Olisiko mahdollista valita vain itseäsi kiinnostavia kursseja ja keskittyä niihin? Taloudellisen riippumattomuuden myötä ei tarvitse miettiä tutkintoja, ja pukuhommiin tuskin olet pyrkimässä. Jos 80% opiskelluista aiheista ei resonoi on se pois energiasta jonka voisi käyttää ydinkiinnostuksen kohteisiin.
Oon sen verran nuori vielä että jos vaan kiinnostaa tulee varmasti tulevaisuudessa mahdollisuuksia tehdä isoja bisnes/sijoitusmuuveja ja näkisin että jos ne ovat niin isoja, että pitäisi kerätä vierasta pääomaa niin rahoitusekonomin paperit tuo selkeetä lisäuskottavuutta verrattuna pelkkään ex pokeripelaajaan. Varsinkin koska harva ymmärtää mistä pokeripelaamisessa oikeasti on kyse. Mutta joo saa nähdä, voihan se olla että motivaatio lopahtaa ekoihin kursseihin.
Varmasti ei paperit haittaa. Sun kohdalla kuitenkaan ei ole kyse mistään "rivi ex-pokerinpelaajasta" ja tarvittaessa voit varmaan linkauttaa joitain nettijuttuja tuleville bisnestutuille jotka backuppaa kivasti historiaasi - vaikka joku verojuorujuttu. Haluut varmaan tehä bisnestä fiksujen tyyppien kanssa ja ne fiksut ei kato pokanpelaajia yhtenä laumana kuten ei kattois rahoitusekonomejakaan. Ja fiksut bisnes/sijoitusmuuvittelijat imo osaa arvostaa sun uraa - pokerihan on yksi sijoitusmuoto sekin ja sen sijoitusmuodon huipulla pysyminen vuosia on fiksun sijoittajan näkökulmasta kiinostavaa. Voit muuten linkauttaa ST blogisikin, sen verran vakuuttavia keloja.
Kertauksena: sä oot käsittääkseni luonut noin tyhjästä nuorena monien miljoonien omaisuuden. Siis tyhjästä nuorena miljoonien omaisuuden sijoittamalla pennoset pokeriin. Jos tuo ei toimi jalkana oven väliin fiksujen sijoittajien pariin niin en tiedä mikä sen tekee.
Tällä en siis tarkoittanut dissata tutkinto-tavoitteitasi. Ja jos vieraalla pääomalla tarkoitit yleisöantia niin yllä oleva ei päde vaan koskee vain enkelisijoittajia yms.
Tutkinnosta saatu hyöty perustuu hieman yksinkertaistaen seuraaviin asioihin:
(i) "Tuottavuus" (opit relevantteja asioita)
(ii) "Signaali kyvykkyydestä" (Koulutus ei paranna tuottavuutta, mutta tutkinnon suorittaminen kertoo jotakin ihmisen oppimiskyvystä, pitkäjänteisyydestä jne. Epäsymmetrisen informaation tilanne)
Työnhakutilanteessa, enkelisijoittajien uskottelemisessa yms. tilantenteissa koulutus voi olla ok signaali. Toisaalta monissa tilanteissa se, että on pelannut pokeria vuosia menestyksellisesti on aivan varmasti hyvä signaali. Se siis kertoo jotain (aika paljonkin) ihmisen päättelykyvystä, satunnaisuuden ymmärtämisestä jne. Tätä kai PikkuProkin yritti sanoa. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka opiskelu lisäisi "tuottavuutta", niin monissa tapauksissa samoja asioita, etenkin nykyään, on helppo opiskella vaikka ei tutkinto-opiskelija olisikaan.
Päätös tutkinnon kannattavuudesta ei kuitenkaan riipu pelkästään saaduista hyödyistä vaan huomioon pitää ottaa tietysti myös siitä aiheutuvat kustannukset (=kustannus-hyötyanalyysi). Tässä tapauksessa kustannukset ovat lähinnä vaihtoehtoiskustannuksia. Mikäli pakollisten luentojen (aika harvinaisia) aikana pyörii pelejä, jossa tuntipalkan odotusarvo on nelinumeroinen summa ja luennoilla pelaaminen ei ole mahdollista, niin kyllä siitä aika kallis tutkinto voi tulla. Toisaalta, jos asiat ovat mielenkiintoisia ja on mahdollista opiskella oman aikataulun mukaan, niin tilanne on täysin eri :)
Asiaa hieman sivuten: sulkeeko laskentatoimen ja rahoituksen väliltä pääainetta valittaessa joitakin uramahdollisuuksia pois? Toinenhan täytyy tietysti valita, mutta sulkeeko esim. laskentatoimi pääaineena joitakin sijoituspuolen tai varainhoidon työtehtäviä ulottumattomiin, vai kulkevatko nuo käsi kädessä työnantajan silmissä?
Tästä tuli mieleen, mikäköhän sivuaine olisi mulle hyödyllisin. Varmaan kansantaloustiede tai laskentatoimi. Laskentatoimi jotta pystyy lukemaan osareita kunnolla ja haistamaan tilanteita, joissa yhtiö yrittää kaunistella lukujaan. En vaan tiedä onko tää oikeesti niin vaikeeta, että sitä pitäisi opiskella sivuaineen verran. Kansantaloustieteestä taas saisi paremman ymmärryksen overall taloudesta, kun jotain tapahtuu jossain, miten se vaikuttaa ja mihin.
Kevensin muuten eilen Suomista ekaa kertaa pitkään aikaan 1,30e-1,32e. Vielä jäi iso positio.
Tästä tuli mieleen, mikäköhän sivuaine olisi mulle hyödyllisin. Varmaan kansantaloustiede tai laskentatoimi. Laskentatoimi jotta pystyy lukemaan osareita kunnolla ja haistamaan tilanteita, joissa yhtiö yrittää kaunistella lukujaan. En vaan tiedä onko tää oikeesti niin vaikeeta, että sitä pitäisi opiskella sivuaineen verran. Kansantaloustieteestä taas saisi paremman ymmärryksen overall taloudesta, kun jotain tapahtuu jossain, miten se vaikuttaa ja mihin.
Noi mainitsemasi sivuaineet kansantaloustiede ja laskentatoimi varmaan osittain hyödyllisiä molemmat kaltaisellesi sijoittajalle/uhkapelurille. Laskentatoimesta hyödyllisimpiä juttuja sulle todennäköisesti olisi tilinpäätösanalyyseihin erikoistunut kurssi, jos sellainen löytyy. Toki mahdollista on, että osaat tällaisen kurssin sisällön suurelta osin jo entuudestaan.
Yksi järkevä lisävaihtoehto sivuaineeksi Hankenin listasta voisi olla tilastotiede. Siellä saanee matemaattista aivojumppaa talouteen liittyvistä näkökulmista, mistä tuskin on sijoitustoiminnassakaan haittaa. Tilastopuolella voisi ehkä myös oppia menetelmiä/koodaustaitoja, joilla pystyy käsittelemään riittävän näppärästi sijoitustilanteisiin joskus liittyvää relevanttia tilastodataa.
Aallon puolella on ainakin pakollisena muutama kurssi tilastoa, villinä veikkauksena luulisin Hankenillakin olevan ainakin vapaaehtoisena tarjolla samat setit.
Miksi et ota molempia sivuaineiksi? Käsittääkseni teilläkin siellä x määrä noppia vapaisiin kursseihin, jolloin tuosta saa luettua itselleen toisen sivuaineen mikäli vain haluaa. Itse olen kanssa pallotellut noita kahta ja lisäksi vielä tuotantotaloutta.
Samaa mieltä noista 1. vuoden peruskursseista: suurin osa täyttä kuraa. Tilasto ja laskis ainoat hyödylliset so far, markkinoinnit yms. jättäisin suosiolla muille opiskeltavaksi ellei kurssiarvosanoilla olisi suuri merkitys.
Kyselin asiaa myös muutamalta sijoitustuttavaltani ja päädyin alustavasti kansantaloustieteeseen. Parhaiten sen varmaan huomaa sit opiskellessa, miten hyödyllisiltä asiat tuntuvat. Kuulin että rahoitus pääaineena tullaan sen verran vääntämään osareiden yms. kanssa ettei ylimääräisen laskentatoimen pitäisi olla liian tärkeää.
Sijoitustiedon tammikuu-effekti artikkelista tuli taas muistutus siitä, miten vähän niin kuin voittaminen pokerissa, ylituotot pörssissä on vain vihujen exploittaamista. Pörssi on sitä kautta mukavampi paikka lähteä kilpailemaan, että lähtö EV on riskitön korko + osakkeen riskipreemio (miinus kaupankäyntikulut ja spreadi) verrattuna pokerin 0 EV tilanteeseen(negatiivinen jos rake otetaan huomioon). Kaikki onnistunut exploittaus pörssissa on sitten vaan plussa jo tuohon valmiiksi erittäin +EV tilanteeseen.
Kaikessa kaupankäynnissä on varmaan vielä tärkeämpää ymmärtää miksi myyjä haluaa myydä asian x hintaan kuin miksi itse haluat ostaa asian x hintaan. Jos myyjä on täysijärkinen ja yrittää myydä sinulle jotain selkeään alihintaan, kannattaa olla varuillaan. Parhaat kaupat tehdään kun itsellä on enemmän informaatiota asiasta kuin myyjällä.
Suhtaudun epäilevästi tammikuu-effektiin nykymaailmassa ja kuten artikkelin tutkimustuloksissa todettiin, ei enää ole näyttöä että sellaista on olemassa. Toinen behavioral finance effekti josta on ollut tarkoitus puhua "disposition effect". Ihmiset ovat epätodennäköisempiä myymään osakkeitaan jotka ovat tappiolla, kuin voitolla. Tutkimuksissa ollaan löydetty todisteita tästä ja omasta mielestäni effekti on selkeästi olemassa. Olen jopa itsekin huomannut syyllistyväni siihen välillä vaikka pidän itseäni melko objektiivisena kaverina. Oon huomannut että kun osake nousee, monet eivät enää tarvitse yhtä painavia perusteita sen myyntiin. Ollaan mahdollisesti asetettu mielessämme jokin tavoitehinta joka on täyttynyt, eikä välitetä siitä että tulevaisuudennäkymät ovat täysin muuttuneet. Saadaan myös hyvä fiilis siitä, että onnistuttiin osakevalinnassa ja halutaan lukita ja realisoida voitto. Uskon myös että small capeissa disposition effekti on voimakkaampi, koska suurempi osa sijoittajista ovat harraste/fiilis-sijoittajia.
Miten tätä effektiä sitten exploitataan? Pyrkimällä mielummin ostamaan, kun osake on viimeaikoina noussut olettaen tietenkin että sitä edelleen pitää aliarvostettuna. Silloin myyntilaidalla on normaalia enemmän porukkaa, joilla ei ole painavia järkiperusteita myyntiä varten. Myös päinvastoin myymällä kun osake on laskenut. Osakkeella löytyy vielä paljon itsepäisiä omistajia, jotka pitävät osaketta ilman järkiperusteita koska "kyllä se vielä kääntyy" ja näin ollen osakkeen hinta ei ole vielä laskenut sen oikeeseen arvoon.
Eli periaatteessa päinvastoin mitä jengi yleensä kelaa, että osta kun kurssi on laskenut ja myy kun noussut.
Kevensin vähän lisää vielä Suomista @1,30e ECBn elvytysilmoitusten jälkeen. Markkinat odottivat selkeästi rajumpia toimia ja OMXHPI otti -2%, DAX - 3,5% ja USD vahvistui euroon nähden 3%. Suomisen kurssi ei ollut vielä ehtinyt reagoida juuri ollenkaan.
Miten tätä effektiä sitten exploitataan? Pyrkimällä mielummin ostamaan, kun osake on viimeaikoina noussut olettaen tietenkin että sitä edelleen pitää aliarvostettuna. Silloin myyntilaidalla on normaalia enemmän porukkaa, joilla ei ole painavia järkiperusteita myyntiä varten. Myös päinvastoin myymällä kun osake on laskenut. Osakkeella löytyy vielä paljon itsepäisiä omistajia, jotka pitävät osaketta ilman järkiperusteita koska "kyllä se vielä kääntyy" ja näin ollen osakkeen hinta ei ole vielä laskenut sen oikeeseen arvoon.
Eli periaatteessa päinvastoin mitä jengi yleensä kelaa, että osta kun kurssi on laskenut ja myy kun noussut.
Juurikin näin. Montakohan sijoituskirjaa on kirjoitettu aiheesta: osta halvalla myy kalliilla aiheesta.., ehkä tuhoisin neuvo mitä on ikinä annettu.
Tästä olen puhunut ennenkin. Sijoitusmaailma on paskanpuhujien ihmemaa. Toisin kun pokerissa, jossa yleensä ihmiset vaativat konkreettisia näyttöjä ennen kuin pyytävät opetusta tai lukevat kirjoja, sijoitusmaailmassa näin ei todellakaan ole. Väittäisin että vähintään 90% sijoituskirjojen kirjoittajista, opettajista, pankkien "analyytikoista"(myyjistä) ovat todella paskoja sijoittajia. Oikeasti hyvät traderit todella harvoin mitään julkisia kirjoja kirjottelekaan. Taas vähän sama kuin pokerissa, noin 99% reilusti voitollisista ammattilaisista eivät halua kertoa tarkemmin statseistaan tai miten ajattelevat pelistä.
Miten tätä effektiä sitten exploitataan? Pyrkimällä mielummin ostamaan, kun osake on viimeaikoina noussut olettaen tietenkin että sitä edelleen pitää aliarvostettuna. Silloin myyntilaidalla on normaalia enemmän porukkaa, joilla ei ole painavia järkiperusteita myyntiä varten. Myös päinvastoin myymällä kun osake on laskenut. Osakkeella löytyy vielä paljon itsepäisiä omistajia, jotka pitävät osaketta ilman järkiperusteita koska "kyllä se vielä kääntyy" ja näin ollen osakkeen hinta ei ole vielä laskenut sen oikeeseen arvoon.
Eli periaatteessa päinvastoin mitä jengi yleensä kelaa, että osta kun kurssi on laskenut ja myy kun noussut.
Juurikin näin. Montakohan sijoituskirjaa on kirjoitettu aiheesta: osta halvalla myy kalliilla aiheesta.., ehkä tuhoisin neuvo mitä on ikinä annettu.
Tästä olen puhunut ennenkin. Sijoitusmaailma on paskanpuhujien ihmemaa. Toisin kun pokerissa, jossa yleensä ihmiset vaativat konkreettisia näyttöjä ennen kuin pyytävät opetusta tai lukevat kirjoja, sijoitusmaailmassa näin ei todellakaan ole. Väittäisin että vähintään 90% sijoituskirjojen kirjoittajista, opettajista, pankkien "analyytikoista"(myyjistä) ovat todella paskoja sijoittajia. Oikeasti hyvät traderit todella harvoin mitään julkisia kirjoja kirjottelekaan. Taas vähän sama kuin pokerissa, noin 99% reilusti voitollisista ammattilaisista eivät halua kertoa tarkemmin statseistaan tai miten ajattelevat pelistä.
Aika fundamentaalisen virheen tekee jos vetää vahvoja analogioita pokerin ja sijoittamisen välillä.
Parasta mitä koulutus kauppatieteissä saattaisi antaa blogin pitäjälle on ehkä se, että kuinka paljon kohinaa sijottajat luo markkinoilla eikä useimmat itse tajua mitä tekevät. Toisin sanoen, hyvää vastamyrkkyä tietämättömyyttä vastaan (lisää nöyryyttä). Pahimmassa tapauksessa ehkä taas tulisi Pyysingin kaltaiseksi ajattelijaksi, joka ei välttämättä ole aivan huonokaan lopputulema kaikista mahdollisista skenaarioista.
IMO muut voit lukea itse lehdistä/kirjoista, mutta tilastollisen mallittamisen perusteet kannattaa opetella yliopistossa. Käytännössä tilastotieteen kurssien kautta, joku cum laude -tasoinen opetus se on perusteet, tai mikä lie, jolloin opetellaan käytännön menetelmiä, mutta olennaista niissä on filosofia. Eli se, että kun on joku uskomus, niin miten todellisuutta testataan uskomusta vastaan ja millä tavoin sitä omaa uskomusta uskaltaa käyttää "tietona". Väittäisin, että nämä asiat ovat täysin vieraita lähes kaikille, jotka kuitenkin käytännön elämässään tekevät juuri tätä, mutta vailla jäsentynyttä tausta-ajatusta. Tällä voi olla merkittävä vaikutus omiin muuveihin jatkossa.
Nuo kansiksen teoriat ovat historiallista hömppää ja niihin tuskin kannattaa tuhlata peliaikaa (sic).
Aika fundamentaalisen virheen tekee jos vetää vahvoja analogioita pokerin ja sijoittamisen välillä.
Parasta mitä koulutus kauppatieteissä saattaisi antaa blogin pitäjälle on ehkä se, että kuinka paljon kohinaa sijottajat luo markkinoilla eikä useimmat itse tajua mitä tekevät. Toisin sanoen, hyvää vastamyrkkyä tietämättömyyttä vastaan (lisää nöyryyttä). Pahimmassa tapauksessa ehkä taas tulisi Pyysingin kaltaiseksi ajattelijaksi, joka ei välttämättä ole aivan huonokaan lopputulema kaikista mahdollisista skenaarioista.
Nimenomaan päinvastoin. Koulussa opit seuraamaan karjaa, jos edes sitä. On tässä itsekin ihan tarpeeksi istuttu koulun penkillä aikanaan. Ei voi ku ihmetellä niitä juttuja. Ei tämä tarkoita etteikä yleisellä tasolla ole jotain hyviä puolia suorittaa vaikka taloustieteen opintoja, mutta ei omia aivoja voi lyödä aivoja narikkaan.
Väittäisin että pokeriammattilaisilla on lähtökohtaisesti huomattavasti paremmat valmiudet myös sijoitushommissa pärjäämiseen, olettaen että markkinoihin viitsitään perehtyä. On kykyä juurikin ajatella laatikon ulkona juttuja eikä vain peesata.
Koulutuksen arvosta olikin tuossa aiemmin jo hyvä tiivistys, mutta sitä hieman jatkaen:
1) Ammattitaidot
Eri aloilla koulussa opitut ammattitaidot ovat hyvin erilaisessa asemassa. Yliopistoissa ei juuri ammattitaitoja opetella, joten yliopistokoulutuksen merkitys ammattiosaamisen alkuun saattamisessa on heikko. Tämä on siis sama asia kuin "tuottavuus".
2) Signaalivaikutus
Mitä vaikeampi jonnekin kouluun on päästä ja mitä paremmin siellä pärjää suhteessa muihin, sitä todennäköisempää on, että tyyppi pärjää muissakin vastaavissa vaikeissa töissä. Tämä Suomessa vielä ymmärretään, mutta ei sitä, että ei maailmalla kukaan tiedä, kuinka vaikeaa on päästä tutaa opiskelemaan Aaltoon. Siellä tiedetään just se, että Aalto on sijalla 300.-350. Timesin rankissa ja siten täysin hyödytön signaalivaikutukselta. Meidän koulusta lapset menevät top-5-kouluihin. Ei siksi, että ovat erityisen paljon fiksumpia lapsia, vaan siksi, että vanhempansa ovat. Kun valmistuu top-5-yliopistosta, antaa signaalin, jolla on merkitystä: pääsi ja pärjäsi arvostetussa koulussa JA sai hyviä kontakteja. Näillä on arvoa.
Kumpikaan näistä ei kovin suoraa koske Jenssiä, mutta yleisesti ottaen sama pätee lähes kaikkiin. Tietysti jos on jo off-money, niin voihan sitä viettää umpisurkeassa yliopistossa 10 vuotta ja valmistua vaikka taiteiden maisteriksi. Ei sillä EV:n kannalta tällöin suurta väliä ole.
Ehdotus: tee nopsaa kandi Hankenista siinä sivussa ja sitten MBA-tutkinto jossain todella kovassa paikassa. Se maksaa ehkä satatonnia, mutta siinä on sinulle paras paketti yritys- ja sijoitusmaailmaan jos ja kun pokeri hiipuu.
Koulutuksen arvosta olikin tuossa aiemmin jo hyvä tiivistys, mutta sitä hieman jatkaen:
1) Ammattitaidot
Eri aloilla koulussa opitut ammattitaidot ovat hyvin erilaisessa asemassa. Yliopistoissa ei juuri ammattitaitoja opetella, joten yliopistokoulutuksen merkitys ammattiosaamisen alkuun saattamisessa on heikko. Tämä on siis sama asia kuin "tuottavuus".
2) Signaalivaikutus
Mitä vaikeampi jonnekin kouluun on päästä ja mitä paremmin siellä pärjää suhteessa muihin, sitä todennäköisempää on, että tyyppi pärjää muissakin vastaavissa vaikeissa töissä. Tämä Suomessa vielä ymmärretään, mutta ei sitä, että ei maailmalla kukaan tiedä, kuinka vaikeaa on päästä tutaa opiskelemaan Aaltoon. Siellä tiedetään just se, että Aalto on sijalla 300.-350. Timesin rankissa ja siten täysin hyödytön signaalivaikutukselta. Meidän koulusta lapset menevät top-5-kouluihin. Ei siksi, että ovat erityisen paljon fiksumpia lapsia, vaan siksi, että vanhempansa ovat. Kun valmistuu top-5-yliopistosta, antaa signaalin, jolla on merkitystä: pääsi ja pärjäsi arvostetussa koulussa JA sai hyviä kontakteja. Näillä on arvoa.
Kumpikaan näistä ei kovin suoraa koske Jenssiä, mutta yleisesti ottaen sama pätee lähes kaikkiin. Tietysti jos on jo off-money, niin voihan sitä viettää umpisurkeassa yliopistossa 10 vuotta ja valmistua vaikka taiteiden maisteriksi. Ei sillä EV:n kannalta tällöin suurta väliä ole.
Ehdotus: tee nopsaa kandi Hankenista siinä sivussa ja sitten MBA-tutkinto jossain todella kovassa paikassa. Se maksaa ehkä satatonnia, mutta siinä on sinulle paras paketti yritys- ja sijoitusmaailmaan jos ja kun pokeri hiipuu.
EDIT: $200k MBA parhaissa.
Koulujen käynti (=tutkinto) on tärkeätä vain, jos tähtää urallaan työntekijäksi. Yrittäminen/sijoittaminen ei vaadi mitään tutkintoja, vaan kestävää selkärankaa sekä kykyä oppia uusia asioita. Markukselle siis: jos haluat penskoille hyvän päivätyön niin laita ihmeessä ne huippuyliopistoihin. Ehkä tuolla egolla heistä saattaa tulla jopa tulevaisuudessa jotain pikkujohtajia.
Jensille: et varmaankaan tähtää 9am-5pm -duuniin, joten ehdottaisin tällaista mikäli pääset kouluun sisään: ota kaikki irti vapaudestasi ja valitse juuri ne kurssit joita uskot nyt/tulevaisuudessa tarvitsevasi ja unohda kaikki muu turha pakollinen puuro. En usko, että tarvitset sitä lopullista tutkintoa mihinkään elämässäsi, ellet sitten tosiaan tähtää työelämään.
Ja vielä varoituksen sana noista suomen kaupallisista koulutuksista: niissä ei opi sijoittamisesta oikeasti muuta kuin perusteorian. Ja se perusteoria mitä noissa kouluissa opetetaan on sitä paitsi hieman virheellistä: proffat uskoo markkinoiden olevan vahvasti tehokkaita, eli että indekseihin nähden +ev betsejä ei ole juurikaan olemassa. Ja että ne ketkä vetää johdonmukaisesti yli ev:n on vaan tuurilla runnannu muita paremmin. Todellisuudessa näin ei mielestäni ole.
Näinhän se on, itse olen myös huomannut että moni saman pääaineen opiskelijat on melko fakkiintuneita eikä oikeastaan pysty asettamaan rajoja omalle tietämättömyydelle. Ehkä se kausaliteetti uusien asioiden oppimiseen ja ajattelemiseen ei tule akateemisen tutkinnon hankkimisesta (siksi sanoinkin saattaisi lisätä nöyryyttä, oddsit on tosin tätä vastaan omillakin empiirisillä havainnoilla).
Pokerinpelaajia on melko moneen lähtöön. Se että osaat pelata (hyvin) korttia kertoo varmaan myös siitä, että on hyvät lähtökohdat myös omaksua muita asioita, mutta tuskin tekee pelaajasta välittömästi saman tasoista päätöksentekijää sijoittamisessa. Uskoisin esim. että blogin pitäjä on parempi miettimään ja soveltamaan asioita sijoittamiseen kuin useimmat kauppatieteilijät, ja pokeri on se osa-alue jossa hän on sitä toteuttanut.
Useimmat mun mielestä liian yksinkertaistaen vetää vahvoja päätelmiä siitä että pokeri = sijoittaminen osakkeisiin tms. Se että on joku tietty (pieni) määrä muuttujia jotka perustuu ihmisten käyttätymiseen korttipöydän äärellä on liian suuri yksinkertaistus sijoittamiseen.
proffat uskoo markkinoiden olevan vahvasti tehokkaita, eli että indekseihin nähden +ev betsejä ei ole juurikaan olemassa. Ja että ne ketkä vetää johdonmukaisesti yli ev:n on vaan tuurilla runnannu muita paremmin. Todellisuudessa näin ei mielestäni ole.
Näin kuvittelin itsekin muttei ainakaan pitänyt paikkaansa omassa tapauksessa. Meidän rahoituksen proffalla oli paljon työkokemusta ulkomaalaisesta liikepankista ja kertoi usein mielipiteitään disclaimerilla "tämä on sit oma mielipide eikä Hankenin linja".
Markus kirjoitti:
Ehdotus: tee nopsaa kandi Hankenista siinä sivussa ja sitten MBA-tutkinto jossain todella kovassa paikassa. Se maksaa ehkä satatonnia, mutta siinä on sinulle paras paketti yritys- ja sijoitusmaailmaan jos ja kun pokeri hiipuu.
EDIT: $200k MBA parhaissa.
Rupesin funtsimaan tätä enemmän eikä vaikuttanut mitenkään huonolta idealta. En ikinä jaksais kokonaista 4-5v tutkintoa ulkomailla mut tollanen 1,5-2v rykäisy vois mahdollisesti toimia ja ois varmasti siisti kokemus. Pitää kysellä enemmän Hanken infopisteeltä.
Noissa huippu-MBA:ssa on todistetusti todella kova ura/palkka-buusti, mutta nämä mittarit ovat toki sellaisista ihmisistä rakennetut, joilla on enemmän tai vähemmän normiura. Tältä pohjalta voi olla fiksua ensin kehittää joku business-suunta, vaikka siinä Suomen opintojen ohessa ja vasta sitten lähteä hakemaan sille buustia Harvardista tms. +EV se varmasti on. Ainakin verrattuna avaruusturismiin:)
Nyt on muuten hyvä vinkki korkeakouluopiskelijoille nimeltä opintolainahyvitys. Muutama opiskeijafrendi on joskus maininnut asiasta mutta päätin nyt selvittää kunnolla. Eli valtio maksaa 40% opintolainastasi joka ylittää 2500e kunhan valmistut "määräajassa", mikä on 6 vuotta maisteritutkinnolle. Normaali "tavoitetahti" on 3v kandiin ja 2v lisää maisteriin eli saa vuoden ylimääräistä. Opintolainaa saa nostaa 400e/kk, yhdeksän kuukautta vuodessa, eli 3600e per vuosi. Jos painat maisterin tutkinnon viidessä vuodessa ehdit nostaa 18000e. Kun valmistut ja haluat maksaa tämän takaisin, valtio maksaa 40% 18000e-2500e=15500 eurosta eli 6200 euroa. Tämä on siis 6200 euroa ilmaista rahaa nostamalla opintolaina, pitämällä se pankkitilillä viisi vuotta ja sitten maksamalla se takaisin. Tässä linkki jos kiinnostaa lukea asiasta tarkemmin: http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5…
Kai toi voi olla +ev valtiolle jos saa pienen osan sluibaajista valmistumaan nopeemmin ja vuoden tai pari aikasemmin työelämään.
Ylläpidolle yks vinkki. Mun mielestä on turhaa pitää kymmentä sijoitustiedon artikkelia etusivulla, nää blogipostaukset joutuu niin pitkälle alas piiloon. Joku kaks tai kolme artikkelia riittää hyvin jotta ehtii huomaamaan onko tullut uutta. Tai sit vasemalla "aktiivinen keskustelu" alla riittäis tyyliin neljä uusinta viestiä ja niiden alapuolella vois olla vaikka neljä uusinta blogipostausta. Oon ite huomannu tsekkaavani paljon harvemmin blogipäivityksiä kun ne on tuolla piilossa.
Toi Lyhennys on vaan uusille opiskelijoille, oliko 2014 tai 2015 alottaneille. Tosin näemmä tuolla lukee että vanhatkin voi saada jotain palautuksia, tosin taitaa olla vähemmän.
Ennen 2014 syksyä opiskelevat saavat 30% hyvityksen tuosta 2500e ylittävästä osasta, tuo hyvitetään ilmeisesti verotuksessa.
Pk-seudun kustannustasolla tosin mahdotonta elää ilman opintolainaa ellei käy töissä, mutta muuten erittäin positiivinen systeemi. Itse olen nostanut maksimilainat ja aion myöskin nostaa jatkossa.
Ylläpidolle yks vinkki. Mun mielestä on turhaa pitää kymmentä sijoitustiedon artikkelia etusivulla, nää blogipostaukset joutuu niin pitkälle alas piiloon. Joku kaks tai kolme artikkelia riittää hyvin jotta ehtii huomaamaan onko tullut uutta. Tai sit vasemalla "aktiivinen keskustelu" alla riittäis tyyliin neljä uusinta viestiä ja niiden alapuolella vois olla vaikka neljä uusinta blogipostausta. Oon ite huomannu tsekkaavani paljon harvemmin blogipäivityksiä kun ne on tuolla piilossa.
Moikka, tällä hetkellähän tuo pienempi desktop-resoluutio ajaa nuo blogit tuonne alas, eli onko tämä ongelma lähinnä pieninäyttöisellä läppärillä vai tabletilla? Mobiili- ja tabletnäkymää tullaan vielä hiomaan lähitulevaisuudessa!
Ylläpidolle yks vinkki. Mun mielestä on turhaa pitää kymmentä sijoitustiedon artikkelia etusivulla, nää blogipostaukset joutuu niin pitkälle alas piiloon. Joku kaks tai kolme artikkelia riittää hyvin jotta ehtii huomaamaan onko tullut uutta. Tai sit vasemalla "aktiivinen keskustelu" alla riittäis tyyliin neljä uusinta viestiä ja niiden alapuolella vois olla vaikka neljä uusinta blogipostausta. Oon ite huomannu tsekkaavani paljon harvemmin blogipäivityksiä kun ne on tuolla piilossa.
Moikka, tällä hetkellähän tuo pienempi desktop-resoluutio ajaa nuo blogit tuonne alas, eli onko tämä ongelma lähinnä pieninäyttöisellä läppärillä vai tabletilla? Mobiili- ja tabletnäkymää tullaan vielä hiomaan lähitulevaisuudessa!
Oli kyllä pöytäkoneella isolla näytöllä toi ongelma. En tiedä oliko mulla joku zoomattu näkemä, zoomasin pari kertaa ulospäin ja blogit ilmestyi oikealle ylös. Nyt tosin teksti "comment boxissa" alkaa olla sen verran pientä, että ei juurikaan ois enempää voinut zoomata ulospäin.
Ylläpidolle yks vinkki. Mun mielestä on turhaa pitää kymmentä sijoitustiedon artikkelia etusivulla, nää blogipostaukset joutuu niin pitkälle alas piiloon. Joku kaks tai kolme artikkelia riittää hyvin jotta ehtii huomaamaan onko tullut uutta. Tai sit vasemalla "aktiivinen keskustelu" alla riittäis tyyliin neljä uusinta viestiä ja niiden alapuolella vois olla vaikka neljä uusinta blogipostausta. Oon ite huomannu tsekkaavani paljon harvemmin blogipäivityksiä kun ne on tuolla piilossa.
Moikka, tällä hetkellähän tuo pienempi desktop-resoluutio ajaa nuo blogit tuonne alas, eli onko tämä ongelma lähinnä pieninäyttöisellä läppärillä vai tabletilla? Mobiili- ja tabletnäkymää tullaan vielä hiomaan lähitulevaisuudessa!
Oli kyllä pöytäkoneella isolla näytöllä toi ongelma. En tiedä oliko mulla joku zoomattu näkemä, zoomasin pari kertaa ulospäin ja blogit ilmestyi oikealle ylös. Nyt tosin teksti "comment boxissa" alkaa olla sen verran pientä, että ei juurikaan ois enempää voinut zoomata ulospäin.
Tuon normaalin kolmen palkin levyisen päänäkymän pitäisi toimia 1280x800 ja suuremmilla resoluutioilla, meillä ei ole millään testilaitteella ollut tuota ongelmaa että tabletversio näkyisi pöytäkoneella. Mikäli et saa ongelmaa poistumaan edes eri selaimilla niin kuulisimme mieluusti lisätietoja.
Selain, resoluutio ja screenshot.
yllapito at sijoitustieto.fi
Oli kyllä pöytäkoneella isolla näytöllä toi ongelma. En tiedä oliko mulla joku zoomattu näkemä, zoomasin pari kertaa ulospäin ja blogit ilmestyi oikealle ylös. Nyt tosin teksti "comment boxissa" alkaa olla sen verran pientä, että ei juurikaan ois enempää voinut zoomata ulospäin.
Tuon normaalin kolmen palkin levyisen päänäkymän pitäisi toimia 1280x800 ja suuremmilla resoluutioilla, meillä ei ole millään testilaitteella ollut tuota ongelmaa että tabletversio näkyisi pöytäkoneella. Mikäli et saa ongelmaa poistumaan edes eri selaimilla niin kuulisimme mieluusti lisätietoja.
Selain, resoluutio ja screenshot.
yllapito at sijoitustieto.fi
Käyttikö Jeans selainta full screeninä vai pienempänä? Itsellä on reso 1920*1080 ja käyttelen useampaa selainta samaan aikaan ja ikkunat eivät nyt järin suuria ole, niin samalla lailla heittelee sitten blogit sivun alalaitaan. Mutta hiukan leventämällä selainikkunaa ne pompsahtivat oikeaan reunaan. Lieneekö sitten rajana tuo yllä mainittu leveys.
Sinänsä erikoista kun mulla on 27" näyttö 1920x1080 resoluutiolla. Mut voi olla et olin vahingossa zoomannut sijoitustietoa ja siks näytti oudolta, koska tosiaan kun nyt zoomasin ulospäin pari kertaa niin toimii hyvin.
Öljy jatkaa dyykkaamistaan ja Hornbeck Offshore (HOS) ylitti maagisen -50% rajan. Rahallisesti ei olla ihan siellä vielä vahvistuneen taalan takia. Haluan syyttää huonoa runia, mutta vaikea kai sitä loppujen lopuksi tietää. Yksi asia mikä on hieman huolestuttanut on HOSin suhtkoht korkea shorttaus %. Tämä on kuitenkin ollut korkea koko öljysektorilla enkä ole löytänyt netistä shorttikeissejä erikseen HOSille, ja olen pitänyt tätä yhtenä syynä miksi sitä saa halvemmalla kuin mitä pitäisi. Tähän mennessä shortit ovat olleet oikeassa, mutta se ei vielä todista mitään, etenkin koska melko tehokkaasti suurehkolla volyymilla pyörivä öljyfutuurimarkkina on ollut täysin väärässä.
Jatkossa on kuitenkin hyvä muistaa, että jos jollain osakkeella (vaikka olisi joutunut vaan sektorin uhriksi ja sitä kautta) on korkea short interest, niin pitää olla erityisen varma omasta bullkeissistään.
HOSin short interest toki ollut vähenemään päin: http://www.nasdaq.com/symbol/hos/short-interest ja tuo viimeisin tieto on 13. marraskuulta josta osake on tullut vielä 20% lisää alas joten luulisin, että short interest jatkaa laskuaan.
Nyt on muuten hyvä vinkki korkeakouluopiskelijoille nimeltä opintolainahyvitys. Muutama opiskeijafrendi on joskus maininnut asiasta mutta päätin nyt selvittää kunnolla. Eli valtio maksaa 40% opintolainastasi joka ylittää 2500e kunhan valmistut "määräajassa", mikä on 6 vuotta maisteritutkinnolle. Normaali "tavoitetahti" on 3v kandiin ja 2v lisää maisteriin eli saa vuoden ylimääräistä. Opintolainaa saa nostaa 400e/kk, yhdeksän kuukautta vuodessa, eli 3600e per vuosi. Jos painat maisterin tutkinnon viidessä vuodessa ehdit nostaa 18000e. Kun valmistut ja haluat maksaa tämän takaisin, valtio maksaa 40% 18000e-2500e=15500 eurosta eli 6200 euroa. Tämä on siis 6200 euroa ilmaista rahaa nostamalla opintolaina, pitämällä se pankkitilillä viisi vuotta ja sitten maksamalla se takaisin. Tässä linkki jos kiinnostaa lukea asiasta tarkemmin: http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5x...
Kai toi voi olla +ev valtiolle jos saa pienen osan sluibaajista valmistumaan nopeemmin ja vuoden tai pari aikasemmin työelämään
Onko tämä ollut kauan olemassa? Kysyn mielenkiinnosta siksi, että lähetin aikoinaan mailia silloiselle opetusministeri Maija Raskille muistaakseni noin 1997 tjsp, jossa ehdotin, että käyttämättä jääneet opintotuet saisi käyttää täysimääräisesti opintolainan lyhentämiseen. Motivaatio nopeampi valmistuminen ja lainan ottaminen. Rask vastasi "mielenkiintoinen ehdotus", mutta mitään ei tapahtunut ainakaan niihin aikoihin. Valmistuin 3 vuodessa maisteriksi ja tuli otettua opintolainaa samalla, joten oli kokemuspohjaa. Sinänsä aika demari line, mutta järkevä imo ehdolla opintotukijärjestelmä
Opintolainahyvitys on ollut olemassa 1.8. 2014 alkaen. Ja se on siis 40% lainasummasta.
Opintolainavähennys, joka koskee itseänikin on 1.8.2005 jälkeen ensimmäisen korkeakoulututkintonsa aloittaneelle opiskelijalle. Tämä on se 30% 2500 € ylittävästä lainasummasta ja sen saa vähentää verotuksessa, mutta nyt en löydä tietoa, montako vuotta opintojen päättymisen jälkeen lyhennyksiä sai vähentää verotuksissa. Tämän mainion mahdollisuuden ymmärtää oikeastaan valitettavan harva. PK-seudun ulkopuolella elinkustannukset ovat niin paljon pienemmät, että moni pärjää helposti ilman opintolainaa. Monet, joilla raha-asiat on säästämisen puolesta kunnossa eivät ota lainaa, koska se koetaan ylimääräiseksi riskiksi. Mutta kun muistetaan vielä, että opintolainojen korot ovat maltillisia ja niissä taitaa olla korkokattokin, niin rahaa suorastaan tyrkytetään opiskelijoille ovista ja ikkunoista. Itsekin olin tämän kanssa hömelö ja kaksi ensimmäistä vuotta jäi lainat nostamatta varsinkin kun vedonlyönnistä pystyi tekemään lisätiliä ja tulot oli helposti suuremmat kuin kulut. Sitten kun viime syksynä alkoi opiskelemaan sijoittamista niin nopeastihan sen ymmärsi että hölmöä oli jättää pikku lisäbulletit käyttämättä.
Opintolainan avulla moni nuori saisi tarvittavan rollin sijoituksia varten, kaikki kun ei ammattiuhkapelureita ole. Minunkin alalta valmistuneet saavat käytännössä kerran kerrasta omaa alaa vastaavaa työtä jo opiskellessa, mutta aika harva tätä opintolainaa ymmärtää käyttää hyväksi. Pieni valistuskampanja ei tekisi pahaa. Jos opiskelijat vivuttaisi opintolainalla itselleen salkut niin kai yhteiskunnalla jotain huonommankin EV:n sijoituskohteita lienee?
Tässä kun lueskelen vero-oikeutta kauppaoikeuden tenttiä varten, tuli mieleen asia, jota on tullut mietittyä joskus aiemminkin. Suomessa kun maksetaan vaan 85 prosenttisesti pääomaveroa osingoista, niin mites se menee jos otetaan tollanen bittiumkeissi missä yhtiö myy lähes koko lafkan mutta jäljelle jää joku pieni toiminta ja sit maksaa myyntivoitot osinkoina (en seurannut millä tavalla bittium palautti/palauttaa rahat omistajille mutta tässä esimerkissä nyt osinkoina)? Jotta esimerkistä tulisi simppelimpi, oletetaan että se toiminta jonka yhtiö myy on 100% yhtiöstä mutta osake nyt silti jää roikkumaan pörssiin. Eli: Ostat 100 osaketta hintaan 100 euroa. Yhtiö myy liiketoiminnan 1 euroa per osake hintaan ja omistat 100 osaketta. Yhtiö jakaa 1 euro per osake osinkoina omistajille josta maksat 100e*85%*33%(pääomavero)= 28,05 euroa veroa. Sulle jää jäljelle osake, jonka arvo on 0 ja joka on 100 euroa tappiolla. Nyt kun haluat realisoida 100 euroa jotain muuta osaketta jonka voitoista normaalisti joutuisit maksamaan 33% pääomaveron eli 33 euroa, mutta myytkin samalla tämän 100 euroa tappiolla olevan osakkeen pois, et maksa realisoinnista veroa. Loppujen lopuksi olet siis säästänyt 4,95 euroa (tai 4,95%) koska olet maksanut 33 euron sijasta 28,05 euroa veroa. Meneekö asia näin?
Todellisuudessa tietty jos yhtiö myy 100% eli koko liiketoiminnan ei jää mitään 0 euron arvoista osaketta roikkumaan, mutta esimerkiksi Bittium-keississä muistaakseni myytiin ~85% liiketoiminnasta kerralla ja jos maksavat myyntisumman osinkoina jäljelle tulee jäämään alkuperäisestä arvosta ~15% arvoinen osake.
Okei, toihan on siinä tapauksessa todella tärkeä asia ottaa huomioon kun analysoi tällaisia keissejä. Jos ovat markkinat tarpeeksi tehokkaat ei näihin pitäisi pystyä sijoittamaan ilman, että löytyy voittoja joita haluaa samana vuonna realisoida.
