukausittain tilastokeskukset ympäri maailmaa tekevät selvityksen hintatasojen muuttumisesta.
Inflaatio ja korot
Kun inflaatio mainitaan talousmediassa, on hyvin todennäköistä että samassa artikkelissa mainitaan myös koroista. Euroopassa korkotason määrittelee Euroopan Keskuspankki. EKP:n kokouksissa päätetään ohjauskoron tasosta, johon vaikuttaa olennaisesti hintaindeksien lukemat.
Korot vaikuttavat suoraan lainamarkkinoille, sillä korkeat korot nostavat rahan lainaamisen hintaa. Muuttamalla korkotasoa EKP pyrkii vaikuttamaan positiivisesti työllisyteen, hintatason vakauteen ja talouden vakaaseen kasvuun. Korkojen laskiessa kulutus kasvaa, mikä stimuloi taloutta nousuun.
Vastoin yleistä käsitystä, liian nopeasti kasvava talous voi olla jopa haitallista. Voimakkaasta kasvusta voi seurata hyperinflaatio, jonka varjopuolista aiemmin mainittiin. Kolikon toisella puolella on talous, jossa ei inflaatiota ole lainkaan, junnaa paikallaan tai kutistuu. EKP:n tehtävänä on inflaation kontroilloimisen avulla löytää kultainen keskitie. Inflaation kontrollointi ei toki ole ainut EKP:n korkopäätöksiin vaikuttava tekijä.
Inflaatio ja sijoitukset
Monen sijoittajan mielessä käy kysymys siitä, miten inflaatio vaikuttaa sijoituksiin. Inflaation vaikutus riippuu siitä mihin on sijoitettu, esimerkiksi osakesijoittajan ei tarvitse olla inflaatiosta liialti huolissaan, sillä pitkällä aikavälillä yrityksen tuottojen tulisi kasvaa samaa tahtia inflaation kanssa. Stagflaatio sen sijaan on osakkeille turmiollista.
Inflaatiosta kärsivät eniten velkakirjoihin ja korkopapereihin sijoittaneet. Jos olet sijoittanut Suomen valtion velkakirjaan, joka tarjoaa 5% vuotuista korkoa, mutta inflaatio on 2%, muodostuu vuosittaiseksi todelliseksi tuotoksi ainoastaan 3%. Sijoittajan tuleekin aina tarkastella inflaatiokorjattua todellista tuottoa.
Keskustele inflaatiosta ja sen vaikutuksista sijoittamiseen keskustelufoorumillamme
