Miten asiat ovat kehittyneet edellisestä päivityksestä?
Aallon raportoi ihan mukiinmenevän tuloksen torstaina. Suunta on oikea. Yhtiö operoi pelkästään Suomessa ja on siten altistunut kotimaisen yrityskentän hyvinvoinnille. Siitä huolimatta yhtiö pystyi yrityskauppavetoisesti tekemään 7 % kasvua ja parantamaan kannattavuutta.
Olen jutellut vuoden alussa useamman yrityspankkiirin kanssa, ja viesti on ollut hieman yllättävä, mutta selvä. Tasan jokainen ehkä kymmenestä pankkiirista on sanonut yritysten luottamuksen parantuneen ja investointihalukkuuden nousseen. Nyt haetaan taas lainaa ja pyritään kasvamaan. Jos nousukausi on aidosti tekeillä, voisi Aallon kasvaa orgaanisestikin tulevina vuosina.
Vaikka osake on korjaillut jo ihan mukavasti ylös, ei tämä mielestäni vieläkään ole pahan hintainen 12x kassavirta tasolla. Defensiivinen toimiala, jonka sisällä yhtiö kasvaa yrityskaupoilla, mutta ehkä myös orgaanisesti.
Ajatuksia raportista
Luin tilikauden keskeisiä tapahtumia raportin ensimmäiseltä sivulta. 2024 vuosikokous valitsi hallitukseen uudeksi jäseneksi Kenneth Cederbergin (Rake Oy – 5 % omistaja), joka on muuten ihan mielenkiintoinen lisä ja jäänyt itsellä kommentoimatta. Kenneth vaikuttaa järjen kaverilta ja tuonee Aallonille yleistä liiketoiminnallista osaamista. Olen lähtökohtaisesti erittäin tyytyväinen, että Kenneth on hallituksessa osaltaan valvomassa meidän omistajien etuja, ja että hänen intressit ovat todennäköisesti linjassa omieni kanssa.
Uuden toimitusjohtajan Tuija Kerosen katsaukseen.
Kasvumme syntyi pääasiallisesti yritysostoista, joita teimme kuluneen vuoden aikana seitsemän. Valtaosa järjestelyistä ajoittui loppuvuodelle, jolloin täydet vaikutukset heijastuvat lukuihimme vasta tulevaisuudessa.
Ihan totta. Nyt päästiin 7 % kasvuun, mutta useampi yrityskauppa loppuvuoden aikana pitäisi taata hyvän startin tulevaan vuoteen epäorgaanisen kasvun osalta. Analyytikot osaavat tämän tietysti laittaa malleihinsa, mutta nykyinen markkina-arvo ei mielestäni edelleenkään heijastele kauheasti kasvuodotuksia.
Mateleva taloustilanne ei odotetusti tarjonnut toimialamme orgaaniseen kasvuun vetoapua, eikä jälkisyklinen toimialamme pääse tulevaisuudessakaan nauttimaan orastavasta kasvusta ensimmäisten joukossa. Samaan aikaan konkurssihakemusten ja yrityssaneerausten määrät jatkoivat edelleen kasvuaan, millä on vaikutusta myös meihin.
Jälkisyklinenhän se on. Nähdäänköhän orgaanista kasvua vasta H2/25 vai 2026. Konkurssitkin normalisoituvat sitten paremman markkinatilanteen aikana. Kaikki analyytikot eivät muuten jaksa jutella yrityspankkiirien tai tilitoimistojen asiakkaiden kanssa ja kysellä talouden vedosta. Olen itse jo onnistunut vakuuttamaan itseni talouden parantuvan selvästi tänä vuonna. Tämä ei välttämättä ole vielä kaikissa exceleissä (minulla ei ole mallinnus-exceliä).
Alamme järjestelmiä kehittävissä ohjelmistotaloissa tapahtui niin ikään omistusjärjestelyjä ja muita muutoksia, jotka johtivat päättyneen vuoden aikana järjestelmäkustannusten kasvuun meillä ja asiakkaillamme. Tämä ja alalla tiukentunut hintakilpailu pakottavat tarkastelemaan valittuja järjestelmäratkaisuja kriittisesti myös tulevaisuudessa.
Tässä kohtaa olisi kiva, jos olisi oma ohjelmisto. No, ehkäpä nämä kustannukset saa vietyä kohtalaisen hyvin asiakkaille, mutta ei välttämättä heti eikä välttämättä kokonaisuudessaan. Ja aiemmin mainitsemani kilpailuhaitta korostuu.
Mittaamme onnistumistamme laajalla asiakastyytyväisyyskyselyllä, jonka yksittäisenä tärkeimpänä mittarina pidämme Nettosuositteluindeksiä (NPS). Tämän syksyn kyselyssä Aallon Group saavutti kunnioitettavan indeksiluvun 57 (54), jota voidaan pitää alallamme erinomaisena tuloksena.
Luvut liikkuvat oikeaan suuntaan, hyvä niin. Mikäköhän on muuten oikeasti hyvä luku? Olen nähnyt lukuja aika isolla kirjolla eri firmoilta, ja kaikkiin on tullut sama johtopäätös, että taso on erinomainen. Lisäksi nämä sisäiset kyselyt ovat vähän tällaista viherpesua. Sinun oma kontaktihenkilösi soittaa ja kysyy palautetta, ja kertoo, että heitä mitataan tällä mittarilla. Jos suhde ei ole täysin tulehtunut (ja niiltä jotka tiedetään tulehtuneiksi ei kysytä), ei vastaaja kehtaa antaa heikkoa palautetta kovinkaan usein. Jos kyselyn tekee joku ulkopuolinen, niin vastaukset ovat rehellisempiä.
Softayhtiöitä arvioidessa tuntuu saavan suurta arvostusta sillä, kun on mahdollisimman paljon jatkuvaa myyntiä. Aallon Groupin osalta pelin pitäisi toimia toisin päin. Yhtiön kannattavuuden kannalta keskeistä olisi oppia myymään lisäarvopalveluita jatkuvan palvelun kylkeen. Nämä parantaisivat todennäköisesti laskutusasteita ja tekijäkohtaista kannattavuutta. Kovin on vielä pientä, mutta sentään kasvaa.
Kiinnostus Aallon Groupia kohtaan ei ole vieläkään mitenkään valtaisaa. Yhtiön osakekannasta alle viidennes vaihtoi omistajaa vuoden 2024 aikana. Jotkut omistajat kokevat aina valtaisaa painetta saada likviditeettiä paremmaksi. Yleensä tämä valitettavasti tehdään jonkin toisen asian kustannuksella. Esimerkiksi Aallon on siirtynyt IFRS-kirjanpitoon viime vuonna mm. ”valmistautuakseen päälistalle siirtymiseen”. Syynä todennäköisesti toive likviditeetin parantumisesta.
En ensinnäkään ole lainkaan varma, että listaa vaihtamalla kiinnostus osaketta kohtaan paranee. Yhtiö on alle 40m euroa markkina-arvoltaan, joten ei se instituutioraha tähän ihan herkästi vielä tule mukaan, saatika ulkomainen raha. Tämän kokoluokan yhtiöllä ei pitäisi olla mikään hoppu päälistalle. Ja se vielä huonompi asia on, että siinä missä FASissa saa poistaa Aallon Groupin strategialla jatkuvasti muodostuvaa liikearvoa, IFRS:ssä ei saa. Eli yhtiö maksaa enemmän veroja per tilikausi. Täysin käsittämätöntä käytöstä minun mielestäni, ja olisi kiva ymmärtää kuka hihho näitä yhtiöitä oikein neuvoo. Esimerkiksi Solwersilla ihan sama juttu.
Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,23 euroa kullekin yhtiön ulkona olevalle osakkeelle.
Osinko kasvaa sentillä viime vuodesta, tai vähän vajaa 5 %. Osinkotuottona tämä vastaa reilua 2 % edellisellä päätöskurssilla. Osinko on suht matalalla tasolla, mikä on hyvä, koska Aallon Groupilla on varmasti hyviä paikkoja allokoida sitä esimerkiksi yrityskauppoihin. Ymmärrän tietysti, että pääomistaja haluaa omistuksestaan jotain kassavirtaa.
Ajatuksia toimitusjohtajan haastattelusta
Yhtiö kertoi taas järjestäneensä avoimen tiedotustilaisuuden, mutta en löydä sitä mistään taltioituna. Voisiko joku Aallon Groupilla ottaa vaikka kännykkäkameralla tämän talteen, jotta sitä voisi esittää työssä käyvillekin ihmisille? En ainakaan löytänyt taltiointia mistään. Inderes on onneksi haastatellut taas toimitusjohtajaa, joten kuunnellaanpa haastattelu läpi ja kommentoidaan, jos jotain tulee mieleen.
Ari on päivittänyt lasiensa kehykset ja näyttää ihan eri ihmiseltä nykyään.
Atte kysyy, mitä tuloksen yhteydessä julkaistulla organisaatiomuutoksella tavoitellaan.
TK: Siirrytään liiketoimintapohjaiseen organisaatioon, jossa on kolme liiketoiminta-aluetta ja kolme niitä tukevaa aluetta. Tätä kautta vähennetään hallinnollista työtä ja se suunnataan kasvuun. 2025 menee tämän organisaation oppimisessa ja ylös ajossa.
Tällä haetaan ilmeisesti tehokkuutta, ja alueorganisaatioista siirtyminen liiketoimintapohjaisiin yksikköihin kuulostaakin ihan järkevältä. Paikallinen asiakastyö kuitenkin aiotaan pitää, mutta ehkä esimerkiksi joitain lisäarvopalveluita pyritään tarjoamaan keskitetymmin? Ja johtoporras ohenee, mikä ainakin omaan korvaan kuulostaa järkevältä.
Atte kysyy yrityskaupoista.
TV: Loppuvuoden aikana tehty neljä yrityskauppaa (4m euroa liikevaihtoa – tämä taitaa ainakin suoraan tulla H1 liikevaihtomyötätuulena ja on joku 10 % H1/24 liikevaihdosta), jotka ovat olleet myös hyviä strategisia hankintoja. Talousjohtajan mukaan erityisesti lisäarvopalvelut saivat täältä paljon vahvistusta.
Olen ostellut H2 aikana Aallon Groupia lisää ja tuplannut positioni noin 8 euron tietämiltä. Tällä hetkellä reilu 4 % positio. Lähempänä lisäostoja, kuin myyntiä nykyiselläkin reilun 10 euron hinnalla.
