Matematiikan taidot heikkenee ja luonnontieteellisille aloille ei saada enää opiskelijoita, kirjoittaa HS. ST:ssä varmasti on hyvät laskutaidot itsestäänselvyys, mutta koko väestötasolla näin ei välttämättä ole. 100 vuotta sitten Suomea nostettiin kouluttamalla nälkämaiden perimmäistenkin kammarien pojat verrattain kompetenteiksi tuon ajan globaaliin tasoon verrattuna. Tämä taas lienee johtanut siihen että elettiin suhteellisen viksusti. Vaan miten on nyt, eikö kaupungistuvassa maassa ole enää muotia pyöritellä numeroita vai onko koneet vähentäneet esim. päässälaskemisen toistojen määrää? Globaalisti koulutukseen myös panostetaan aivan eri tavalla ja kohta vaativat tuotekehityshommat karkaavatkin sinne missä niitä osataan tehdä.
Jutussa sivutaan myös opetusmenetelmiä, mutta minusta ei ole niitä arvioimaan. Lähinnä haluaisin keskustella, miksi osaaminen heikkenee, vaikka loogisesti ajateltuna esimerkisi rutiinilaskemista helpottavien softien käytön luulisi lisäävän korkeakoulutasolla opiskelevien matemaattisia taitoja, kun aika ei kulu numeeriseen suorittamiseen ja siinä tehtyjen virheiden etsimiseen? Yleensä en jaksa lehtijutuista huolestua, mutta aihe on jotenkin sydäntä lähellä, kun leikkele leivälle on tullut lähinnä matemaattista etua hyödyntämällä. Riittävä matemaattinen ajattelu kuitenkin on hyvä väline suojautua esimerkiksi kusetuksilta ja EV-tappioilta elämässä eikä siitä olisi haittaa päätöksiä ammatikseen tekevillä henkilöilläkäään niin yritys-, kuin yhteiskuntamaailmassa.
Jutussa sivutaan myös opetusmenetelmiä, mutta minusta ei ole niitä arvioimaan. Lähinnä haluaisin keskustella, miksi osaaminen heikkenee, vaikka loogisesti ajateltuna esimerkisi rutiinilaskemista helpottavien softien käytön luulisi lisäävän korkeakoulutasolla opiskelevien matemaattisia taitoja, kun aika ei kulu numeeriseen suorittamiseen ja siinä tehtyjen virheiden etsimiseen?
Matematiikka kuitenkin vaatii keskittymistä ja syventymistä ja niiden kehittymiseen lyhytjänteiset apuvälineet ovat pahasta ja vaivannäkö pelkästään hyvästä. Vaimo aikoinaan jatkoi opiskelujaan ja pelkäsi kovasti nippa nappa läpäistyn yo-merkonomin matematiikan pohjalta matematiikan kursseista selviytymistä. Rohkaisin häntä sillä, että matematiikka vaatii lahjakkuuden sijasta enemmän kovia istumalihaksia ja ahkeruutta eikä niitä voi helposti korvata. Tuloksena oli nelosia matematiikasta. Eli motivaatio on toinen tärkeä asia ja jos ajattelu on "koneet laskee, miks mun pitäis" ja päälle vielä "emmä näistä mitään ymmärrä" niin tuloksia ei voi odottaa. Muutenkin on viittä vaille oksettavaa kuunnella liturgiaa siitä, kuinka digitalisaatio ja uudet välineet parantavat oppimistuloksia kun lopputulos on helposti juuri päinvastainen.
Matematiikan heikompi osaaminen on pitkään jatkunut ja erittäin valitettava kehityskulku.
Tietokoneet, laskukoneet ja kännykät varmasti ovat omalta osaltaan laskeneet osaamista. Ei tarvitse itse osata päässälaskua, kertotauluja, potensseja tai prosentteja, kun kone osaa laskea kaiken. Normaalista taskulaskimesta löytyy valmiina integraalit, derivaatat, toisen asteen ratkaisukaavat, yhtälöt, epäyhtälöt, lauseryhmät jne jne. Vaikutus on sama kuin sanakirjalla kielen osaamiseen. Kuka tahansa voi suomentaa tekstiä sanakirjan kanssa, mutta kommunikointi vieraskielisen kanssa tai oman tekstin tuottaminen vaatii paljon osaamista, sanakirja on vain tukena kun oma osaaminen on sopivalla tasolla.
Vaatimuksista joustetaan opetuksessa ja kaikki pitää päästää kuitenkin kursseista läpi, osattiin tai ei. Matematiikkaa opetetaan suhteellisen vähän ja sekin aika menee opettajilta lähinnä siihen että kurittomimmat oppilaat pitäisi saada sen verran hiljaiseksi että keskinkertaisia voisi opastaa hieman asiassa eteenpäin.
Omakohtaisesti olen kokenut matematiikan opiskelun aina huomattavan paljon vähemmän kiinnostavaksi kuin matematiikan soveltamisen. Kirjoitin pitkästä matematiikasta laudaturin ja opiskelin diplomi-insinööriksi, mutta matematiikka on ollut minullekin jossain määrin pakkopullaa, varsinkin yliopistossa.
Jonkin verran matematiikan tehtävissä käytetään esimerkkejä, mutta ei kauhean paljon. Tehtävät ovat toki lyhyempiä, yksiselitteisempiä ja yksinkertaisempia, mutta paljon mielenkiinnottomampia ilman konkretiaa. Lasketaan geometrisen muodon piiriä -> lasketaan lautatarvetta piha-aidalle. Lasketaan sektorin pinta-alaa -> lasketaan kuinka paljon tarvitaan pitsatäyttettä. Lasketaan tangentin pituutta -> lasketaan mahtuuko sänky hissin ovesta. Tehtävä muuttuu mielenkiintoisemmaksi kun se on jollain tavalla kiinni reaalimaailmassa. Esimerkiksi matematiikassa lasketaan käyrän ja x-akselin väliin jäävää pinta-alaa integroimalla, todella kiinnostavaa. Fysiikassa kirjoitetaan y-akseliin nopeus ja x-akseliin aika ja integraalin tulos onkin kappaleen kulkema matka, paljon kiinnostavampaa.
Matematiikan opiskelulle tuskin tuo lisää nostetta Suomen teollisuuden tila. Esimerkiksi 2000-luvun vaihteessa mediassa kerrottiin että insinöörien työttömyys on 0 % ja palkka hyvä, tänä päivänä mediassa kerrotaan että akateemisesti koulutettujen työttömyys kasvaa nopeasti ja jatkuvasti suuret teollisuusyritykset irtisanovat jopa tuhansia insinöörejä suomesta kerralla.
Orpo valittiin odotetusti Kokoomuksen ruoriin. Itselleni vähän valjuksi on herra jäänyt. Voisin rinnastaa Ville Itälään. Suurta muutosta en osaa odottaa, varsinkin kun Orpo meinaa viedä Kokoomusta taas piirun verran vasemmalle. Panin merkille puheenjohtajaehdokkaiden puheista, että Orpo sekä Stubb molemmat kertoivat kuinka saadaan puolueen kannatus nousuun. Lepomäki sen sijaan keskittyi siihen kuinka saataisiin Suomi nousuun. Esiintyminen ei vaan ollut yhtä poliittisen hurmoshenkistä. Kokoomuspolitiikan linjauksista ei isommin otsikoita revitty. Näillä mennään.
- Apteekkien perustaminen ja liikkeen harjoittamisen oikeus kaikille proviisoreille ja määräsääntelystä luopuminen.
- Hintakilpailu lääkkeille hintakaton muodossa, josta halvemmalla apteekki voisi myydä tinkien omasta katteestaan (tällaista järjestelmää ei ole muualla Euroopassa)
Mitä mieltä on sijoitustiedon väki? Haluaisin täältä mielipiteitä, kun keskustelun taso fiksumpaa mitä muualla ilman väsynyttä populismia. Itse siis lääkealalla, vaikkakaan en apteekeissa tulekaan työskentelemään luultavasti. Itse on osaa ottaa juuri kantaa siihen mikä järjestelmä olisi paras, koska kompetenssi ei paremmuuden arvioimiseen riitä, mutta muutoksien tullessa pitää kyllä adjusoitua mahdollisimman hyvin uuteen tilanteeseen. Obvious apteekkariliitto kärsi aikamoisen imagotappion, kun päästettiin Sirpa Peura vauhtiin populistisilla ja ala-arvoisilla kommenteillaan.
- Apteekkien perustaminen ja liikkeen harjoittamisen oikeus kaikille proviisoreille ja määräsääntelystä luopuminen.
- Hintakilpailu lääkkeille hintakaton muodossa, josta halvemmalla apteekki voisi myydä tinkien omasta katteestaan (tällaista järjestelmää ei ole muualla Euroopassa)
Mitä mieltä on sijoitustiedon väki?
Epäilen, että täällä ollaan melko yksimielisesti (pl. mahdolliset apteekkarit) Vartian esittämän apteekkimonopolin purkamisen kannalla. Mie ainakin olen. Ja olen hyvin iloinen apteekkariliiton lobbarivalinnasta. Jos olisin opiskelemassa proviisoriksi ilman apteekin omistavia vanhempia, kannattaisin myös.
Tämä pitäisi olla aika no-brainer markkinataloudesta mitään ymmärtäville. Uudistuksesta kärsivät on helppo keksiä, nykyiset monopolin suojissa olevat. Muita on sitten vaikeampi keksiä.
Suurin ilo olisi pienituloisilla, joiden tuloista iso siivu menee lääkkeisiin. Jos meillä olisi jotenkin täyspäinen vasemmisto, luulisi niiden ajavan tätä samalla intohimolla kuin progression kiristämistä.
Epäilen, että täällä ollaan melko yksimielisesti (pl. mahdolliset apteekkarit) Vartian esittämän apteekkimonopolin purkamisen kannalla. Mie ainakin olen. Ja olen hyvin iloinen apteekkariliiton lobbarivalinnasta. Jos olisin opiskelemassa proviisoriksi ilman apteekin omistavia vanhempia, kannattaisin myös.
Tämä pitäisi olla aika no-brainer markkinataloudesta mitään ymmärtäville. Uudistuksesta kärsivät on helppo keksiä, nykyiset monopolin suojissa olevat. Muita on sitten vaikeampi keksiä.
Suurin ilo olisi pienituloisilla, joiden tuloista iso siivu menee lääkkeisiin. Jos meillä olisi jotenkin täyspäinen vasemmisto, luulisi niiden ajavan tätä samalla intohimolla kuin progression kiristämistä.
Totta kai näin, jos homma menee, kuten strömssöössä. Itsekin ehkä kallistuisin tuon määräsääntelyn purkamisen puolelle. Lainsäädännöllä valvova viranomainen pystyy kuitenkin määrittämään pelisäännöt, joilla liikettä saa pyörittää ja näin estää pahimmat ylilyönnit terveydenhuollon kustannuksella. Monopoli on sanana vähän hassu, kun nythän omistaminen on nimenomaan pilkottu niin että yksi omistaja/apteekki pl. yliopiston pulju.
Aykazu kirjoitti:
Muutoin ihan kannatettavaa tuo monopolin purku paitsi tuo hintakatto, sitä en kannata, sillä se ei pitkässä juoksussa ole kenenkään etu
Vähittäismyynnin hintakilpailuun pitäisi luoda kokonaan uudet hinnanmääräytymismekanismit, kun nyt apteekkien tulos tulee kärjistettynä lähinnä diabeetikoilta ja reumaatikoilta, joille lääke maksaa ulos 4,50 €. Lääketehtaat toki kilpailee hinnalla tukkutasolla jo nyt. Saa nyt sit nähdä miten käy. Osa apteekkareistahan on suht. kompetenttia tohtoris-väkeä, jotka tulee varmaan pärjäämään muuttuneissakin olosuhteissa.
- Apteekkien perustaminen ja liikkeen harjoittamisen oikeus kaikille proviisoreille ja määräsääntelystä luopuminen.
- Hintakilpailu lääkkeille hintakaton muodossa, josta halvemmalla apteekki voisi myydä tinkien omasta katteestaan (tällaista järjestelmää ei ole muualla Euroopassa)
Mitä mieltä on sijoitustiedon väki? Haluaisin täältä mielipiteitä, kun keskustelun taso fiksumpaa mitä muualla ilman väsynyttä populismia. Itse siis lääkealalla, vaikkakaan en apteekeissa tulekaan työskentelemään luultavasti. Itse on osaa ottaa juuri kantaa siihen mikä järjestelmä olisi paras, koska kompetenssi ei paremmuuden arvioimiseen riitä, mutta muutoksien tullessa pitää kyllä adjusoitua mahdollisimman hyvin uuteen tilanteeseen. Obvious apteekkariliitto kärsi aikamoisen imagotappion, kun päästettiin Sirpa Peura vauhtiin populistisilla ja ala-arvoisilla kommenteillaan.
Vartiasta on ollut pikkuisen ristiriitainen käsitys, mutta oma mielipiteeni on, että hän on tässä asiassa selvästi enemmän oikeassa kuin vastapuoli. Saattaa tietysti johtua siitäkin, että oma maailmankuva on melko läpiliberaali (arvoista talouteen) ja kaikenlainen monopolien purkaminen on lähellä sydäntä.
Lienee melko kiistattomasti todistettu, että Suomessa lääkkeiden vähittäiskaupan marginaalit ovat verrokkimaita (muut pohjoismaat) korkeampia. Eli siis tukkuportaalla lääkkeet ovat Suomessa vielä suhteellisen edullisia, mutta vähittäismyyntihinta on korkea. Tämä on melko suoraa tulonsiirtoa valtiolta sekä sairailta kansalaisilta (paikallisille) monopolitoimijoille. Saman asian toisesta näkökulmasta on todistanut professori Ari Hyytinen (http://blog.hse-econ.fi/?p=7407). Yhteenvetona monopolilla suojatun apteekin pitäminen on suhteessa muuhun yrittämiseen erittäin kannattavaa.
Nähdäkseni ylläolevia faktoja ei ole apteekkarien toimesta edes yritetty vakavissaan kumota (vaikeaa se olisikin), mitä nyt on heitelty joitakin irrallisia heittoja apteekkimaksuista tms mitkä jo lähtökohtaisesti sisältyvät tehtyihin laskelmiin. Vasta-argumentti on ollut lähinnä se, että palveluiden poikkeuksellisen korkea laatu kriittisellä toimialalla oikeuttaa ylisuuret marginaalit.
Tämän vasta-argumentin suhteen vedenpitävien todisteiden esittäminen puolesta tai vastaan onkin sitten paljon vaikeampaa. Kattavan tutkimuksen puuttuessa kysymys on lähinnä jokaisen omaan elämänkokemukseen ja arvoihin pohjaavasta laadullisesta analyysistä. Oma uskoni monopolijärjestelmän tuottamaan ylivertaiseen laatuun on melko heikko. Lisäksi ne harvat kerrat kun olen sattunut tarvitsemaan joitakin apteekkituotteita ulkomailla, on näiden saatavuus ja havaittu laatu ollut kiitettävää tasoa. Vapaasta kilpailusta huolimatta tai sen ansiosta. Ja vaikka apteekkariliitto mainostaa suomalaisen monopolilla suojatun lääkkeidenjakelujärjestelmän ylivertaisuutta, on isovanhempieni joukosta useammankin kohdalla jossakin vaiheessa havahduttu ylilääkitsemiseen/lääkkeiden haitallisiin yhteisvaikutuksiin (tiedä sitten meneekö tämä pelkästään lääkärin piikkiin).
Sen että vapautetaan jokainen tarvittavan koulutuksen omaava ja kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö perustamaan halutessaan apteekki ei minun järkeni mukaan pitäisi laskea palveluiden laatua. Kun samalla luovutaan lääkkeiden vähimmäismyyntihinnoista niin järjestelmässä alkaa olla jo jotain järkeä. Lisäksi tietysti reseptivapaat lääkkeet voisi sallia vapaasti myytäviksi myös kauppoihin.
Peuran Suomiareenakohun jälkeen hetken jopa oikeasti harmitti. Ei nuo hiukkalaatikko-argumentit nyt sinänsä, vaan se että tällainenkin lailla suojattu monopoli elää ja voi hyvin siitä huolimatta, että alueellisen monopolin puolustajat eivät osaa esittää edes näennäisesti järkeviä argumentteja sen puolesta.
Miksi muuten apteekkia ei saisi omistaa kuin alalle koulutettu henkilö? On varmaan ihan oikein vaatia, että henkilöstöllä on tehtävien vaatima koulutus, mutta eikös lääkäriasemankin saa omistaa ei-lääkäri, kunhan lääkärin tehtäviä hoitavilla on asianmukainen koulutus?
Miksi muuten apteekkia ei saisi omistaa kuin alalle koulutettu henkilö? On varmaan ihan oikein vaatia, että henkilöstöllä on tehtävien vaatima koulutus, mutta eikös lääkäriasemankin saa omistaa ei-lääkäri, kunhan lääkärin tehtäviä hoitavilla on asianmukainen koulutus?
Hyvä kysymys. Johtuisikohan siitä, että lääkelaki on kirjoitettu siten, että apteekkarin tulee aina olla yksityinen elinkeinonharjoittaja. Eli siis käytännössä huolehtia apteekin operatiivisesta johtamisesta ja vastata sen toiminnasta. Ihmisten hengen ja terveyden ollessa kyseessä tällä operatiivisella johtajalla on oltava tehtävään riittävä koulutus ja ammatillinen pätevyys.
Mutta ehkä olisi oikea hetki miettiä tämäkin kuvio alusta asti uudelleen.
Yksi avainkysymys apteekkikilpailun vapauttamisessa on hinnoittelun ja apteekin pitämisoikeuden lisäksi etäkauppa. Miksi lääkkeet pitäisi kaikkien hakea fyysisesti apteekista, kun pieni pilleripurkki tipahtaa helposti postilaatikosta?
Miksi muuten apteekkia ei saisi omistaa kuin alalle koulutettu henkilö? On varmaan ihan oikein vaatia, että henkilöstöllä on tehtävien vaatima koulutus, mutta eikös lääkäriasemankin saa omistaa ei-lääkäri, kunhan lääkärin tehtäviä hoitavilla on asianmukainen koulutus?
Hyvä kysymys. Johtuisikohan siitä, että lääkelaki on kirjoitettu siten, että apteekkarin tulee aina olla yksityinen elinkeinonharjoittaja. Eli siis käytännössä huolehtia apteekin operatiivisesta johtamisesta ja vastata sen toiminnasta. Ihmisten hengen ja terveyden ollessa kyseessä tällä operatiivisella johtajalla on oltava tehtävään riittävä koulutus ja ammatillinen pätevyys.
Mutta ehkä olisi oikea hetki miettiä tämäkin kuvio alusta asti uudelleen.
Lääkelaista tulee tämä vaatimus, sitähän pystyy toki muuttamaan. Ajatuksena olllut 1600-luvulta kuitenkin se, että lääkäri ja apteekkari ovat eri henkilöt, jolloin lääkärille ei synny eturistiriitaa määrätä kallista tai turhaa lääkettä potilaalleen. Mikäli tästä ajattelutavasta halutaan pitää kiinni, niin tällöin varmaan omistusoikeus säilyy vain proviisoreilla, muutoin apteekin yhtiömuodon voinee vapauttaa ja osakeyhtiöiksi nämä muuntuisivatkin. Tämä on proviisori-omistus on esim purettu naapurimaissa, mutta käytössä monessa EU-maassa. Apt. Liitto toki tätä vastustaa populistisilla veroparatiisi-meuhkaamisillaan.
Perusapteekkari tienailee lääkemyynnistä tällä hetkellä 80-300k, josta maksaa sitten ansiotuloveroa. Jos apteekkarin puoliso on hänellä töissä niin kuin monesti on, niin ilmeisesti tälle ei saa maksaa palkkaa vaan sekin lasketaan apteekkarin tuloksi? Osa tekee täyttä työpäivää asiakaspalvelussa tahi lääkevalmistuksessa, osa käy apoteekilla pari kertaa viikossa, joten pelkästä omistamisesta käteen jäävä summa vaihtelee. Olis kyl hyvä että näkis sellasen käppyrän missä on lääkkeiden hinta verrattuna kuluttajahintaindeksiin maittain niin olisi helppo arvioida Suomen järjestelmän tehokkuus. Jos halua on niin eihän mikään estä nykyjärjestelmää muutettavan omistuksen osalta. Rec-lääkkeitten hintakilpailuun on tosiaan vaikea uskoa, että siihen lähdettäisiin vielä.
Yksi avainkysymys apteekkikilpailun vapauttamisessa on hinnoittelun ja apteekin pitämisoikeuden lisäksi etäkauppa. Miksi lääkkeet pitäisi kaikkien hakea fyysisesti apteekista, kun pieni pilleripurkki tipahtaa helposti postilaatikosta?
Lääkkeet voi nyt ostaa jo etänä, mikäli siihen on säilytyksen puolesta mahdollisuus, luonnollisesti samaan hintaan kuin kivijalasta. Tiukahkon lääkelain ja pienen markkinan takia reseptilääkkeitä eivät apteekkarit ole yhtä poikkeusta lukuunottamatta alkaneet myydä internetin kautta.
Yksi avainkysymys apteekkikilpailun vapauttamisessa on hinnoittelun ja apteekin pitämisoikeuden lisäksi etäkauppa. Miksi lääkkeet pitäisi kaikkien hakea fyysisesti apteekista, kun pieni pilleripurkki tipahtaa helposti postilaatikosta?
Ja jos yhteiskunnan varoja halutaan säästää, miksi etäapteekkien pitäisi toimia Suomessa, jotta lääkkeet olisivat kela-korvattavia? Lääkemenoissa voitaisiin säästää merkittävästi sallimalla missä vaan EU maassa toimivan apteekin rekisteröityä toimittamaan kela-korvattavia lääkkeitä Suomeen. Lääkkeissä on EU:n sisällä suuria hintaeroja, joista on mahdollista saada merkittäviä julkisten menojen säästöjä.
Onko se saatu palvelu Suomessa niin paljon parempaa kuin Norjassa tai Ruotsissa, että tuo huomattavan suuri ero apteekkien marginaaleissa on oikeutettu? Enpä usko.
Sitten taas kv. politiikkaan. Otetaankos me paljon turskaa, kun pörssit aukeaa joskus maanantaina? NATO- ja wannabe-EU -maa sisäisessä kriisissä, niin kai se jotenkin kursseihin leivotaan...
Nyt menee pakka sekaisin. Vahvistaako Putin vaikutusvaltaansa? Miten käy öljyn hinnan? Meneekö pakolaissopimukset mitättömiksi? Kuinka Componentan businekset? Mitäs muuta tapahtuu?
Nyt ottaa päähän, ettei Pyysingin viisaus "Viikonloppu on täynnä vaaroja" uponnut aikanaan kunnolla tajuntaan. Perjantaina mietin, että voisihan tässä vähän kevennellä, mutta laiskuuttani lykkäsin ensi viikkoon. No, katsotaan, tuo kohokas taisi lässähtää jo uunissa, mutta kai tuo taas on omiaan lisäämään "hermostuneisuutta"?
Turkin vallankaappausyrityksessä on selkeästi vaikeampi valita puolta kuin aikoinaan esim. vanhoilliset vastaan Gorba -matsissa. Kannatin tietenkin Gorbaa, ja voittajaksi nousi Jeltsin. Erdoganin voisi puolestani uittaa sianihrassa ja antaa Harlem Gay Globetrottersien väliaikaviihteeksi, mutta sotilasvallankaappaajat taas voisi yksinkertaisesti teloittaa rivakasti. Kumpikaan ei toki tuottaisi mitään ratkaisuja mihinkään, mutta olisivat hyvää viihdettä.
Jos tulee joku Turkki-droppi, aion kopata. Tämä oli pitkällä aikavälillä nihkeää, koska Erdogan koventanee otteitaan entisestään ja ajaa Turkin yhä kauemmas mistään länsimaiseen demokratiaan viittaavastakaan. Lyhyellä aikavälillä jatketaan business as usual. Nollakorot ja silleen.
Meneekö Anttilan konkka nyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan? Ilta Sanomissa ainakin vihjaillaan epätavallisista alennuskamppiksista juuri ennen konkkaa. Rahat ostoksista otetaan sisään, mutta tuotteet jäävät pesän haltuun. Pesänhoitaja toteaa, että varat on suuremmat kuin velat. YT neuvottelut saadaan hoidettua ainakin merkittävästi edullisemmin + ripeämmin. Anttila itse ei ole kommentoinut syytöksiin mitään.
Meneekö Anttilan konkka nyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan? Ilta Sanomissa ainakin vihjaillaan epätavallisista alennuskamppiksista juuri ennen konkkaa. Rahat ostoksista otetaan sisään, mutta tuotteet jäävät pesän haltuun. Pesänhoitaja toteaa, että varat on suuremmat kuin velat. YT neuvottelut saadaan hoidettua ainakin merkittävästi edullisemmin + ripeämmin. Anttila itse ei ole kommentoinut syytöksiin mitään.
Luultavasti laki on tutkittu huolella ennen prosessin aloitusta:
Miekin vähän ihmettelin, kun verkkokaupasta ostettuja ja kauppaan toimitettuja tavaroita ei sitten saanutkaan, mutta arvelin ensin tutkia ja sitten hutkia ja löysin tämän.
Eipä siitä Anttilan omistajille mitään iloa ollut, että myivät verkkokaupassa tyhjää. Jos eivät toimisi näin, olisi uhkana takaisinsaantikanteet konkurssipesään. Luottokorttiyhtiöt kiittävät, kun miekin alan käyttää entistä enemmän creditiä kuin debitiä nettiostoksissa. Verkkokaupasta ostaneille tietysti melko nihkeää. Ei voi kohtuudella edes sanoa, että olisi pitänyt tietää.
Miksei kukaan poliitikko vedä johtopäätöstä, että meillä saattaa paikka paikoin olla liian kireätä verotus? Saattaisi yllättäin verokertymä kasvaa aika monessa muussakin asiassa jos veroja vähän laskettaisiin. Aloitetaan vaikka käsityövaltaisista aloista laajalti, kotimaan matkailusta tai catering palveluista. Puhumattakaan alkoholiverosta. Autoilustakin tulee verokertymän lisäksi turvallisempaa ja vähäpäästöisempää kun ajellaan uudemmilla autoilla.
Helppo tapa saada lisää työpaikkoja ja lisää veroeuroja.
Helsinki saa sittenkin Guggenheimin. Kaupungin veronmaksajille jyvitetään 80Me. Kävijämäärän ennakoidaan olevan 550.000 per vuosi. Vertailun vuoksi Kiasma ja Ateneum vetivät noin 250k kävijää viime vuonna. Kohtuu(ttoman) korkealle on vedetty kävijätavoitteet.
Helsinki saa sittenkin Guggenheimin. Kaupungin veronmaksajille jyvitetään 80Me. Kävijämäärän ennakoidaan olevan 550.000 per vuosi. Vertailun vuoksi Kiasma ja Ateneum vetivät noin 250k kävijää viime vuonna. Kohtuu(ttoman) korkealle on vedetty kävijätavoitteet.
Jaksan kovasti ihmetellä väkeä, joka vastustaa hankkeita jo ennen kuin niiden speksit ovat selvillä. Mie melkein käännyin Guggenheimin kannattajaksi, kun Osku Pajamäki sanoi, että ei halua sitä, vaikka se olisi ilmainen. "Olen niin helsinkiläinen, että en millään hinnalla halua, että Guggenheim on Helsingin majakka. Että meidän majakka olisi jokin franchising, mä en halua sitä, vaikka se olisi ilmainen, Pajamäki paukutti." Olisihan se kiva, että olisi joku museo, joka vituttaisi rakennusvaiheessa ja valmistuttuaan Pajamäkeä joka päivä.
Henkilökohtaisella tasolla menisin varmasti käymään Helsingin Guggenheimissä joka kerta, kun siellä näyttely vaihtuisi ja maksaisin mielelläni helsinkiläisen osuuteni tai enemmänkin sen rakentamisesta. Vastentahtoisten rahoilla rakentaminen on kuitenkin arveluttavaa puuhaa. Lisäksi hankkeen toteutuminen sataisi persujen ja vasemmiston kannatuslaariin pysyvästi, joten siitä olisi paljon enemmän vahinkoa veronmaksajille kuin pelkkä investointi + juoksevat menot.
Ilahduttavaa on, että meillä on Willen tapaisia poliitikkoja, jotka jaksavat ihan analysoidakin asioita pelkän koohkaamisen sijasta.
Mie melkein käännyin Guggenheimin kannattajaksi, kun Osku Pajamäki sanoi, että ei halua sitä, vaikka se olisi ilmainen.
Jännä tapaus tämä Guggenheim. Ymmärtääkseni se on kuopattu hyvin monta kertaa ja jostain se aina tulee takaoven kautta takaisin asialistalle.
Tähän mennessä olen kuullut kaksi perustelua koko hankkeelle:
a) Taho x vastustaa tätä, joten minä kannatan (Osku Pajamäki, persut, Timo Soini, jne)
b) Guggenheimilla on positiivinen taloudellinen vaikutus, kun se tuo 550 000 kävijää vuosittain museoon
Jos Berliinin Guggenheimissa oli alle 130 000 kävijää vuosittain, niin millä matematiikalla olisi odotettavissa 550 000 kävijää vuosittain Helsinkiin?
Käsittääkseni rahoitus on pyöritelty monta kertaa uusiksi ja viimeisin malli on rahan tuleminen "yksityiseltä" puolelta, kun ministerit ovat painostaneet esimerkiksi Finnairin ja Finavian maksamaan osan hankkeesta.
Toivoisin viranomaisten ja tutkivien journalistien selvittävän hankkeen puolella olleiden poliitikkojen ilmaiset lounaat, päivälliset, konsertit, lahjat jne. Minun on hankala kuvitella Guggenheimin tunkeneen jokaisesta porsaanreiästä ja tuutista ilman erittäin härskiä lobbaamista (lue lahjontaa).
Uudessa julkaisusarjassa kokoamme viikoittain noin kymmenkunta mielenkiintoista uutista, kommenttia, tai muutoin kiinnostavaa julkaisua sosiaalisesta mediasta. Jos uutisviikko meni ohi, lue mitä viikko toi tullessaan!
