Otin vähän aiempaa aggressiivisemmin, eli myynnit on kohta kelattu sisään. Mutta sitten olisi kyllä ammuksia ottaa vielä lisää. Tästä kuopasta saatan rohkaistua ottamaan jopa jotain konepajaa. Vielä en tiedä mitä. Suomista voisi kyllä reilustikin ehkä lisätä. Mutta siinä on vaikeutena, että joutuisin ostamaan halvemmalla myytyjä, tarkistin. Tämä on muuten tosi hönö peruste ja tarkistuskin amatöörimäistä touhua. Mutta muuten olisin ottanut, eli syy on todellinen.
Suomista itsekin haluasin lisätä. Varma on myynyt sitä isosti ja juuri liputti alle 5% omistusta. Vielä on kuitenkin 2,7M osaketta jäljellä. Laskua taitaa olla vielä jonkun aikaa luvassa, jos ovat myymässä koko positionsa.
Hmm. Pääsisiköhän jo ensi viikolla taa salirytmiin🤨. Tämä viikko menee kyllä vaalisirkukseen. Huomenna olisi Aspiren osari, joka on isompi asia kuin vaalit, mutta tuskin laitan edes kelloa soimaan. Jos nyt pääsisi irti rytmistä "nukkumaan 08 ja ylös 14" on preferensseissä korkeammalla. Ja kaiken järjen mukaan Aspiren osarin pitäisi olla hyvä, ja en missään tapauksessa ole kunnossa tekemään fiksuja liikkuja.
Istun kyllä enemmän jatkossa käsien päällä vaaleissa, luulen. Olen tällä hetkellä vahvasti sitä mieltä, että psyykkasin itseni liikaa siihen suuntaan, jota toivoin. Ja tällainen on vaarallista. Tosin tällä hetkellä näyttää, että sunnuntaina syntynyt luiskahti ulos USA:n 2020-vaaleistakin ilman vaurioita – ja ilman omaa ansiota.
Aloin pohtimaan, olenko huono häviäjä ja luin vuoden 2013 maksimiadrenaliineissani kirjoittamani kolumnin ensimmäistä kertaa julkaisun jälkeen. Tämä menee nyt vähän pullistelun puolelle, mutta luulen olleeni 2013 parempi häviäjä kuin Donald Trump 2020. Mutta huono kuitenkin.
Aloin pohtimaan, olenko huono häviäjä ja luin vuoden 2013 maksimiadrenaliineissani kirjoittamani kolumnin ensimmäistä kertaa julkaisun jälkeen. Tämä menee nyt vähän pullistelun puolelle, mutta luulen olleeni 2013 parempi häviäjä kuin Donald Trump 2020. Mutta huono kuitenkin.
Muistan tuon kolumnin ja mieleeni tulee itseäni läpi elämän kiusannut paradoksi muotoiltuna kuta kuinkin "miten vaatimaton kehuu itseään vaatimattomaksi?". Täytynee ostaa joku "kehu itseäsi" -kirja.
Mainitsit etukäteen mahdollisuudesta betsata tarvittaessa Trumppia tappioiden pienentämiseksi. Ilmeisesti et tähän aamun synkimmilläkään hetkillä lähtenyt, ainakaan et ole niin kirjoittanut?
Mainitsit etukäteen mahdollisuudesta betsata tarvittaessa Trumppia tappioiden pienentämiseksi. Ilmeisesti et tähän aamun synkimmilläkään hetkillä lähtenyt, ainakaan et ole niin kirjoittanut?
En. Olin suunnitellut kertoimella 1,1 tutkivani tilannetta. Onneksi ei mennyt sinne asti. Tai mistä näitä tietää, 1,05 näkyy olevan ostolaita Bidenille vieläkin. Jota tosin pidän rivona ylikertoimena varsinkin sen jälkeen, kun tutkin trumpetistien voter fraud -syytöksiä. Huppupäät ovvat iloisen sekaisin. Ja miulle yllätyksenä on tullut, että huppuja vetelevät päähän uusina hahmoina sellaiset, jotka eivät ole edes nähneet Berliinin muurin murtumista. Tässä saattaa olla jotain syy- seuraus -suhteitakin🤔.
Absoluuttista totuutta ei voi kertoa kansalle, ei kestä sitä asiassa kuin asiassa. Minulle riittää että puhuu suhtkoht totta. En ymmärrä miksi "älykkäät" ihmiset eivät pysty näkemään asioita asioina, esim juuri blogin kirjoittaja, tunteet sumentaa osittain rationaalista ajattelua, tätä samaa tapahtuu kyllä kummallakin puolella huomattavan paljon. Unohdetaan ihan oikeita saavutuksia mitä Trump sai aikaiseksi, jopa oikeasti Nobel arvoisen asian mahdollisesti, tulevaisuus näyttää.
Jos ja kun tulevaisuus kehittyy niin kenen tukikohdan haluaisit Suomeen tai Suomen lähettyville? Jenkkien? Kiinan? Venäjä on jo naapurissa mutta en haluaisi heitäkään. Moni haukkuu että Jenkit on siellä ja siellä maassa, mutta heillä on kuitenkin moraali ja laki ja säännöt, kiinalaisilla ei ole yhtään mitään näistä tai saudi-arabialaisilla kuten olemme nähneet Jemenin konfliktissä. Se on helppo aina haukkua pöydän takaa ja tehdä oikeita päätöksiä jälkeenpäin, mutta kokeilkaa oikeassa elämässä tehdä niitä "etulinjassa" ja "paikanpäällä" niin huomaa että ei ole niin helppoa.
Toivon Bidenille kaikkea hyvää ja toivottavasti hoitaa hyvin virkaansa, mutta aikamoinen savotta on edessä, oma arvio on että ei suoriudu edes puolesta, mutta aika näyttää ja katsotaan parin vuoden päästä miten on mennyt. P.S verratkaahan huumorilla Trumpin äärikannattajia ja Bidenin, toisilla on lailliset rynnäkkökiväärit ja hyvä käytös aika pitkälle, toiset tuhoaa ja huutaa ja riehuu ja jopa parhaimmat huutaa että vihaa valkoisia ja tappakaa valkoiset.
Hirveällä kiireellä myin vähän ainakin Cityconia ja Nordeaa. Rokotteesta luin otsikon. Poikkeuksellisen hyvin olen toteuttanut pehmeän kosketuksen strategiaani ja tällä repinyt loppuvuodesta vähän eroa indeksiin pääsalkussa. Yhden pienemmän kikkailin YTD +50%, mistä tuli henkistä iloa joskin niukahkosti merkittävää rahaa. Kaikista firmoista hain ennakot pois ja kaikki mitä ilmieismmin luiskahtavat koronatilikausista voitolle. Joskin parilla on vielä tilikautta jäljellä. Aikoinaan tarkoituksella laitettiin lomittain tilikausia ajatuksena mahdollisen verokikkailun helpottaminen. Tosin ei ole kyllä käytetty. Joskus 90-luvun alussa saatettiin kierrätää liikevaihtoa, kun oli urbaanilegenda nelosen salkun kiertonopeuden vaatimuksesta, että pysyy EVL:n piirissä. Tämä tosin osoittautui legendaksi.
Saattaa olla, että vuodelta 2020 muistaa kaikenlaisia tapahtumia paremmin kuin monelta muulta vuodelta🤔.
Aki Pyysing ryhtyi osareiden lukuun vaaliväsymyksestä toivuttuaan.
"Maslowin tarvehierarkiassa nukkuminen on selkeästi rahan yläpuolella. Eli kun olen taas fyysisesti kunnossa, siirryn taas vähän intensiivisemmin märehtimään sijoitusmurheita."https://t.co/1Q5s5N2dmH
Kaipailen levyarvostelua AC/DC:n uutuudesta. Oot kuitenkin bändiä fanittanut viidellä, (vai kuudella?) eri vuosikymmenellä
Viidellä. Aloin oikeastaan kuunnella musiikkia vasta yläasteella, jonka aloitin 1979 syksyllä. AC/DC:n löysin vasta rockabillyajan jälkeisellä heavykaudella. Yläasteelle asti miuta oli kyllästetty Katri Helenalla, enkä ollut tästä intoutunut hankkimaan esimerkiksi omia kasetteja, levysoitinta ei ollut. Sitten ensin ostatin vanhemmillani paskahkot stereot ja myöhemmin ostin kesätyörahoilla serkultani käytetyt hyvät tilalle. Yläasteella en löytänyt bändiä ihan etukenossa, koska yhtenäiskulttuurin Suomessa kaikki kuuntelivat rockabillyä. Lauritsalan yläasteella yksi tyttö oli punkkari ja poikana sellaisena ei olisi oman turvallisuutensa vuoksi voinut ollakaan. Tätä seurannut heavyboomi toi levylautaselle Back In Blackin ja siitä asti Hell's Bellsin kitarariffi on herättänyt tunteita heti sen lähtiessä liikkeelle. Crazy Cavan on jäänyt vähän vähemmälle soitolle.
Iskä muuten katuu stereoitten ostamista varmaan vieläkin. Jos muistaa ostaneensa ensimmäiset (tai mie ostin, mutta iskältä rahat). Tai ainakin silloin analysoi, että "Kun sie tulet aikuiseksi, niin siekii alat kuuntelemaan hyvää musiikkia". Aikuistumisesta ei ole vielä merkkejä.
Menin lauantaina ostamaan CD:tä levykauppa Äxästä. Jep, ostan vielä CD:n silloin toisen tällöin. Olivat myyty loppuun. Tässä on muuten ketjun ja yksityisen kauppiaan ero. Jos kioski olisi oma, ei AC/DC:n uusi levy olisi loppu. Joulun alla voi ottaa varastoon niin paljon, että riittää. Menevät kuitenkin.
Nuorikolla on spotify ja kuunneltiin sitten levy kerran läpi. Angus Young oli tehnyt källin ja joka neljäs biisi oli ladatulla albumilla jotain humppaa. Ei siis AC/DC:tä. Ilmeisesti ovat tehneet diilin, että spotifystä ei saa albumia sellaisenaan. Bändin neuvotteluasema on obv vahva, koska ne voi olla ilman spotifyn tuomia uusia kuuntelijoita ja levyt menevät hyvin kaupaksi.
On se Angus kova jätkä, kun antoi Brian Johnsonille kuulon takaisin, puhui Cliff Williamsin takaisin bändiin ja haki Phil Ruddin linnasta ja teki vielä yhden levyn. Ainakin.
Kertakuuntelulla ja vähän sivukorvalla kuunneltuna kuulosti AC/DC:ltä, eli hyvältä. Annan lopullisen arvion useamman kuuntelun jälkeen. Jääkö Fly Off The Walliksi, jonka olen kuunnellut yhteensä vain kymmenkunta kertaa, vai Back In Blackiksi, jolla takanaan satoja soittokertoja, jää kuultavaksi. Hesarin arvion luin ja sehän hehkutti maasta taivaaseen. Tämä saa suhtautumaan vähän epäluuloisesti, että onko se sittenkään niin hyvä.
Noista veivauksista (esim. Nordea) kyssäri: Haluatko yhtään avata minkä kokosia tuottoja noista haet? Kalasteletko jokaisen irtilähtevän euron irti, vai miten tuota pyörittelet? Näin köyhänä kun Nordnetin siivut on sen 7€ per kauppa ja osakkeita keskimäärin varmaan joku 1,5k€ per firma ei pientä veivausta oikein jaksa harrastaa kun on lähtökohtaisesti jo sen 1% pakkasella. Markets-tuotteet sitten erikseen...
Antti Tiaisen Kärkipari-podcastit ovat muuten hyviä. Esittelin muuten sisäministeriön ensimmäisessä kuulemistilaisuudessa Antin Artoksi. Vaikka siis tiesin hyvin Antiksi. Tämä ehkä kertoo, miksi en pidä Bidenin sammakoita niin fataaleina kuin monet muut.
Happoradio on bändinä ehkä vasemmistolaisin (=popein), mitä kuuntelen ylipainossa. Vein nuorikkoni (melko tuoreen juuri sillioin) Happoradion keikalle Virgin Oiliin. Kaima-perkele bongasi miut yleisöstä ja sanoi mikkiin välispiikissä, että kiva kun tupa on täynnä. Ja Aki Pyysingkin on täällä. Julkisuuskammoisehko savolainen seuralaiseni ei oikein vaikuttanut osaavan päättää pitäisikö hävetä vai olla ylpeä.
Happoradion laulaja/lauluntekijä kirjoitteli buumiaikaan nimimerkillä Pokeritietoonkin aktiivisesti. Kertoi jälkeenpäin, kun oli jo lopettanut aktiivisimman pokerivaiheensa eikä enää kirjoittanut. Miulla ei ollut mitään aavistusta asiasta.
Lisäksi saan kuunneltua podcasteja, mikä on miulle vähän vaikeaa. En käytä kuulokkeita salilla/lenkillä etten alkaisi entistä kovempaa ja enemmän höpisemään itsekseni ääneen kuin nykytilanteessa. Enkä tykkää käyttää niitä kotonakaan.
Ovaron osari helpotti kyllä elämää jonkun verran. Herää toki kysymys, miksei edellinen toimitusjohtaja tehnyt nykyisen toimenpiteitä, jotka ovat osin aika no brainereita ja osin jopa innovatiivisia. Mutta joka kaatunutta kaljaa muistelee, sitä mololla silmään. Itseäni vähän ruoskin, että olisi voinut positiota ainakin keventää, kun vaikutelmani edeltäjästä ei ollut mitenkään ylitsevuotavan hyvä. Paitsi ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa olin ilahtunut tasokorjauksesta, mikä siis tulikin. Mutta tason olisi voinut kertaheitolla nostaa pelkästä palkkasotimisesta yrittäjähenkiseksi. Mitä tulemme päivän epistolaan: kohdeyhtiöiden toimitusjohtajilla on paljon väliä. Ja useimmista ihmisistä ei vain ole pörssiyhtiön toimitusjohtajiksi.
Kouluissa pitäisi yhteiskuntaopin tunnilla varata kokonainen tunti perusasialle: miksi avioehto on niin tärkeä, ja miten pitävä sellainen hankitaan. Tai taloustiedon tunnilla, kun sellainen oppiaine peruskouluun (ja lukioon) saataisiin.
Kouluissa pitäisi yhteiskuntaopin tunnilla varata kokonainen tunti perusasialle: miksi avioehto on niin tärkeä, ja miten pitävä sellainen hankitaan. Tai taloustiedon tunnilla, kun sellainen oppiaine peruskouluun (ja lukioon) saataisiin.
Tossa twiittiin liittyvässä tapauksessa ei ollut kyse siitä, että olisi riidelty aviopuolison oikeudesta puoleen yhteisestä omaisuudesta. Oikeuden päätös koski sitä, että huomioidaanko avioeron vireillelaiton ja osituksen suoritusajankohdan välillä syntynyt omaisuuden arvonnousu ositettaviksi varoiksi.
Kun meet naimisiin, niin teet käytännössä sopimuksen ja tärkeää on vain tiedostaa se, mitä siitä seuraa. Ei avioehto ole pakollinen. Jos kuitenkin tulee ero ja omisuus jaetaan puoliksi, niin siitä voi vaan syyttää itseä, jos ketuttaa.
Kun meet naimisiin, niin teet käytännössä sopimuksen ja tärkeää on vain tiedostaa se, mitä siitä seuraa. Ei avioehto ole pakollinen. Jos kuitenkin tulee ero ja omisuus jaetaan puoliksi, niin siitä voi vaan syyttää itseä, jos ketuttaa.
Tätä en ollut itse keksinytkään😲. En itke avioerottujen rahojen perään, kunhan kerron mielestäni hauskaa tarinaa. Kaksi kertaa tehty järjestely asuntolainat miulle ja yhteinen asunto exälle on imo tavallista hilpeämpi. Varallisuutta miulla on pienistä avioeronotkahduksista huolimatta hyvin riittämään loppuelämän tarpeisiin, ellei tule radikaaleja sosialisointeja tai itse rupea sekoilemaan. Ja lisäksi suojattoman seksin tulokset jäivät asumaan äitiensä kanssa verraten mukavasti, joten oli siinä miullekin valueta jättää velaton kämppä taakseni. Eli lapset käsittääkseni ottavat avioerosta vähemmän osumaa, jos ei ole pakko kuitenkaan muuttaa mihinkään.
Joissain taisteluissa aina välillä tulee pataan, mutta sotimista en toivottavasti lopeta koskaan.
Sen sijaan itken kovastikin sen perään, että hävittyjen vaalien jälkeen yrität lämmittää miuta useassa ketjussa. Lisäksi tämä itku on julkikirjoitettuna epätarkoituksenmukainen, koska jos Trolleille kertoo niiden päässeen ihon alle, ne tavallisesti siitä vain innostuvat. Mutta lämpenen valitettavan herkästi. Jos uskoisin anger management -kurssien tehokkuuteen, menisin varmasti sellaiselle. Miussa asuu niin paljon purkautumatonta vihaa esimerkiksi kaikkia trollaajia kohtaan, että suuri yleisö ei edes usko.
Mutta laitankin sitten itseäni piristääkseni pari käppyrää. Sininen viiva pääsalkkuni ja keltainen OMX Helsinki GI (=Growth Index, osingot mukana)
Syy miksi olen yhden kimppasalkun hoidon kokonaan ulkoistanut:
Kymmenen vuoden tarkastelulla ero oli vielä radikaalimpi, eli alempi biittaa ylemmän mennen tullen vielä paljon enemmän pystyyn. Luultavasti myös 20 vuoden periodilla sama homma. Kymmenen vuotta tiedän, koska vanhassa Nordnetissä oli kymmenen vuodenkin tarkasteluperiodi. Mutta Nordnetin paskahkon saittiuudistuksen jälkeen tarkastelujakson maksimi on viisi vuotta. Ja saman päivän kaupoista yksittäisillä osakeilla näkyy vain pieni osa. Eilen esimerkiksi yritin katsoa juuri listautuneen Nordnetin kauppoja. Puoliltapäivin näki kaupat johonkin 11.30 asti. Nämä ovat suoria heikennyksiä vanhaan, joten en ruikuta muutosvastarintaisuuttani, vaan saavutettuja etuja menettäneenä.
Toki vähän vanhana machorehvastelijana mököttelen, kun on löytynyt selkeästi itseäni parempi osakespekulantti. Joskus nousukännin huumassa nimittäin erehdyn välillä pitämään itseänikin ihan näppäränä poikana. Mutta näen tässä myös valoisan puolen: 1999 ehdotin itse, että yhteisestä salkunhoidosta luovutaan ja siirrytään partnerin diktatuuriin. Tämä oli paras listasijoituspäätökseni koskaan.
Tarinan opetus yrittää olla, että asioista kannattaa yrittää löytää valoisia puolia ja hauskaa voi yrittää vääntää mistä tahansa. Tarinan opetus ei yritä olla, että mie biittaisin indeksin jatkossa. Itse asiassa olen varma, että jos pitäisi ajella koko ajan 100% osakepainolla, ottaisin indeksiltä pataan. Ellen nostaisi radikaalisti riskitasoa tai palaisi täyspäiväiseen päiväkauppaan. 53-vuotiaalle ei maistu oikein kumpikaan vaihtoehto. Sen sijaan velkavivulla sijoittaminen ja sijoitusasteen viilailu varovaisella vastakarvalla on yhden vuosikymmenen nyt toiminut semihyvin.
Omista rimpuiluistani voi siinä mielessä olla tyytyväinen, että tähän käppyrän on päästy ajelemalla pitkiä aikoja Ovaro salkun suurimpana, joka on performoinut surkeasti ja oli jälkikäteen tarkastellen toki selkeä harhalaukaus. Mutta en itke senkään perään. Nyt olen Ovaron hallituksessa ja itse asiassa siellä touhuaminen on ollut yllättävän hauskaa. Olen onnistunut mm. taistelemaan ainakin toistaiseksi kaikki kokoukset alkamaan aikaisintaan klo 12. Jos onnistumme vielä tekemään yhtiöstä käännetarinan, on miulla yksi tarina lisää lapsenlapsille kerrottavaksi. Niitä kohta tarvitaankin juttujani kuuntelemaan, koska lapsieni mukaan kerron aina samoja juttuja.
Puhutaan mitä puhutaan, kyllä ihmisen vittu on paras naida, tapasi yksi edesmennyt rovaniemeläinen pokerikaverini aina sanoa.
Ja mie taas tapaan sanon, että tehokkaat markkinat, my ass. Jos miun sarjaharhalaukauksillani, näppihäiriöilläni ja pilkkimisilläni pääsee ylempään tulokseen, ammattimaisella suhtautumisella täysipäinen ja riskinottokykyinen spekulantti pääsee varmasti parempaan, kuten esimerkiksi alempaan.
Käytin edellisessä viestissä sinä-pasiivia enkä siis viitannut suhun.
Aki Pyysing kirjoitti:
Sen sijaan itken kovastikin sen perään, että hävittyjen vaalien jälkeen yrität lämmittää miuta useassa ketjussa. Lisäksi tämä itku on julkikirjoitettuna epätarkoituksenmukainen, koska jos Trolleille kertoo niiden päässeen ihon alle, ne tavallisesti siitä vain innostuvat. Mutta lämpenen valitettavan herkästi. Jos uskoisin anger management -kurssien tehokkuuteen, menisin varmasti sellaiselle. Miussa asuu niin paljon purkautumatonta vihaa esimerkiksi kaikkia trollaajia kohtaan, että suuri yleisö ei edes usko.
En mä nyt mikään Trump-fani sentään ole. En vain tykännyt siitä, että vaalikeskusteluissa sivuutettiin niin voimakkaasti poliittiset linjaukset ja vaaleissa nähtiin olevan ehdokkaana hyvis ja pahis. Monikaan ei halunnut keskustella poliittisesta sisällöstä vaan nähtiin, että oli vain yksi ja ainoa oikea valinta. Mulle ei oikeesti oo sen suurempaa merkitystä, vaikka Biden nyt valittiinkin. Olisi toki ollut mieleenkiintosta nähdä millasta älämölöä Trumpin uudelleenvalinta olisi aiheuttanut x)
En siis pura tappion tuomaa pettymästä sun kautta, jos sitä tarkotit. Ehkä kuitenkin välillä tykkään tylsyyksinä provota vähän liikaa, mutta ei siitä kannata itseensä ottaa. Ei oo tarkotus mennä henkilökohtasuuksiin. Välillä saatan vaan kirjottaa tylsyyksissäni sen mitä mieleen sattuu tulla sen enempää miettimättä. Kun elämä on tylsää, niin ne patoutumat saattaa purkautua näin, mutta ei se vaalien lopputulokseen katkeroitumisesta johdu. Ehkä oon vaan saanut liian suuren osan sosiaalisista vaikutteista netin kautta, niin ei kaikki ihan ymmärrä viestin todellista sävyä. Huomaa hyvin, jos katsoo ulkopuolisten suhtautumista esim. Ylilaudalla käytäviin keskusteluihin; siellä on ihan erilainen kekustelukulttuuri, jonka monet tulkitsee ihan väärin x)
Noista veivauksista (esim. Nordea) kyssäri: Haluatko yhtään avata minkä kokosia tuottoja noista haet? Kalasteletko jokaisen irtilähtevän euron irti, vai miten tuota pyörittelet? Näin köyhänä kun Nordnetin siivut on sen 7€ per kauppa ja osakkeita keskimäärin varmaan joku 1,5k€ per firma ei pientä veivausta oikein jaksa harrastaa kun on lähtökohtaisesti jo sen 1% pakkasella. Markets-tuotteet sitten erikseen...
Ei miulla ole mitään tuottotavoitteita. Säännöt tyyliin "en myy, ellei ole ainakin +5%" tai "en ota takaisin ellei laske 10%" ovat käsittämättömän suosittuja, mutta miun toimintaani ne eivät liity mitenkään.
Mielenkiinnosta: Kirjoitusten perusteella on jäänyt kuva, että toimit aika vapaasti, mutta olettaisin, että hiljalleen on kehittynyt päähän erilaisia sääntöjä tai ohjenuoria, mitä ei kuitenkaan ole ikinä kirjoitettu kirjaimellisesti ylös. Onko näin? Oletko koittanut selkeästi erilaisia strategioita tai tehdä pieniä muutoksia ja vertailla, tai analysoinut tarkemmin tyypillisiä virheitä tai biaksia? Esim. "7 kertaa kymmenestä myyn/ostan liian aikaisin/myöhään. Kokeillaan seuraavat x kk niin, että kun olen myymässä/ostamassa, niin odotan tietoisesti ylimääräisen viikon, vaikka intuiitio olisi sitä vastaan". Tai miten olet ylipäänsä päätynyt siihen toimintatapaan, jota nykyisin noudatat? Onko tämä ollut kovin systemaattinen tai tiedostettu prosessi, vai syntynyt eletyn elämän ja kokemuksien sivutuotteena ilman aktiivista panostusta?
Tai miten olet ylipäänsä päätynyt siihen toimintatapaan, jota nykyisin noudatat? Onko tämä ollut kovin systemaattinen tai tiedostettu prosessi, vai syntynyt eletyn elämän ja kokemuksien sivutuotteena ilman aktiivista panostusta?
Jotain marginaalista systematiikkaa touhuissani oli 1992-1995. Tämä tosin olisi oikeasti systemaattisille prosesseille loukkaus. Mutta silloin sentään hain Kauppalehden Munkkiniemen Poste Restantesta vähän yhdeksän jälkeen ja luin sen ja Reutersin uutiset ennen kuin otin trading-vihkon käteen päivän taktiikka päissäni laadittuna 09.55. Siitä sitten 18.30 asti olin imukuppi otsasta pörssiruudussa kiinni. Joskus oli joitain asiakastapaamisia optio-ja osakekauppaa häiritsemässä.
Nykyinen toimintatapa on syntynyt eletyn elämän ja kokemuksien sivutuotteena ilman aktiivista panostusta, on hyvin lähellä totuutta oleva määritelmä. Aina välillä yritän tehdä joitain systemaattisia pyrähdyksiä, kuten kirjanpidon ja osin rahaliikenteenkin ulkoistaminen tai hälytysten virittäminen (ei maalissa), mutta yleensä jäävät Lasse Virenin irtiotoiksi Moskovan kympillä ja tulen maaliin viidentenä.
Nyt olisi projektina päästä tekemään yli 500.000 markan tilisiirtoja menemättä pankkiin. Nordean verkkopankissa kun on edelleen sisukkaasti raja kertasiirrolle puoli miljoonaa markkaa. Tämä ei verkkopankkiuudistuksessa hoitunut, kuten ei hakutoimintokaan. Ossuuspankissa voi siirrellä satojatuhansia euroja ja hakutoiminto on ollut jo pitkään. Yritän ryhdistäytyä ja kysyä Nordeasta, onko mitään muita vaihtoehtoja pankin vaihdon tai ainakin uuden pankkisuhteen luomisen lisäksi kuin helvetin kallis ja raskas pankkiohjelma, joka oli se vastaus kymmenen vuotta sitten. Luultavasti ei. Enkä edes tiedä keneltä kysyä, kun asioitani liki 30 vuotta KOP->Merita->Nordea hoitanut pankinjohtaja jäi eläkkeelle.
Kuten päivityksen aikaleimasta voi päätellä, unirytmini ovat edelleen sisukkaasti sekaisin. Mutta tällä viikolla menen takaisin säännölliseen sali- ja painonpudotusmoodiin vaikka väkisin. Sain influenssarokotuksesta huolimatta jonkun kuumeettoman flunssanpoikasen voitetun SM-sökön ja Jenkkivaalien tuoman salitauon perään, joten olin vajaan kuukauden salilta poissa.
Olen voiman suhteen semilahjaton, minkä voi päätellä siitä, että perinteisesti kuukauden tauon vahingot olen saanut paikkailtua aikaisintaan kolmessa kuukaudessa. Ensimmäisen kolmen treenin saldo oli, että pääliikkeiden viimeisen sarjan ysit/kympit olivat nyt vitosia tai kutosia.
Painonpudotuksenikin on aavistuksen jojottanut, aamupaino 103,5 kg, missä nousua pohjista 1,7 kiloa. Tämä on tosin vielä epäselvä mittaus, koska voi olla turvotusta treenittömän kauden nestetankkauksesta jäljillä. Toisaalta nesteet eivät vielä ole välttämättä palanneet lihaksiin. Selkeää on, että lihaksia on lähtenyt. Paljonko rasvaa tullut lisää, selviää tarkistusmittauksissa.
Yritän muistaa limiittien takia siirtää rahaa päivittäin Nordnetiin, kun on siellä isohko veloitus tulossa. Päätin suorittaa päivittäisen rituaalini aamukuudelta, joka oli virhe. Tuli "oops, joku meni pieleen" ja maksusi hoidetaan viitesiirtona. Lueskelin vähän ohjeistusta ja reaaliaikainen talletus ei ole järjestelmäpäivitysten takia käytössä "noin" 22.45 - 08.00. Oppia ikä kaikki.
Piristyin melko huonojen yöunien jälkeen eilisestä Hesarin pääkirjoituksesta. Ja luulen jatkossakin tuohtuvani, jos Saska Saarikoski kirjoittaa pörssistä, vaaleista, todennäköisyyksistä tai jenkkifudiksesta. Hupaisaa on, että Saska on imo ihan ok-journalisti, on vain muutamassa fokusaiheessani pihalla kuin Laura Huhtasaari tai Zedu di Luca..
Viime yönä nukuin jo viisi tuntia kolmella heräämisellä. Rytmini voisi päätyä ihan hyvin yhdeltä nukkumaan ja ysiltä ylös. On ollut ihan jännää lukea uutisia ennen pörssin avautumista ja suunnitella iskuja sinne tänne. Mikään pokeriammattilaisen päivärytmi tämä ei tietenkään olisi, mutta korona on vienyt tämän uran melko lepotilaan. Ja loivassa laskussa se nyt muutenkin on ollut pitkään😥. Tosin sijoituksiin vähän enemmän keskittyminen on tuonut jotain kevytjuustoa leivän päälle enemmän kuin pokeriin fokusoitumisella olisi mitenkään voinut saada. Rahaa en varsinaisesti tarvitse, mutta sillä pelaileminen on ihan palkitsevaa puuhaa, kun on aika selkeä mittari.
Pysyttelen näkemyksessäni, että pokerissa onnen osuus on paljon pienempi kuin sijoittamisessa – ja kilpailu kovempaa. Joten taloudellisesti 53v sunnuntaina syntyneellä sijoittamisessa on paremmat näkymät. Tämä ei poista kuitenkaan rakkauttani lajiin, joten aion sinnitellä pokeriammattilaisstatuksella niin kauan kuin pysyn selvästi voitollisena. Tai rakkaus hiipuu, niinkin voi joskus käydä. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, koska tiesin kyllä pokeriammattilaiseksi lähtiessäni, että se ei ole miulle parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen tie. Mutta olin jo 1995 käytännön taloudellisesti riippumaton ja on siinä enemmän rock'n'rollia olla ainakin ollut pokeriammattilainen kuin pelkkä omaisuudenhoitaja/yksityissijoittaja.
Monet "taloudellisesti riippumattomat" tuntuvat käyttävän valveillaoloaikansa rahan tekemiseen. Vaikuttaa aikalailla rahariippuvuudelta IMO.
Omassa elämässä en ajattele hirveästi ruokaa sen jälkeen, kun olen syönyt. Jos ajattelisin niin voisin sanoa olevani "ruoasta riippuvainen" silloinkin, kun en ole nälkäinen. Ehkä tästä tajuaa pointin.
Monet "taloudellisesti riippumattomat" tuntuvat käyttävän valveillaoloaikansa rahan tekemiseen. Vaikuttaa aikalailla rahariippuvuudelta IMO.
Omassa elämässä en ajattele hirveästi ruokaa sen jälkeen, kun olen syönyt. Jos ajattelisin niin voisin sanoa olevani "ruoasta riippuvainen" silloinkin, kun en ole nälkäinen. Ehkä tästä tajuaa pointin.
Mielenkiintoinen vertaus.
Italiassa aikaa viettäneet tietävät, että kulttuuriin kuuluu ruuan muisteleminen ja siitä haaveileminen aterian aikana ja sen jälkeen. Riippuvuuden sijaan voisi puhua rakkaudesta ruokaan ja keittotaitoon.
Toisaalta riippuvaisuuteen kuuluu taipumus vieroitusoireisiin tai pakottava tarve hankkia riippuvuuden aiheuttavaa hyödykettä lisää heti kun edellisen annoksen vaikutus katoaa. Ruokaan tietysti pätee tämä - siitä välittämättä, tuleeko kylläisenä funtsittua ruokaa.
Ja vielä toisaalta: hyvin vähäosainen voi miettiä ruuan hankkimisen keinoja juuri syötyään, koska seuraavasta ateriasta ei ole mitään takeita.
Toteanpa, että harvinaisen huono vertaus - paitsi tuon rakkauden tai kulinarismin kohdalla ollaan aika lähellä sitä, miten minä uskon taloudellisesti riippuvaisen ajattelevan rahanhankintaharrastuksesta. Sitä rahaa voi käyttää myöhemmin sekä oman että muiden hyvinvoinnin kohentamiseen vaikkei lisää perushyödykkeitä hankkisikaan.
No mä lähinnä ajattelin ylipainoa tai syömishäiriötä vs. terve suhde ruokaan. Ehkä vähän huono vertaus, mutta on vaan pistänyt silmään, kun monessa haastattelussa rahan kanssa valveillaoloaikansa viettävät kertovat olevansa "taloudellisesti riippumattomia". No miksi sitten käyttävät elämänsä rahaan? Varmaan siksi että elämänsä sisältö on kuitenkin raha oli sitä kuinka paljon tahansa. Ei vaikuta riippumattomalta minusta.
Olisi varmaan pitänyt sanoa, että kun jääkaappi on täynnä niin en ajattele kaupassa käyntiä.
No mä lähinnä ajattelin ylipainoa tai syömishäiriötä vs. terve suhde ruokaan. Ehkä vähän huono vertaus, mutta on vaan pistänyt silmään, kun monessa haastattelussa rahan kanssa valveillaoloaikansa viettävät kertovat olevansa "taloudellisesti riippumattomia". No miksi sitten käyttävät elämänsä rahaan? Varmaan siksi että elämänsä sisältö on kuitenkin raha oli sitä kuinka paljon tahansa. Ei vaikuta riippumattomalta minusta.
Olisi varmaan pitänyt sanoa, että kun jääkaappi on täynnä niin en ajattele kaupassa käyntiä.
Pankkitili on harvoin täynnä. Ainakaan vielä eivät ole soitelleet että lopeta nyt tienaamasta, ei mahdu enempää.
Muutenkin aika huono verrata rahaa ja ruokaa. En näe niissä mitään yhtymäkohtaa. Rahaa moni haluaa tienata jotta voi tehdä asioita joista saa lisäarvoa. Tai auttaa lapsiaan tai muita läheisiään. Ruokaa syödään useimmiten koska kroppa tarvitsee polttoainetta, välillä toki nautiskellaan kunnon kulinaristeina ja se maksaa usein sitä rahaa. Samalla rahalla kikkailu on monelle harrastus ja elämäntapa (Aki, PP yms.). Kikkailen omilla pienillä pinoillani ja saan palkan päälle tuloa -> tyytyväinen kun onnistuu jotain rouhimaan ja voi sitten tehdä sitä mistä tykkää. Esim matkustaminen ennen koronaa. Viimeisen 4v aikana on helposti mennyt perheen kanssa high'ish 5 figures matkustamiseen. Ei välttämättä olisi tullut tehtyä jos ei olisi onnistuneita liikkeitä tehnyt ja jäänyt ylimääräistä sivuun. Täysin taloudellisesti riippumaton tuskin olen koskaan ellei käy tosi hyvät jossain vaiheessa, mutta oikein mukavasti tässä elellään. Pelkkä palkka toki riittäisi myös elämiseen, mutta jatkan touhujani niin kauan kun tuntuu mielekkäältä niin voin tehdä sellaisia juttuja jotka pelkällä palkalla eivät välttämättä onnistuisi.
En tiedä, mutta veikkaan myös että Aki käyttää keskimäärin viikossa vähemmän aikaa rahan tienaamiseen kun toimistolla 8h grindaavat. Suuri osa tekee kuitenkin töitä vain rahan takia. Onko ne siis rahariippuvaisia?
Minä olen taloudellisesti riippuvainen töistäni. Voisin olla pari vuotta vapaalla, jos lopettaisin, mutta sitten olisi nolla euroa. Jos saisin tarpeeksi rahaa, etteivät loppuisi, niin loppuisi kyllä työtkin. Sitten olisin taloudellisesti riippumaton. Eipä tulisi katsottua taaksepäin enään.
Minä olen taloudellisesti riippuvainen töistäni. Voisin olla pari vuotta vapaalla, jos lopettaisin, mutta sitten olisi nolla euroa. Jos saisin tarpeeksi rahaa, etteivät loppuisi, niin loppuisi kyllä työtkin. Sitten olisin taloudellisesti riippumaton. Eipä tulisi katsottua taaksepäin enään.
Näinhän se on varmasti monella jotka eivät työstään tykkää. Osa, kuten Aki, PP ja varmasti moni muukin täällä tekevät töitä mutta se tuskin tuntuu työltä koska pitävät siitä. Sehän on ideaalitilanne. Työ ei tunnu työltä. Oletan että et tykkää omasta työstäsi? Voi olla siis vaikea mennä näiden saappaisiin joilla asiat niin hyvin että edes se jota monet kutsuu työksi ei ole heille työtä, vaan pikemminkin tärkeä harrastus.
Kerrotko muuten mitä tekisit jos saisit nyt niin paljon rahaa ettei tarvitse rahasta murehtia? Mihin käyttäisit sen ajan eli n. 40h viikossa? Jotain ihmisen pitää tehdä, jos jää sohvalle makaamaan niin masentuuhan siinä.
