”Kaksi osakatsausta neljän sijaan. Tämä on mahdollista uusien sääntöjen ansiosta. Seuraus voi olla yritysten pitkäjänteisempi toiminta, osoittaa tutkimus.”
Luin tämän tänään Hufvudstadsbladetista, ja päätin saman tien vaihtaa kolumnin aihetta. Maailmaa mullistava vertaileva tutkimukseni suomalaisista kiinteistösijoitusyhtiöistä tulee sitten julki vasta myöhemmin.
Olin kyllä lukenut jo aiemmin, että pörssiyhtiöiden ei tarvitse tämän vuoden alusta enää välttämättä julkaista tulostaan kvartaaleittain, vaan puolivuosittain riittää. Vanhan säännöstelyn vastustajan kihtivarvasta alkoi tuolloin välittömästi särkeä. Sisäpiirin ulkopuoliselle spekulantille kun ei voi olla mitenkään edullista, että yritykset raportoivat suurelle yleisölle entistä harvemmin.
Husari oli haastatellut tutkijatohtori Kim Ittosta, joka kertoi, että on olemassa eurooppalaisia tutkimuksia, jotka osoittavat, että tiheällä raportoinnilla ja suuntautumisella lyhyen aikavälin tavoitteisiin on olemassa yhteys. ”Harvempi raportointitahti voi saada yritysjohdon ja sijoittajat enemmän kiinnostuneiksi pitkän aikavälin tavoitteista”, sanoi Ittonen.”
En ole lukenut näitä tutkimuksia, mutta jos tämä olisi totta, pitäisi tällaisten yritysjohtajien saada kenkää ja sijoittajien suorittaa peilianalyysiä. Minä en kerta kaikkiaan ymmärrä miten harvemmin tuleva tieto tekisi sijoituksistani pitkäjänteisempiä. Lisäinformaation valossa saatan kyllä muuttaa allokointejani, koska pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan kuuluu myös ostaminen ja myyminen. Minä kutsun pään pussiin laittamiseksi osakkeiden omistamista ilman että reagoi mihinkään uuteen tietoon. Jotkut kutsuvat sitä myös ”osta ja unohda”-strategiaksi.
Sen sijaan ymmärrän hyvin, miksi Soprano julkaisee vain yhden osavuosikatsauksen tänä vuonna. Pohjoismaiden suurimman talouselämän ja kouluttajan hallituksen puheenjohtaja Arto Tenhunen kertoi Höblässä, että ”Heillä ei ole yksinkertaisesti tärkeää tietoa kerrottavaksi joka kvartaalilta.”
Eihän siinä sitten mitään. Tosin 3.3. Soprano antoi tilinpäätöstiedotteen, jonka mukaan ” Tulos parantui ja viimeisen neljänneksen liiketulos oli positiivinen”. Koko vuosi oli kuitenkin puoli miljoonaa kuralla. Yhtiö antoi 31.3. tiedotteen, jonka mukaan tulos parani entisestään 148 tuhannella. On hyvin poikkeuksellista, että pörssiyhtiö korjaa lukujaan kahdeksantoista päivää niiden julkaisemisen jälkeen. Jotain kirjoitusvirheitä korjaillaan melko yleisesti, joskin yleensä samana tai seuraavana päivänä. Jos tuloksen laatiminen on niin vaikeaa, että sitä joutuu kolme viikkoa myöhemmin paikkailemaan, ei sitä sitten varmaan haluaisikaan neljää kertaa vuodessa tehdä.
Sopranon 3.3. antama taloudellinen ohjeistus vuodelle 2016:
”Soprano hakee merkittävää tulosparannusta ja voitollista tulosta sisäisen muutosohjelman kautta. Tavoitteena on leikata kolme miljoonaa euroa kuluja vuositasolla ja kehittää uutta liiketoimintaa. Jatkuvien toimintojen liikevaihdon ennakoidaan edelleen hieman laskevan ja liiketuloksen nousevan selvästi positiiviseksi.”
Tilintarkastuskertomuksesta per 31.3. taas löytyy hyvin harvinainen ”Tietyn seikan painottamista koskeva lisätieto”:
”Hallitus ja johto katsovat konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa tarkemmin kuvatulla tavalla, että yhtiö kykenee järjestelemään uudelleen liiketoimintansa ja rahoituksensa tilikauden 2016 aikana ja jatkamaan toimintaansa. Näin ollen hallitus ja johto katsovat, että tilinpäätös on ollut asianmukaista laatia toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Käsityksemme mukaan mainittujen uudelleenjärjestelytoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden onnistumiseen konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa kuvatulla tavalla liittyy sellaista olennaista epävarmuutta, joka saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä Soprano Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden kykyä jatkaa toimintaansa.”
Soprano on tappiota tekevä kriisiyhtiö, jonka tytäryhtiöllä on iso välimiesriita päällä. Tilintarkastaja pitää yhtiön johdon tulevaisuuden näkymiä epävarmoina. Yleensä jos tilintarkastaja on eri mieltä johdon kanssa, tilkkarin vaatimat korjaukset tehdään ja sen jälkeen annetaan puhdas kertomus. Johdon ja tilintarkastajan erimielisyydet ratkotaan normaalisti neljän seinän sisällä ilman suoraa videostriimiä tai muutakaan julkisuutta. Tämä ei ole tänä vuonna Sopranossa onnistunut. Julkisen yhtiön ”likainen” tilintarkastuskertomus on hyvin poikkeuksellinen ja hälyttävä signaali.
Jos minulla olisi Sopranon osakkeita, olisin hyvin kiinnostunut tietämään mahdollisimman nopeasti, mitä ensimmäisellä kvartaalilla oikeasti tapahtui. Ensimmäinen ja ainoa osavuosikatsaus on Sopranon osakkeenomistajille luvassa heti elokuun loppupuolella. Toki Herranen lupaa tiedottaa aiemminkin, jos jotain tiedotettavaa on, että ei mitään hätää. Sijoittajat voivat siis nukkua yönsä rauhassa.
Yksinkertaistetut osarit
Normaalien osavuosikatsausten sijaan on myös mahdollista antaa kaksi kevyempää osaria ja yksi pidempi osavuosikatsaus. Ymmärrän hyvin, että pienissä yhtiöissä talousjohtajaa ahdistaa asetella täydellisen osavuosikatsauksen pilkkuja kohdalleen. Varsinkin kun kaiken maailman pyysingit sitten niitä pilkkuja tarkastelevat, ja heti vinkuvat, jos jossakin vähänkin mättää. Itse asiassa en näe tässä käytännössä mitään pahaa, jos katsaus kuitenkin sisältää perustiedot tuloksesta, taseesta ja näkymistä. En erityisemmin kaipaa turhaa byrokratiaa, mutta ahkeraa tiedottamista kyllä. Kukaan ei tarvitse 60 sivua alaviitteineen, kun kahteenkin sivuun voi tiivistää olennaiset asiat.
Viisitoista yhtiötä tekee näin ja en näe tässä hirveästi mitään hälyttävää. Tutkitaan ensin, minkälaista kamaa Dovre, Exel, Incap, Kesla, Neo Industrial, Nurminen, Pohjois-Karjalan Kirjapaino, Rapala, VMC, Revenio, Sampo, Takoma, Tecnotree, Tikkurila, Detection Technology ja Zeeland Family meille toimittavat, ja hutkitaan vasta sitten. Tämähän on ollut mahdollista jo aiemminkin.
Vain yksi osari
Helsingin pörssiyhtiöistä 17 on päättänyt tiedottaa tekemisistään säännöllisesti vain kaksi kertaa vuodessa. Kehotan Biohitin, Eforen, Saga Fursin, Sievi Capitalin, Sopranon, Plc Uutechnic Groupin, Cleantech Investin, Eliten, FIT Biotechin, Herantiksen, Nexstimin, Nixun, Robitin, Siili Solutionsin ja Taaleritehtaan osakkeenomistajia kyselemään miksi näin ja vaatimaan parannusta. Talentumista ja Talvivaarasta ei enää niin väliä, vaikka nekin näin tekevät. Itse ajattelin käväistä Saga Fursin yhtiökokouksessa vähän kyselemässä, minkälaisessa kunnossa ne raportointijärjestelmät oikeasti ovat, kun ei pystytä jatkossa kuin yhteen osavuosikatsaukseen.
Hagan tutkimus
Jesper Hagan väitöstilaisuus on huhtikuun puolessa välissä. Hän on tutkinut kuinka raportointiväli vaikuttaa osakemarkkinoiden volatililiteettin.
”Minun tutkimukseni osoittaa, että tiheällä raportointivälillä on rauhoittava vaikutus markkinaromahdusten aikana. Hinnat heiluvat vähemmän, jos yritykset tiedottavat useammin.”
Tämä on selvää karhunlihaa kaikille osakemarkkinoilla aktiiviselle. Tieto voi toki lisätä tuskaa, mutta epätietoisuus se vasta tuskaa lisääkin – ja saa tekemään hätäisiä myyntipäätöksiä.
Kvartaalitalouden syyksi vieritetään kaikenlaista työttömyydestä heinäsirkkoihin. Todellisuudessa kvartaaliraportointi tuottaa tuskaa lähinnä tämän maailman CFO:ille ja heidän alaisilleen. Kaikki täysipäiset julkisen informaation varassa askartelevat sijoittajat haluavat informaatiota mieluummin enemmän kuin vähemmän. Toki insider-sijoittajien etu on, että tieto on vain mahdollisimman pitkään vain heillä.
Lisäksi huomautan, että kaikkien yhtiöiden täytyy pitää ihan jatkuvaa kirjanpitoa. Sisäinen raportointi taas on liikkeenjohdon tärkeä työkalu, josta tulisi saada irti vähintään osavuosikatsaustasoista informaatiota ja toki normaalisti saadaan paljon enemmän. Jos sekä ulkoinen että sisäinen raportointi ovat yhtiössä kunnossa, ei se osarin veivaaminen kolme kertaa vuodessa niin iso juttu ole.
Norsunluutornista käsin voi toki päätyä tulokseen, että tiheä raportointiväli johtaa lyhytjänteiseen johtamiseen. Ja voi se johtaakin, mutta kyseessä ovat poikkeustapaukset ja/tai väärin optimoidut johdon kannustimet. Käytännön yritystoiminta ei todellakaan pyöri pelkkien kvartaalilukujen ympärillä.
Kolumnin otsikko olisi voinut olla myös: ”Enemmän osavuosikatsauksia – paremmin informoituja sijoittajia”.
https://www.hbl.fi/artikel/flera-bolag-slopar-kvartalsrapporten/
