Sanoisin että tuollainen 3% minimikorotus on niin kauan "laillinen" kun joku nostaa kanteen pitäen korotusta kohtuuttoman suurena. Sitä mikä voisi olla tuomioistuimen(?) päätös asiasta en osaa arvioida.
"Pakolaistulvan uusi seuraus Helsingissä: Kaupungin asunnot loppuvat?
...
Leijo arvioi, että asuntofirmat odottavat jo tilanteen kehitystä.
– Tavalla tai toisella rahastetaan. Markkinat rahastavat heidän asumisensa.
Leijon mukaan on kuitenkin oletettavaa, etteivät kaikki pärjää yleisillä asuntomarkkinoilla.
– He menevät sosiaalitoimeen pyytämään majoitusta. Voi olla, että hotellit tulevat käyttöön ja kriisimajoituspuoli pyörii. Se on vähän uhkaavaa, koska se tulee kalliimmaksi.
Leijon mukaan tulijoiden suuri määrä vaikuttaa merkittävästi vuokratasoon Helsingissä.
Kuten olen monesti aikaisemmin toistellut: kaikki asunnot ovat toistensa substituutteja, jopa tuhansien kilometrien päässä. Relevantisti ne ovat toistensa substituutteja saman työssäkäyntialueen sisällä eli voisi sanoa, että ainakin Hämeenlinnasta saakka Eiraan on hyvin suora substituutioketju, jossa ääripäiden(kin) hinta/kysyntämuutokset vaikuttavat koko ketjun matkalta. Sama substituutio pätee myös rajoituissa asunnoissa aina opiskelija- ja vanhusten palvelutaloja myöden. Tätä tuskin tarvitsee todistaa enempää.
Toisin sanoen mikä tahansa kysyntämuutos vaikuttaa koko alueen kaikkiin hintohin.
Minä olen sijoittanut tähän jo puoli miljoonaa euroa ja aion sijoittaa toiset puoli miljoonaa lähivuosina. Se on itselleni aika paljon. Jos asuntotuotanto olisi jossain vaiheessa 25 vuoden aikana osoittanut selviä lisääntymisen merkkejä ja jos näitä matuja ei nyt lappaisi, niin en luultavasti tekisi näin, ainakaan nyt ja lähitulevaisuudessa.
Helsingin asuntopomo: Turvapaikan saaneille ryhdytään vuokraamaan asuntoja vapailta markkinoilta
Helsingin omat vuokra-asunnot ovat loppumassa, mutta turvapaikan saaneet pitää asuttaa jotenkin. Ainoa ratkaisu saattaa olla asuntojen vuokraaminen vapailta markkinoilta verovaroin. Helsingin asunto-osaston karkeasti tekemän laskelman mukaan julkiset vuokrakulut nousevat ensi vuonna Helsingissä turvapaikkatilanteen vuoksi yli 10 miljoonalla eurolla."
IMO, ja tämä nöyrästi tietäen palstalaisten kiinteistösijoituskokemuksen, liikehuoneistoista kannattaisi siirtyä asuntosijoituksiin, koska BKT heikko, mutta em.
Tämä on tuubaa, johon jokaisen asuntosijoittajan kannatta varautua. Isännöitsijä- ja huoltopalveluissa on pahimmilaan/parhaimmillaan tuplat ilmaa, jos taloyhtiö ei ole ollut valppaana. Olen tällaisen tapauksen itsekin todistanut, taustalla rakennuttajan ja palvelupuolen yhteinen tausta. Kilpailuttamalla lähti puolet pois, lähinnä lisätyölaskutuksen vähenemisen myötä. Eikä ihme, sillä ihmisten keskimäärin suurin sijoitus on täysin amatöörien käsissä eli taloyhtiön hallituksen, joka 1) ei saa käytännössä korvausta ottamastaan riskistä ja 2) kantaa riskin joutua henkilökohtaisella omaisuudellaan vastuuseen taloyhtiön asioista. Näitä asioita olen todistanut ja nähnyt millaiset oikeudenkäyntikulut siitä tulevat.
Lisätyölaskutus on yleismaailmallinen tapa nostaa kokonaiskustannuksia ja jopa huomattavasti. Suomessa se on maantapa kaikessa remonteista, rakentamiseen, autokouluista huoltopalveluihin. Itävallassa huorat mainostavat "alkaen 30 e" ja joka asiasta menee lisämaksu. Valveutunut investoija osaa käsitellä nämä asiat paremmin kuin aloittelija. Käytännössä kyse on kannustinongelmasta: jos myyjä tietää, että voi laskuttaa lisätöistä, hänen kannustimensa tehdä työ vakiokorvauksen puitteissa on olematon.
EDIT: Kiinteistöjen hoitokulut ovat nousseet viidessä vuodessa keskimäärin 4,4 % vuodessa eli selvästi inflaatiota nopeammin. Hallintokulut ovat nousseet keskimäärin 7,9 % vuodessa! Isännöinti siis.
Harkinnassa asunnon ostaminen sieltä omaan käyttöön. Asunnot imo kohtuuhintaisia, ~63 neliöiset ~330k +-30k.
Aika nopeasti tuntuu asunnot sieltä menevän.
EDIT: sotkin Kalasataman ja Järkäsaaren, sry. Kalasatama toki ei oo liikennesumpussa.
Kun nyt mielipidettä kysyit. Asun lähellä ja kattelen ko. hoodeja joka päivä. Se mikä Kalasatamassa hämää, on liikenteellinen sumppu jota on todella vaikea ohittaa. Metro menee kriittisesti liian kaukaa mutta kuitenkin niin läheltä, että vaikea mitään syöttöliikennettäkään rakentaa. Spora hidas esim. keskustaa ajatellen. Busseista en tarkkaan tiedä, mutta edelleen palaan liikenteelliseen sumppuun eli vaikka on aika keskustassa, niin eipä tuolta vikkelästi pääse oikeastaan mihinkään muualle, kuin Mechelininkatua ylöspäin ja Länsiväylälle. Jotain kertonee, että olen todennut, että hoodeilta on usein nopein tapa mennä esim. lentokentälle Länskärin ja kehä 1 kautta vaikka reitti kiertää aika hitosti...keskustan läpi puskeminen on kuitenkin usein hitaampaa. Oikeastaan liikenteellisesti on...meinasin kirjoittaa 2010 luvun Merihaka (eli maantieteellisesti lähellä keskustaa mutta ajallisesti kaukana), mutta sieltä pääsee sentään busseilla vikkelään. No, 2010 luvun Krunikka ehkä...vaikka sieltäkin pääsee sporalla näppärämmin kuin Kalasatamasta. Jos vertaa vaikka Arabianrantaa tai Pikku-Huopalahtea niin noista pääsee varmaan nopeammin keskustaan yleensä kuin Kalasatamasta vaikka ovat maantieteellisesti paljon kauempana (oon asunut molemmissa). 2010-Luvun Suomenlinna taitais mennä jo vähän överiksi...
Jos liikenne ei suju, niin haittaa toki alueen long run arvonnousua. Sijainnin takia liikenneongelmaa on myöskin vaikea ratkeista, karttaan katsominen riittää kertomaan miksi. Mut tää vain mun mielipide, mutua. Lisäksi jos massia on ja halajat esim. maisemien takia tonne, niin sijoituksen lisäksi paletissa toki muitakin muuttujia
Siihen tulee vielä päälle vuokratontin lunastus n.70-80k ja silloin se 60neliötä onkin jo yli 400k. Kaikki tulevat tornit rakennetaan vuokratontille. Siinä meni oma mielenkiinto.
Tämä tarkoittaa sitä, että verottaja maksaa meidän esimerkin asunnostamme 27,2 % eli 27 200 euroa. (80% x 100 000€ x 34%).
Tämä päätelmä oikoo mutkia aikalailla. Välittäjätkin tuntuvat valillä markkinoivan sijoitusasuntoja tällä väärällä väittämällä. Verottaja ei maksa kyseistä summaa, vaan ko. verovähennyksinä saatava hyöty jää piileväksi verovelaksi, joka realisoituu kun asunto myydään. Tämä johtuu siitä, että tuloutettuja vastikkeita ei voi lisätä asunnon hankintahintaan. Silti kyse on merkittävästä edusta ainakin kahdesta syystä: Piilevä verovelka toimii korottomana velkavipuna. Piilevä verovelka myös pienenee, jos asunnon hinta laskee, joten se suojaa sijoitusasunnonomistajaa asuntojen hintojen. Kolmantena etuna voi mainita, että muuttamalla asuntoon itse kahdeksi vuodeksi ennen sen myyntiä, saa verovelan nollattua.
Tämä tarkoittaa sitä, että verottaja maksaa meidän esimerkin asunnostamme 27,2 % eli 27 200 euroa. (80% x 100 000€ x 34%).
Tämä päätelmä oikoo mutkia aikalailla. Välittäjätkin tuntuvat valillä markkinoivan sijoitusasuntoja tällä väärällä väittämällä. Verottaja ei maksa kyseistä summaa, vaan ko. verovähennyksinä saatava hyöty jää piileväksi verovelaksi, joka realisoituu kun asunto myydään. Tämä johtuu siitä, että tuloutettuja vastikkeita ei voi lisätä asunnon hankintahintaan. Silti kyse on merkittävästä edusta ainakin kahdesta syystä: Piilevä verovelka toimii korottomana velkavipuna. Piilevä verovelka myös pienenee, jos asunnon hinta laskee, joten se suojaa sijoitusasunnonomistajaa asuntojen hintojen. Kolmantena etuna voi mainita, että muuttamalla asuntoon itse kahdeksi vuodeksi ennen sen myyntiä, saa verovelan nollattua.
s
Ei siinä edes mitään suojaa asuntojen hintojen laskuakaan vastaan saa, koska sijoitusasunnon arvonalenemisesta realisoituvan tappion voi joka tapauksessa vähentää ko. vuosi +5 vuotta kaikista muista pääomatuloista. Ainoa etu on mainitsemasi koroton velka verottajalle ja sekin vain sille osuudelle, mikä vuokratulosta jää muiden vähennyksien jälkeen eli muutamalle prosentille asunnon kokonaisarvosta vuosittain. Siis veroetu.
Ainoa todellinen etu on mainitsemasi oman asunnon myynnin verottomuus, jos asunnossa on asuttu yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Tämä on sijoitusasuntojen kohdalla monesti ongelma, koska sijoitusasunnot ovat pieniä koppeja, joissa harva viitsii asua tuota vaadittavaa kahta vuotta ainakaan jälkikäteen. Jos taas kusettaa verottajaa, kannattaa varuatua ainakin isoihin oikeuskuluihin ja parhaimmillaan saa sen kaksi vuotta ehtodonta. Ehdoton vankeus on muuten verotonta asumista, joten sellainen etu toki on olemassa.
Ei siinä edes mitään suojaa asuntojen hintojen laskuakaan vastaan saa, koska sijoitusasunnon arvonalenemisesta realisoituvan tappion voi joka tapauksessa vähentää ko. vuosi +5 vuotta kaikista muista pääomatuloista. -
No joo, kyllä. Vähennyskäytäntöhän tosiaan muuttui tältä osin. Se tietenkin edellyttää, että näitä muita pääomatuloja on.
"Pankkilainasta saa vähentää vain koron, mutta tuluotetun rahoitusvastikkeen saa vähentää kokonaan. Se pitää sisällään koron lisäksi pääomanpalautuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että verottaja maksaa meidän esimerkin asunnostamme 27,2 % eli 27 200 euroa."
Testaan asiaa näin:
A)
Ostan 100’:lla ja rahoitan pankkilainalla.
Saan vuokrana hoitovastikkeen jälkeen 6000e/v
Maksan pankille korkoa 2000e/v
Verottaja saa vuokrista (6000 – 2000)*30% = 1200e/v
Netto vuokrista 6000-2000-1200=2800e/v, joka on aika hyvin oman pääoman ollessa nolla…..
Myyn 10v:n kuluttua 100’:lla, jolloin ei myyntivoiton veroa. Maksan pankkilainan pois. Vuokrista kertyi netto 28000e/10v.
B)
Ostan 100’:lla ja rahoitan 80’ pankkilainalla ja 20’ yhtiölainalla
Saan vuokrana hoitovastikkeen jälkeen 6000e/v
Maksan pankille korkoa 1600e/v
Maksan rahoitusvastiketta 2300e/v (10v lyhennys 2000e/v ja korko km. 300e/v)
Verottaja saa vuokrista (6000 - 1600 - 2300)*30% = 630e/v
Netto vuokrista 6000-1600-2300-630 =1470e/v, joka sekin on aika hyvin oman pääoman ollessa nolla…..
Myyn 10v:n kuluttua 100’:lla, jolloin myyntivoitto on 20’ ja vero siitä on 6000e. Myynnistä jää siis 94000e, josta maksan pankkilainan 80’ pois eli myynnin netto 14000e. Vuokrista kertyi nettoa 14700e/10v. Yhteensä siis 14000+14700=28700e
Eroksi tuli siis 700e/10v eli merkityksetön. Itse asiassa saan n. 1400e/v enemmän tililleni 100’ pankkilaina -tapauksessa. 20’ yhtiölainasysteemillä saan kyllä tuonkin summan, mutta vasta myynnin jälkeen eli 10v päästä.
Yksi kysymys tähän kommenttiin liittyen: " Verottajalle tehdyn puhelun perusteella verovähennyksen voi tehdä vaikka maksaisi kerralla koko yhtölainan pois."
Itse olen jokusen As Oy:n tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen lukenut läpi ja lähes järjestään niissä mainitaan rahoitusvastikkeesta niin, että normaalit kuukausittain maksettavat rahoitusvastikkeet tuloutetaan, mutta suuremmat kertasuoritukset rahostoidaan. Tämä siis siitä syystä että rahastoimatta jättäminen aiheuttaisi sen että taloyhtiön tulos muodostuisi reippaasti positiiviseksi, mikä ei verotuksellisessa mielessä ole suotavaa. Jos/kun kertasuoritus rahastoidaan niin tällöin ei kai tuota maksettua osuutta voi muista pääomatuloista vähentää?
Putkirempan kohdalla tilanne on toki toinen jos maksaa oman osuutensa laskun pois ennenkuin taloyhtiö ehtii lainaa taseeseensa edes nostamaan.
Varmaan tyhmä kysymys mutta miksi eskomörön B esimerkissä maksetaan myyntivoittovero,eli mistä siinä muodostuu myyntivoittoa?
Tuossa on maksettu 80' ostohetkellä ja loput rahoitusvastikkeessa, joka on vähennetty verotuksessa vuosittain, joten verotuksen hankintamenona on 80'. "Ostan 100'" tarkoitti siis velatonta hintaa.
Kepilläjäätä: Suuremmat kertasuoritukset voidaan rahastoida tai tulouttaa, tämä voidaan päättää yhtiökokouksessa. Periaatteessa jos yhtiöllä on tehdä poistoja niin tästä ei aiheudu veroseuraamuksia taloyhtiölle. Asia on joskus melko yhdentekevä kokousväelle, joten kannattaa ottaa asia esille. En tiedä päätetäänkö tästä joka vuosi erikseen, pitää ottaa vielä selvää.
Matias: kirjoitit "Verottajalle tehdyn puhelun perusteella verovähennyksen voi tehdä vaikka maksaisi kerralla koko yhtölainan pois. Tämän voi vähentää muista pääomatuloista tai tasapoistona kymmenessä vuodessa alijäämähyvityksenä ansiotulosta."
Selvennätkö vielä tuota alijäämähyvitystä. Jos maksan esim. 10000e yhtiölainaa pois (ja tämä tuloutetaan) niin voin käyttää tätä 10 vuotta 1000e per vuosi ansiotuloista (onko tälle ylärajaa vuodessa?)? Tai sitten käytän tämän 10000e vaikka seuraavana 2 vuotena vähennyksenä muista pääomatuloista?
Eli kun minulla nyt on uudiskohde jossa 50000e yhtiölainaa, maksan tämän pois kerralla ( tuloutetaan) niin minulla on käytettävissä 50000e vähennyksiä "jemmassa" tulevia myyntivoittoja, vuokratuloja ja ansiotuloja varten? Tällöinhän minulle jää sijoitusasunto josta joudun maksamaan vain vastiketta (en rahoitusvastiketta) ja loput vuokratulot ohjaan uusiin kohteisiin (en ole myymässä kohdetta joten myyntivoiton vero ei ole tässä ongelma).
Minulle on uutinen, että alijäämähyvityksen voisi tehdä ansiotulosta. Onko tähän varmuutta? Oletukseni on, että pääomatulot ovat tuloluokkana nyt yhdenvertaiset, mutta eivät luokkien välillä. Eli että tappiot pääomatuloista voi vähentää pääomatuloista, mutta ei ansiotulosta.
Edit. Unohdin ettei minulla ole ansiotuloja. No akateemisena kysymyksenä kuitenkin.
Minulle on uutinen, että alijäämähyvityksen voisi tehdä ansiotulosta. Onko tähän varmuutta? Oletukseni on, että pääomatulot ovat tuloluokkana nyt yhdenvertaiset, mutta eivät luokkien välillä. Eli että tappiot pääomatuloista voi vähentää pääomatuloista, mutta ei ansiotulosta.
Edit. Unohdin ettei minulla ole ansiotuloja. No akateemisena kysymyksenä kuitenkin.
Minulle on uutinen, että alijäämähyvityksen voisi tehdä ansiotulosta. Onko tähän varmuutta? Oletukseni on, että pääomatulot ovat tuloluokkana nyt yhdenvertaiset, mutta eivät luokkien välillä. Eli että tappiot pääomatuloista voi vähentää pääomatuloista, mutta ei ansiotulosta.
Edit. Unohdin ettei minulla ole ansiotuloja. No akateemisena kysymyksenä kuitenkin.
"Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 euron suuruisella lapsikorotuksella, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi. Jos lapsia on kaksi tai enemmän, lapsikorotus on yhteensä 800 euroa."
"Jos alijäämää on enemmän kuin alijäämähyvityksen enimmäismäärä, ei ylimenevän osan vähennyskelpoisuutta menetetä lopullisesti. Se vahvistetaan pääomatulolajin tappioksi. Pääomatulolajin tappio lasketaan vähentämällä alijäämästä jo tehty alijäämähyvitys, joka on ensin kerrottu kertoimella (100 : 30)."
Eli tämä mahdollistaa 6*(1400+800)=13 200 e pääomatulotappion vähentämisen kuuden vuoden aikana (kuluva verovuosi + viisi seuraavaa vuotta) suoraan ansiotulosta. Ja tämä siis 30 % eli jos lasken tässä oikein, niin 13 200 /0,3 =44 000 e tappio on maksimimäärä, minkä suuruisen pääomatappion voi vähentää ansiotuloverotuksessa.
Jäin miettimään tuota alijäämähyvitystä ja sitä, kun nyt vuoden vaihteessa pääomatuloista tulleet tappiot voi vähentää kaikista pääomatuloista (ja alijäämähyvityksen kautta siis myös tarvittaessa ansiotuloista). Mites on irtaimiston myynnistä tulleet tappiot? Siis tähän asti esimerkiksi omastakin autosta on joutunut maksamaan myyntivoitosta pääomatuloveron (riippumatta siitä, tuoko autoa Suomeen). Voiko tästä syntyvän tappion tästä lähtien vähentää pääomatuloista (tai tarvittaessa alijäämähyvityksen kautta ansiotulosta)?
Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 euron suuruisella lapsikorotuksella, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi. Jos lapsia on kaksi tai enemmän, lapsikorotus on yhteensä 800 euroa."
"Jos alijäämää on enemmän kuin alijäämähyvityksen enimmäismäärä, ei ylimenevän osan vähennyskelpoisuutta menetetä lopullisesti. Se vahvistetaan pääomatulolajin tappioksi. Pääomatulolajin tappio lasketaan vähentämällä alijäämästä jo tehty alijäämähyvitys, joka on ensin kerrottu kertoimella (100 : 30)."
Eli tämä mahdollistaa 6*(1400+800)=13 200 e pääomatulotappion vähentämisen kuuden vuoden aikana (kuluva verovuosi + viisi seuraavaa vuotta) suoraan ansiotulosta. Ja tämä siis 30 % eli jos lasken tässä oikein, niin 13 200 /0,3 =44 000 e tappio on maksimimäärä, minkä suuruisen pääomatappion voi vähentää ansiotuloverotuksessa.
Siellä lukee myös:
"Alijäämähyvityksen määrä on 30 % samana verovuonna syntyneestä pääomatulojen alijäämästä. Vain samana verovuonna syntynyt pääomatulolajin alijäämä otetaan huomioon. Aiempien vuosien alijäämiä ei huomioida."
Minun ymmärtääkseni tämä tarkoittaa, että jos teet tänä vuonna tappiota, saat osan alijäämähyvityksenä, ja loput siirtyy pääomatulolajin tappioksi. Aikaisempien vuosien tappioista ei kuitenkaan saa alijäämähyvitystä, vaan ne voi vähentää vain pääomatuloista.
Jos tappio on vaikkapa se 44000 saat sen 2200 alijäämähyvitystä, ja lopuista vahvistetaan tappiota 44000 - 2200 * 100 / 30 = 36666,67. Tätä tappiota voit sitten vähennellä tulevina vuosina pääomatuloista.
Jäin miettimään tuota alijäämähyvitystä ja sitä, kun nyt vuoden vaihteessa pääomatuloista tulleet tappiot voi vähentää kaikista pääomatuloista (ja alijäämähyvityksen kautta siis myös tarvittaessa ansiotuloista). Mites on irtaimiston myynnistä tulleet tappiot? Siis tähän asti esimerkiksi omastakin autosta on joutunut maksamaan myyntivoitosta pääomatuloveron (riippumatta siitä, tuoko autoa Suomeen). Voiko tästä syntyvän tappion tästä lähtien vähentää pääomatuloista (tai tarvittaessa alijäämähyvityksen kautta ansiotulosta)?
Irtaimiston myynnistä tulevat voitot ovat verovapaita 5000 euroon asti (aika harvoin kai luonnollinen henkilö saa irtaimistosta, ml. ajoneuvot sen suurempia myyntivoittoja). Tappioita ei voi vähentää. Nämäkin kaikki löytyvät osoitteesta vero.fi
Jäin miettimään tuota alijäämähyvitystä ja sitä, kun nyt vuoden vaihteessa pääomatuloista tulleet tappiot voi vähentää kaikista pääomatuloista (ja alijäämähyvityksen kautta siis myös tarvittaessa ansiotuloista). Mites on irtaimiston myynnistä tulleet tappiot? Siis tähän asti esimerkiksi omastakin autosta on joutunut maksamaan myyntivoitosta pääomatuloveron (riippumatta siitä, tuoko autoa Suomeen). Voiko tästä syntyvän tappion tästä lähtien vähentää pääomatuloista (tai tarvittaessa alijäämähyvityksen kautta ansiotulosta)?
Irtaimiston myynnistä tulevat voitot ovat verovapaita 5000 euroon asti (aika harvoin kai luonnollinen henkilö saa irtaimistosta, ml. ajoneuvot sen suurempia myyntivoittoja). Tappioita ei voi vähentää. Nämäkin kaikki löytyvät osoitteesta vero.fi
Autoissa vero alkaa ensimmäisestä eurosta. Olemme kertaalleen tämän veron jo maksaneet.
"Autot, veneet ja sijoituskohteet eivät ole tavanomaista koti-irtaimistoa
Autot, veneet, arvokkaat taulut ja taide-esineet tai muut sijoituskohteet eivät ole tavanomaista koti-irtaimistoa. Niistä saadut myyntivoitot ovat veronalaista pääomatuloa.
Tavanomaisen koti-irtaimiston, auton, veneen tai muun henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden myyntitappioita ei voi vähentää verotuksessa esimerkiksi myyntivoitoista."
Totta, mutta aika harvoin yksityishenkilö niitä autoja pystyy voitolla myymään. (ja jos pystyy, niin jättää käytännössä ilmoittamatta eikä halli perään hauku)
Totta, mutta aika harvoin yksityishenkilö niitä autoja pystyy voitolla myymään. (ja jos pystyy, niin jättää käytännössä ilmoittamatta eikä halli perään hauku)
Koskee lähinnä niitä, jotka tuovat Suomeen auton/autoja veroedun turvin. Me emme edes tuoneet mitään Suomeen, mutta ulkomailla asuvan verovelvollisuus ei poikkea Suomesta asuvasta ellei ole hakenut vapautusta. Me tuskin olisimme jääneet kiinni, mutta verottajalla on kyllä tarvittaessa tieto suoraan omistetuista autoista ja niiden alkuperästä, mutta tämä toki edellyttää, että verottaja kiinnostuu yksilöstä jostain syystä. Ja Suomessa kun ollaan, niin todistustaakka on verovelvollisella eli pitää pystyä todistamaan jälkikäteen pyydettäessä, että ei tehnyt voittoa.
Itseäni asia kiinnostaa tässä yhteydessä sen takia, että asuntojen irtaimistosta syntyy pääomatappioita ja näitä olisi kiva pystyä vähentämään, mutta edellä linkit eivät anna tähän mahdollisuutta eli entinen systeemi huolimatta vuodenvaihteen muutoksesta pääomatappioiden laajempaan vähentämisoikeuteen.
Asuntosijoituskohde Rovaniemellä, pitkät 20 vuoden vuokrasopimukset, onko kukaan tutustunut? - sijoittaja.fi/sijoittajan-tori/sijoittajalle-vakaata-tuottoa-tulevaisuuteen/
Ei tuo tuotto ainakaan päätä huimaa, mutta siinä lieneekin porkkanana tuo pitkä huoleton vuokrasopimus. Voihan tuo olla ok diili mistä sitä tietää, mutta ei kyllä itse ihan noille leveyspiireille tule lähettyä.
