Alla muutamia itselleni asettamia kysymyksentapaisia mahdolliseen pitempiaikaiseen Suomen maariskiin liittyen pohdittavaksi. Olen jostain ymmärtänyt, että kysymykset ovat vastauksia tärkeämpiä. Tosin tämä ”listaus” valitettavalla pituudellaan puolustaa itseään sitä riskiä vastaan, että joku sen jaksaisi lukea.
Onko Venäjän hyökkäys 44 miljoonaisen itsenäisen veljeskansan kimppuun Euroopassa käänteentekevä ja vaikutuksiltaan vuosikymmenten juttu myös Suomen osalta?
Tuottiko Venäjän johdolle operaatioon lähteminen tankein, ohjuksin ja pommein mitään ongelmia tai tunnontuskia?
Vetikö Putin samalla 30 vuotta jatkuneen Venäjän taloudellisen integraation lännen kanssa kerralla vessanpöntöstä alas ja mitkä ovat huuhtelun pitkävaikutteiset seuraukset?
Venäjän väkiluku on 146 miljoonaan, Suomen 5,5 miljoonaa. Jos Venäjän johto katsoo maan elintärkeiden turvallisuusintressien vaativan, onko 3,7 %:lla sen suurempaa merkitystä?
Vaihtuuko Venäjän johto ja milloin vielä huonompaan vai hiukan parempaan?
Kun tämän tason riskit on jo otettu ja tälle tielle on lähdetty, onko siis hyvin mahdollista, että Putin järjestelee lähialueita ydinpelotteensa suojassa samalla kertaa niin pitkälle kuin pystyy? Hitlerin inkarnaatioksi mainittu henkilö piti hiljattain aivan esikuvansa mukaisen puheen ”hyökkäys ei lopu ennen kuin vaatimuksiimme suostutaan.”
Venäjän vaatimukset USA:lle viime joulukuulta:
1)Venäjä sanoo olevan elintärkeätä sen turvallisuuden takaamiseksi, että Nato ei saa ottaa jäsenikseen uusia valtioita.
2)Venäjä vaatii, että kumpikin osapuoli pidättäytyy sotilaallisesta toiminnasta ja aseistamisesta alueilla, joilla toinen osapuoli kokee toiminnan uhaksi turvallisuudelleen.
Mitä alueita Venäjä pitää kaikkein elintärkeimpinä alueinaan Moskovan lisäksi? Missä on maan suurin sotilastukikohta ja toiseksi suurin kaupunki? Onko se on valmis tekemään ihan mitä tahansa niiden ”turvaamiseksi”?
Voisivatko alueet olla nimeltään Murmansk ja Pietari?
Sijaitsevatko ne Suomen rajan läheisyydessä?
Vuonna 1990, kun Neuvostoliitto veteli viimeisiään, Suomessa asui 3800 venäjänkielistä. Vuoden 2020 lopussa puolestaan 84000. Jos venäläisten muutto jatkuu samanlaisena kuin 1990-2020, vuonna 2035 Suomessa on 400000 venäjänkielistä. Onko Venäjä perinteisesti pitänyt ulkomailla asuvia venäläisiä tai venäjänkielisiä ominaan? Mahdollistaako tämä heidän ”puolustamisensa” toisen maan alueella vaikka aseilla? Vai tarvitaanko edes tankkeja ja ohjuksia? Sopivia siirreltäviä ”turvapaikanhakijoita”, muslimeja, on Venäjällä lähes 20 miljoonaa.
Onko näillä asioilla, joita jotkut saatavat nimetä jopa riskeiksi, vaikutusta elämäntilanteeseeni ja sijoituksiini?
Jonkin verran. Omat sijoitukseni Suomessa ovat vähäiset (eräitä asunto-osakkeita lukuun ottamatta). En edes tunne suomalaisia yhtiöitä syvällisemmin. Tämä johtuu mm. siitä, että asuin pitkään ulkomailla ja paneuduin lähinnä USA:n sijoitusmarkkinoihin hyvinkin laajasti ja myöhemmin myös Ruotsin. Olen nostanut Suomen maariskin asteikollani 1-5 nyt tasolle 4,5, joka merkitsee ostokieltoa Suomeen, vaikka papereita saisi kuinka ”alehintaan”. Asunto-osakkeitakin pitäisi ilmeisesti realisoida, sillä pitempi näkymä vaikuttaa valitettavasti varsin heiveröiseltä, jopa synkältä.
Määritteleekö sota, kuka on oikeassa, vaan ainoastaan kuka tai mitä on jäljellä?
”Putin needs strong moves to keep the country as one. There is some criticism that he is centralizing power, but in Russia, if you don't centralize power, you have the risk of losing the country. ”
Anatoli Karpov
Mutta ei niin synkkää, ettei jotain erittäin positiivistakin: Kauppalehti tänään 14.3.2022: Nordean päästrategi Antti Saari uskoo, että pahin on jo markkinoilla takana - ”Kurssitasot alkavat olla houkuttelevia”.
Strategi Saari ei siis näe suurempaa mestasoitumisen (lääketiede= laajentua, muodostaa etäpesäkkeitä) riskiä. Hyvä niin. Ehkä lisään USA:n viljelysmaa-, life-science-real-estate ja telecom-infra-REITtejä. Täytyy tutkia myös Farmtogetheriä. Uskaltaako Euroopan REITteihin sijoittaa esim. Big Yellow Group ja DIC Asset (kurssi miinus 33 % NAV, osinko 5,5 %)?
PS. Vielä hiukan lisää pohdittavaa, jotta asia ei olisi aivan yksinkertainen: Suomen Ulkoasiainministeriön tilaamassa Nato-selvityksessä vuodelta 2016 kirjataan Murmanskin ja Pietarin alueiden merkitys Venäjälle Suomen Nato-jäsenyysasiassa näin:
”Nato-jäsenyyden vaikutuksista Venäjän keskeisiin uhkakuviin maan luoteisosissa kuuluvat pääsyn turvaaminen Pietariin eli ’pohjoiseen pääkaupunkiin’ ja sen puolustaminen sekä maan pyrkimys suojella kaikin keinoin ydinpelotettaan ja pohjoista laivastoaan Murmanskin rannikolla, mukaan lukien Arkangelin telakat ja Plesetskin ohjuskeskus. Maan ilmapuolustus keskittyy pohjoisnavan yli tulevia uhkia vastaan. Venäjän kyky estää merialueen käyttö yltää kauas etelään Norjanmerellä. Maahyökkäyksen estäminen on uuden Arktisen prikaatin tehtävä, joka parhaillaan perustetaan Alakurttiin, Murmanskin eteläpuolelle, lähelle Suomen rajaa.”
Norjan puolustustutkimuslaitoksen, FFI, tutkijan Kristian Åtlandin mukaan yli 80 prosenttia Venäjän merillä olevista strategisista ydinaseista on sijoitettu Kuolan niemimaalle Venäjän Pohjoisen laivaston hallintaan.
Toki Nato-maa Norja on lähempänä Murmanskia kuin Suomi. Etäisyys Murmanskista Norjan rajalle on lyhimmillään noin 100 kilometriä. Myös Nato-maa Viro on lähempänä Pietaria kuin Suomi. Etäisyys Pietarista Viron rajalle on lyhimmillään noin 110 kilometriä.
Siinäpä päättäjille ja sijoittelijoille hiukan meta-tason puntaroitavaa.
