Vaikka yritysten suurin listautumisinto on aivan viime aikoina hiipunut, viime vuodet ovat olleet pörssilistautumisten kulta-aikaa. Tässä kirjoituksessa tarkastelen listautumisanteihin osallistumisen kannattavuutta ja vertailen erilaisia IPO-strategioita. Lopuksi käyn läpi opettavaisen esimerkin ylihinnoitellusta IPO:sta, jossa monet sijoittajat polttivat näppinsä pahasti. Kyse on tietysti Roviosta, jonka osakekurssi on laskenut tulosvaroitusten saattelemana yli 60 prosenttia listautumishinnastaan.
Mikä on listautumisanti eli IPO?
Listautumisannissa (initial public offering, IPO) yksityisestä yrityksestä tulee julkisesti noteerattu yhtiö, jonka osakkeilla voidaan käydä kauppaa pörssissä. Pörssilistautumisessa yhtiön päämotiivina on yleensä pääoman hankkiminen esimerkiksi liiketoiminnan laajentamista varten. Listautuminen on siis yksi vaihtoehto oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimiseen. Samalla myös yhtiön tunnettuus lisääntyy, mistä voi olla markkinoinnillista hyötyä. Vanhojen omistajien näkökulmasta yhtiön listaaminen on hyvä keino osakeomistuksen muuttamiseen likvidimpään muotoon. Yhtiölle saadaan aito markkina-arvo ja omistusten muuttaminen rahaksi helpottuu.
Listautumista harkitessaan yhtiön omistajien on hyvä punnita pörssinoteerauksesta koituvien hyötyjen ja haittojen suhdetta. Pörssissä olo aiheuttaa kustannuksia ja huomattavan määrän juridista byrokratiaa. Listautuminen saattaa tarkoittaa myös määräysvallan menettämistä.
Kun päätös listautumisesta on tehty, yhtiö tarvitsee avukseen joukon kumppaneita, joiden kanssa listautumista aletaan suunnitella. Tässä vaiheessa mukaan kuvaan astuvat niin investointipankit, lakitoimistot kuin konsultitkin. Listautuminen on toteutettava tarkkojen lakisääteisten rajojen puitteissa ja markkinoille on tarjottava riittävästi informaatiota yhtiön toiminnasta. Listautumisen suunnittelussa keskeisin rooli on listautumisen toteuttavalla investointipankilla. Se on päävastuussa listautumishinnasta, jolla osakkeita tarjotaan antiin osallistuville. Investointipankkiirit käyttävät yhtiön arvonmääritykseen hyvin samankaltaisia menetelmiä kuin yksityissijoittajatkin. Sopivaa antihintaa voi haarukoida erilaisilla kassavirtamalleilla (DCF) tai hinnoittelukertoimilla. Arvonmäärityksen yhteydessä tulee pohtia, kuinka suuresta osasta yhtiötä vanhat omistajat haluavat luopua. Useimmissa tapauksissa vain pieni osa osakkeista tulee uusien sijoittajien merkittäväksi vanhojen omistajien pitäessä valtaosan osakkeista itsellään.
Antihinnan merkitys
Niin vanhojen omistajien kuin antiin osallistuvienkin näkökulmasta antihinnalla on luonnollisesti suuri merkitys. Joskus näkee tilanteita, joissa hinta asetetaan mahdollisimman korkeaksi (edes jollain tavalla perusteltavissa olevan haarukan ylälaitaan). Mutta myös päinvastaisia tapauksia on nähty (hinta asetetaan arvohaarukan alalaitaan). Korkea hinta kertoo tyypillisesti vanhojen omistajien rahastusyrityksestä. Riskinä tällaisissa tapauksissa on annin alimerkintä. Pörssisuhdanteen huipulle on ominaista korkeilla antihinnoilla kuin kuumille kiville menevät osakkeet. Muulloin vanhojen omistajien ”ryöstöretkien” epäonnistuminen on varsin todennäköistä. Vastaavasti matalan antihinnan asettaminen vähentää riskiä siihen, että investointipankki joutuisi itse ostamaan annista valtavan määrän muiden sijoittajien hyljeksimiä osakkeita. On nimittäin yleistä, että annin toteuttava investointipankki lupautuu merkitsemään osakkeita, jos muiden sijoittajien kiinnostus on laimeaa. Matalaa hinnoittelua puoltaa myös suhtautuminen annin jälkeiseen kurssikehitykseen. Monille osapuolille on huomattavasti mukavampaa, jos osakekurssi nousee heti annin jälkeen. Tämä herättää yhä useamman sijoittajan kiinnostuksen ja osake voi jatkaa nousukiidossa pitempäänkin.
Antihinta ja IPO:jen pikavoitot Helsingin pörssissä
Tutkimme Pikkuguru-kirjassa Helsingin pörssin listautumisia vuoden 2016 alusta marraskuuhun 2018. Ajanjakso on ollut pörssissä nousujohteinen, mikä on houkutellut pörssiin paljon uusia yhtiöitä. Kyseisellä jaksolla Helsingin pörssiin listautui yhteensä 28 yhtiötä.
Tutkimme aluksi sitä, miten listattujen yhtiöiden antihinnan määrittäminen on investointipankeilta onnistunut tai ovatko listatut yhtiöt tarjonneet sijoittajille ylipäätään pikavoittoja ensimmäisen pörssipäivän aikana. Tarkastelujakson aikana jopa 18 yhtiön (64 %) osakekurssi nousi ja vain 5 yhtiön (18 %) kurssi laski ensimmäisenä päivänä. Muiden yhtiöiden kurssi pysyi merkintähinnan tasolla.
Mediaanilla mitattu keskimääräinen ensimmäisen päivän kurssinousu oli 3,7 prosenttia. Samaan aikaan Helsingin pörssin hintaindeksi (OMXHCAPPI) kohosi keskimäärin 0,02 prosenttia päivässä. Jokaisella tuhannen euron sijoituksella IPO-sijoittaja olisi tienannut 37 euroa saman tien, kun indeksisijoittaja olisi joutunut tyytymään samaan aikaan 0,20 euron tienesteihin.
Kovimmat päivänousijat olivat Vincit, Fondia ja Next Games. Vuonna 2016 listautuneen Vincitin kurssinousu oli peräti 45 prosenttia. Vuonna 2017 listautunut Fondia ylsi 29 prosentin päivänousuun ja saman vuonna pörssiin tulleen Next Gamesin uudet omistajat saivat nauttia myös mukavasta 20 prosentin noususta.
Viisi ainoaa ensimmäisen päivän laskijaa olivat Privanet, Enersense, Heeros, Talenom ja Efecte. Privanetin kurssipudotus oli peräti 26 prosenttia. Muiden lasku jäi 10 prosentin tuntumaan tai alle.
Helsingin pörssin viime aikaisten listautujien tarkastelu antaa tukea tutkimuksille maailmalta. Listautumisanteihin on kannattanut osallistua pikavoittojen perässä. Antihinnat ovat olleet pääosin sijoittajille suotuisia ja pörssisuhdanne on ollut otollinen nopeiden voittojen tavoitteluun.
IPO-sijoittamisen pidemmän aikavälin kannattavuus Helsingin pörssissä
Tutkimme Pikkugurussa myös sitä, millaisen tuoton sijoittaja on tehnyt osallistumalla vuodesta 2016 alkaen kaikkiin Helsingin pörssin listautumisanteihin ja pitämällä osakkeet (mukana marraskuun alkuun 2018 mennessä listatut yhtiöt).
Ajanjaksolla 1.1.2016 – 16.11.2018 mediaanilla mitattu keskimääräinen kumulatiivinen tuotto (ilman osinkoja) jää listautuneilla yhtiöillä 0,5 prosenttiin, kun Helsingin pörssin hintaindeksi (OMXHCAPPI) on tuottanut samaan aikaan 18 prosenttia.
Tarkastelujaksolla osakekurssi nousi puolella yhtiöistä. Suurimmat nousijat olivat Hoivatilat, Talenom ja Admicom. Hoivatilojen kurssinousu oli 160 prosenttia, Talenomin 148 prosenttia ja Admicomin 113 prosenttia.
Tarkastelujaksolla suurimmat laskijat olivat Next Games (-81 %), Privanet (-71 %) ja Rovio (-56 %).
Helsingin pörssin viime aikaisten listautujien hieman pidemmän aikavälin tarkastelu antaa tukea eri pörsseissä ja eri aikakausina toteutetuille tutkimuksille. Vähänkin pidempi sijoitushorisontti tuhoaa keskimääräisen IPO-sijoittajan tuoton. Listautumisissa kannattaakin keskittyä pikavoittojen metsästämiseen. Pitkän aikavälin sijoittamiseen on olemassa lukuisia parempia strategioita.
IPO-strategioita
Koska listautumisanteihin osallistuminen näyttää olevan kannattavaa lyhyellä aikavälillä, sijoittajan on syytä pohtia tarkemmin, millaisella IPO-strategialla tuotot voidaan maksimoida. Helpoin tapa on luonnollisesti osallistua kaikkiin kohdemarkkinan tai kohdemarkkinoiden listautumisiin ja luottaa hajautukseen. Toinen vaihtoehto on poimia IPO:t vain ”kuumilta” markkinoilta ja välttää ”kylmien” markkinoiden IPO:t kokonaan.
Osallistuminen kaikkiin listautumisiin: Koska merkintähinta asetetaan listautumisissa tutkimusten mukaan useimmiten sellaiselle tasolle, että sillä on edellytykset nousta nousumarkkinan imussa lyhyellä aikavälillä, osallistuminen kaikkiin anteihin on periaatteessa voittava strategia. Mitä useampaan antiin sijoittaja osallistuu, sitä vähemmän sattumalla on merkitystä, ja sitä paremmin strategian pitäisi toimia. Strategiassa on kuitenkin yksi sudenkuoppa. Osallistuessaan antiin sijoittaja ei tiedä varmuudella, kuinka monta osaketta hän tulee lopulta saamaan. Tämä riippuu siitä, kuinka paljon anti on hinnoiteltu ”väärin”. Jos osake on hinnoiteltu hyvin edullisesti, sijoittaja saa vain pienen osan tavoittelemastaan osakemäärästä. Jos taas antihinta on korkea (tai anti on hinnoiteltu ”oikein”), sijoittaja saa kaikki haluamansa osakkeet. Näin ollen sijoittajan salkkuun päätyy vain vähän alihintaisia osakkeita ja hyvin paljon ylihintaisia osakkeita.
Osallistuminen ”kuumien” markkinoiden listautumisiin: Koska kaikkiin listautumisiin osallistuminen sisältää omat sudenkuoppansa, sijoittajan on syytä valita IPO:nsa huolellisesti. Kun pidetään mielessä, että listautumisiin sijoittaminen on lähtökohtaisesti lyhyen aikavälin strategia, sijoittajan kannattaa keskittyä ”kuumiin” markkinoihin. Pitkään nousseilla markkinoilla IPO:t alkavat lisääntyä ja pörssibuumin huipulla jokainen haluaa lähteä uusien pörssitulokkaiden matkaan lähes hinnalla millä hyvänsä. Vaikka antihinnat voivat olla tällaisilla ylikuumentuneilla markkinoilla absoluuttisessa mielessä korkeat, listautumisen jälkeinen kysyntä nostaa yhtiöiden kursseja. Kuumentuneiden markkinoiden listautumisiin osallistumista voidaan pitää momentum-strategian erityismuotona. Strategia toimii, kunhan sijoittaja osaa hypätä pois yhtiön kelkasta ajoissa. Pitkään salkkuun kuumien markkinoiden listautumisissa hankittuja osakkeita ei kannata jättää. Niitä tulee lähes poikkeuksetta saamaa joskus tulevaisuudessa halvemmalla takaisin.
Menestymisen edellytykset IPO-sijoittamisessa
IPO-sijoittaja voi parantaa menestysmahdollisuuksiaan arvosijoittamisen keinoin. Onnistumisen todennäköisyyttä kuumien markkinoiden listautumisissa voi nostaa arvioimalla osakkeen todellista arvoa. Jos ylikuumentuneessa pörssissä tarjolle sattuu tulemaan edullinen listautumisanti, todennäköisyydet pikavoittoon ovat hyvät. Listautumisten yhteydessä arvonmääritys on tyypillisesti haastavampaa kuin pitkään listattuina olleiden yhtiöiden kohdalla. Pörssiin pyrkivistä yhtiöistä ei useinkaan ole saatavilla yhtä paljon informaatiota kuin jo vakiintuneista pörssiyhtiöistä.
IPO-sijoittaminen edellyttää pitkäjänteisestä sijoittamisesta poiketen markkinoiden lyhyen aikavälin sentimentin analysointia. Tässä voi olla apuna erilaisia teknisen analyysin työkaluja, kuten liukuvia keskiarvoja ja RSI-menetelmiä. Markkinoiden tunnelman analysointi on erittäin vaikeaa, sillä kyse on pitkälti sijoittajien käyttäytymisestä. Psykologisten tekijöiden huomioiminen on tärkeä osa IPO-sijoittamista.
IPO-sijoittajan on osattava pelata peliään oikein. Alihinnoiteltujen listautumisten kohdalla sijoittajan kannattaa yrittää merkitä selvästi enemmän osakkeita kuin oikeasti olisi tavoitteena saada. Oikein hinnoitellut ja ylihintaiset annit kannattaa jättää kokonaan väliin.
IPO-sijoittajan on kyettävä metsästämään otollisia tilaisuuksia globaalisti. Muuten potentiaalisten listautumisten määrä voi jäädä liian pieneksi. Selvästi alihintaisia anteja ei ole usein tarjolla.
IPO-sijoittamista ei voi suositella sijoittajan ainoaksi strategiaksi. IPO-sijoitukset toimivat parhaiten salkun mausteena. Muussa tapauksessa salkun toimialahajautus voi vääristyä pahasti. Esimerkiksi 1990-luvun lopun IT-buumissa vain listautumisten kautta sijoituksia tehneen sijoittajan salkku täyttyi pelkästään IT-yhtiöistä. Tämän lisäksi IPO-sijoittajan salkku painottuu pieniin yhtiöihin. Tämä ei välttämättä ole huono asia, jos sijoitusstrategiana on nimenomaan pienyhtiösijoittaminen. Asia on kuitenkin hyvä tiedostaa, jotta salkun riskiprofiili pysyy sijoittajan riskinsietokyvyn rajoissa.
Case Rovio
Suuren hypen saattelemani Helsingin pörssiin syyskuussa 2017 listautunut peliyhtiö Rovio toimii esimerkkinä sijoittajien ylisuurten kasvuodotusten pettämisestä. Yhtiön tarina kuulosti houkuttelevalta. Olihan sen lippulaivabrändi, Angry Birds, tehnyt perustajistaan monimiljonäärejä. Lisäksi yhtiö oli laajentunut pelimarkkinoiden lisäksi niin elokuva- kuin kuluttajatuotemarkkinoillekin. Listautumismateriaaleissaan Rovio hehkutti markkinoiden kasvupotentiaalia ja ihan syystäkin. Onhan mobiilipeliteollisuus viihdemarkkinan nopeimmin kasvava osa. Esimerkiksi tutkimusyhtiö Newzoo odottaa globaalin mobiilipelimarkkinan kasvavan 2017-2020 aikana keskimäärin 13 prosenttia vuodessa. Eikä Roviolla tietenkään ollut tarkoitus tyytyä vain markkinakasvuun. Noin 300 miljoonan euron liikevaihto ja 30 miljoonan liikevoitto oli tarkoitus saada nousukiitoon selvästi markkinaa nopeammin.
Sijoittamisessa pätee kuitenkin aina seuraava tosiasia: hyvä yhtiö ei välttämättä ole aina hyvä sijoitus. Kaikki riippuu siitä, kuinka paljon yhtiöstä joutuu maksamaan. Jos kasvuodotukset on jo hinnoiteltu täysimääräisesti osakekurssiin jää sijoittajan tuotto vaatimattomaksi, vaikka kaikki menisi nappiin ja odotukset toteutuisivat. Lisäksi kasvuodotuksista täyden hinnan maksava sijoittaja on altis pettymyksille, jos kasvuodotukset eivät toteudukaan.
Rovion lukujen tarkempi analyysi osoittaa, että vaaran merkit olivat nähtävillä jo listautumishetkellä. Kauhistelinkin Rovion korkeaa hinnoittelua Kauppalehden haastattelussa 29.9.2017: ”Kun p/e-luku on 40, väitän, että sitä saa vielä halvemmallakin. Aika usein annin jälkeen osakkeita saa halvemmalla.”
Tästä huolimatta Rovio hankki listautumisessaan 11 000 uutta osakkeenomistajaa ja 30 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Osakkeiden merkintähinta oli 11,50 euroa, jolla yhtiön markkina-arvoksi muodostui 900 miljoonaa euroa.
Listautumisen jälkeen Rovion osakekurssi pysytteli lähes koko loka-marraskuun ajan 10-12 euron haarukassa. Yhtiö julkaisi kolmannen kvartaalin tuloksensa marraskuun loppupuolella, jolloin osakekurssi putosi hieman alle 10 euroon. Tulosraportti ei sisältänyt vielä kovin suuria yllätyksiä ja sijoittajien usko nopeaan kasvuun pysyi lähes ennallaan. Kaikki vaikutti olevan hyvin ja sijoittajat jäivät odottamaan koko vuoden 2017 lukuja, jotka oli tarkoitus julkaista maaliskuun alussa 2018. Pommi putosi kuitenkin jo ennen tätä. Vain noin viikko ennen tilinpäätöksen julkaisemista Rovio antoi tulosvaroituksen, jonka merkittävin uutinen oli ohjeistus kuluvan vuoden (2018) kasvun totaalisesta hyytymisestä. Tulosvaroituspäivän loppuun mennessä osakkeen hinnasta oli sulanut puolet pois.
Ennen tulosvaroitusta analyytikoiden konsensus ennusti Roviolle 0,47 euron osakekohtaista tulosta vuodelle 2018, mikä tarkoitti yli 70 prosentin kasvua vuoteen 2017. Tulosvaroituksen jälkeen ennusteissa tapahtui radikaali muutos yhtiön uuteen ohjeistukseen nojautuen. Maaliskuun aikana analyytikoiden EPS-ennuste oli pudonnut edellisvuoden tasolle eli 0,27 euroon (-40 %).
Rovion esimerkki tarjoaa oivan oppitunnin siitä, miten osakekurssille käy, kun sekä p/e-luku että tulosennuste heikkenevät. Vuoden 2017 tuloksella ja listautumishinnalla Rovion p/e oli luonnollisesti älytön (yli 40). Osakkeen hinnoittelu perustui jo täysin vuoden 2018 tulosennusteeseen, jota käyttämällä p/e oli ennen tulosvaroitusta ”vain” noin 25. Riski piili kuitenkin nimenomaan tässä. Vaikka tulosennusteella laskettu p/e oli selvästi matalampi, oli se kuitenkin edelleen hyvin korkea suhteessa epävarmuuteen, mikä tulosennusteeseen liittyi. Tulosvaroituksen jälkeen eteenpäin katsova p/e laski noin 18 tasolle. Vasta nyt markkinat alkoivat hinnoitella oikein riskiä, joka todella koviin kasvulupauksiin liittyi. P/e:n lähes 30 prosentin lasku yhdistettynä tulosennusteen 40 prosentin pudotukseen, teki tuhoisaa jälkeä Rovion osakkeelle.
Kuva 1. Rovion osakekurssin kehitys (10/2017 - 9/2019) ja kurssiin vaikuttavien komponenttien (EPS, P/E) muutokset.
Vuoden 2018 aikana Rovion kurssi hieman toipui kivuten parhaimmillaan lähes 6 euroon. Vuoden loppua kohti vauhti kuitenkin hyytyi ja joulukuussa osakkeella käytiin kauppaa alle 4 eurolla. Vuoden vaihteen jälkeen osakkeen suunta kääntyi vaihteeksi kohti koillista. Tämän vuoden huippunoteeraus nähtiin kesällä noin 7,50 eurossa. Syksyllä 2019 sijoittajien luottamus on ollut taas koetuksella. Tätä kirjoittaessani (12.9.) Rovio on juuri antanut tulosvaroituksen ja päivän päätteeksi osake on laskenut 4,11 euroon eli 25 prosenttia edellispäivän päätöskurssista.
Jälkikäteen on helppo havaita, ettei Rovion alkuperäisissä analyytikkoennusteissa ollut lainkaan järkeä. Onneksi analyyttinen ja istumalihaksia hieman kuluttanut sijoittaja pystyi havaitsemaan tämän jo ennen osakkeen kurssiromahdusta. Ennen helmikuun 2018 tulosvaroitusta sijoittajilla oli käytettävissään edellisvuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin tulostiedot ja siten hyvä näkymä koko vuoden lukuihin. Vuoden 2017 toteutuneella osakekohtaisella tuloksella (0,27 euroa), Rovion nykyliiketoiminnan arvoksi (tulosvoiman arvo, EPV) voitiin määrittää 2,70 euroa per osake, jos tuottovaatimukseksi arvioitiin keskimääräistä hieman korkeampi 10 prosenttia:
Nykyliiketoiminnan arvo (2018) = EPS (2017) / Tuottovaatimus = 0,27 / 10 % = 2,70 (EUR/osake)
Sen hetken tulostasoon nähden osake näytti todella hintavalta. Koska osakekurssi oli samaan aikaan noin 10 euroa, oli osakkeeseen ladattu epävarmoja kasvuodotuksia yli 7 euron verran. Toisin sanoen yli 70 prosenttia osakkeen hinnasta oli jotain muuta kuin sen hetken tuloksentekokyvyllä osoitettavissa olevaa faktaa. Vielä hieman syvällisempi lukujen tarkastelu paljastaa, että listautumishinta 11,50 euroa edellytti lähes 20 prosentin keskimääräistä vuosikasvua seuraavan 10 vuoden ajan (ja keskimääräistä talouskasvua tämän jälkeen), jotta hinta olisi ollut perusteltu. Näinkin positiivisessa skenaariossa osake olisi tarjonnut sijoittajalle ”vain” 10 prosentin vuotuisen tuotto-odotuksen.
Sijoittajat olivat valmiit ottamaan järkyttävän suuren riskin vain 10 prosentin vuosituoton tähden. Pelialalla yksi menestyspeli ei takaa ruusuista tulevaisuutta. Kilpailu on äärimmäisen kovaa ja uudet menestyjät syrjäyttävät nopeasti entiset suuruudet. Yliampuvalla listautumishinnalla sijoittajan ”upside” jäi minimaaliseksi, mutta ”downside” oli sitäkin suurempi. Jälkimmäisen realisoituminen oli siten vain ajan kysymys.
Vielä helmikuun 2018 tulosvaroituksen jälkeenkin Rovion osakkeen noin 5 euron hinnasta lähes puolet selittyi epävarmoilla kasvuodotuksilla:
Kasvuodotusten osuus osakkeen hinnasta = Kasvun hinta / Osakkeen hinta = (Osakkeen hinta – EPV) / Osakkeen hinta = (5,00 – 2,70) / 5,00 = 46 %
Vaikka Rovion nykyliiketoiminnan arvo on reilun vuoden aikana kohonnut 3,10 euroon kasvuodotukset selittivät vielä ennen viimeisintä tulosvaroitusta yli 40 prosenttia osakkeen hinnasta:
Nykyliiketoiminnan arvo (2019) = EPS (2018) / Tuottovaatimus = 0,31 / 10 % = 3,10 (EUR/osake)
Kasvuodotusten osuus osakkeen hinnasta = (5,46 – 3,10) / 5,46 = 43 %
Tästä syystä olen pitänyt osaketta kalliina aina viime päiviin asti. Nyt syyskuussa nähty 25 prosentin kurssiromahdus on vihdoin muuttanut yhtiön arvostuksen järkevälle tasolle. Osakkeen hinnasta enää 25 prosenttia on tulevaisuuden kasvuodotuksia.
Kuva 2. Rovion osakkeen hinnan jakautuminen nykyliiketoiminnan arvoon ja kasvuodotuksiin.
Kun hieman pyöristetään, Rovion arvonmäärityksen keskeiset luvut on helppo muistaa: oman pääoman tasearvo on 2 euroa, nykyliiketoiminnan arvo 3 euroa ja osakekurssi 4 euroa per osake. P/B-luku on siten 2. Se on perusteltu, jos yhtiön ROE jää pysyvästi 15 prosenttiin (H1/2019: 18,5 %) ja kasvu 5 prosenttiin vuodessa (kun tuottovaatimus on 10 %):
Hyväksyttävä P/B = (ROE – Kasvu) / (Tuottovaatimus – Kasvu) = (15 % – 5 %) / (10 % – 5 %) = 2,0
Myös P/B-luvun komponenttien tarkastelu havainnollistaa, että vasta nyt yli 60 prosenttia listautumishintaa matalammalla osaketta voi pitää järkevästi hinnoiteltuna.
Rovion case on oppikirjaesimerkki siitä, miten osakkeiden hinnat voivat hype-yhtiöiden kohdalla pysyä pitkäänkin todellisten arvojen yläpuolella. Lopulta fundamentit kuitenkin ratkaisevat.
Tule jatkamaan kanssani keskustelua Roviosta ja kuulemaan ajatuksiani myös muista mielenkiintoisista osakkeista Helsingissä 22.9.2019 järjestettävään Tienaa, sijoita ja vaurastu -koulutusseminaariin. Siirry seminaarin esittelysivulle ja varaa paikkasi tästä linkistä.
Tutustu myös Pikkuguruun ja muihin julkaisemiini kirjoihin ja tilaa omasi tästä linkistä.
R.W.
______
Disclaimer: Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään yhden kirjoituksen välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa
