Olemme rypeneet nollakoroissa jo yli vuosikymmenen. Yksikään G7-keskuspankki ei ole tällä periodilla asettanut korkoja yli 2,5 prosenttiin. Silloin kun vielä unelmoin paikasta jenkkifudismaajoukkueessa − eli 1990-luvulla − kaikilla näillä olivat korot yli viidessä prosentissa.
Jos keskuspankki vähät välittää inflaatiosta ja/tai valuuttakurssista, se voi asettaa oman valuuttansa korot pyöreästi sille tasolle, minne lystää. Nykyisin myös pitkät korot, koska valtionlainojen ostaminen sujuu Euroopan Keskuspankiltakin jo rutiinilla.
Toisin kuin kryptojen myyntimiehet väittävät, keskuspankeissa on pääosin töissä ihan vastuullista ja fiksua väkeä. Eikä korkoja aseteta mihinkään metodilla ”Joe Biden soittaa Jeremy Powellille”. Eikä ainakaan ”Emmanuel Macron soittaa Christine Lagardelle”.
Paitsi Turkissa, mutta siellä ollaan hylätty taloustiede, jonka mukaan korkeammat korot leikkaavat inflaatiota. Tilalle on otettu presidentti Erdoganin omat opit, ja inflaatio koettelee kansaa tällä hetkellä Ankarassa ankarasti eli juoksee jossain 50 prosentin hujakoilla.
Enemmän itsenäisistä keskuspankeista kaksitoista kehittyvää maata ja yksi taantuva entinen suurvalta (GB) nostivat viime vuonna korkojaan. Bank of England ehti tänä vuonna tehdä jo toisenkin korotuksen. Markkinat odottavat EKP:nkin nostavan talletuskorkoaan -0,5 prosentista tänä vuonna vielä kahdesti. Amerikan keskuspankki Federal Reserve System (FED) nostaa korkojaan EKP:ta vauhdikkaammin, koska inflaatio paahtaa Amerikassa jo seitsemässä prosentissa.
Inflaatio ihmisen huoline ja murheineen…
Se on vain väliaikainen. Maailman ihmisistä on yli viisikymppisiä neljännes. Meikäläisten osuuden ennustetaan nousevan vuoteen 2100 mennessä 40 prosenttiin. Miun ei tosin ennusteta olevan sitä näkemässä, mutta kuitenkin. Eikä tämä ole mikään katto, sillä sekä Intiassa että Kiinassa hedelmällisessä iässä olevien suojaamaton seksi on menettänyt suosiotaan varsin paljon.
Väestön ikääntyminen johtaa kituuttamiseen. Eli eliniän odotuksen nousu johtaa pahan päivän eli eläköitymisen varalle säästämiseen ja sitten eläkkeellä ei saada kuitenkaan näitä rahoja kulutettua. Poliittisesti korrekti ekonomisti puhuisi ”ikääntyneiden korkeasta säästämisasteesta”, ettei ikuisille pihistelijöille tulisi paha mieli. Mie olen kuitenkin yrittänyt saada omia vanhempiani heikohkolla menestyksellä osallistumaan kulutusjuhliin, joten voin puhua tarpeettomasta pihistelystä ihan vapautuneesti.
Inflaatio on siis tällä hetkellä oikeasti koholla ja keskuspankit aikovat nostaa korkojaan. Mutta pitkällä aikavälillä en usko Marttojen alkavan tilailla Hunkseja bileisiinsä, vaan enimmäkseen Harmaat Pantterit jatkavat säästämistään hiekkahoitoon asti.
Joten epäilen inflaation olevan ”väliaikaista”, kuten keskuspankit meille yrittivät vielä hetki sitten väittää. Mutta tämän väliaikaisuuden kuitenkin kestävän pidempään, kuin vielä pari kuukautta sitten väitettiin.
Eläkeläiset eivät investoi, mutta yritykset investoivat tällä hetkellä hiki otsassa toimitusketjujensa vahvistamiseen. Kaikki täysipäiset ymmärtävät, että Kiina ei voi voittaa totaalista sotaansa omikronia vastaan, joten lähitoimittajat ovat muodissa muuallakin kuin Kalliossa.
Lisäksi varsin monet valtiot ja yritykset investoivat tai ainakin väittävät investoivansa hiilipäästöjensä vähentämiseen. Joten jotain investointikysyntää jatkossa riittää Euroopassakin. Vaikka ammattiyhdistysliike toki tekee parhaansa siirtääkseen teollisuuden pois Suomesta. Mutta paennee enimmäkseen Eurooppaan.
Muutenkin rahaa laitetaan viherpestyyn sijoittamiseen innokkaasti. Vihreissä rahastoissa laskettiin hiljan olevan huikeat 2,7 biljoonaa dollaria. Tämä luo melko paljon intressiä yrityksille päästä vihreälle hunajapurkille mukaan bileisiin. Ja toki myös ihan oikeasti investoidakin.
Itse asiassa toivoisin, että korot nousisivat vähän normaalimmalle tasolle. Sitten ei olisi henkistä pakkoa käyttää sijoituksiin myös velkarahaa ja olisi näin ollen leppoisampi elämä.
Mutta luulen, että ensin Euroopassa nostetaan vähän korkoja, ja ennen kuin saavutetaan täyden prosentin taso, on eurotalous jo kääntymässä taantumaan. Ja sitten EKP:n on pian pakitettava koronnostoistaan.
Maailmassa on velkaa 355% globaalista bruttokansantuotteesta ja pian vanhuksiakin niin paljon, että mitään 90-luvun korkotasoja ei ole tulossa. Toki korkokattojen myyjät sellaisilla pelottelevat. Itse ajattelin jatkossakin sitoa luottoni mahdollisimman lyhyeen viitekorkoon ja olla suojaamatta näitä lainoja. En siis vaihda 1980-luvun strategiaani 2020-luvullakaan. Korkospekulantit saavat toki puolestani ostaa ylihintaisia unitablettejaan, mutta kuitenkin ihan keskenään.
Vähän tosin ahdistaa, että kunnat ovat ahkeria korkosuojaajia. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. Kuntien talouspäälliköt väittävät ostavansa suojaa, kun he itse asiassa spekuloivat korkojen nousulla. Mutta ymmärrän ylihintaisen vakuutuksen ostamisen hyödyllisyyden työpaikansäilyttämismielessä. Kunnanjohtajille ja -valtuustoille on helpompi selittää ajelleensa kumilla kuin ilman. Ja valtuusto vastaa ”Läpätilää”, kun ei ymmärrä, mistä on kysymys.
Osakkeille edelleen sangen kitsaasti vaihtoehtoja
Helsingin pörssin OMXH25:ssä on 25 pörssin likvideintä yhtiötä. Näiden kioskien keskimääräinen P/E:n (=hinta per osakekohtainen tulos) ennustetaan olevan tällä hetkellä 15, joka antaa tulostuotoksi laskutoimituksella 1/15 = 6,7 prosenttia. Tähän sitten parin kolmen prosentin historiallinen tuloskasvu päälle. OMXH25-härpäkkeestä voisi siis hyvin odotella lähelle 10 prosentin tuottoja jatkossakin.
Monet taloushurut hämmästyttävän sisukkaasti puhuvat siitä, miten näin monta vuotta peräkkäin eivät voi osakekurssit nousta. Eivätkä siitä, mitä osakkeet absoluuttisesti oikeasti maksavat. Sitten ne ottavat esimerkiksi jonkun hypetetyn jenkkiosakkeen, eivätkä katso kotikentälle lainkaan.
Jos inflaatio menee vaikka kolmeen (EKP tähtää kahteen) prosenttiin ja eurokorot saavuttavat yhdenkin prosentin tason, en näe valoa painaa rahoja sen enempää riskittömiin korkoihin kuin seisottaa niitä pitkiä aikoja tililläkään.
Itse asiassa varsin tavallinen pörssin kesäkuoppa kävisi miulle hyvin, koska olen Aspire Globalin pörssistä lunastamisen myötä likvidimpi kuin tässä markkinassa haluaisin. Toisaalta näitä rahoja ei saa kuin toukokuun puolessavälissä, joten pörssisyöksy 55-vuotispäivälahjaksi kelpaisi oikein hyvin.
P.S. Jännä havainto palkkainflaatiosta: Pidän ay-liikkeen nykyisiä ekonomisteja yhteiskunnallisesti vaarallisempina kuin United Brotherhoodia. Tästä huolimatta ay-liike suostui varsin vastuullisiin yleiskorotuksiin (=2,0% haminoissa).
Puhuvatkohan nämä twitterissä täysin punakoneen liturgiaa lätisevät vasemmistoekonomistit kuitenkin yksityisesti järkeä puheenjohtajilleen, kuten edeltäjänsäkin? Ehkä. Tästä mahdollisuudesta huolimatta näen märkiä unia siitä, että AKT rikollisjärjestönä lakkautettaisiin, kuten United Brotherhoodille kävi. Ja johtajansa laitettaisiin Sörkkaan seurustelemaan keskenään.
P.P.S. Annan omissa ”laskelmissani” korkeintaan 20 prosentin mahdollisuuden sille, että Venäjä hyökkää Ukrainaan. Olen katsellut Vovan puheita hyvin huolissani jo useamman vuosikymmenen ajan. Ja olen lukenut silmistään kylmän laskelmoinnin, enkä hullunkiiltoa. Ja ymmärrän hyvin länsimaiden evakuointipanikoinnin. Sama homma kuin korkosuojauksissa: Jos suojaat sata prosenttia, saat jatkaa tehtävissäsi, vaikka tuli melko kalliiksi.
Jos et ainakin ole suojaavinasi kaikkia kansalaisia ennen epätodennäköistäkin sotaa, seuraavissa vaaleissa tulee pataan. Demokratia on muuten haasteellinen yhteiskuntajärjestelmä, mutta parempaakaan ei ole keksitty.
Jos olisin esimerkiksi 50/50 Putlerin sekopäisyyden puolesta, Fortumini lähtisivät salkusta kuin Iivo Niskanen miesten viestin kakkososuudelle. Tästä tuleva menestys toki olisi epävarmaa, aivan kuten 4x10 kilometrilläkin Pekingissä oli.
