Tämä kuulostaa että positio on ollut alkujaankin liian iso jos sitä pitää vahtia. Näin voi olla sekä osakkeissa että optioissa, ei näillä ole eroa. Se on totta että vipua optioilla saa helpommin kun osakkeilla mutta jos pysyy limiittien sisällä niin ei ole tätä ongelmaa. Yksinkertaistetusti esim call overwriting strategia vähentää omaa riskiä eikä vaadi sen enempää vahtimista kuin longina osakkeessa oleminenkaan. Tämä on yksi suurimpia ennakkoluuloja joita kokemattomilla optiosijoittajilla on, että optiot olisi aina lisäämässä riskiä ja niitä pitää vahtia koko markkinoiden aukioloajan. Voisin jopa sanoa että ruudun seurannan voi jättää vähemmälle käyttämällä optioita koska voit näillä rakentaa tehokkaamman tuottoprofillin.
Toinen yleinen väärinkäsitys on että optiot olisi nollasummapeliä. Jos niillä pelaa longipuolta niin sama positiivinen tuotto-odotus niissä on kuin allaolevassa kohde-etuudessa. Ei optiot ole oma omaisuusluokka vaan johdannainen jostain. Volatiliteettia voi miettiä omana omaisuusluokkana ja siinäkin on todettu positiivista riskipreemiota mutta se on ehkä jo vähän aiheen vierestä. Suosittelen kaikki sijoittajia tutustumaan optioihin ja Akia päivittämään omia väärinkäsityksiään, tai ainakin lopettamaan näiden väärinkäsitysten mainostamisen.
Toinen yleinen väärinkäsitys on että optiot olisi nollasummapeliä. Jos niillä pelaa longipuolta niin sama positiivinen tuotto-odotus niissä on kuin allaolevassa kohde-etuudessa. Ei optiot ole oma omaisuusluokka vaan johdannainen jostain. Volatiliteettia voi miettiä omana omaisuusluokkana ja siinäkin on todettu positiivista riskipreemiota mutta se on ehkä jo vähän aiheen vierestä. Suosittelen kaikki sijoittajia tutustumaan optioihin ja Akia päivittämään omia väärinkäsityksiään, tai ainakin lopettamaan näiden väärinkäsitysten mainostamisen.
En tiedä missä Aki on väittänyt optioiden olevan nollasummapeliä. Mutta seuraavassa:
Aki kirjoitti:
...
Kun pelaa nollasummapeliä reikillä, antaa aika paljon eteen, jos pilkkii pöydässä😎.
Tämä kuulostaa että positio on ollut alkujaankin liian iso jos sitä pitää vahtia. Näin voi olla sekä osakkeissa että optioissa, ei näillä ole eroa. Se on totta että vipua optioilla saa helpommin kun osakkeilla mutta jos pysyy limiittien sisällä niin ei ole tätä ongelmaa. Yksinkertaistetusti esim call overwriting strategia vähentää omaa riskiä eikä vaadi sen enempää vahtimista kuin longina osakkeessa oleminenkaan. Tämä on yksi suurimpia ennakkoluuloja joita kokemattomilla optiosijoittajilla on, että optiot olisi aina lisäämässä riskiä ja niitä pitää vahtia koko markkinoiden aukioloajan. Voisin jopa sanoa että ruudun seurannan voi jättää vähemmälle käyttämällä optioita koska voit näillä rakentaa tehokkaamman tuottoprofillin.
Optiot eivät ole aina lisäämässä riskiä, enkä ole missään niin väittänytkään. Lainaan vanhaa kollegaa, "Optiot sopivat suojaamiseen ja sen lisäksi äkkirikastumisen tarpeessa oleville". Olen tämän joskus aikaisemminkin kirjoittanut, vähän rumemmassa muodossa. Mutta vahtia johdannaisia ainakin kannattaa, jos tietää mitä tekee. Pidä ei tietenkään mitään.
Optioiden hinnoissa kun on sellainen tekijä, jota osakkeissa ole, eli implisiittinen volatiliteetti. Kun implisiittinen volatiliteetti nousee, on järkevää adjustoida myymällä lisää, jos näkemys on ennallaan. Toki jos on jo myynyt yksi yhteen allaolevan suhteen ja haluaa olla möllötää, valinta se on sekin, en tuomitse.
Johdannaisilla voi siis sekä suojata että gämblätä. Yleensä kysellään mahdollisuuksista gämblätä. Gämblätä ei tarvitse, jos pääomallaan saa tarpeeksi riskiä muutenkin. Johdannaisia gämbläämiseen kannattaa käyttää vain jos haluaa oikein kunnon vipua, johon ei velkarahaa osakeostoihin käyttämällä pääse. Siitä yksinkertaisesta syystä, että kulut ovat kovemmat. Tai vaihtoehtoisesti vakuudet eivät riitä omaan makuun riittäviin outright shortteihin. Tässä voi kyllä päivittää setämiestä, mutta kyllä johdannaisissa osto- ja myyntispreadeineen on vaikeaa kuluissa alle nykyisten 0,0x% osakepalkkioiden, tiukkojen osto- ja myyntispreadien sekä nollakorkojen maailmassa on päästä.
Toki voi ottaa staattisen call overwriting = covered call position, mutta tässä jää valueta pöydälle, jos sitä ei adjustoi muuttuvien implareiden myötä. Lisäksi jos allaoleva liikkuu alaspäin, olisi usein syytä myydä jotain alemman striken kamaa lisää päälle, kun out of the money callissa ei ole enää deltaa. Jos gamma pelottaa reilusti out of the moneyt voi ostaa takaisin. Miuta ei nuorena miehenä juuri pelottanut. Enemmän kyllä olisi pitänyt pelottaa, koska selvisin gammasäteilyltä ilman isoja vahinkoja jonkun 18 päättymispäivää. Lähellä oli isokin vahinko, kun vakuudet alkoivat välillä huutamaan hoosiannaa. Halvemmalla muuten saa covered call position myymällä pelkkää puttia, joka on siis synteettinen covered call.
Voisin jopa sanoa, että optioita käyttämällä voi ottaa position, jota voi hyvin seurata vähemmän. Mutta jos ymmärtää rakentaa suojattuja positioita, position jättäminen seuraamista vaille on lähinnä laiskuutta tai hölmöilyä. Tosin ymmärtääkseni johdannaisten päättymispäivänä olisi syytä olla myös vuonna 2021 paikalla tekemässä jotakin, luulen. Esimerkiksi myymässä uusia optioita position päälle. Käsittääkseni tämäkin on enemmän vahtimista, kuin osakepositio vaatii.
Aaron Brown kirjoitti:
Toinen yleinen väärinkäsitys on että optiot olisi nollasummapeliä. Jos niillä pelaa longipuolta niin sama positiivinen tuotto-odotus niissä on kuin allaolevassa kohde-etuudessa. Ei optiot ole oma omaisuusluokka vaan johdannainen jostain. Volatiliteettia voi miettiä omana omaisuusluokkana ja siinäkin on todettu positiivista riskipreemiota mutta se on ehkä jo vähän aiheen vierestä. Suosittelen kaikki sijoittajia tutustumaan optioihin ja Akia päivittämään omia väärinkäsityksiään, tai ainakin lopettamaan näiden väärinkäsitysten mainostamisen.
Johdannaismarkkina suljettuna ulkomaailmalta on nollasummapeliä. Tietysti esimerkiksi ostettu termiini aika-arvolla, joka alittaa odotetun allaolevan tuoton, on positiivisen odotusarvon kamaa, ja myyty negatiivisen, jos ei muuta tee. Toki edelleen osakkeilla ja velkarahalla pääsee yleensä halvemmalla, joten tarkan markan miehenä en näe tässä varsinaista valoa. Itse rullailin joskus ostettua termiiniä myydyiksi syviksi puteiksi, kun muuten rahat/vakuudet kurssien jatkaessa alaspäin eivät riittäneet. Yksi pankin asiakas teki itsemurhan, kun SOM ei enää avannut tarpeeksi syviä putteja ja peli oli pakko viheltää käteisrahan ja vakuiden puutteen takia poikki. Tämän voi toki kuitata, että pelasi liian isolla. Niin muuten pelasikin.
Toki optiot ovat johdannainen jostain. Tosin ostetuissa optioissa on aika-arvoa, ja ostetuissa osakkeissa odotellaan osinkoja, hivenen eri asia. Tämän takia aggressiivisen johdannaiskaupan aikani 1992-1995 lähinnä myin sekä putteja että calleja velkavivutetun osakeposition sivujuonteena. Hyvällä tsägällä jäin vielä voitolle johdannaiskaupastakin, mitä vieläkin itse taivastelen. Kannattaa syntyä sunnuntaina.
Suosittelen hyvin harvoja sijoittajia tutustumaan optioihin ja tämä varmaan johdannaismeklareita ja aktiivisia johdannaiskauppiaita vituttaa. Joillekin ne sopivat, ja jos olisin kokopäivätoiminen treideri, todennäköisesti satunnaisesti myisin vieläkin korkeita implareita.
Mitähän väärinkäsityksiä miun pitää päivittää? Onko optioteoriassa tullut 1990-luvun alkuun jotain uutta, ja mitähän se mahtaa olla? Uusia Turbo- ja Urbotuotteita toki on tullut, mutta olisin tosiaan yllättynyt, jos matematiikka olisi muuttunut.
Idioottimaisena argumenttina, mutta niille tiedoksi jotka eivät ymmärrä mistä puhun (Aaron kyllä ymmärtää): Sain syventävien opintojen "Optiot" ensitentistä HKKK:ssa lukematta 100 pistettä ja tein gradun aiheesta "Suomen optiomarkkinat optiospekulantin silmin, erikoistapauksena put/call -ratio", joka julistettiin kolmeksi vuodeksi salaiseksi.
Olin menossa kolmen tunnin yöunien jälkeen päiväunille, mutta satuin lukemaan tämän ja verenpaine nousi niin, että ei nukuta.
Joten arvailen vähän pahansuopaisesti, mikä ylläpitäjältä on arveluttavaa toimintaa. Löisin kuitenkin isonkin vedon sen puolesta, että Aaron Brownin taloudellisissa intresseissä on, että väki kävisi ahkerasti johdannaiskauppaa, ja vieläpä Suomessa. Koska tämä on hankalasti todistettava (ei mitään käsitystä kuka on kyseessä), veto ei valitettavasti luonnistu.
Jos keksit, miten esittelet itsesi luotettavasti Aaron Browniksi ja näytät, ettei ole mitään intressejä suomalaisten lisääntyvään johdannaiskauppaan, jutellaan mukavia johdannaisista, tarjoan muutaman juoman ja annan lisäksi kaksisataa euroa vaivan palkkaa paikalle tulemisesta.
Voin hyvin olla väärässä, Aaron voi olla joku, joka on vain imo ottanut rahoitusteorian liian vakavasti.
"Jos on johdannaispositio auki, olisi syytä viettää ruudun ääressä koko markkinoiden aukioloaika ja näin käytännössä siihen aikaan teinkin"
Miksi johdannaispositiota pitäisi valvoa koko aukioloajan?
Valvonnan voi tietenkin automatisoida ja näin nykyisin tehdäänkin. Hyvää tarinaa ei kuitenkaan koskaan kannata pilata faktoilla.
.
Lisäksi sijoitusfilosofiassani ei käytetä automaattisia stop losseja, koska silloin voi helposti hyvä positio sulkeutua pieneen turbulenssin takia. Mutta tämän ääneen sanominen on jo vähän vastuutonta, koska stop lossit sopivat useimmille sijoittajille.
Kun pelaa nollasummapeliä reikillä, antaa aika paljon eteen, jos pilkkii pöydässä😎. Plussummapeliä eli longaamista voi tehdä paljon leppoisammalla otteella.
Itse olen vain köyhä futskapyörittäjä, joka on pelannut samaa puolustuspeliä 14 v. eli ilmeisesti liian pitkään, kun itsestäänselvät plusummapelaajan viisaudet, itsevarmuus ja kyvyt reagoida oikein kaikkiin tilanteisiin ja kaikissa olosuhteissa eivät ole tarttuneet.
Olen myös epäonnistunut, koska en pelaa valitsemiani pelejä leppoisalla otteella. Pelaan niitä vakavasti ja huolellisesti.
Peliä en valitse siksi, että se on plussummapeli tai joku muu peli. Valitsen sellaiset pelit, jotka hallitsen erinomaisesti. Jotkut sattuvat olemaan plussummapelejä, jotkut miinus, ja toiset ehkä jotain siltä väliltä, joskus riippuen siitä, mihin suuntaan peliä pelataan.
Janpanilainen Sokuto Maigeri osti vuonna 1989 Nikkei 225:tä leppoisin mielin, koska tiesi tasan tarkaan, että plusummapelihän se on joka varmasti tuottaa.
Optiot eivät ole aina lisäämässä riskiä, enkä ole missään niin väittänytkään. Lainaan vanhaa kollegaa, "Optiot sopivat suojaamiseen ja sen lisäksi äkkirikastumisen tarpeessa oleville". Olen tämän joskus aikaisemminkin kirjoittanut, vähän rumemmassa muodossa. Mutta vahtia johdannaisia ainakin kannattaa, jos tietää mitä tekee. Pidä ei tietenkään mitään.
Talous ja tekniikka -lehden talouspäällikkö Heikki Tarkka kertoi joskus 80-luvun puolivälin tienoilla LIFIM:in pitkällä kurssilla Sannäsin kartanossa salkun suojaamisesta johdannaisilla - oli erinomainen esitys ja Heikki jaksoi rauhallisesti vastailla.
Olihan sitä kokeiltava. KOP:n silloisella yhteydellä sai ostettua warrantin muistaakseni Yhtyneet paperitehtaat Oy:n osakkeelle. Sitä oli salkussa ja warrantin arvo nousi, jos osakkeen kurssi laski. Juoksuaika oli muutama kuukausi.
Warrantti näytti erääntyvän arvottomana keväällä kurssin noustessa mutta äkkiä kurssi alkoikin laskea, arvo nousta ja juoksuaika päättyä.
Markkinatakaajana toimiva KOP alkoi lähetellä useampia viestejä, että minun olisi syytä myydä warrantti ennen juoksuajan päättymistä. Terve epäilys sai hammasta purren pitämään johdannaisen juoksuajan loppuun ja ihan hyvä arvo sille tuli - ja pankki hävisi kisan. Pankki maksoi lopulta mukisematta tappionsa tililleni.
Suurin anti rahan sijaan oli todeta, että pankki ei ole palvelemassa asiakastaan vaan ensisijaisesti liikeyritys ja sen suosituksiin on suhtauduttava terveellä epäluulolla.
Yhtyneistä Paperitehtaista tuli UPM Oyj. KOP:sta tuli Nordea. Talentum on nyt Alma Talent.
Markkinatakaajasta muistutetaan: Markkinatakauksen ehdot voivat vaihdella huomattavasti sekä liikkeeseenlaskija- että warranttikohtaisesti ja on hyvä muistaa, että warrantteihin liittyy myös liikkeellelaskijan maksukyvyttömyysriski. Lähde: https://www.salkunrakentaja.fi/2017/05/warrantti/
Eikös vaan ollut KOP lähellä maksukyvyttömyysriskiä enkä ole sen jälkeen johdannaisiin koskenutkaan. On hyvä vahtia sekä johdannaista, että markkinatakaajaa.
Muutenkin Mulboynelta löytyy monia mielenkiintoisia twitter-juosteita japanilaisten firmojen (ja ihmisten) historiasta.
No olipas tarina! Ei sovi heikkohermoiselle tuollaiset sijoitukset. Itse olen vain tekniikan koulutuksen saanut ja vaikka osaisin varmaan nytkin pyöräyttää parit integraalit, fourier-muunnokset ja käänteismatriisit niin en tajunnut puoliakaan Akin postauksesta :) Sen verran on onneksi tarttunut matkalla nöyryyttä että jätän warrantit ja muut paperit koskematta, ellen ymmärrä miten ne toimivat.
Lyhyeksi myynnin ahtamisesta pakkorakoon on sekä havainnollistavia esimerkkejä:
In many languages, the squeeze theorem is also known as the two policemen (and a drunk) theorem, or some variation thereof. The story is that if two policemen are escorting a drunk prisoner between them, and both officers go to a cell, then (regardless of the path taken, and the fact that the prisoner may be wobbling about between the policemen) the prisoner must also end up in the cell.
eli kahden poliisimiehen välissä hopperoiva ja pakoa yrittävä juoppo joutuu vääjäämättä tyrmään ajan kuluessa
ja korkeamman asteen matematiikkaa voileipäteoreeman muodossa joko raja-arvolaskentana tai sarjakehitelminä:
Pahoittelut että päiväunet meni ohi. Tarkoitus oli kyllä herättää keskustelua, ehkä vähän kärkevällä tyylillä. Kiitos pitkästä vastauksesta, juomat kuulostaa oikein mainolle idealle ja tehdään todellakin näin. Minä voin tarjota eikä tarvitse maksaa korvausta paikalle tulosta, arvostan elettä kuitenkin. Laitan viestin myöhemmin, saan yhteisiltä tutuilta numeron ja olen yhteydessä. Jatkan kuitenkin hieman keskustelua täällä jos vaikka joku olisi innostunut oppimaan aiheesta. Ja haasstan vielä muutaman sunkin kommentin kirjoituksesta.
"Optiot sopivat suojaamiseen ja sen lisäksi äkkirikastumisen tarpeessa oleville" / "Johdannaisilla voi siis sekä suojata että gämblätä" - on ne paljon muutakin ja mun mielestä tällaiset yleistykset on turhia ja jopa aika harhaanjohtavia. Itsekin puhut myöhemmin call overwriting strategiasta joka on jotain tältä väliltä. Mainitsit myös että long stock + short call on sama kuin short put. Tämä on yksinkertainen asia jota kovin moni ei ymmärrä mutta olisi hyödyllistä tiedostaa. Netistä löytyy paljon tutkimusta miten puttien myynti on itse asiassa useassa markkinassa tehokkaampi strategia olla longina markkinaa vs osakelongi.
"Tässä voi kyllä päivittää setämiestä, mutta kyllä johdannaisissa osto- ja myyntispreadeineen on vaikeaa kuluissa alle nykyisten 0,0x% osakepalkkioiden, tiukkojen osto- ja myyntispreadien sekä nollakorkojen maailmassa on päästä." - en halua mitenkään päteä tai kouluttaa mutta tämä on kyllä muuttunut paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, kulut ja spreadit on nykyään myös johdannaisissa pienet. Tuote on eri niin sitä ei voi verrata yksi yhteen, optioprofiilin treidaaminen osakkeella vaatii paljon kauppaa (option delta muuttuu koko ajan) ja siinä mielessä voi olla jopa edullisempaa treidata joku tietty profiili esim optiolla. Kulut ovat molemmissa niin pienet ettei merkitse (jos nyt ei treidaa jonkun Nordean puhelinpalvelun kautta, puhun tässä siis Interacive Brokers tai Saxon kaltaisista toimijoista).
"Suosittelen hyvin harvoja sijoittajia tutustumaan optioihin" - lisätieto markkinoista ei varmasti ole kenellekään pahitteeksi, vaikka ei tekisikään mitään. Kannatta opetella muitakin pelejä kun Teksua vaikka niistä ei pääpeli tulisikaan.
"Uusia Turbo- ja Urbotuotteita toki on tullut" - nämä on eri tuotteita joissa ei ole oikeaa kaksipuolista markkinaa koska noita voi pelkästään ostaa liikkeeseenlaskijalta. Eri asia kun listatut optiot mistä nyt puhutaan. Näitä itse asiassa kannattaa kaikkien välttää, siitä samaa mieltä. Hirveitä tuotteita loppuasiakkaalle.
"Löisin kuitenkin isonkin vedon sen puolesta, että Aaron Brownin taloudellisissa intresseissä on, että väki kävisi ahkerasti johdannaiskauppaa, ja vieläpä Suomessa." - olisit hävinnyt vedon. Kokemusta on sekä pankeista että markkinatakaajista mutta tällä hetkellä olen loppuasiakas. Itsellä aina ollut tavoitteena kertoa johdannaisista muille kiinnostuneille, tämä auttaa paljon myös oman ajattelun kehittämisessä. Tästä voidaan jatkaa myöhemmin.
AQR Capital on julkaissut paljon hyviä kirjoituksia optioista, suosittelen kaikille tutustumaan. Tässä yksi joka esittelee miten optioita voi käyttää salkun osana. Suosittelen lukemaan vaikka ehkä vaikuttaa vähän raskaalta alkuun. Tästä olisi mielenkiintoista kuulla vastaväitteitä, mielellään kuulen jos on jotain mitä en ole itse ajatellut tai selvitän asiaa tarkemmin jos tulee jotain kysymyksiä.
Selkeästi tiedät optioista paljon ja varsinkin käytännön treidaamisen kautta mikä on arvokasta kokemusta. Siksi ihmettelinkin näin negatiivista kantaa ja se ehkä vaatii vähän päivittämistä. Toivottavasti ilman että unet kärsii!
Muutenkin Mulboynelta löytyy monia mielenkiintoisia twitter-juosteita japanilaisten firmojen (ja ihmisten) historiasta.
No olipas tarina! Ei sovi heikkohermoiselle tuollaiset sijoitukset. Itse olen vain tekniikan koulutuksen saanut ja vaikka osaisin varmaan nytkin pyöräyttää parit integraalit, fourier-muunnokset ja käänteismatriisit niin en tajunnut puoliakaan Akin postauksesta :) Sen verran on onneksi tarttunut matkalla nöyryyttä että jätän warrantit ja muut paperit koskematta, ellen ymmärrä miten ne toimivat.
P.S. Hieno nimimerkki toi Kancho :)
Sama homma rahikaisella... en osaa, ei aikaa, joten muut saa vedellä shortseja jalkaan. Ei sinällään, on tuota peliä ihan mielenkiintoista seurata sivusta.
Joo, nimimerkki on juuri sopivan tuntematon ja sopivan leikkimielinen, jotta tietäjät ehkä hymähtää muttei pahastu. :)
