Case vaikuttaa hieman liian hyvältä ja varmasti jotain mätää pinnan alta löytyy jos osaa tonkia. No minä en osaa. Siksi kyselenkin oletteko Nomadissa tähän törmänneet? Hyvää kesää ja anteeksi näin lomien aikaan häirintä.
Case vaikuttaa hieman liian hyvältä ja varmasti jotain mätää pinnan alta löytyy jos osaa tonkia. No minä en osaa. Siksi kyselenkin oletteko Nomadissa tähän törmänneet? Hyvää kesää ja anteeksi näin lomien aikaan häirintä.
Kyllä tässä ollaan jo lomilta takaisin!
Siitä voi keskustella ja pohtia kuinka paljon tahansa, mutta on päivänselvää, että suomalaisella sijoittajalla on selkeä takamatka paikallisiin analysoida onko kiinalainen small-cap huijaus vai loistosijoitus. Aina voi lähteä ajatuksella, että jos on edes 50% todennäköisyys, että tämä on niin hyvä kuin miltä näyttää, odotusarvo on loistava. Itse olen koittanut tätä lähestymistapaa Kiinassa ja palkkioksi sai pari arvotonta osaketta.
No aina välillä ajatuksiani näistä olen kertonut. Meillä on muutamalla prosentilla kryptoja (ETH ja BTC) osana salkkua. Ei mitään vahvaa näkemystä.
LyijyMake kirjoitti:
Mitä ajatuksia herätti teillä Vincitin LaaS -myynti?
Aika pieni liike. Kertoo, ettei hanke ollut kovin onnistunut, mutta sitten toisaalta kulut laskevat. Tuoteliiketoiminta on ollut yllättävän vaikea saada isommin liikkeelle. Nyt kun osake on muuten tuhonnut selkeimmän aliarvostuksensa, niin osaketta ei enää löydy salkusta.
Tyyne kirjoitti:
Latourin preemio on taas reilut 70 pinnaa. Oletko shorttina ja mitä ajatuksia Latourista?
Joo ollaan shorttina. Latour on laatufirma, mutta nyt siitä maksetaan liikaa. 30-40% preemio voisi olla hyvin perusteltu, mutta nyt on överi. Tällä kertaa onneksi shortit maltettiin odottaa yli 60% preemiolle. Toivottavasti Douglas taas myisi.
En tiedä johtuuko helteestä vai mistä, mutta kohtalaisen tuottamaton olo. Tuntuu, että hyvä kun saisi puolet normaalista aikaan.
Olen nyt 11,5v tehnyt ammatikseni treidausta ja sijoittamista. 22 vuotta kokonaisuudessa. Aika usein tiedostaa, että itsellä on jokin bias, mutta ei pysty eliminoimaan sitä silti täysin.
Mielestäni aika objektiivisesti voi todeta, että markkina on tällä hetkellä kokemukseni mukaan epätehokkain poisluettuna periodit, jolloin markkina on ollut vapaassa pudotuksessa tai muuten hyvin painuksissa (2000-luvun alku, finanssikriisin aikaan ja muutamat syvemmät korjaukset) ja 1999-2000. Se on vain itselleni vaikeasti ennakoitavan epätehokas. Niin, että väärinhinnoitteluja vastaan pelaamalla yleensä häviää, koska väärinhinnoittelut vain kasvavat.
Varmaan kolme tärkeintä syytä tälle ovat:
Pankkien ajaminen pois markkinoilta oman position ottamisen suhteen. Toki on olemassa paljon hedge fundeja, mutta niissä on rajallisesti pääomaa (etenkin runnotussa equity L/S, joka voisi epätehokkuuksiin puuttua) verrattuna pankkien taseisiin.
Yksityissijoittajien rynniminen markkinoille. Isosti ja vivuttaen. Markkinoilla tapahtuu -99 tason älyttömyyksiä. Ne tulevat sykäyksittäin. Niistä kait voisi hyötyä, mutta pitäisi osata muuttaa ajatteluaan. Esim AMC:n kohdalla näkyy selkeästi, kuinka pihalla ihmiset ovat salaliittoteorioineen. Tuskin ikinä on liikkunut niin paljon väärää tietoa osakkeista kuin nyt.
Systemaattiset strategiat ja passiiviset rahastot ovat nostaneet suosiotaan suhteessa perinteisiin strategioihin. Olen lukenut tutkimuksia, joissa passiiviset virrat eivät ole vielä lähellekään ongelmallisia. Ne näyttävät paperilla ihan järkeviltä, mutta markkinaosapuolen näkökulmasta on jo helppo nähdä, että nämä tutkimukset ovat optimistisia. Toki ongelmien koko riippuu vähän katsojasta.
Kuten aina markkinalla, toimivat asiat keräävät pääomia ja toimimattomat eivät. Pääomia allokoituu sinne, missä on ollut hyvät tuotot. Tämä johtaa momentum-ilmiöön, joka taas pitkälle vietynä johtaa ajoittain epärationaaliseen hinnoitteluun.
Yhdistettynä siihen, että on todella vaikea löytää aliarvostettuja kohteita, markkina on vaikea, vaikka teoriassa liikettä piisaa. Koska oma lähtökohtani on fundamentit, toiveena on epätehokas markkina, joka kuitenkin korjaa itseään suhteellisen nopeasti.
Tilanne on eri kuin pokeripöydässä, jossa joku pelaa huonosti. Sellaisten kanssa harvoin montaa viikkoa on tappiolla, mutta markkinoilla tilanteen korjaantuminen voi kestää vuosia ja mennä sietämättömän paljon omia positioita vastaan.
Aina ennen manioiden aikaan on löytynyt jostain melko suuri aliarvostettu omaisuusluokka. Nyt pitäisi mennä kait EM valueen tai Japanilaisiin small cappeihin, joissa on omat ongelmansa, jos haluaisi lähellekään 10% odotettua tuottoa.
Helposti asioita tulee katsottua liikaa omasta näkökulmasta. Vaikka meille 3-4% odotettu tuotto osakkeesta tai 0% velkakirjasta on hyvin epäkiinnostava, voi eläkerahastolle tai Aasialaiselle keskuspankille tuo olla välttämätön paha. On hyvä aina miettiä, että markkinoilla on paljon toimijoita, joiden päätösperusteet ovat täysin omasta eroavat.
Olisi väärin ajatella, että itsellä on joku oikeutus hyötyä markkinoiden tehottomuudesta tai sijoittaa korkean odotetun tuoton markkinaan. Teoriassa kait voidaan päätyä tilanteeseen, jossa reaaliset sijoitustuotot painuvat murto-osaan historiallisesta. Vaikka historiassa sijoittamalla on voinut vaurastua vähän kuin itsestään, ei kait mitään takeita ole, että näin on myös tulevaisuudessa. Jo parin-kolmen prosentin reaalisella tuotolla pääsee aika dramaattisesti heikompaan korkoa korolle efektiin kuin kuuden prosentin tuotolla.
Tuntuu, että tällä hetkellä väärinhinnoittelut ovat pääasiassa ylöspäin, joten niiden hyödyntäminen on dramaattisesti vaikeampaa kuin päinvastaisessa tilanteessa. On toki kohteita, joista saa varmasti jatkossakin korilla jäkevän hintaisia osakkeita 5-10% vuosituottoa, mutta todella hyvien saumojen löytäminen on vaikeaa.
Mikään edellisestä ei estä, etteikö vielä voitaisi nousta vaikka 50% ylöspäin seuraavan parin vuoden aikana. Keskuspankit tarjoavat likviditeettiä ja reaalikorot ovat niin tukevasti pakkasella, ettei reilun kuplan muodostuminen kait olisi valtava järkytys. Toki se ei olisi kovin toivottava skenaario tilanteessa, jossa optimismi markkinoilla on jo käsinkosketeltava.
Me lähdemme pääoman puolustamisen näkökulmasta, joten varmasti missaamme jotain tuottoja. Varovaisuutemme näyttää tyhmältä viimeisten vuosien aikana, mutta toisaalta aika moni asia nykyisillä markkinoilla tulee näyttämään tyhmältä viiden vuoden päästä. Pienellä tuurilla ja jos keskuspankit pelaavat homman juuri nappiin, tyhmältä ei näytä markkinan taso, vaan yksittäiset sektorit ja osakkeet.
Koska treidaus ja sijoittaminen on vaikeaa nykymarkkinassa, on joskus vaikea löytää samaa intohimoa hommaan kuin helpommissa markkinoissa. Ja jos ei anna 100%, niin ne jotka antavat ja osaavat, keräävät parempia tuottoja. Mutta koska peli on pitkä, kunnareita ei tarvitse lyödä jatkuvasti.
Onko Latourin kanssa taas sama juttu kuin aiemmin, että vastapainoksi salkkuyhtiöitä long (Esim. Assa abloy, Sweco ja Tomra)? Itsellä näin mutta hirvittää vähän noidenkin kovat alkuvuoden nousut ja tekisi mieli olla vain shorttina Latouriin..
Onko Latourin kanssa taas sama juttu kuin aiemmin, että vastapainoksi salkkuyhtiöitä long (Esim. Assa abloy, Sweco ja Tomra)? Itsellä näin mutta hirvittää vähän noidenkin kovat alkuvuoden nousut ja tekisi mieli olla vain shorttina Latouriin..
80% preemio. On nämä nerokkaita. Salkkuyhtiöt ovat kalliita, mutta niin on vähän kaikki nykyään. Meillä on salkkuyhtiöitä longina, mutta karsittu sieltä ihan pahimmat arvostukset pienemmistä pois. Toki se on houkuttelevaa olla vain shorttina Latouria, mutta hyvä muistaa, että melkein mitä vaan kait voi markkinoilla käydä.
EUPEDRO kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksiasi Airbnb:stä ja Oatlysta.
Airbnb on mielenkiintoinen, joskaan ei nyt varsinaisesti halpa. Näkisin kyllä helposti, että yritys voi kasvaa 15-20 miljardin liikevaihtoon, jolloin 85 miljardin hintalappu ei ole enää kovin paha. Tuolla liikevaihdolla yritys voisi tehdä jo 3-4 miljardia tulosta. Näen kasvun tällä vuosikymmenellä tuohon luokkaan melko todennäköisenä, mutta siinäkin tapauksessa tuotto osakkeesta tuskin on huikea, joskin ihan ok. Innostuisin enemmän siis alle 100 dollarista nykyluvuilla, mutta en kyllä sulkisi pois sitäkään vaihtoehtoa, että osake tulee salkkuun korkeammallakin.
Join aamulla Oatlyn tuotetta kahvin kanssa. Hyvä tuote ja erinomainen markkinointi. Kuluttajatuotteet ovat hankalia. Kun osake oli 50% kalliimpi, en oikein ymmärtänyt mihin hinta perustuu, kun ala on varsin kilpailtu ja kilpailu varmasti lisääntyy. Pitäisi tutustua tarkemmin, mutta pintapuolisen tarkastelun jälkeen ei kiinnosta tähän hintaan.
Hyvä huomata, että nopeasti kehitetyt ajatukseni paljon seuratuista osakkeista tuskin sisältävät mitään tuottoja parantavaa lukijalle.
Olisi mielenkiintoista kuulla jälleen ajatuksiasi Lassilasta & Tikanojasta. Viimeksi tammikuun lopussa Q4-tuloksen, ja osingonleikkauksen jälkeen, kirjoitit yrityksestä. Sen jälkeen L&T on tehnyt kolme pienehköä yritysostoa, mutta ne ovat entisestään kasvattaneet yrityksen profiilia kiinteistöpalvelujen puolella, joten kiinteistöpalveluista ei näköjään olla irtautumassa. Ovatko nuo yritysostot mielestäsi positiivisia, neutraaleja vai negatiivisia L&T:n sijoittajatarinan kannalta?
Tänään joka tapauksessa posari, vaikkakin vain viisi minuuttia ennen osavuosikatsausta :).
"Tyydyttävästä lopputulemasta huolimatta, toinen kvartaali oli kaikkea muuta kuin tyydyttävä. Haasteita riitti kaikilla strategioiden saroilla."https://t.co/ZTgVL6oGom
Hyvä huomata, että nopeasti kehitetyt ajatukseni paljon seuratuista osakkeista tuskin sisältävät mitään tuottoja parantavaa lukijalle.
Ei ehkä suoraan kommentin perusteella buy/sell -nappeja hamuaville, mutta onhan se aina mielenkiintoista lukea mikä on fiksumpien ensiajatukset jostain puljusta ja verrata sitä siihen millainen kuva itsellä on. Ehkä kuvat ovat erilaisia tai sitä kiinniittää huomiota eri asioihin, jolloin omaa ajattelua pääsee arvioimaan kriittisemmin.
Vankkumatonta tekemistä jälleen kerran! Jos sallit niin muutama random kysymys.
Osaatko kertoa, että miten suuri osuus ylituotosta tulee treidaamisesta (ja miten on vaikuttanut tuottoihin kun hankitte lisävoimia tuolle saralle) ja miten suuri osuus tulee salkunsuojaamisesta? Onko Blomma, Eikon tai vastaava kokonaan verovähennys kelpoinen sijoitusyhtiössä? Minun ymmärtääkseni on EVLn mukaan, mutta mistä noista tietää 😃
P.S. Kuulin huhua, että herra olisi menossa Traders Clubiin, näyttämään pojille, että miten se homma oikeasti toimii. Can you confirm or deny? (Todellisuudessa keksin itse huhun, mutta näin somessa kun huhu saa kannatusta, niin ehkä oddsit paranevat! 😎 )
Jonkinlainen yleinen konsensus (ainakin minun kuplassa) tuntuu pitävän kehittyviä markkinoita nyt ihan hyvänä kohteena, kun valuaatiot ja keskuspankkipolitiikka länsimaissa on aika mielenkiintoista. Muistelisin, että Mikko puhui joskus pari vuotta(?) sitten Venäjästä. Pidän yleisesti Lyalia todella pätevänä kaverina, mutta lähdekritiikkiä pitäisi silti noudattaa. Tällä videolla puhuivat Venäjästä: hieman: https://www.youtube.com/watch?v=SU-AlpoldG0
Ainakin itselleni tuli uutena, miten paljon Venäjä on noussut listoilla siinä, miten helppoa ulkomaisten yritysten on tehdä bisnestä siellä. Ja kuinka öljy- ja kaasubisneksen osuus on koko hommasta, vaikka on toki vieläkin hyvin merkittävä. Videolle oli toki poimittu aika paljon positiivista näkemystä tukevia datapisteitä, mutta myös Venäjän tyypillisistä ongelmista esim. viinalla läträäminen on menossa työväestön tuottavuutta ajatellen parempaan suuntaan.
Oletteko vielä seuranneet Venäjää? Tiedostan, että ainakin itselläni on toisinaan vähän turhankin voimakas bias vastustaa "yleistä median narratiivia" ja sijoittaa hyljeksityille aloille, joten minulle Venäjä edustaa hieman sokeaa pistettä
Hyvä huomata, että nopeasti kehitetyt ajatukseni paljon seuratuista osakkeista tuskin sisältävät mitään tuottoja parantavaa lukijalle.
Ei ehkä suoraan kommentin perusteella buy/sell -nappeja hamuaville, mutta onhan se aina mielenkiintoista lukea mikä on fiksumpien ensiajatukset jostain puljusta ja verrata sitä siihen millainen kuva itsellä on. Ehkä kuvat ovat erilaisia tai sitä kiinniittää huomiota eri asioihin, jolloin omaa ajattelua pääsee arvioimaan kriittisemmin.
Inderesin Mikael Rautasella oli eilen hyvä ketju siitä, miten lonkalta heitetyt näkemykset voi mennä pahasti pieleen (Harviat, Nokiat yms). Se on kuitenkin aika olleellista, että vuodessa ei tule oikeasti kovin montaa todella hyvää ajatusta osakkeista, niin siitä on hyvä muistuttaa. Varsinkin kun puhutaan todella isoista osakkeista, niin siellä osa tehnyt aika paljon paremmin kotiläksyt. Mutta ainahan sitä voi jotain arvailla.
Makaroonilaatikko kirjoitti:
Vankkumatonta tekemistä jälleen kerran! Jos sallit niin muutama random kysymys.
Osaatko kertoa, että miten suuri osuus ylituotosta tulee treidaamisesta (ja miten on vaikuttanut tuottoihin kun hankitte lisävoimia tuolle saralle) ja miten suuri osuus tulee salkunsuojaamisesta? Onko Blomma, Eikon tai vastaava kokonaan verovähennys kelpoinen sijoitusyhtiössä? Minun ymmärtääkseni on EVLn mukaan, mutta mistä noista tietää 😃
P.S. Kuulin huhua, että herra olisi menossa Traders Clubiin, näyttämään pojille, että miten se homma oikeasti toimii. Can you confirm or deny? (Todellisuudessa keksin itse huhun, mutta näin somessa kun huhu saa kannatusta, niin ehkä oddsit paranevat! 😎 )
Kiitos. Ei varmaan kovin väärin olisi heittää, että isompi osuus ylituotosta tulee treidaamisesta. Yleensäkin tuotoista pidemmillä sijoituksilla on vuosi vuodelta suurempi merkitys. Varsinkin laskumarkkinassa olettaisin, että treidaus muodostaisi suuremman osan kokonaistuotoistakin. Vaikea vielä arvioida työntekijöiden vaikutusta, muuta kun että toistaiseksi positiivinen kuva vaikutuksista kaikin puolin. Käytännössä kaikki palvelut voi vähentää veroista. En ole menossa Traders Clubiin. Olen aika säännönmukaisesti kieltäytynyt haastatteluista ja esiitymisistä.
mskomu kirjoitti:
Jonkinlainen yleinen konsensus (ainakin minun kuplassa) tuntuu pitävän kehittyviä markkinoita nyt ihan hyvänä kohteena, kun valuaatiot ja keskuspankkipolitiikka länsimaissa on aika mielenkiintoista. Muistelisin, että Mikko puhui joskus pari vuotta(?) sitten Venäjästä. Pidän yleisesti Lyalia todella pätevänä kaverina, mutta lähdekritiikkiä pitäisi silti noudattaa. Tällä videolla puhuivat Venäjästä: hieman: https://www.youtube.com/watch?v=SU-AlpoldG0
Ainakin itselleni tuli uutena, miten paljon Venäjä on noussut listoilla siinä, miten helppoa ulkomaisten yritysten on tehdä bisnestä siellä. Ja kuinka öljy- ja kaasubisneksen osuus on koko hommasta, vaikka on toki vieläkin hyvin merkittävä. Videolle oli toki poimittu aika paljon positiivista näkemystä tukevia datapisteitä, mutta myös Venäjän tyypillisistä ongelmista esim. viinalla läträäminen on menossa työväestön tuottavuutta ajatellen parempaan suuntaan.
Oletteko vielä seuranneet Venäjää? Tiedostan, että ainakin itselläni on toisinaan vähän turhankin voimakas bias vastustaa "yleistä median narratiivia" ja sijoittaa hyljeksityille aloille, joten minulle Venäjä edustaa hieman sokeaa pistettä
Venäjällä on monia asia parantunut, vaikka se hukkuu helposti Putin sitä, Putin tätä keskusteluun. Ja onhan Venäjällä vielä todella paljon asioita pielessä. Venäjä on ollut aika vähäisessä seurannassa. Sen takia vaikea antaa kovin valaisevaa kommenttia siitä. Demografiat ja energiatrasformaatio ei ole pitkällä aikavälillä Venäjälle ihan huippujuttu. Mutta valuaatiot ovat alhaiset ja yrityksissä omistajaystävällisyys on parantunut.
Venäjällä on monia asia parantunut, vaikka se hukkuu helposti Putin sitä, Putin tätä keskusteluun. Ja onhan Venäjällä vielä todella paljon asioita pielessä. Venäjä on ollut aika vähäisessä seurannassa. Sen takia vaikea antaa kovin valaisevaa kommenttia siitä. Demografiat ja energiatrasformaatio ei ole pitkällä aikavälillä Venäjälle ihan huippujuttu. Mutta valuaatiot ovat alhaiset ja yrityksissä omistajaystävällisyys on parantunut.
Jooh, ongelmia on ja onhan noihin valuaatioihin syynsä, vaikka kyseisiä syitä on saatettu ylikorostaa. Saa nähdä, tuleeko hommasta koskaan mitään, mutta Venäjässä on se mielenkiintoinen tekijä moneen muuhun kehittyvään markkinaan verrattuna, että luonnontieteiden taso taitaa olla edelleenkin todella kovaa. Neukkulan jäljiltä sinne on kuitenkin jäänyt todella korkeatasoista koulutusta varsinkin matematiikasta ja kemiasta, sekä ilmeisesti nykyään tietotekniikasta. Tämä tosin näkyy aika kovana aivovuotona.
Sijoitukset ja treidaus ovat edelleen toimineet tukkoisesti. Ei oikein löydä punaista lankaa hommasta. Vaikka sen tiedostaa, että kerran vuodessa heittää 10 klaavaa putkeen, se silti pääsee vähän ihon alle. Ajattelinkin pitää elokuussa kunnolla lomaa. Sinänsä tuotot ovat tänä vuonna ihan ok, mutta tuntuu, että mahdollisuuksia olisi ollut paljon parempaan. Ei oikein työnteko nappaa. Menneet vuodet olen iltaisinkin innoissani kuunnellut alan podcasteja ja lukenut kirjoja, mutta nyt kiinnostaa ihan muut asiat. Sen takia ei oikein ole tullut kirjoiteltuakaan. Kirjoitin joku aamu puhtaisiin teknologioihin sijoittamisesta. En oikein jaksanut hioa kirjoitusta(kaikki faktojen ja oikeinkirjoituksen tarkistaminen vie yllättävän paljon aikaa) ja toisaalta firmat ovat niin pieniä ja spekulatiivisia, että vähän mietin, viittikö tätäkään julkaista, ettei joku paina säästöjään osakkeisiin. Eli ei todellakaan kannata ottaa sijoitussuosituksena.
Puhtaan teknologian yrityksiin sijoittaminen.
On vaikea kuvitella isompaa megatrendiä kuin ilmastonmuutos ja sitä vastaan taistelu. Pitkään puhtaan teknologian osakkeet olivat enemmän lupauksia ja vähemmän tuottoja. Itseasiassa vuosina 2005-2015 tuotot olisivat olleet surkeita. Viime vuosina ESG:n noustessa kunnolla tapetille, cleantech ampui kunnolla ylös. Nyt on sitten puhuttu kuplasta, kun olemattoman liikevaihdon firmoja hinnoitellaan miljardiluokkaan.
Maailman pitää päästä nollapäästöihin tai ainakin melko lähelle, tai meille tulee todella kuuma vuosisadan lopussa. Puhumattakaan luonnonkatastrofeista. Tämä käsitys muokkaa poliittisia päätöksiä, ja etenkin Eurooppa on alkanut toimia asiassa.
EU:n uusi ilmastopaketti tuo näkyvyyttä hiilipäästöjen nousevaan hintaan, ja nyt kun on päästy velkaelvytyksen makuun, laitetaan rahaa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ihan kunnolla. Yhdysvalloissa demokraattien nouseminen valtaan nostaa tavoitteita ja Kiinakin ainakin retoriikan tasolla tuntuu ottavan ilmastonmuutoksen tosissaan.
Valtaosa ihmisistä ei vielä oikein sisäistänyt, mitä päästöjen tiputtaminen nollaan 2050 mennessä tarkoittaa. Siihen ei päästä pelkästään rakentamalla tuuli- ja aurinkovoimaa. Eikä siirtymällä sähköautoihin. Henkilöautoliikenne on suurusluokkaa 8 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Tärkeää, mutta sillä ei vielä kuuhun mennä.
Seuraavassa graafissa on päästöt sektoreittain (taulukko Bill Gatesin kirjasta ”How to Avoid a Climate Disaster”, kannattaa lukea koko kirja):
Meidän pitää sähköistää uusiutuvalla energialla joko kaikki nämä tai sitten jättää jotain sähköistämättä, mutta imeä hiilidioksidia ilmasta. Hiilidioksidiin kaappaamiseen on keinot , mutta se tuskin koskaan on halpaa huvia.
Eli jos muutamme vain sähköntuotannon täysin uusiutuvaksi, meille jää vielä 72 % ongelmasta. Tästä syystä meidän täytyy rakentaa aivan älyttömästi päästötöntä energiaa. Ydinvoima auttaisi tässä, mutta väärät luulot sen vaarallisuudesta verrattuna hiilivoimaan tekee siitä poliittisesti vaikeaa. Koska suurin osa tarvittavasta sähköstä tehdään auronko- ja tuulivoiman kaltaisilla menetelmillä, tarvitsee sähköjärjestelmä isoa remontteja ja paljon uutta sähkön varastointikapasiteettia.
Euroopassakin uusiutuvan rakentamisen täytyy tuplata, muualla nousta vielä paljon enemmän. Tarvitsemme laajamittaista sähkön varastointia ja vetyvoimaa niihin toimintoihin, joita ei voi akuilla pyörittää.
Monelle tulee yllätyksenä, että sekä sementin valmistus että teräksen valmistus päästävät ilmakehään kasvihuonekaasuja samassa mittakaavassa kuin henkilöautoliikenne. Niihin tarvitsee luoda uusia tapoja ajatella valmistusta.
Vetytalous tulee vääjäämättä. Sen pitäisi tulla melko nopeasti, jos haluamme päästä lähellekään nollapäästöihin Euroopassa 2050 vuoteen mennessä.
Tarvitsemme kiertotaloutta aivan eri mittakaavassa kuin nykyään. Autojen akut pitää kierrättää. Samoin muovi ja metallit.
Silti, vaikka olemme rakentaneet valtavasti jo uusiutuvaa energiaa, maailman sähköntuotanto lähteiltään näyttää nyt tältä:
Sähköntuotantokin on yli 60%:sti fossiilisista lähteistä. Meillä on pitkä matka kuljettavana ja tuhansia miljardeja euroja kulutettavana.
Tarvitaan todella paljon tuotekehitystä ja innovointia. Jotain esimerkkejä, missä pitää päästä eteenpäin:
Helpointa päästöjen vähentämistä on kulutuksen vähentäminen. Ihmisten käytös muuttuu hyvin hitaasti, joten tarvitsemme parempia teknologioita ja nykyisten teknologioiden nopeampaa käyttöönottoa (Koneen uusi hissi voi säästää jopa 90% energian kulutuksesta verrattuna ikivanhaan hissiin nähden.)
Tarvitsemme turvallista ydinvoimaa ja kehitystä fuusiovoiman eteen.
Todella paljon lisäkapasiteettia sähköverkkoon ja sähköverkon älyllistäminen. Sähkön käytön ja varastoinnin pitäisi automaationa myötäillä sähköntuotantoa
Maissa tuulivoimaloiden lupakäytäntöä on helpotettava, tai joudumme rakentamaan todella paljon tuulivoimaa merelle.
Aurinkoenergiassa innovaatio on rajallista, koska fysiikan lait tulevat vastaan. Mutta paremman sähköverkon myötä sitä voidaan rakentaa enemmän suosiollisiin paikkoihin.
Päästöjen kaappaamista alkuun tuotantolaitoksissa ja myöhemmin suoraan ilmasta.
Parempia akkuja sähkön varastointiin ja kulkuvälineiden liikuttamiseen.
Puhtaalla sähköllä valmistettuja synteettisiä polttoaineita, joita voidaan myös käyttää sähkön varastointiin.
Jos ilmastonmuutos yllättäen nopeutuisi huomattavasti, pitäisi tehdä tutkimusta esim. pilviin suihkutettavista kemikaaleista, jotta pilvet heijastavat enemmän auringonvaloa pois. Tämän pitäisi olla kuitenkin.
Parempia tapoja valmistaa sementtiä ja terästä.
Korvikkeita lihalle ja lannoitteiden valmistusta pienemmin päästöin.
Emme voi puita istuttamalla tehdä kovin dramaattista lovea ilmastonmuutokseen, mutta biodiversiteetin ja alueiden asumiskelpoisena pysymiseen puilla on positiivinen vaikutus. Kaikkein tehokkain tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen puilla, on lopettaa kestämätön metsän tuhoaminen.
Melkein kaikkiin näistä tarvitsemme rahaa. Sijoituksia, investointeja ja valtion tukia.
Surullinen aspekti tässä kaikessa on, että olemme lopulta politikkojen armoilla. Voimme valaa uskoa kuluttajien ja yritysten voimaan. Mutta on riittävästi näyttöä, etteivät kuluttajat tee vaikeita ratkaisuja tai yritykset pelkkää hyväntekeväisyyttä. Pienetkin asiat ovat tärkeitä, mutta tässä vaiheessa leka on jo vasaraa parempi työkalu. Päästökaupan tiukentamisen lisäksi tarvitsemme lisää tukia teknologioiden alkuvaiheen investointeihin.
Aki Pyysing on oikeassa, kun kirjoittaa, ettei ostamalla ilmastomuutosyrityksen osaketta tapahdu vielä mitään maailmassa. Jossain määrin logiikka kuitenkin muistuttaa ajatusta, ettei äänestäminen kannata, koska juuri sinun äänesi tuskin elinikänäsi vaikuttaa yhteenkään muutokseen vaaleissa, puhumattakaan politiikassa. Mutta jos paljon ihmisiä sijoittaa ilmastonmuutoksen torjumisessa innovointiin ja hankkeisiin, syntyy muutoksia. Aivan kuten äänestämällä.
Esimerkiksi teknokuplan aikaan tapahtui aika paljon edistymistä tietoverkoissa ja internetissä. Sen jälkeisessä investointilamassa parhaat yhtiöt kyllä jatkoivat kehittymistä, mutta niidenkin piti tiukentaa vyötä. En toivo jättimäistä kuplaa puhtaan teknologian yrityksiin, mutta yliarvostus olisi ilmastonmuutoksen kannalta toivottavampi tilanne kuin aliarvostus.
Miksi sijoittaa Cleantechiin?
Sijoittajat haluavat sijoittaa vastuullisesti ja tukea ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Näihin asioihin keskittyvät rahastot imevät jo nyt rahaa ja jatkossa vielä enemmän.
Markkinan potentiaali on valtava ja Euroopan ilmastopaketin ja valtioiden vakavoituessa rahaa ja kannustimia on.
Koska ilmastonmuutostaistelun vastaisista yrityksiin virtaa rahaa jatkossakin, niiden hinnat luultavasti nousevat. Nollakorkoympäristössä tällainen ala olisi oma suosikkini kuplaantumaan.
Yritykset, joilla ei vielä ole kovin merkittävää liikevaihtoa, ovat laskeneet melko paljon vuodenvaihteen tasoilta. Varsinkin helposti ymmärrettävät yritykset, kuten sähköautojen tuottajat vaikuttavat edelleen kalliilta. Mutta vähemmän seksikkäät alkuvaiheen yhtiöt vaikuttavat houkuttelevimmilta.
Lopulta kun sijoittaa yrityksiin, joilla on vähän liikevaihtoa ja tulos on pakkasella, ottaa aina todella suuren riskin. Rautateiden ja lentämisen alkuajoilta on tarinoita, joissa suurin osa firmoista meni konkurssiin, vaikka ala kasvoi valtavasti.
Silti nyt ja lähivuosina oikea hevosen valitsemalla voi tehdä hyviä tuottoja ja auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, kun yritykset saavat vähän enemmän pääomaa.
Tavallaan tämä on digitalisaation ohella aikamme suurin muutos maailmassa. Valitettavasti pörssissä on vielä rajallinen valikoima sijoituskohteita, eikä varmasti tiedetä, että ne ovat tulevaisuuden voittajia.
Me olemme sijoittaneet joihinkin ilmastonmuutosyrityksiin, mutta emme varmasti tiedä onko niistä mikään kymmenen vuoden päästä elossa. Alla esittelen joitain meidän sijoituksiamme. Ne ovat enemmän VC-henkisiä sijoituksia, koska periaatteessa kaikki firmat ovat potentiaalisia nollaantujia. Mutta sitten toisaalta energiatransformaatiossa liikkuu järjetön määrä rahaa tulevaisuudessa, ja voittajien arvostuskertoimet ovat varmasti aika suolaisia, kunhan liiketoimintamallit on todistettu (mikä ei millään näistä yhtiöistä vielä ole kovin lähellä)
Smart Wires (37 SEK)
Tästä olikin jo neljänneskatsauksessa juttua. Ollaan haastateltu entisiä työntekijöitä ja tehty aika paljon tutkimusta. Vaikka alan TAM on suuri ja yhtiön teknologia meidän mielestä todella mielenkiintoinen, on vaikea arvioida kuinka nopeasti tilauksia alkaa tippumaan. Jos ei tipu, niin eiköhän kurssikin vielä alempaa löydä pohjia.
Agilyx (23 NOK)
Pystyy kierrättämään suurimman osan muoveista joko polttoaineeksi tai raaka-aineeksi uusille muovituotteille. Tämä on Agilyx tekniikka. Lisäksi yhtiö omistaa 75% Cyclexistä (JV Exxonin 25% kanssa), jolla on tietokanta ja muovien hankintaketjut omaan käyttöön ja muille muovien kierrättäjille.
Liiketoimintamalli on pääomakevyt, jossa Agilyx toimittaa muovinkierrätysjärjestelmät
Tavoittelee 200-300 miljoonan dollarin liikevaihtoa 2025-2027. Koska melko suuri osa siitä on rojalteja, tämä olisi erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Analyytikon arvion mukaan yritys voisi tehdä vuosikymmenen lopussa 50% ebit marginaalia, jos hommat menevät suunnitellusti. No aika isolla varauksella pitää suhtautua.
Quantafueliin nähden Agilyxillä on paremman tuntuinen teknologia ja paljon pitempi historia, mutta 63% alhaisempi markkina-arvo
Yrityksen pitäisi syksyllä saada lopullisia investointipäätöksiä ja alkaa rakentamaan laitoksia, jotta case saisi tuulta allensa.
BW Ideol (31 NOK)
BW Ideol syntyi öljyinfrastuktuuria offshore porauslautoille toimittavan BW Offshoren ostaessa Offshore tuulivoimayhtiö Ideolin ja spinnaamalla sen erilliseksi pörssiyhtiöksi.
On melko ilmeistä, että varsinkin länsimaissa pitkät lupakäytännöt ja loputtomat valitukset hidastavat aurinko- ja tuulienergian rakentamista. Merellä tilanne on parempi, etenkin kun mennään vähän syvempiin vesiin pois rantojen välittömästä yhteydestä. Offshore-tuulivoimalat ovat vielä äärimmäisen harvinaisia niiden kalleuden takia. Useimmiten ollaan vielä pilottiasteella.
BW Ideol on yksi harvoista yhtiöistä, joilla on pystyssä offshore-tuulivoimaa, joten sillä on hyvät lähtökohdat vuosittain lisääntyvissä kilpailutuksissa tuulivoimaloille.
Yhtiön markkina-arvo on vain 86 miljoonaa euroa. Sillä hinnalla saa 35 miljoonaa euroa nettokassaa, todistetusti toimivan offshore tuulivoima-alustan ja yhteyden BW Offshoren globaaliin osaamiseen suurista meriprojekteista. Hinnassa on siis rajatusti hypekerrointa, vaikka toki riski on suuri.
Aker Clean Hydrogen (6,9 NOK)
Vedylle on syntymässä todella iso markkina, ja suurin osa yrityksistä on keskittynyt elektrolyysereiden tai voimakennojen valmistukseen. Niillä tulee olemaan valtava kysyntä, mutta on vaikea arvioida, mitkä yritykset nousevat voittajiksi. Kiinalla on monilla aloilla ollut etuna valtion tuki, jolloin esimerkiksi aurinkopaneelien valmistajat muualla laitettiin konkurssiin halvoilla hinnoilla.
Vetyjärjestelmien rakentamisessa ei vielä näy niin paljon palveluntarjoajia. Tämä on segmentti mikä on tuuli- ja aurinkovoimassa ollut suurin voittaja. Tuulivoimassa markkina-arvoltaan suurin ei ole suurin turbiinivalmistaja Vestas, vaan tuulivoimaloiden rakennuttaja Orsted.
Aker Clean Hydrogenin liikevaihto on kieltämättä 0 euroa vielä muutaman vuoden, koska hankkeet kestävät pitkään. Mutta yrityksellä on nimiä sopimuksissa mm. Statkraftin ja Yaran kanssa ja melko pal
Yritys tuli pörssilistoille 16 NOK hinnalla, jolloin markkina-arvo oli 11 miljardia NOK. Tästä noin 3 miljardia oli nettokassa, eli yritysarvo oli 8 miljardia NOK. Nyt kurssilaskun jälkeen kurssi on 6,75 NOK, joten markkina arvo on 4,6 miljardia NOK ja yritysarvo siis 1,6 miljardia NOK. Annista velat huomioonottava yritysarvo on laskenut siis 80 % alle puoli vuotta listautumisen jälkeen. Sehän ei itsessään tarkoita, että yhtiö olisi halpa, mutta ainakin arvonlasku on ollut huima. En yleensä analyytikoiden suosituksista paljon piittaa, muitta kaikki neljä analyytikkoa suosittavat ostamaan osaketta 19,5 keskimääräisellä tavoitehinnalla. Yrityksen pipelinelle ei anneta kovin merkittävää arvoa enää, mikä on ostajan kannalta hyvä.
Aker Clean Hydrogenilla on Aker yritysryppään resurssit infrapuolella ja paljon käteistä tilillä. Se antaa uskottavuutta, kun kumppanit hakevat rakennuttajaa vetyhankkeille, joita siis tulee lähes varmasti todella paljon Euroopassa. Norja on tässäkin asiassa edelläkävijä, minkä näemme kilpailuetuna ACH:lle.
Olemme ostaneet yritystä koko matkan yli kymmenestä NOK:sta nykyhintaan, selkeästi liian aikaisin. Mutta näemme, että tämä on rajatusta valikoimasta paras tapa osallistua vedyn vääjäämättömään kasvuun.
Vedyssä HydrogenPro (21 NOK) on sekin ihan mielenkiintoinen yhtiö. Suuri teknologiariski, mutta toisaalta onnistuessaan olisi hyvä tarina. Tämä yhtiö on enemmän vetyteknologian puolella, ja ainakaan itselle hyvin vaikea määrittää, kuinka hyvä yhtiön kilpailuasema tulee olemaan.
Aker Carbon Capture (19 NOK)
Osake kaappaa tuotantolaitosten päästöjä suoraan ns. piipusta. Osake on yksi melko harvoista tämän alan osaajista. Koska hiilikaappauksen arvo on melko ilmeinen nähdä päästöoikeuksien hinnan noustessa, ACC on noussut alle vuodessa selkeästi yli 5-kertaiseksi listautumishinnasta. Olemme myyneet osaketta sen kallistuessa, mutta siinä on vielä pienehkö omistus.
Koska edes lähellä nollaa pääseminen päästöissä on äärimmäisen vaikeaa pelkästään talouden sähköistämisellä (joidenkin asioiden päästöttömyys on vain äärimmäisen vaikeaa), on melko selvää, että hiiilen kaappaukselle muodostuu todella iso markkina. Yli miljardin euron markkina-arvo on toki korkea suhteessa lähivuosien liikevaihtoon, mutta ei välttämättä silti liian korkea.
Akkujen valmistajat ja sitä kautta metallien kaivajat kiinnostavat nekin. Hyvää kasvua tarjolla varmasti sielläkin, vaikka hinnat nousseet jo melko lailla. Suurin osa sijoittajista tuntuu keskittyvän melko helposti ymmärrettäviin kohteisiin, kuten sähköautoihin ja niiden lataukseen. Tai vedyssä elektrolyysereiden valmistajiin. Kun vertaa kuinka moni Nordnetissa omistaa tämmöisiä firmoja, niin luvut ovat usein kymmen- tai satakertaisia tässä mainittuihin firmoihin.
Vaaranahan näissä kaikissa on jääkausi investointeihin, jolloin arvostukset voivat tippua pohjamutiin juuri silloin kuin lisärahoitusta kaivattaisiin (koska kassavirrat ovat viivästyneet). Ennen pitkää ne investoinnit saavat tuulta purjeisiin, mutta ihan lähivuosina olisi todella tärkeää, että valtiot ymmärtävät tukea erilaisia hankkeita kuolemanlaakson yli. Teknologiat tulevat halvemmaksi skaalan mukaan. Olisi kuitenkin todella tärkeää saada tuo skaalautuminen kunnolla liikkeelle. Siten myöhemmin ei tarvita enää valtioiden tukia, vaan korkea hiilipäästöoikeuksien hinta hoitaa projektit kannattaviksi.
Tämän kirjoituksen pointti oli lähinnä esitellä firmoja. Hyvä kyllä varautua pettymyksiin, kun sijoittaa yhtiöihin, joiden liikevaihtosarake näyttää nollaa tai melkein nollaa. Ehkä se pääpointti on kuitenkin, että aika harva vielä tuntuu sisäistävän kuinka paljon investointeja päästöjen nollaaminen vaatisi. Toki aiemminkin isot muutokset yhteiskunnassa eivät aina ole johtaneet loistaviin osaketuottoihin, mutta oikeat hevoset valitsemalla varmasti johtaa. Se on toki aika vaikea homma. Jos laaja hajauttaminen tai suuret kurssivaihtelut eivät houkuta, niin sitten hakut&lapiot vaihtoehto vakiintuneemmista pelureista on varmasti fiksumpi tapa miettiä, kun sijoittaa energiamuutokseen. Lähtökohtaisesti jollekin Fortumillekin on positiivista, että sähkön kysyntä kääntyy kasvuun.
Tosi hyvä artikkeli. Joten kehutaan nyt sitä ihan näin viestilläkin. Kiitos kun jaat ajatuksia.
Eiköhän cleantechissä nähdä vielä monta monta nousua ja laskua (kuplaa), mutta kun tuo siirtymä pystytään toteuttamaan on siellä paljon todella arvoikkaita yrityksiä, sillä kuten yllä osuvasti kirjoitetaan ovat investoinnit lähtökohtaisesti valtavat.
Oletko pohtinut ottaa näkemystä suoraan päästöoikeuden hintaan ICE:ssä noteerattuilla futuureilla? Hinta on toki noussut jo voimakkaasti koronapohjista, mutta tarjonta on tulevina vuosina kiristymässä eikä nykyinenkään hintataso kannusta teollisuutta vielä kunnolla päästöjen vähentämiseen.
Oletko pohtinut ottaa näkemystä suoraan päästöoikeuden hintaan ICE:ssä noteerattuilla futuureilla? Hinta on toki noussut jo voimakkaasti koronapohjista, mutta tarjonta on tulevina vuosina kiristymässä eikä nykyinenkään hintataso kannusta teollisuutta vielä kunnolla päästöjen vähentämiseen.
En tiedä pääsenkö tekemään noilla kauppaa, pitää loman jälkeen kokeilla. Mutta noin lähtökohtaisesti ongelma on, että olen turisti, ellen panosta satoja tunteja asiaan. Käsittääkseni futuureja ei ole kovin pitkälle tulevaisuuteen, mutta uskoisin, että niihin on aika hyvin lyöty sisään hintojen nousuja, eli ne ovat contangossa. Toki isosti homma lähtee pyörimään vasta muutamien vuosien päästä. Vähän siitä olenkin huolissani(sekä sijoitusten että maapallon puolesta), että tuleeko tässä parin vuoden rauhallisempi vaihe, vaikka nyt pitäisi painaa kaasua.
btw. Kirjoitan usein kännykällä, niin kirjoitusvirheitä on silloin vaikea eliminoida.
Oletteko Sievin tai Boreon kyydissä olleet? Yhdistymis uutisia edeltänyt viikon n.+50% Boreon kurssi sprintti herättää kyynikolta hieman epäilyjä että tieto olisi vuotanut. Onko sinulla mitään näkemystä asiaan?
Sievi myöskin nousi hieman kyseenalaisesti ennen raporttia, välittäjälistojen ostopuolelle nousi hyvin mielenkiintoisesti isoja invepankkeja ennen q2:sta. Noh, Suomi on pieni maa.
Oletteko Sievin tai Boreon kyydissä olleet? Yhdistymis uutisia edeltänyt viikon n.+50% Boreon kurssi sprintti herättää kyynikolta hieman epäilyjä että tieto olisi vuotanut. Onko sinulla mitään näkemystä asiaan?
En haluaisi koskea osakkeisiin oikein pitkällä tikullakaan. 125 eurossa kyselin Boreota lainaan, mutta ei löytynyt. Suosittelemaan olemaan melko varovaisena näissä.
Vuotanut tai ei, osakekurssit nyt sinkoilevat näinä aikoina vähän mihin sattuu.
Oletteko Sievin tai Boreon kyydissä olleet? Yhdistymis uutisia edeltänyt viikon n.+50% Boreon kurssi sprintti herättää kyynikolta hieman epäilyjä että tieto olisi vuotanut. Onko sinulla mitään näkemystä asiaan?
En haluaisi koskea osakkeisiin oikein pitkällä tikullakaan. 125 eurossa kyselin Boreota lainaan, mutta ei löytynyt. Suosittelemaan olemaan melko varovaisena näissä.
Vuotanut tai ei, osakekurssit nyt sinkoilevat näinä aikoina vähän mihin sattuu.
Näihin kahteen osakkeeseen vai mihinkään osakkeisiin?
Oletteko Sievin tai Boreon kyydissä olleet? Yhdistymis uutisia edeltänyt viikon n.+50% Boreon kurssi sprintti herättää kyynikolta hieman epäilyjä että tieto olisi vuotanut. Onko sinulla mitään näkemystä asiaan?
En haluaisi koskea osakkeisiin oikein pitkällä tikullakaan. 125 eurossa kyselin Boreota lainaan, mutta ei löytynyt. Suosittelemaan olemaan melko varovaisena näissä.
Vuotanut tai ei, osakekurssit nyt sinkoilevat näinä aikoina vähän mihin sattuu.
Näihin kahteen osakkeeseen vai mihinkään osakkeisiin?
Näihin kahteen. Niin kauan kuin korot on nollassa ja löytää kohteita yli 5% tuottavia kohteita edes pidemmällä aikavälillä, niin mitäs liikaa välttelemään. Toki aina voi pelätä 20% korjausta, mutta se vasta kallista huvia on ollut.
Joko olette aloittaneet Kiinan osakkeiden ostamisen? Riski/tuottosuhde vaikuttaa hyvältä. Harmi vain kun Nordnetin kautta ei saa ostettu Tencentiä, mutta Alibaba, Baidu ja Kiina ETF:t esim..
Joko olette aloittaneet Kiinan osakkeiden ostamisen? Riski/tuottosuhde vaikuttaa hyvältä. Harmi vain kun Nordnetin kautta ei saa ostettu Tencentiä, mutta Alibaba, Baidu ja Kiina ETF:t esim..
Nordnetista saa Tencentia. Sieltä löytyy 2 eri Tencentia (toinen maksaa osingot USD:na, toinen $HK:na ja sitten convertaa ne USD:ksi), toista näistä pystyy ostamaan, toista ei. Sitä, jota ei pysty enää ostamaan, pystyi myös ostamaan joskus aiemmin, joten itsellä on nyt salkussa 2 erillistä Tencent-osaketta, mikä loppujen lopuksi on todennäköisesti ihan hyvä asia vero-optimoinnin kannalta kunhan osakkeiden hinnat pysyvät 1:1.
Vaikka olen jo seurannutkin pidemmän aikaa Daytraderin blogia ilman tunnusta niin täytyy antaa nyt rekistöreityessä vihdoin iso peukku, sillä tämä on varmasti laadukkainta ilmaista sijoitusvinkki ja opas materiaalia mitä Suomen kielellä saa!
Kiitos vaan laadukkaista teksteistä ja intohimosta jakaa tietämystäsi muiden kanssa! On itsekkin täältä ammenetuilla vinkeillä saatu tehtyä markkinoilla monia tuotteliaita muuveja!
