Kysymys varojen jakamisesta kuolinpesästä henk.koht. käyttöön

19
forum
|

kitaristi

Liittynyt:
8.9.2022
Viestejä:
0

Moi!

Hoidan vanhempieni perimää kuolinpesää. Kuolinpesässä on osakesijoituksia ja käteistä. Hoidan sijoituksia valtakirjalla.

Voiko kuolinpesästä siirtää rahaa vanhemmille henkilökohtaista käyttöä varten, ilman että jakaa kuolinpesää?

Olisi nimittäin niin paljon helpompaa hoitaa sijoituksia könttänä kuolinpesästä kuin se, että omaisuus jaetaan kahden eri ihmisen tileille, joka vaatii molempia varten sitten taas valtakirjat ja osaketilit yms.

Mutta vanhemmat haluavat kuulemma nostaa kuolinpesästä käyttöönsä rahaa. Tuleehan sinne osinkoja yms. joita sinänsä voisikin nostaa käyttöön, jos vaan on mahdollista.

Olisiko teillä vinkkejä tähän järjestelyyn?

0
0
8.9.2022 - 21:04

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Käsittääkseni kuolinpesästä voi nostaa vain tekemällä (vaikka vain osittaisen) jaon.

Käsittääkseni myös kuolinpesän omistamien osakkeiden osingot ovat kuolinpesän varoja, joita ei voi nostaa ilman jakoa.

Jos kuolinpesä saa osinkoja, mikään ei estä tekemästä osittaista jakoa vaikka vain noiden osinkojen osalta. Jos kuolinpesässä on vain pari osakasta, jotka ovat vielä keskenään samaa mieltä, ei tuollainen jako ole kovin työläs operaatio.

Kannattaa huomata myös, että jos kuolinpesä saa osinkoja (tai mitä tahansa muita tuloja), niin sen täytyy hoitaa myös verolimoitus jne. Joissain tilanteessa kuolinpesän jako osakkaille olla pienempi riesa kuin sen pitäminen (osittain) jakamattomana.

Tämä kaikki ihan vanhasta muistista, en nyt tarkistanut mistään, joten voi olla että jotain meni pieleenkin.

0
0
8.9.2022 - 23:37

Bingo53

+3404
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2268
kitaristi kirjoitti:

Hoidan vanhempieni perimää kuolinpesää. Kuolinpesässä on osakesijoituksia ja käteistä. Hoidan sijoituksia valtakirjalla. Voiko kuolinpesästä siirtää rahaa vanhemmille henkilökohtaista käyttöä varten, ilman että jakaa kuolinpesää?

Kuolinpesän varojen käyttö on vapaasti osakkaiden keskenään sovittavissa silloin, kun kuolinpesä on osakkaiden yhteisessä hallinnassa. Varoja voidaan yleensä käyttää vain siinä määrin kuin on pesän selvittämisen kannalta tarpeellista. Tarkoituksena on saattaa pesä jakokuntoon.

Jako voidaan tehdä osajakona niin, että vaikkapa osakesijoitukset jäävät jakamattomiksi kuolinpesään ja käteinen jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken.

Onhan kuolinpesästä tehty perunkirjoitus? Liittyykö jäämistöön testamentti?

Kun perunkirjoitus on tehty, perinnön voi jakaa. Kuolinpesän jakamista varten ei tarvitse odottaa perintöverotuspäätöstä.

Perinnönjaosta täytyy tehdä jakokirja ja se on tehtävä kirjallisesti. 

Jakokirjasta täytyy käydä ilmi

- mitä on jaettu
- jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä
- mitä kukin perillinen on saanut
- mitä on mahdollisesti jäänyt jakamatta
- onko jako tehty kokonaan.

Kun perintö jaetaan vain osittain, jää pesän jakamaton osa itsenäiseksi kuolinpesäksi ja erilliseksi verovelvolliseksi. Jaettu osa kuolinpesästä sen sijaan lakkaa olemasta.

Perinnönjako tulee voimaan, kun jakokirja on allekirjoitettu. Perinnönjakokirjan perusteella kuolinpesän omaisuus tai jako-osuus siirtyy perillisille. Jakokirjasta on toimitettava kopio Verohallintoon sekä yksi kappale kullekin kuolinpesän osakkaalle.

Perinnönjakokirjaa koskevat muotomääräykset vaihtelevat sen mukaisesti onko kyseessä kuolinpesän osakkaiden välinen sopimusjako vai onko pesään määrätty pesänjakaja eli silloin kyseessä on toimitusjako. Jakokirja on tehtävä huolellisesti ja sisällöllisesti oikein siksi, ettei kukaan perillisistä joutuisi moittimaan sitä perinnönjaon jälkeen.

Pankit kyllä kommentoivat vaadittavien asiakirjojen muotovaatimuksia, kun tulee se hetki, jolloin rahaa aletaan siirrellä kuolinpesän pankkitililtä.

0
0
9.9.2022 - 10:59

Velho

+1778
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
634

Hmm. Eikö kuitenkin omaisuuden (verotettuja) tuottoja saa nostaa kuolinpesästä ihan vapaasti, kunhan ne jaetaan osakkuuksien suhteessa?

Esimerkki:

Kuolinpesä omistaa vuokratun asunnon, metsää ja osakkeita

Mä olen ymmrätänyt, että osakkaat voivat aina halutessaan jakaa kuolinpesästä vuokra-, myynti- ja osinkotuloja jos vaan pesällä on likviditeettiä, eikä tästä tarvitse tehdä jakokirjaa, jos jokainen saa varoja siinä suhteessa kuin omistaa kuolinpesää. Jos sitten noita itse omaisuuseriä haluttaisiin jakaa, siis esimerkiksi asunto haluttaisiin siirtää osakkaiden henkilökohtaiseen omistukseen, pitäisi tehdä osittainen perinnönjakokirja. Osakkaat tarvitsevat sen merkitäkseen omistuksensa taloyhtiön osakeluetteloon. Samoin jos jaettaisiin metsää, tarvittaisiin lainhuutoa varten, jne. Mutta ei käteisen rahan jakamisesta tarvitsisi tehdä jakokirjaa, kunhan vaan jako on tasapuolinen.

Korjatkaa toki jos olen väärässä. Kovin työläältä kuulostaisi tehdä perinnönjakokirjoja jokaisesta rahansiirrosta kuolinpesän tililtä. Näitä kuolinpesiähän on vaikka kuinka paljon, jotka pidetään vuosikymmenet jakamattomina, mutta ei se tarkoita etteikö niistä omaisuuden tuottoja nosteta pois.

0
0
11.9.2022 - 23:16

holvius

+97
Liittynyt:
1.3.2019
Viestejä:
105
Velho kirjoitti:

Korjatkaa toki jos olen väärässä. Kovin työläältä kuulostaisi tehdä perinnönjakokirjoja jokaisesta rahansiirrosta kuolinpesän tililtä. Näitä kuolinpesiähän on vaikka kuinka paljon, jotka pidetään vuosikymmenet jakamattomina, mutta ei se tarkoita etteikö niistä omaisuuden tuottoja nosteta pois.

Väärässä olet. Kuolinpesän tulot ovat kuolinpesän tuloa/omaisuutta. Jos pesästä jaetaan ulos varoja ennen laillista jakoa niin kyseessä voi olla perinnön ennakko tai velka.

Jakamaton kuolinpesä pitäisi aina pyrkiä jakamaan.

 

0
0
12.9.2022 - 10:49

Velho

+1778
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
634
holvius kirjoitti:

 

Velho kirjoitti:

Korjatkaa toki jos olen väärässä. Kovin työläältä kuulostaisi tehdä perinnönjakokirjoja jokaisesta rahansiirrosta kuolinpesän tililtä. Näitä kuolinpesiähän on vaikka kuinka paljon, jotka pidetään vuosikymmenet jakamattomina, mutta ei se tarkoita etteikö niistä omaisuuden tuottoja nosteta pois.

 

Väärässä olet. Kuolinpesän tulot ovat kuolinpesän tuloa/omaisuutta. Jos pesästä jaetaan ulos varoja ennen laillista jakoa niin kyseessä voi olla perinnön ennakko tai velka.

Jakamaton kuolinpesä pitäisi aina pyrkiä jakamaan.

Me puhumme nyt ehkä eri asioista. Vaikuttaisi että sä puhut tilanteesta ennen perunkirjoitusta ja mä tilanteesta perunkirjoituksen jälkene. Ennen perunkirjoitusta pesästä ei lähtökohtaisesti voida jakaa mitään, ja kuolinpesän tulo on tietysti kuolinpesän tuloa, josta kuolinpesän pitää maksaa verot. Mitä tulee kuolinpesän verotettuihin tuottoihin ja niiden jakamiseen rahana osakkaille omistusosuuksien suhteess, mä en itse asiassa usko, että olen tässä väärässä. Kyllä niitä verotettuja tuottoja saa sieltä pesästä jakaa ihan vapaasti osakkaille, jos osakkaat yhdessä niin päättävät. Eikä kuolinpesän jakaminen ole mitenkään pakollista. Esimerkiksi jokin metsäpalsta voi hyvinkin olla järkevää pitää jakamattomana, jos pesän osakkaat ovat hyvissä väleissä. Yksi iso palsta on edullisempi hoitaa kuin vaikkapa neljä pientä palstaa. Ja kun niitä puita sitten myydään ja niistä saadaan myyntituloa (joka tietysti ilmoitetaan verottajalle ja verot maksetaan ensin), niin en usko, että mikään velvoittaisi jokaisesta rahansiirrosta tekemään jakokirjan. En myöskään nopeasti googlaamalla löytänyt lähdettä, joka niin väittäisi.

 

0
0
12.9.2022 - 13:04

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371
Velho kirjoitti:

 

holvius kirjoitti:

 

Velho kirjoitti:

Korjatkaa toki jos olen väärässä. Kovin työläältä kuulostaisi tehdä perinnönjakokirjoja jokaisesta rahansiirrosta kuolinpesän tililtä. Näitä kuolinpesiähän on vaikka kuinka paljon, jotka pidetään vuosikymmenet jakamattomina, mutta ei se tarkoita etteikö niistä omaisuuden tuottoja nosteta pois.

 

Väärässä olet. Kuolinpesän tulot ovat kuolinpesän tuloa/omaisuutta. Jos pesästä jaetaan ulos varoja ennen laillista jakoa niin kyseessä voi olla perinnön ennakko tai velka.

Jakamaton kuolinpesä pitäisi aina pyrkiä jakamaan.

 

Me puhumme nyt ehkä eri asioista. Vaikuttaisi että sä puhut tilanteesta ennen perunkirjoitusta ja mä tilanteesta perunkirjoituksen jälkene. Ennen perunkirjoitusta pesästä ei lähtökohtaisesti voida jakaa mitään, ja kuolinpesän tulo on tietysti kuolinpesän tuloa, josta kuolinpesän pitää maksaa verot. Mitä tulee kuolinpesän verotettuihin tuottoihin ja niiden jakamiseen rahana osakkaille omistusosuuksien suhteess, mä en itse asiassa usko, että olen tässä väärässä. Kyllä niitä verotettuja tuottoja saa sieltä pesästä jakaa ihan vapaasti osakkaille, jos osakkaat yhdessä niin päättävät. Eikä kuolinpesän jakaminen ole mitenkään pakollista. Esimerkiksi jokin metsäpalsta voi hyvinkin olla järkevää pitää jakamattomana, jos pesän osakkaat ovat hyvissä väleissä. Yksi iso palsta on edullisempi hoitaa kuin vaikkapa neljä pientä palstaa. Ja kun niitä puita sitten myydään ja niistä saadaan myyntituloa (joka tietysti ilmoitetaan verottajalle ja verot maksetaan ensin), niin en usko, että mikään velvoittaisi jokaisesta rahansiirrosta tekemään jakokirjan. En myöskään nopeasti googlaamalla löytänyt lähdettä, joka niin väittäisi.

 

Minulla on kyllä ihan eri käsitys. Ennen perunkirjoitustahan pesästä voi maksaa välttämättömät laskut ja siinä kaikki. Sen jälkeen rahoja voi jakaa, mutta vain jakokirjalla. Ja jos nyt yhtään oikein muistan, niin kyllä pankki kyttäsi niitä jakokirjoja ennen kuin antoi siirrellä rahaa.

Meinaisin katsoa mitä Kangas kirjoittaa asiasta, mutta näköjään olen hukannut kirjan muutossa (pistänyt erehdyksessä kaatikselle), joten se ei nyt onnistu.

Aiemmin viittasin muistaakseni kuolinpesän osakkaiden osuuksiin. Eihän kuolinpesän osakkailla ole mitään kiinteitä osuuksia. Jos osakkaat keskenään päättävät jaosta, voi jako olla vaikka "ota sä viis tonnia käteistä, mä otan ton taulun". Ja siitä tehdään sitten jakokirja, ja sen jälkeen toinen voi nostaa käteistä ja toinen voi hakea taulun.

0
0
12.9.2022 - 15:34

Velho

+1778
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
634
hauturi kirjoitti:

Minulla on kyllä ihan eri käsitys. Ennen perunkirjoitustahan pesästä voi maksaa välttämättömät laskut ja siinä kaikki. Sen jälkeen rahoja voi jakaa, mutta vain jakokirjalla. Ja jos nyt yhtään oikein muistan, niin kyllä pankki kyttäsi niitä jakokirjoja ennen kuin antoi siirrellä rahaa.

Meinaisin katsoa mitä Kangas kirjoittaa asiasta, mutta näköjään olen hukannut kirjan muutossa (pistänyt erehdyksessä kaatikselle), joten se ei nyt onnistu.

Aiemmin viittasin muistaakseni kuolinpesän osakkaiden osuuksiin. Eihän kuolinpesän osakkailla ole mitään kiinteitä osuuksia. Jos osakkaat keskenään päättävät jaosta, voi jako olla vaikka "ota sä viis tonnia käteistä, mä otan ton taulun". Ja siitä tehdään sitten jakokirja, ja sen jälkeen toinen voi nostaa käteistä ja toinen voi hakea taulun.

Ennen perunkirjoitusta pankki on hyvin tarkka, mutta sen jälkeen jos pesä jää jakamatta, jollekin osakkaalle yleensä myönnetään muiden valtakirjalla tilinkäyttöoikeudet kuolinpesän tiliin. Pesän osakkailla nimenomaisesti on määräosuudet, esimerkiksi neljän rintaperillisen pesässä yleensä aina 25% kullakin. Jos jollekin on annettu legaatti, hän ei olekaan pesän osakas lainkaan, vaan saa legaattinsa mukaisen omaisuuden pesästä päältä ennen muita. Jos osuudet ovat esim. 25% kullakin, ei tarvita mitään jakokirjaa siitä, että päätetään siirtää 10000€ perikunnan tililtä osakkaille. Kukin saa 2500€ tilisiirron. Tässähän ei ollut kyse mistään taulujen tai muun kiinteän omaisuuden jaosta, vaan pesän omaisuuden tuoton jaosta. 

0
0
12.9.2022 - 16:00

MP

+1
Liittynyt:
10.5.2022
Viestejä:
5

Oman kokemukseni perusteella osittain jakamattoman kuolinpesän osakkaana asiat toimivat Velhon kuvaamalla tavalla. Kuolinpesän tiliin oli valtakirjalla käyttöoikeus sukulaisella, joka ei edes ollut pesän osakas ja käteisvaroja pystyi jakamaan ongelmitta / ilman erillistä valtuutusta tai jakokirjaa. Pesä saatiin lopullisesti jaettua nyt kesällä ja muistaakseni siinä vaiheessa tarvittiin osakkailta valtakirja pankkitilin lakkauttamiseen, kun loput varat olivat jaettu.

0
0
12.9.2022 - 17:00

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Ehkä se onnistuu käytännössä, mutta ei se siitä vielä laillista tee.

Perintökaaren 23. luvun 9§ 1.mom:

Perinnönjaosta on laadittava jakokirja.

Mutta kaipa tuon voi tulkita niinkin, että varoja on laillista jakaa laatimatta jakokirjaa. Tai sitten niin, että jos kuolinpesän varoja jaetaan osakkaille, kyseessä ei olekaan perinnönjako vaan jotain muuta.

0
0
12.9.2022 - 19:02

GHearst

+429
Liittynyt:
28.12.2021
Viestejä:
555
hauturi kirjoitti:

Ehkä se onnistuu käytännössä, mutta ei se siitä vielä laillista tee.

Perintökaaren 23. luvun 9§ 1.mom:

Perinnönjaosta on laadittava jakokirja.

Mutta kaipa tuon voi tulkita niinkin, että varoja on laillista jakaa laatimatta jakokirjaa. Tai sitten niin, että jos kuolinpesän varoja jaetaan osakkaille, kyseessä ei olekaan perinnönjako vaan jotain muuta.

Koska asia on ajankohtainen, kysyin tätä perunkirjan tekijältä. Vastaus oli "Minun mielestäni jakokirjaa ei tarvitse tehdä, ellette itse sitä tarvitse". 

0
0
12.9.2022 - 19:24

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371
GHearst kirjoitti:

 

hauturi kirjoitti:

Ehkä se onnistuu käytännössä, mutta ei se siitä vielä laillista tee.

Perintökaaren 23. luvun 9§ 1.mom:

Perinnönjaosta on laadittava jakokirja.

Mutta kaipa tuon voi tulkita niinkin, että varoja on laillista jakaa laatimatta jakokirjaa. Tai sitten niin, että jos kuolinpesän varoja jaetaan osakkaille, kyseessä ei olekaan perinnönjako vaan jotain muuta.

 

Koska asia on ajankohtainen, kysyin tätä perunkirjan tekijältä. Vastaus oli "Minun mielestäni jakokirjaa ei tarvitse tehdä, ellette itse sitä tarvitse". 

Kysyitkö samalla miten hänen mielipiteensä suhtautuu tuohon lakitekstiin?

e: palautetaanpa mieliin alkuperäinen kysymys:

kitaristi kirjoitti:
Voiko kuolinpesästä siirtää rahaa vanhemmille henkilökohtaista käyttöä varten, ilman että jakaa kuolinpesää?

Olen päätynyt siihen tulokseen, että oikea vastaus on: luultavasti voi, mutta se ei ole laillista.

(puhumattakaan sitten siitä miten paljon helpommalla pääsee tilanteessa jossa toinen vanhemmista kuolee tai he päättävät erota tms,)

0
0
12.9.2022 - 19:31

Bingo53

+3404
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2268

Kuolinpesän olemassaolo lakkaa, kun kaikki pesän varat on jaettu perillisten kesken. Kuolinpesää ei lakkauta se, jos pesä jaetaan osittain.

Jakokirjaa tai perinnönjakosopimusta ei tarvitse toimittaa, jos pesässä ei ole jaettavia varoja tai jos kuolinpesässä on vain yksi ainoa osakas eli muita saajia ei ole.

Jos kuolinpesässä on useita osakkaita, toimita kopio perinnönjakosopimuksesta Verohallintoon, jotta se voi lakkauttaa kuolinpesän.

Linkki: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/kuolinpesan_verot…

Yksikään pesää hoitava ei halua ylimääräistä postia verottajalta tai vaikkapa kuolinpesälle määrättyjä ennakkoverolappuja pois haettavaksi. Niitä voi tulla, jos pesällä on ollut tuloja eikä verottajalle ole ilmoitettu, että pesä on kokonaan jaettu.

0
0
12.9.2022 - 20:45

holvius

+97
Liittynyt:
1.3.2019
Viestejä:
105

Kun varat on pistetty nyt maailmalle ilman laillista perinnönjakosopimusta, niin mitä luulette tapahtuvan, jos vaikka varat on jaettu väärin. Joku ei olekkaan saanut osaansa ja tämä osakas päättää hakea kuolinpesään, jossa ei ole enää mitään varoja pesänselvittäjän ja jakajan.  

Pisteenä i:n päälle varsin mukava tilanne syntyy silloin jos joku varojensaajista saatuaan pesästä perinnönennakkoa on tullut varattomaksi. 

Itse en suostuisi enkä neuvoisi ketään jakamaan kuolinpesästä varoja ilman laillista perinnönjakosopimusta. Mutta onneksi näitä silloin tällöin löytyy ja nämä tyypillisesti aiheuttavat julmetun moisen määrän töitä kun näitä selvittää.

 

 

0
0
13.9.2022 - 09:09

Velho

+1778
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
634
hauturi kirjoitti:
kitaristi kirjoitti:

Voiko kuolinpesästä siirtää rahaa vanhemmille henkilökohtaista käyttöä varten, ilman että jakaa kuolinpesää?

Olen päätynyt siihen tulokseen, että oikea vastaus on: luultavasti voi, mutta se ei ole laillista.

(puhumattakaan sitten siitä miten paljon helpommalla pääsee tilanteessa jossa toinen vanhemmista kuolee tai he päättävät erota tms,)

Voi olla näin tai sitten ei, asiaan vihkiytynyt juristi osaisi varmaankin sanoa. Edelleen erottaisin toisistaan perukirjan mukaisen omaisuuden jaon ja toisaalta tuon omaisuuden tuoton jaon. Esimerkki: perukirjassa vainajan omaisuus on asunto, metsää ja rahaa. Tehdään osittainen perinnönjako, asunto myydään ja asunnosta saadut rahat sekä pesän käteisvarat jaetaan osakkaille. Tästä tehdään perinnönjakokirja. Metsä jää pesän omistukseen. Seuraavana vuonna metsästä saadaan myyntituloja 10000 euroa verojen jälkeen. Nyt tilanne on, että perikunta omistaa edelleen perukirjaan kirjatun metsätilan, mutta lisäksi perikunnan tilille on ilmestynyt 10000 euroa rahaa, jota ei ole merkitty perukirjaan, koska kyseinen raha ei ollut vainajan omistuksessa, vaan se on ollut perikunnan tuloa. Jos/kun tuo 10000 euroa halutaan jakaa pesän osakkaille, kysymys, pitäisikö tästäkin tehdä perinnönjakokirja. Minun mielestäni ei. Kyseessähän ei teknisesti ottaen ole enää perintö vaan jo luetteloidun omaisuuden myöhemmin syntynyt tuotto. Mun mielestä perinnönjakokirja on tuossa vaiheessa täysin tarpeeton enkä usko sitä oikeasti minkään instanssin edellyttävän. Vaikea nähdä myöskään, että kukaan voisi riitauttaa jakoa, jos a) siitä on yhdessä päätetty ja b) kaikki ovat saaneet täsmälleen määräosansa verran varoista. Jos taas yhteisiä päätöksiä saada aikaan tai on valmiiksi muuta riitaa, niin silloin tuskin tällainen kuolinpesän pyörittäminen tulee muutenkaan kyseeseen, vaan on syytä purkaa pesä heti perunkirjoituksen jälkeen.

0
0
13.9.2022 - 09:16

Velho

+1778
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
634

^Käytännössä varmaan tuossa esimerkkitilanteessa olisi järkevintä, että pesän osakkaat allekirjoittavat yhden asiakirjan, jossa sovitaan millä periaatteilla käteisvaroja kuolinpesästä jaetaan. Periaate voi olla vaikkapa, että jaetaan se osuus sisään tulevista rahavaroista, mitä ei tarvitse varata veroihin tai seuraavan vuoden metsänhoitokuluihin. Jokaisesta tilisiirrosta ei sitten enää allekirjoiteta uutta asiakirjaa, vaan noudatetaan kertaalleen yhdessä hyväksyttyjä periaatteita.

0
0
13.9.2022 - 12:24

hauturi

+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Pesän omaisuuden tuoton jaosta perintökaari sanoo seuraavasti:

Mikäli pesän omaisuuden tuottoa ei ole käytettävä yhteisen talouden kustannuksiin tai muutoin yhteiseen lukuun, on kullakin osakkaalla oikeus jokaisen kalenterivuoden päätyttyä vaatia tuoton säästö jaettavaksi.

Tuossa nyt ei suoraan sanota pitääkö tuostakin jaosta tehdä jakokirja vai ei, mutta itse kyllä tekisin kerran kerrasta. Se kestää sen 5 min kun on hyvä pohja valmiina. Ja jos jakajia on OP:lla tosiaan se kaksi, ei allekirjoitustenkaan hommaaminen voi olla ihan ylivoimaista

0
0
14.9.2022 - 00:44

Heiska

+149
Liittynyt:
13.2.2020
Viestejä:
113

holvius nimimerkillä hyvät vinkit. Olen nyt ollut melkein 2,5 vuotta kuolinpesässä se jolla on ollut valtakirjat pankkiin. Leski julkisen edunvalvonnan piirissä, yksi osakas ulosotossa, jonka kanssa minä tulin toisen henkilön sijaan perimään.

Tässä kuussa pitäisi olla ensimmäinen tapaaminen pesänjakajan kanssa, jonka hain kesäkuun alussa.

Pesässä oli kuppanen asumiskelvoton talo 60-luvulta pienessä maalaispitäjässä, josta saatiin ihan kelpo hinta vuodessa. 

Pesän säästö muutama 100k. Olen saanut vainajalta reilut 3 vuotta ennen hänen kuolemaansa lahjaksi metsää henkilön kanssa jonka sijaan nyt perin (arvo tällä reilu 100k). Metsää on tarjottu myös muille perillisille antamishetkellä, heidän sitä ottamatta. Tämä lahja tullaan todennäköisesti huomioimaan tasinkoa laskettaessa ja perinnönjaossa, vaikka sitä perukirjassa ei olekaan vainajan omaisuudeksi luettu. Perukirjassa on vain tieto että tälläinen lahja on annettu, mutta sitä ei ole tosiaan pesän omaisuudeksi laskettu. Perukirja on jo verottajan puolesta vahvistettu (en muista oliko maistraatissa (nykyään DVV) erillistä vahvistusta) ja perintöverot maksettu. Nyt kun olen jännityksellä tätä asiaa puolisen vuotta tutkinut, niin olen siinä uskossa että kaikki tavanomaisesta poikkeavat lahjat (vainajan elämän ajalta) kuuluisi merkitä pesän varallisuudeksi, koska tässä asiassa ei ole aikarajaa. 
 

Hauska juttu vielä veroissakin, että kun olen aikoinaan maksanut metsästä lahjaveroa ja jos se nyt huomioidaankin nyt pesän varallisuudeksi, niin silloinhan se olisi kevyemmin verotettua perintöä, mutta näin ei kuitenkaan ole ja lahjaveroa ei makseta takaisin. Perintöosuuteni tullee myös tästä johtuen tippumaan niin paljon että saan kuitenkin maksamani perintöverot takaisin sen takia että aiemmin saamastani metsälahjasta verottaja katsoo että paljonko tänään joutuisin siitä maksamaan lahjaveroa ja se luetaan hyväksi perintöverotuksessa. Pesästä mennee tasinkoa niin paljon ettei minulle ja toiselle sijaan tulevalle jääne kovinkaan isoa osuutta pesän varoista.

Tulipa pitkä tarina, eikä vastannut kysymykseen, mutta kun näitä tarinoita elävästä elämästä on niin mukava lukea täältä niin mukava välillä itsekin osallistua.

0
0
14.9.2022 - 08:11

holvius

+97
Liittynyt:
1.3.2019
Viestejä:
105
Velho kirjoitti:

^Käytännössä varmaan tuossa esimerkkitilanteessa olisi järkevintä, että pesän osakkaat allekirjoittavat yhden asiakirjan, jossa sovitaan millä periaatteilla käteisvaroja kuolinpesästä jaetaan.

Tämä toimii jos se ympätään sopimukseen jossa sovitaan, että pesä jää toistaiseksi tai määräajaksi jakamatta. Tässä variaatiossa pitää ymmärtää, että pesää ei sitten saakkaan jaettua sopimuksen voimassaolessa ja peruspesään ei tätä kannata edes miettiä.

0
0