Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Hiihtoloman kynnyksellä näkemyksiään jakoivat treidaaja Jukka Lepikkö, Ålandsbankenin osakestrategi Tanja Wennonen-Kärnä sekä yksityissijoittaja ja rahoitusalan konsultti Konsta Lindqvist.
Jukka Lepikkö, ammattitreidaaja ja yrittäjä (Treidaa kuin ammattilainen – e-kirja ja äänikirja)
Teknisesti ja tilastollisesti vahva markkina – mutta riittääkö se?
S&P 500 sekä muut pääindeksit Atlantin molemmin puolin ovat nousseet syksyllä tehdyistä pohjista jo yli 20 % ja ovat siten määritelmän mukaisesti siirtyneet uuteen härkämarkkinaan. Tätä havaintoa tukee tekninen analyysi sekä useat eri tilastolliset havainnot. Osakemarkkinoilla toki mikään ei muu ei ole varmaa, kuin epävarma lopputulema. Vaikka tilastolliset todennäköisyydet kuinka puoltavat tietyn suuntaista kehitystä, aina välillä kuitenkin juuri se epätodennäköisempi vaihtoehto toteutuu. Siksi on aina syytä olla game plan sekä nousun että laskun puolesta.
Teknisen analyysin linssien läpi tarkasteltuna markkina on alkuvuoden 2023 aikana kääntynyt laskumarkkinasta potentiaalisen nousumarkkinaan:
- S&P 500 on noussut takaisin 200 liukuvan keskiarvon yläpuolelle, jonka alla se treidasi käytännössä koko karhumarkkinan ajan vuonna 2022
- Laskutrendiä kuvannut laskeva trendilinja (kuvassa vihreällä) rikkoutui tammikuussa
- 50 liukuva leikkasi takaisin 200 liukuvan keskiarvon päälle, eli saatiin ns. Golden Cross
Golden Cross on näistä tapahtumista ehkä merkittävin, sillä kun tarkastellaan jokaista yli 20 % korjausliikettä vuodesta 1950 lähtien, indeksi ei ole kertaakaan laskenut enää uusiin pohjiin, kun Golden Cross syntyy, toisin sanoen viimeistään se on ollut merkki karhumarkkinan päättymisestä.
Viime viikkojen aikana on myös ollut silmiinpistävää huomata, kuinka resilientti osakemarkkina on ollut, vaikka inflaatiodata on ollut odotettua heikompaa ja korot sekä odotukset korkojen säilymisestä korkeana pidempään ovat vahvistuneet selvästi. Vastaava kehitys vuonna 2022 sai osakemarkkinat laskemaan vahvasti – nyt markkina on säilynyt lähellä vuoden huippuja tästä huolimatta.
Osakemarkkina liikkuu aina aalloissa ja korjausliike näin vahvan nousupyrähdyksen jälkeen on odotettu ja ihan tervetullutkin, mutta haluaisin nähdä, että indeksi pysyy 200 liukuvan keskiarvon yläpuolella, jollon härkämäinen case jatkaa vahvistumistaan.
Tanja Wennonen-Kärnä, Ålandsbanken, Osakestrategi
Tehtävänä markkinanäkemyksen muodostaminen allokaatiotiimin jäsenenä, sekä sen viestiminen ulkoisesti ja sisäisesti. Lisäksi seuraan suomalaisia pörssiyhtiöitä osana osaketiimiä.
Pitkä kokemus salkunhoitotehtävistä Evli Pankki Oyj:ssä. Vuosina 1997-1999 Sampo Pankissa. Kokemus alalta 25 vuotta.
Harvoin asiat menevät niin heikosti, kun pahimmillaan pelkää, muttei myöskään niin hyvin kun parhaimmillaan odottaa!
Vuonna 2022 painopisteen olleessa inflaatiossa ja keskuspankeissa, huomio keskittyy vuonna 2023 talouden kasvuun. Kasvuennusteet vuodelle 2023 ovat historiallisessa mittakaavassa matalat, vaikka ensimmäiset tahot niitä jo nostavatkin. Mielestäni kasvun hidastuminen tai matalasuhdanne ei kuitenkaan tarkoita globaalia taantumaa. Monet asiat puhuvat paremman kehityskulun puolesta:
- Julkistettavat taloustiedot yllättävät nyt positiivisesti, etenkin euroalueella ja Kiinassa.
- Eteenpäin katsovat indikaattorit tasaantuvat tai kääntyvät ylös.
- Kiinan uudelleen avaaminen tukee globaalia kasvua ja kaupankäyntiä.
- Inflaatio on laskussa ja työmarkkinat ovat vakaat.
Globaalin taantuman välttämisen edellytys on inflaation laskun jatkuminen, jolloin keskuspankit voivat höllätä koronnostotahtiaan. Kustannuspaineiden laantuessa kuluttajien ostovoima palautuu ja yritysten kannattavuus paranee. Lyhyellä tähtäimellä näen volatiliteetin jatkuvan, mutta olen varovaisen positiivinen osakkeiden suhteen ja näen trendin olevan nousujohteinen.
Tämän hetken valossa en odota talouden hidastumisesta pitkäkestoista tai syvää.
Konsta Lindqvist, yksityissijoittaja, päivätöissä konsulttina rahoitusalalla
Alkuvuoden aikana mollivoittoinen vuosi 2022 näyttää kääntyneen taas juhlaksi ja osakeindeksit ovat olleet nosteessa. S&P 500 indeksi on noussut tänä vuonna n. 8%, DAX indeksi lähes 12% ja kehittyvät markkinat n. 6%. (% dollareissa)
Salkkuaan kartuttavan sijoittajan ei kuitenkaan tulisi mielestäni liikaa juhlia nousua, sillä se tuppaa laskemaan osakkeiden tuotto-odotusta. Etenkin yhdysvaltalaiset osakkeet näyttävät taas astetta hintavammilta. S&P CAPE-luku on alkuvuoden aikana noussut takaisin n. 30 tasolle ennakoiden sijoittajille luvun kääntäen noin 3,3% reaalituottoa. Tuotto-odotus on toki parempi kuin vuoden 2021 huuman aikaan, jolloin käytiin peräti yli 38 tasolla, mutta ei silti kovin innostusta herättävä. Kuriositeettina mainittakoon, että mittaushistorian aikana S&P CAPE on käynyt yli 38 vain IT -kuplassa (1998-2000) ja vuonna 2021.
Muualla vaikuttaisi olevan tarjolla korkeampia tuotto-odotuksia. Euroopassa CAPE on Research Affiliatesin mukaan n. 18 ja kehittyvillä markkinoilla 14,5. Nämä kääntyvät noin 5,5% ja 7% reaalituotto-odotuksiksi.
Lukujen valossa pidänkin salkussani mielelläni osakkeita myös muilta markkinoilta kuin jenkkimarkkinalta.
CAPE - Cyclically Adjusted Price to Earnings Ratio - edellisen 10v inflaatiokorjattuun keskimääräiseen tulokseen perustuva P/E luku. Sen käänteislukua voi ajatella siten reaalisena tuotto-odotuksena.
Lähteet:
https://www.researchaffiliates.com/home
http://www.econ.yale.edu/~shiller/data.htm
Keskustele ja toivo vieraita
