Toivon mukaan tämä maaliskuu ei jää historiaan ennätyskuukaudeksekseni. Eli yksittäisenä kuukautena, jonka aikana hävisin eniten rahaa koskaan. En 90-luvun alussa unelmoinutkaan pystyväni häviämään näin paljon. Lasken siis tappioiksi myös realisoitumattomat arvonalennukset. Rutattu Ferrari ei tule ehjäksi, vaikka sen pressulla peittäisi. Toki varma kirikierrosvoitto tuli kyllä. Summaa en tiedä, enkä edes yritä laskea.
Voi kyllä käydä niinkin, että en seuraavassa syklissä onnistu tekemään kunnon nousua, ja 03/2020 jää historiaan Mustana Maaliskuuna, eli suurimpana kuoppakuukautenani.
En ole saanut sijoitusastetta nostettua vieläkään paljon yli 70 prosentin, vaikka painelin ostonappia useimpina laskupäivinä. Olisi voinut kyllä maaliskuun alkupuolella pitänyt painella ihan eri nappulaa. Yli sadan olisi tavoitteena kyllä vielä ainakin kerran elämässä päästä.
Mutta synkistelyyn ei ole mitään syytä. Rahaa on vielä jäljellä, toisin kuin monilla muilla pienyrittäjillä. Ja mikä tärkeintä, aamupaino alle 113 kiloa muistaakseni tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kun kehuskelin tällä puhelimessa äiskälle, se ei ollut erityisen vaikuttunut.
Jos sijoitusasteeni on jonain päivänä yli sata, ja aamupaino alle, palkitsen itseni kahdella pizzalla. Yhdellä kun korkkaan ja toisella kun parin kolmen päivän päästä koittaa loivennuspäivä. Söin viime vuosikymmenellä ehkä viisi pizzaa, vaikka olinkin antanut itselleni luvan syödä yhden joka vuosi.
eikös pitäisi nimenomaan toivoa että tämä tulee jäämään pahimmaksi kuukaudeksi ikinä?
olisi tulevaisuudessa helpompaa kun olisi pohja mihin nojata
Ei. Paljon suotuisampi tulema olisi, että esimerkiksi satakertaistaisin varallisuuteni. Sitten jo 0,3 prosentin kuukausinytkähdys tekisi uuden ennätyksen.
Ollan sodassa coronaa vastaan. Tässä faktaa siitä miten osake- ja valtiovelkakirjamarkkinat ovat käyttätyneet aikaisemmin sodissa. Aikajänne on 4 kk ennen sotaa + koko sodan ajan. Osakkeet ihan ok ja bondit huonommin (esim. ww 2 inflaatiokorjattuna tappiolla):
"During previous wars, the economy was more exposed to capital goods and natural resources, which experienced greater demand to feed the war. However, by the 1990s, the economy had shifted away from heavy industry and toward the current “knowledge-based” economy. Thus, military demand had less of an impact, for better or worse, on economic growth""
Jäi Suomessa vähälle huomiolle, että yrityslainamarkkinoilla ostolaidat koronassa katosivat. Olen osakemies, koska konkurssissa bondeista ja osakkeista saa yleensä saman. Hyvin mennessä bondeissa tuotto rajattu, osakkeissa ei. #varianssionystävä#osakehttps://t.co/R6YVJpfURF
Kriisiyhtiöiden rahoittamisessa on ongelmana on, että rahat eivät oikein tule takaisin eivätkä välttämättä konvertoidu investoinneiksi lainkaan, vaan menevät juoksevan toiminnan tappioiden kattamiseen. Toki halvempi lainaraha ei kunnolla muutu investoinneiksi voitollisissakaan yhtiöissä, jos kohteita ei ole. Tämä ei ole heplo peli.
(Oikolukijattareni korjasi kerran pokerikolumnistani suoraan heplon helpoksi. Kyseessä ei ole typo, vaan erään ulkomaalaistaustaisen pokerinpelaajan käyttämä termi. Välttelen insidervisejä jutuissani, eli tyyliin jokaisessa on ainakin pari kolme.)
"Riskittömät" OmaSP:t saavat nollan tuntumassa rahaa vielä pitkään. Ja vaikeuksissa olevilla taas on vaikeuksia saada mitään, pelkään pahoin. Jos koronat saadaan kulmaan riskipreemiot kapenevat toki. Mutta vaikea jonkun EKP:n on junk bondeja ostaa. Tosin joskus luulin, ettei EKP osta valtionlainojakaan ja nyt se jo ostaa yrityslainojakin.
Itse en pidä lainoja yhtään huonoina kohteina sopivassa suhdannevaiheessa. Lamaan mennessä ensin shortataan tai ainakin hedgetään, sitten ostetaan bondeja firmoista, jotka eivät menekään nurin tai joissa on hyvä realisointiarvo. Chapter 11:ssa tehdään parhaat bondiostokset jos on osaamista ja vatsa kestää. Kukaan ei toki laske yrityksen arvoja kenenkään puolesta eli pitää olla hyvä analyytikko, uusissa tilanteissa. Lainojen arvot toipuvat lamasta ennen osakkeita, ensin lainoilla ylös, myydään kun lainojen arvot nousevat ja sitten rahat osakkeisiin. Teoriassa helppoa, käytännössä sairaan vaikeaa.
Mistä sitä tietää pääseekö esimerkiksi tätä lainaa vielä ostamaan alle 50%. (HUOM. juoksuaika) Nyt voidaan olla vasta alussa dropissa. Toki firma ja toimiala pitää analysoida hyvin ja uudestaan. Tämä firma on vanha tuttavuus, jota en ole kauhean aktiivisesti seurannut, tällä hinnalla en bondia toki osta. Mutta seurannassa on, toki hyvin epälikvidi lappu myös.
Kuluttajille suunnattujen korkorahastojen vertailuindeksit ovat euriboreja, mutta salkut yritystodistuksia. Vertailuindeksi on kuukaudelta -0,3 %, mutta rahasto -2,5 % (eräs esimerkki). Tämän kusetuksen tarkoitus on maksattaa hallintointikulut rahaston omistajien riskipreemiosta. Normaaliaikoina yritysluotot tuottavat rahaston kulujen verran enemmän ja näyttää, että rahasto träkkäisi indeksiä hyvin, mutta sitten kriisiaikoina käy näin.
Itse en pidä lainoja yhtään huonoina kohteina sopivassa suhdannevaiheessa. Lamaan mennessä ensin shortataan tai ainakin hedgetään, sitten ostetaan bondeja firmoista, jotka eivät menekään nurin tai joissa on hyvä realisointiarvo.
En ole sulkenut bondeja mitenkään kategorisesti pois. Harkitsin esimerkiksi vakavasti merkitä Aspiren 7% bondia, mutta ajattelin osakkeen tuottavan kuitenkin paremmin ja seitsemän pinnaa olisi kuitenkin "aika vähän". Osake on enää puolittunut niistä ajoista noustuaan pohjista 60% ja seitsemän pinnaa olisi juossut koko ajan. Aina ei ihan kaikki mene nappiin.
petteri kirjoitti:
Toki firma ja toimiala pitää analysoida hyvin ja uudestaan.
Tämä on kaikki kaikessa. Kun ostat sellaisen tuoton tavaraa, joka miullekin riittäisi, on mukana varmasti myös riskiä. Aspiren bondi oli juuri siksi harkinnassa, että tunsin yhtiön aika perin pohjin.
Olen jo pitkään ihastellut Inderesin aamukatsauksista ekonomisti Mariannen Palmun otsikoita ja kirjoitustensa rentoa otetta. Yleensä ekonomistit otsikoivat "USA:n työttömyysluvut nousivat rajusti". Marianne taas kirjoittaa: "Kauas työttömyysluvut karkaavat". Iron Maidenin Fear of the Darkiakin oli mukana joku aika sitten, joten mitä ilmeisimmin ekonomistilla on myös hyvä musiikkimaku.
On pieni askel ihmiskunnalle, kun ekonomistit kirjoittavat muillekin kuin kollegoille lukukelpoista viihdyttävää tekstiä, mutta suuri harppaus miun viihtyvyydelleni. Joku makrokatsaus on hyvä aamusta lukea, ja palmun varjossa on viihtyisää. Kahden työllisyyslukujuoksutuksen lukemisen näkisin jo vähän humputteluna.
Viihdyttävän tekstin tuottamisessa keinoälyllä vielä hetki mennee, joten näen pilke silmäkulmassa kirjoittamisen melko pysyvänä kilpailuetuna.
Kunhan ei vain pyritä liikaa miellyttämään lukijaa. Ainakin Inderesin foorumin puolella tuntuu olevan meininki se, että positiivisia näkemyksiä arvostetaan ja negatiiviset valtavirtaa vastaan olevat näkemykset ovat epäsopivia. Tais se viimesimmässä nousumarkkinassa kuplaantua myös Inderesin yhteisö x)
Onneks se ei nyt vielä raporteissa näy. Tosin ei Inderesilläkään uskalleta ottaa näkemystä sen puolesta, että tässä markkina katoaisi isommin alta. Perusskenaario on lähestulkoon yhtiön kuin yhtiön kohdalla se, että ensi vuoden ennusteisiin ei tarvitse paljon koskea.
Eiköhän näitä sitten taas nosteta, kunhan pörssikurssit ovat uusissa huipuissaan.
Olen jonkin aikaa pyöritellyt päässäni ajatusta, että pohjat on nähty ja on laittaa kaikki irti saatava velkaraha osakkeisiin, kun osakkeiden vakuusarvot on noin puolitettu edellisistä huipuistaan.
No ei tässä kyllä paljon laskulle mahdollisuuksia anneta, kun rahaa pumpataan talouteen tolkuttomia määriä. Vaikka pohjille ei osuisi, niin paljon kalliimmaksi tulee missata talouden elpyminen yhdistettynä keskuspankkien kyvyttömyyteen imeä rahaa taloudesta. Jos valtiot velkaantuu, niin voi melko huoletta velkaantua myös itse tai ainakin kannattaa pitää käteinen vähissä.
Tämä on rivoa korkeiden oikeudenkäyntikustannusten hyväksikäyttöä. Joku irtotaloyhtiö tuskin lähtee riitelemään HOK-Elannon juristien kanssa. Jos ossuuskaupalla on laki puolellaan, ihmettelen vähän. Mutta ekonomina en lähde mielelläni juristien asioihin sohlaamaan.
Kun Citycon vapaaehtoisesti antoi vuokrasta vapautuksen ravintolayrittäjilleen huhti-toukokuuksi, pidin päätöstä ihan fiksuna. Mutta saisikohan päätöksen peruttua siten, ettei koskisikaan HOK:in ravintoloita? Cityconilla kyllä eväät riittäisivät käräjöimiseen.
Jos markkinataloudessa ei voi enää luottaa kirjallisiin sopimuksiin (ilman varaa maksaa 400 euroa tunti liikejuristille epämääräisen kestoisesta ajasta), elämme Villissä Lännessä.
Jos markkinataloudessa ei voi enää luottaa kirjallisiin sopimuksiin (ilman varaa maksaa 400 euroa tunti liikejuristille epämääräisen kestoisesta ajasta), elämme Villissä Lännessä.
Voi luottaa. Uskoisin että rahat löytyy juristiin kun on perustavanlaatuisesta asiasta kyse ;) Antaa tulla vaan HOK-Elanto!
Kukahan myymälävaras keksii ensin vedota poikkeusoloihin: "En maksanut, koska en halunnut altistua kassalla koronalle." tai "En maksanut, koska työntekijäni (HOK-Elanto) lomautti minut poikkeusolojen takia."
Jos minulla olisi HOK-Elanto vuokralaisena, nostaisin välittömästi vuokraa 20 % vedoten poikkeusoloihin.
Availin toimistolla postia ja PRH oli lähettänyt kaupparekisteriotteen. Kiinnitin huomiota tämän sijoitusyhtiön perustamispäivään: 1.6.1989. Paljon huonompaan aikaan ei muuten olisi voinut ottaa arvopaperikauppiasyhtiölle 300.000 markan limiittiluottoa kolmen kauppat.tyo:n nimivakuuksilla ja 15.000 markan omalla rahalla eli osakepääomalla. Seuraavana vuonna tuskin olisi enää saanutkaan.
Mutta yhtiö on edelleen pystyssä, joskin käynyt margin callin puolella tänäkin vuonna. Ensimmäiset vakuuden ylitykset tälle kioskille tuli tehtyä jo 80-luvun puolella.
Kävisin kaupassa rivakasti, että ehdin sinne ennen palkkasotureita ja takaisin före Ruotsin sulkeutumisen. Paluuhississä kurkkasin twitterin ja sain mielestäni hauskan idean vastaukseen. Koneelle päästyäni twiittasin ensin ja sitten katsoin kelloa, joka oli 14.02. Alla svenskarha hade åkt till skärgården.
Tehokkaat markkinat, my ass. Siinä lapussa, missä mietin jotain actionia, olen ihan iso osapuoli.
Jenskin pohdiskeli miksi joku tulee kertomaan sijoitusfoorumille, että osakemarkkinat ovat tehokkaat, turha edes yrittää mitään kikkailua. Mie arvelen, että syy ei ole valistusaate, vaan vittuilunhalu. Olin katsellut niitä Jensin ketjun viestejä moderaattorin pahalla silmällä, mutta annoin olla. Arvelin, että Jens jo Pokeritiedossa tottui trolleihin yleensä ja yhteen erikseen.
Moderointi on todella vaikea taiteenlaji, selvästi vaikeampi kuin osakespekulointi.
Suomen ja Ruotsin osakemarkkinoiden ymmärtäminen edes heikosti tehokkaiksi (= tekninen analyysi ei toimi koskaan) osoittaa lähinnä sivistymättömyyttä. Keskivahvasti (= arvopapereiden hinnat sisältävät kaiken nykyisen julkisesti saatavilla olevan tiedon) tehokkaiksi väittäminen on jo hönöilyä. Vahvasti tehokkaita markkinoita (=sisäpiiritieto ei auta) on olemassa vain laboratoriassa. Tähän ei kelpaa USD/EUR, kulta eikä öljy. Keskuspankeilla on kahdesta ensimmäisestä sellaista sisäpiiritietoa, että kyllä riittää ja ainakin Saudi-Arabian kruununprinssillä jälkimmäisestä.
Eihän tehokkaiden markkinoiden edellytys edes ole, että kaikki olisi hinnoiteltu oikein jollain tietyllä absoluuttisella mittarilla. Tehokkaiden markkinoiden kriteeriksi riittää, että jokainen pystyy toimimaan markkinoilla haluamallaan tavalla ja jokaisella olisi mahdollista päästä käsiksi samaan informaatioon. Eikä tää edes tarkota, että kaikille pitäisi suoraan nenän eteen tuoda kaikki info. Jos markkinoilla olisi vain yksi näkemys sopivasta hinnasta, se edellyttäisi, että jokainen markkinatoimija olisi myös yhtä fiksu ja kykenisi prosessoimaan yhtä tehokkaasti saatua informaatiota. Myös tehokkailla markkinoilla voi syntyä hintavääristymiä.
Pakko vielä tohon moderointiin kommentoida: Mitä vähemmän puututaan keskusteluun sen parempi. Varsinkaan erilaisten näkemyksien tai valtavirrasta poikkeavien mielipiteiden perusteella keskustelijoita ei pitäisi karsia. Jos on kaksi keskustelijaa, joista toinen on oikeessa ja toinen väärässä, niin onko tää väärässä oleva keskustelun kannalta huonompi osapuoli? Moderointia pitäs harrastaa vain, jos on selkeesti nähtävissä, että yritetään sabotoida muuta keskustelua ja floodaa jatkuvasti täysin keskusteluun liittymättömiä asioita. Tietysti modeilla on oikeus tehdä, mitä halauvat, mutta jos keskustelijoiden pitää jatkuvasti olla varuillaan sen suhteen onkohan tää nyt sopivaa sanoa, niin keskustelu kuihtuu ihan kasaan varsinkin eriävistä mielipiteistä.
Itseasiassa kaikista typerintä on leimata joku trolliksi. Jos on selkeesti häiritsee keskustelua toiminnallaan, niin heiluttaa sitten vaan sitä bannivasaraa. Ketään ei palvele se, että joku leimataan trolliksi toisten keskustelijoiden tai moderaattoreiden toimesta. Siinä on sitten vähän vaikee yrittää edes keskustella mitään järkevää, kun kaikki näkee keskustelijan joka tapauksessa trollina. Eli selkeet trollaukset karsitaan ja muuten annetaan keskustelun jatkua, vaikkei kaikkien viestit miellyttäisikään.
Itseasiassa kaikista typerintä on leimata joku trolliksi. Jos on selkeesti häiritsee keskustelua toiminnallaan, niin heiluttaa sitten vaan sitä bannivasaraa. Ketään ei palvele se, että joku leimataan trolliksi toisten keskustelijoiden tai moderaattoreiden toimesta. Siinä on sitten vähän vaikee yrittää edes keskustella mitään järkevää, kun kaikki näkee keskustelijan joka tapauksessa trollina. Eli selkeet trollaukset karsitaan ja muuten annetaan keskustelun jatkua, vaikkei kaikkien viestit miellyttäisikään.
Eihän tehokkaiden markkinoiden edellytys edes ole, että kaikki olisi hinnoiteltu oikein jollain tietyllä absoluuttisella mittarilla. Tehokkaiden markkinoiden kriteeriksi riittää, että jokainen pystyy toimimaan markkinoilla haluamallaan tavalla ja jokaisella olisi mahdollista päästä käsiksi samaan informaatioon.
Myös tehokkailla markkinoilla voi syntyä hintavääristymiä.
Tehokkaat markkinat (efficient market hypothesis) teoria nimenomaan tarkoittaa, että markkinan kaikki arvopaperit ovat kokoajan hinnoiteltu juuri sen arvoisiksi mitä ne ovat, eli toisin sanoen oikein. Hintavääristymisiä / hinnan poikkeamista arvosta ei siis tehokkailla markkinoilla tapahdu.
Sillä, että jokainen voi toimia markkinoilla haluamallaan tavalla (toisin sanoen kitkatekijöitä ei olisi) ei ole mitään tekemistä tehokkaiden markkinoiden teorian kanssa, eikä riitä sanomaan, että markkina on tehokas. Tietysti voidaan ajatella, että erilaiset kitkatekijät kuten verotus ja kaupankäyntikulut vaikuttavat negatiivisesti markkinatehokkuuteen, mutta tämä on asia erikseen.
Käytännössä samaan informaatioonkaan ei eri sijoittajat pääse käsiksi, koska analyytikoilla ja isoilla tekijöillä voidaan olettaa olevan parempaa analyysiä ja informaatiota, jota ei kaikille jaeta.
Mielestäni järkevin teoria markkinoista on Adaptive Markets Hypothesis.
Tarkottaako tää nyt sitä, että markkinat olisivat tehokkaat vain, jos on olemassa absoluuttinen arvo, johon kaikki pitäisi hinnoitella, jotta se olisi oikein hinnoiteltu?
Markkinoilla on kuitenkin joka hetki erillaisia toimijoita, joilla on erilaiset riskipainot ja erilainen rahotustilanne. Nää toimijat olisi valmiita maksamaan erilaisen hinnan johtuen omista lähtökohdistaan. Se taas ei tarkota sitä, että markkinat olisivat tehottomat. Markkinat ovat tehokkaat, jos se kykenee hinnoittelemaan kaiken saatavilla olevan informaation. Ja se hinnoittelee sen, mutta kuten itse sanoit, niin markkinoilla on "kitkatekijöitä", jotka vaikuttavat toimijoiden tapaan toimia, vaikka markkinoille tulisi uutta informaatiota. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö markkinat kykenisi hinnoittelemaan informaatiota tehokkaasti vallitsevissa olosuhteissa.
Olennaista markkinoiden tehokkuutta mietittäessä on se, että tarkottaako tehokkuus sitä, että saadaan absoluuttisesti oikea hinta, joka olisi kaikille toimijoille sama, vai tarkoittaako tehokkaat markkinat sitä, että kaikki informaatio kyetään hinnoittelemaan välittömästi vallitsevissa olosuhteissa. Markkinan hinnoittelu ei tapahdu tyhjiössä vaan siihen vaikuttaa monet muut seikat.
Jos markkinoiden tehokkuus halutaan nimenomaan määritellä absoluuttisen hinnan kautta, niin markkinat eivät ole tehokkaat ja koko ajatus tehokkaista markkinoista on absurdi. Jos tehokkaat markkinat nähdään vain informaation välittömänä hinnoitteluna, niin markkinat voivat olla tehokkaat vallitsevissa olosuhteissa. Itseasiassa pienikin nousu markkinalla muuttaa muita seikkoja ja se voi saada taas lisää muutosta markkinalle. Koska kaikki muuttuu kokoajan ja koko ajan tulee uutta informaatiota, niin markkinoiden tuleekin koko ajan hinnoitella osakkeet uusiksi ja mitään absoluuttista oikeeta hintaa ei voida edes määritellä, jos koko universumin mallintavaa kaavaa ei voida luoda.
Tehokkaiden markkinoiden malli kuvaa vain yksittäistä hinnoittelutapahtumaa, kun tulee uusi informaatioannos. Sitä ei voida sellasenaan havaita markkinoilla. Teoriassa markkinat voivat olla lähes tehokkaat, vaikka kurssikäyrät olisivat nykyisenlaiset. Sä et voi tehokkaiden markkinoiden hinnioittelun mallikäppyrää verrata esim osakkekäyriin ja tehdä johtopäätöstä, ettei markkinat ole tehokkaat.
Modet varmaan osais upottaa jotenkin hienostikkin. Tahdoin vain huomautta, että yo-juhlien mukaan ohjeistuksien antaminen on sikäli hataralla pohjalla, että juhlien järjestäjät eivät tiedä koska ne on. 90% todennäköisyydellä kuitenkin juhannuksen jälkeen.
Pitkäjänteisen indeksisijoittajanhan pitäisi olla vain tyytyväinen, ettei yritykset anna tulosohjeistusta. Koska näkymä epäselvempi, riskilisä laskee hintaa ja saa halvemmalla x)
