Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Maaliskuussa näkemyksiään jakavat Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto, Konsensus Ry:n puheenjohtaja & Bitcoin: Avain vapauteen -kirjan toinen kirjoittaja Toni Heiskanen ja Translink Corporate Financen partneri Sami Miettinen.
Kaisa Kivipelto, senioristrategi Danske Bank (Twitter) (IG)
Do your own research
Alkuvuodesta jo vaikutti siltä, että markkinaympäristö tulee tämän vuoden aikana olemaan täysin erilainen kuin mitä nähtiin koronakriisin elpymisvaiheessa tai sitä ennen, mutta Ukrainan sota on muuttanut sijoitusympäristöä entisestään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on valtava inhimillinen kriisi, ja itse kriisin sekä sitä seuranneiden pakotteiden vaikutukset talouteen ja sijoitusmarkkinoihin ovat vaikeita ennakoida. Mihin sitten on syytä kiinnittää huomiota nyt?
Kriisit tarjoavat usein Suomen kaltaisella reunamarkkinalla hyviä mahdollisuuksia, mutta riskit ovat nyt erityisen suuret. Esimerkiksi finanssikriisin aikaan kansainväliset sijoittajat myivät sokeasti suomalaisia osakkeita piittaamatta yhtiön kunnosta tai näkymistä, ja vain laittamalla ”kättä alle” saattoi päästä erinomaisiin tuottoihin. Nyt kuitenkin kriisi on erilainen, koska siihen liittyy enemmän yhtiökohtaista riskiä, jos yrityksen liiketoiminta on ollut hyvin riippuvaista Venäjästä. Varovaisuus on valttia siis.
Riskien realisoituessa vaikkapa Venäjän tilanteen, korkean inflaation tai hidastuvan kasvun vuoksi, kannattaa miettiä yksittäisten osakkeiden kannalta ajoitusta entistä tarkemmin. Analyysiksi ei riitä odotus tuloksen kääntymisestä, vaan pitää tarkistaa myös tase ja se riittääkö yrityksen omat rahat kriisin yli. Lähtökohtaisesti olisi viisaampaa tarttua osakkeeseen vasta osakeannin kautta, jos sellaiseen joudutaan turvautumaan - mutta tietenkin vain, jos uskoo käänteen parempaan tulevan pian sen jälkeen.
Jos rokotteiden turvallisuuden osalta oman tutkimuksen tekeminen ei ole kovin fiksua, ellei satu olemaan rokotetutkija, niin sijoittamisen osalta kyky tehdä päätöksiä omista lähtökohdista korostuu tästä eteenpäin. Arvostukset ovat huono ajoitustyökalu, mutta uskoisin, että korkotason noustessa kasvuosakkeiden kehityksellä ratsastaminen vaikeutuu. Vaikka vielä ei voida todeta arvo-osakkeiden riemuvoiton alkaneen, niin kiinnitän itse yhä enemmän huomiota yrityksen tai maantieteellisen alueen laatuun, kasvunäkymiin ja liiketoiminnan tai talouden ajureihin. Uskonkin, että FOMO:n ja TINA:n aika sijoittamisessa alkaa olla ohi ja faktoilla on jälleen merkitystä.
Toni Heiskanen (Twitter) on Konsensus Ry:n puheenjohtaja & Bitcoin: Avain vapauteen -kirjan toinen kirjoittaja. E-kirja on maksuttomasti saatavilla osoitteesta www.avainvapauteen.fi
Bitcoinin merkitys sotaa pakenevalle
Sota. Kriisi, jota kukaan täysjärkinen ihminen ei halua kohdata. Valitettavasti sota on kuitenkin juuri nyt todellisuutta Ukrainassa (ja monessa muussa maassa). Seuraavaksi pohdimme vakavan tilanteen taloudellisia realiteetteja ja tositilanteisiin varautumista tavallisen ihmisen näkökulmasta.
Sodan aikana moni joutuu jättämään kodin sekä tutun arjen taakseen ja pakenemaan vaaraa usein ennestään tuntemattomille alueille. Luonnollista olisi, että pakolaisen mielessä on jätetyn kodin lisäksi tuleva määränpää ja siellä selviäminen.Mielessä ovat inhimilliset tarpeet, kuten turvallinen tila, ruoka, vesi, lääkkeet ja muut välttämättömyydet. Haastavaa tarpeiden täyttämisestä tekee mahdollinen ostovoiman puuttuminen. Tätä artikkelia kirjoittaessa Ukrainan (ja Venäjän) suurimpien pankkien palvelut ulkomaille ovat toimimattomat. Pankkitilin toimimattomuus nostaa esiin kysymyksen maksukyvystä. Paikallinen kriisiapu tekee varmasti parhaansa, mutta omavaraisuudesta tuskin olisi tosipaikan tullen haittaa.
Käteinen, kulta ja arvoesineet ovat perinteisiä tapoja kuljettaa arvoa. Ilmiselvästi merkittävien käteismäärien kuljettaminen on jo itsessään haastavaa - arvoesineistä tai kullasta puhumattakaan. Huomioitavaa on myös, miten fyysisiin omistuksiin liittyy myös valitettava riski ryöstetyksi tulemisesta.
Miten arvokasta on mahdollisuus kuljettaa arvoa täysin huomaamattomasti ja hyödyntää aina kaikkialla avointa olevaa rahajärjestelmää?
Mahdollisesti elintärkeää.
Yksi Bitcoinin merkittävimmästä arvolupauksista on manipuloimaton rahajärjestelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden säilyttää ja siirtää arvoa kenelle tahansa, missä tahansa, milloin tahansa ja käytännössä kuluttomasti. Bitcoinia voi vaihtaa paikalliseen käteiseen missä tahansa päin maailmaa esimerkiksi Suomessa perustetun LocalBitcoins -palvelun avulla.
Tämän arvolupauksen tunnistavat ainakin ukrainalaiset, joilla on lohkoketjuanalytiikkayhtiö Chainanalysiksen mukaan huomattavan aktiivista kryptojen käyttöä viime aikoina. Myös Ukrainan valtio on vastaanottanut kymmenien miljoonien eurojen edestä bitcoin- lahjoituksia.
Halutessasi voit lahjoittaa ukrainalaisten käyttöön bitcoinia suoraan ilman välikäsiä tai turhia kuluja. Ukrainan valtion virallinen osoitte on 357a3So9CbsNfBBgFYACGvxxS6tMaDoa1P. Lähde: https://twitter.com/Ukraine/status/1497594592438497282
Sami Miettinen (Twitter) on Translink Corporate Financen partneri ja #neuvottelija -kanavan investointipankkiiri.
Raha on sekä halpaa että niukkaa, mutta sitä sentään on, toisin kuin Venäjällä
Venäjä pyyhittiin talouskartalta, Kiina varoo askeliaan
1920-luku oli iloista hilpeää nousukautta, kunnes suuri pörssiromahdus pilasi bileet. 2020-luku on kulkenut koronakriisistä Venäjän sotaan Ukrainassa surkeissa merkeissä. Investointipankkiirina ja #neuvottelija -kanavan tubettajana olen useasti kommentoinut keskuspankkien liiallista roolia ja eurojärjestelmän haurautta, mutta toisaalta iloinnut vuoden 2021 kurssinoususta.
Nyt on taas piru merrassa. Venäjä on talouspakotteiden osana suljettu länsimaiden maksujärjestelmistä ainakin kolmella tasolla: 1) keskuspankin ulkomaalaisten reservien käytön jäädytyksin, 2) pankkijärjestelmän kommunikaatioverkoston Swiftin sulkemisella sekä 3) viimeisimpänä VISA:n, Mastercardin, PayPalin ja Apple Payn ilmoituksilla lopettaa maksujen välityksen Venäjällä.
Samalla länsimaiset yritykset ovat luopuneet Venäjän liiketoiminnoistaan tai sulkeneet ne. Kiina on tässä pelissä kysymysmerkki. Luulen että Xi Jingping ja Vladimir Putin olisivat lievien pakotteiden oloissa kasvattaneet rahajärjestelmäyhteistyötään ja kauppaansa, mutta nyt Kiina ei voi kuin etääntyä Venäjästä, osin vastoin strategiaansa.
USA on turvasatama
Olen johdonmukaisesti, mm. YLE:n Pörssipäivässä, suositellut vähintään normaalipainoa USA:n markkinoilla. USA onkin pärjännyt suhteellisesti heikoilla markkinoilla parhaiten. FED:in koronnousuputki on tulossa hidastettuna käyttöön, joten keskuspankkiput tukee markkinaa turvasatamavirtojen lisäksi.
Euroalue kohti valikoivaa stagflaatiota
Fiskaalidominanssi on tilanne, jossa euromääräisten velkojen liikkeellelaskijat, erityisesti euromaat, eivät kestä korkojen nousuja, ja pystyvät maksukyvyttömyysriskillään estämään myös EKP:n koronnostot. Vaikka energian hintojen ja globaalin kysynnän tuotantokapeikot ovat nostaneet inflation yli 5 % tasolle, fiskaalidominanssi pitää huolen siitä, että korkotasoa ei tuskin nouse.
Tämä johtaa negatiiviseen reaalikorkoon. Rationaalisesti rahan tarjoajat kuten pankit ja velkakirjamarkkinat eivät osallistu varmaan tappioon antamalla täysmääräisesti negatiivisella reaalikorolla rahoitusta, vaikka itse sitä saavatkin keskustpankin operaatioista.
Mitäs Miettinen tekee?
Suositukseni onkin: kannattaa välttää uudelleenrahoitustilanteita ja jos sellainen on edessä, panostaa erityisen paljon rahoitussuhteiden rakentamiseen. Luottolama, joka johtaisi stagflaatioon, voi olla edessä euroalueella. Silloin likviditeetti on kuninkaallista.
Pidän itse amerikkalaiset arvopaperisijoitukseni korkealla tasolla, eikä minulla ole kiire maksaa pois 1kk Euribor-asuntolainaani. Venäjään ja Kiinaan en vieläkään koske.
