Aiheuttiko kurssipaniikki olemaan liian negatiivinen? Ehkä, niinkuin itsekin jo kirjoituksessa mietin. Onko nyt kaikki selvää, kun jenkkilässä noustiin 5%? Ei lähellekään.
Varmasti lähipäivinä voidaan korostaa noita positiivisia pointteja enemmän. Kurssikehitys ajaa sentimenttiä ja jopa uutisvirtaa, usein enemmän kuin päinvastoin.
Kannattaa tutkailla, miten kurssit ja uutisvirta vaikuttavat omaan ajatteluun. Melkein kaikkiin sillä on jokin vaikutus.
btw. joku kysyi privaatisti noista skenaarioiden vakavuudesta. Kuten siinä todettiin, niin en ole oikea ihminen arvioimaan asioita tarkasti. Etenkin nuo tartuntamäärät ja uhrit(joka voi jäädä lopulta alle prosenttiinkin tartunnoista) olivat ihan hatusta. Pörssien kannalta kuolonuhrit eivät ole niin oleellisia(ihmisiä kuolee joka vuosi tyyliin 60m), vaan tartuntojen ehkäisemiseksi tehdyt toimet ja ihmisten varovaisuus, jotka saavat aikaan talouden laskusuhdanteen. Sikainfluenssa tappoi 0,02% taudin saaneista, mutta sekin riitti lieviin matkustusrajoituksiin. Päättäjän on helpompi lopulta ottaa taloudelliset menetykset kuin syytökset kuolonuhreista.
Yksi ajatus mitä mietin. Jos korona osoittautuukin melko pieneksi ongelmaksi odotuksia vastaan, niin siinä tapauksessa paras analogia voi olla 1997 Aasian talouskriisi. Ja sen jälkeenhän mentiin kaikkien aikojen kovimpiin arvostuksiin. Nyt korot ovat vielä mielipuolisen alhaiset. Hyvä pitää kaikki mahdollisuudet avoinna.
Olen muutaman vuoden ajan harrastanut melko lyhyen aikavälin sijoittamista (1-12kk), en koe itseäni treideriksi, toimin Pääasiassa funda pohjalta. Kauppaa olen käynyt Osakkeilla ja viime aikoina myös viputuotteilla. Pääasiassa unlimitedturboilla, kohde etuuksina kotimaiset suuret yhtiöt ja sp500 indeksi. Välittäjä minulla on nordnet. Ja viputuotteet siis nordnetin kautta eri toimijoiden laskemia.
Viime aikoina olen tullut enemmän kiinnostuneeksi treidaamisesta ja teknisestä analyysistä (jonkinlainen käsitys jo aiemman kaupankäynnin pohjalta). Tarkoitus olisi aloittaa maltilla ja ottaa kokeiluun Nordnetin Infront web treider.
Omaa sijoitus strategiaani en suuresti ole muuttamassa, fundamentti analyysiä ei ole tarkoitus unohtaa. Teknisellä analyysillä haluaisin vain oppia ymmärtämään sijoitusten ajoitusta hieman paremmin.
Minua kuitenkin vaivaa pari kysymystä käytännön puoleen liittyen. Esim. yleisesti, jos käy kauppaa jonkun treidausterminaalin kautta (vaikka infront active treider). Onko silloin yhteydessä ’’suoraan’’ pörssiin ilman välittäjää?
Ja tästä päästään toiseen kysymykseen, esim. tilanne jossa käydään kauppaa jollakin edistyneempien treidaajien suosimalla indeksifutuurilla, johon toimeksiannon yhteydessä asetetaan omat stoploss- ja profit target tasot. Ja jos treidi suljetaan voittavana, kuka silloin on hävinnyt summan?
Epäselvän selityksen vuoksi selvennys: Nordnetin opetus videolla Jukka käy ilmeisesti kauppaa jollakin sp500 futuurilla (leikkirahalla), mutta kuitenkin olen käsittänyt, että oikealla rahalla kaupankäynti tapahtuu teknisesti/visuaalisesti samalla tavalla. Kuka tässä oikein häviää voitollisen treidin tapahtuessa? Kuka tässä oikein toimii ns. ’’pankkina’’
Tällaisessa ammattitreidaajien käyttämässä tavassa tuotteellehan saa itse asettaa stoploss ja profit targetiti itselle suotuisiksi, niin en käsitä mikä laitos lähtisi takaamaan tällaistä peliä? Vai onko häviäjät siis jotenkin aina muita treidaajia? Tätäkään en ymmärrä, koska eihän treidejä osteta toisilta niin kuin osakkeita, joiden määrä pysyy samana.
Voisiko joku ammattilainen täällä vähän selventää eroa rahoituslaitosten laskemien ja takaamien ''valmiiden'' tuotteiden ja ns. ammattitreidaajien käyttämien ’’tuotteiden’’ välistä eroa.
En ole käynyt warranteilla turboilla tai vastaavilla kauppaa viimeisen vuosikymmenen aikana. Niissä palkkiot muodostuvat spreadin kautta liian suureksi omasta näkökulmasta, enkä luota niiden markkinatakaukseen. Aika harva pitkän linjan ammattilainen noilla kauppaa käy.
Sinulla on perusteet vielä vähän hakusessa. Suosittelen lukemaan jotain treidauksen perusopuksia vielä, ennen kuin tekee paljon kauppaa. Esim Elderin kirjoja. En oikein muita muista, kun en ole kymmeneen vuoteen lukenut. Googlesta löytää tietoa futuurien toiminnasta. Häviäjä/voittaja treideissäsi on vähän hankala kysymys. Joku on aina vastapuolesi, mutta hyvin epätodennäköisesti sama taho ostossa sekä myynnissä. Siellä on pankkeja, muita treidereitä, hedgaajia yms sulassa sovussa. Ota käyttöön joku ilmainen paperitreidausohjelma(esim IB:llä käsittääkseni tällainen), ja hae tuntumaa sitä kautta. Muista että paperitreidaus on ihan eri maailma kuin oikealla rahalla.
Jos aloittelevalla treiderillä on alle 20 tuhatta euroa pääomaa ja/tai rajallisesti kokemusta, kannattaa tiedostaa olevansa selkeällä takamatkalla, ja olla siten varovainen. Ei suuria positioita tai paljon kauppaa, ennen kuin on selkeitä viitteitä että kaupankäynti olisi voitollista. Tavallaan kiva, että ihmisiä kiinnostaa treidaus, mutta haluan painottaa, että se on hyvin vaikeaa. Vaatii lukemista, opiskelua ja tekemistä. Näyttää helpolta, voi tuntua helpolta, mutta ei ole. Olen hyvin suora sanoessani, että sulla on paljon duunia tehtävänä.
Itse käyn kauppaa pohjoismaalaisilla osakkeilla Infrontin terminaalilla ja muilla instrumenteilla Interactive Brokerssilla. Suora yhteys pörssiin maksaa todella paljon, eikä siinä ole oikein järkeä, jos volyymit eivät ole kymmenissä miljardeissa.
Vaikka olenkin vähän tyly, niin en halua viedä intoa pois. Tee vaikka 100 tuntia ensin pohjatyötä, niin hommaan on parempi lähtökohta. 2-3 kirjaa ja netistä opiskelua. Onnea tuolle polulle!
Jatkan tästä aasinsillalla ja kysyn aloittelijakysymyksen shorttaamisesta.
Miten ammattilaiset shorttaavat Daxia tai S&P 500:sta pidempiaikaisesti?
Taustaksi, haluaisin shortata Daxia (ja ehkä S&P 500:sta) 3-9kk aikajänteellä. Uskon, että Corona leviää melko vääjäämättä, ja tulee aiheuttamaan haasteita yrityksille ja talouteen. Uskon myös, että osakekurssit ottavat lisää osumaa tilanteen huonontuessa. Shortti toimisi vastapainona longisalkulle.
Jatkan tästä aasinsillalla ja kysyn aloittelijakysymyksen shorttaamisesta.
Miten ammattilaiset shorttaavat Daxia tai S&P 500:sta pidempiaikaisesti?
Taustaksi, haluaisin shortata Daxia (ja ehkä S&P 500:sta) 3-9kk aikajänteellä. Uskon, että Corona leviää melko vääjäämättä, ja tulee aiheuttamaan haasteita yrityksille ja talouteen. Uskon myös, että osakekurssit ottavat lisää osumaa tilanteen huonontuessa. Shortti toimisi vastapainona longisalkulle.
Futuureilla. Se on helpoin, kustannustehokkain ja likvidein vaihtoehto. Sitten voi tietysti shortata ETF:ää, mikä esim S&P500:n kohdalla on sekin hyvin kustannustehokasta ja likvidiä. Eurostoxx 1 sopimus on 34 teut ja S&P 500 minifutuurille 150k usd. Daxiinkin on tullut joku minifutuuri, varsinaisen DAX-futuurin sopimuskoko on sadoissa tuhansissa.
EkeKeke kirjoitti:
Miten ammattilaiset shorttaavat Daxia tai S&P 500:sta pidempiaikaisesti?
Eikös tämä onnistu aika hyvin optioilla. Löytyy valitsemallesi ajanjaksolle kyllä putteja jos niitä haluat ostella.
Toki onnistuu optiolla, mutta sitten lyöt vetoa myös muunkin puolesta kuin hinnan. Näissä on tietysti lukemattomia strategioita. Putin hyvä puoli on, että tappio on rajattu. Haittapuoli on taas, että tästä ominaisuudesta pitää maksaa preemio, joka ajan kanssa häviää option hinnasta.
Toki onnistuu optiolla, mutta sitten lyöt vetoa myös muunkin puolesta kuin hinnan.
Tämä on toki totta ja kenties vaatii vähän enemmän ymmärrystä "kreikkalaisista"
Sitten vielä rockafellalle ja muillekin muistutuksena, että johdannaisista, mukaan lukien optiot ja futuurit, voi vähentää yksityishenkilönä tappiot ainoastaan säännellyllä markkinalla.
Hyvä lisäys EkeKeke. Mulla on nuo verohuolet unohtuneet, kun olen tehnyt kaiken monimutkaisemman firmojen kautta.
Monen mielestä osakemarkkinat ovat jotenkin kestämättömän kovalla arvostustasolla. Tämä on viimeaikoina tullut monessa keskustelussa eteen. Osakkeet eivät voi mennä enää ylös etc. Tässä on kuvaaja ennen tätä yli 10% korjausta:
Eli ollaan aika samoilla tasoilla kuin vaikka 1995. Toki paremman kuvan saa jos katsoo EV/EBIT (korkeampi nyt), P/S (paljon korkeampi nyt) ja P/CF (ei niin paha). Syklisesti tasoitetut tuloskertoimet(CAPE) on sekin ihan relevantti lähtökohta, ja sen mukaan tosiaan ollaan hyvin korkeilla arvostustasoilla, mutta ei aivan tolkuttomilla. 25 vuotta sitte 10 vuotisen velkakirjan tuotto oli Yhdysvalloissa ja Saksassa siellä 6% kieppeillä. Silti osakkeet vielä 2-3 kertaistuivat alle viidessä vuodessa! Nyt korot ovat -0,7% ja 1%.
Jotta saisitte kuvan, kuinka helvetin epätehokas markkina voi olla, Japanissa mentiin 1980-luvun lopussa vielä 3x korkeammille arvostustasoille kuin missä teknokuplan huipulla oltiin.
Periaatteessa ei ole mahdotonta, että osakemarkkinat voisivat vielä tuplata(tai enemmän) seuraavan viiden vuoden aikana (mikä tietysti takaisi aivan surkeat tuotot siitä edespäin). Sen takia pitää koittaa vähän avata aivojaan välillä. Melkein mitä tahansa voi tapahtua. Olen vähän varovainen nyt, koska tuntuu että koronan mahdollisia talousvaikutuksia vähätellään. Mietitään vaan paria neljännestä, eikä potentiaalia refleksiivisen ketjun alkuunpanijana.
Mutta sitten toisaalta, jos tästä selvitään kuivin jaloin, mikä estää markkinoita menemästä korkeammalle? Korkeat arvostustasot? Ei niilllä ole mitään väliä lyhyellä aikavälillä. Korkeat velkatasot? Toki, mutta velanhoitokustannukset ovat silti lähellä pohjia. Jos ei ole avoimin mielin, käteisen kanssakin voi tulla aika pitkäksi. Itselleni sopisi paremmin ostaa osakkeita parin kuukauden päästä 30% nykyistä alemmalta tasolta. Silti voi olla järkevä ostaa niitä lisää myös 15% ylempää. Tämä on sellainen, mitä todella monen(itse mukaanlukien!) on vaikea hyväksyä. Joko ollaan bullish tai bearish. Itse olen varmaan jatkossakin suhteellisen varovainen, koska keskipitkän aikavälin tuotto-odotukset ovat matalahkoja, mutta jossain rahaa pitää makuuttaa, ja kaikki riskitön tuntuu jatkossa häviävän ikävän paljon inflaatiolle.
Tämä tuli jotenkin mieleen, kun luki eilen uudestaan kirjaa "More Money Than God". On muuten mainio kirja. Mutta siellä käsiteltiin, miten parhaat (Tudor Jones, Druck, Robertson, Bacon, Soros yms) luovivat läpi kuplien ja taantumien. Parhaiten pärjäsivät ne, jotka osasivat ajatella mitä muut eivät uskaltaneet ja pitivät mielen avoimina.
Ja niin, sitten voi aina huomauttaa, että kuvan seuranta lähtee vuodesta 1995. Tämä on hyvä pointti. Mutta maailmakin on erinäköinen kuin sata vuotta sitten. Ensin indeksit koostuivat lähinnä rautatieyhtiöistä. Sen jälkeen indeksit koostuivat lähinnä pankeista. Vasta toisen maailmansodan jälkeen osakeindeksit ovat olleet hyvin hajautettu kori. Toki etenkin 1980-luvun alussa osakkeet menivät naurettavan halvoiksi. Toisaalta silloin korotkin olivat tolkuttoman korkeat. Aiemmat periodit on hyvä pitää mielessä, mutta toisaalta varautua myös siihen, ettemme näe niin naurettavan halpoja osakkeita enää. ("Osakkeet ovat saavuttaneet pysyvästi korkean tasanteen" - kuuluisia viimeisiä sanoja ennen romahdusta)
Hyvää pohdintaa ja samoilla linjoilla. Voiko historiallisia arvostustasoja edes verrata keskenään huomioimatta korkotasoa? Osakkeissa korkotason merkitys ei vain ole niin näkyvä kuin vaikka asuntosijoittamisessa.
On selvää, että pääoma siirtyy osakkeisiin/kiinteistöihin/kultaan/yms kun juokkovelkakirjoista ei saa edes inflaation vertaa tuottoa. Luulisi, että jossain vaiheessa myös eläkeyhtiöt alkavat enemmän ja enemmän kyseenalaistamaan tyypillisen 60/40 tai 40/40/20 -portfolion järkevyyttä. Esimerkiksi tämä voisi nostaa osakkeiden hintoja entisestään.
Husqvarnalta tänään virustiedote, joka oli aika helppo tulkita positiiviseksi odotuksiin nähden. Ja tuntuu myös, että näihin yhtiökohtaisiin juttuihin nyt joko ei reagoida ollenkaan, tai sitten jos reagoidaan niin reagoidaan rajusti. Ihan liian aikaisin myin tässä keississä.
Koko markkinoiden osalta huomio tuntuu olevan jenkkien ja euroopan virustilanteen kehittymisessä, itse koitan katsoa enemmän Kiinan tilannetta eli tuleeko toinen aalto tartunnoissa vai hiipuuko vaan pikkuhiljaa. Isoa toista aaltoa en usko markkinan vielä hinnoittelevan.
Niin iso osa maailmantaloudesta riippuu tosiaan Kiinasta, että kyllähän siinä voi aikalailla lamautua iso osa maailman indeksien firmoista yms, jos tosiaan Kiina lähtee heikompaan suuntaan. Tai ainakin sijoittajien sentimentti lähteä voimakkaaseen laskuun.
Jos ihan minimaalisestikin laskee Kiinan GDP, niin jopa puolet tai enemmänkin Kiinan pankeista vaarassa kaatua. Eikä Kiina meinaa ehkä / ilmeisesti elvyttääkään enää. Suurin osa kasvusta tainnut olla nytkin melko puhtaasti velalla aikaansaatua, ei oikein ehkä sille tielle löydy enää reilummin uskallusta.
Husqvarnalta tänään virustiedote, joka oli aika helppo tulkita positiiviseksi odotuksiin nähden. Ja tuntuu myös, että näihin yhtiökohtaisiin juttuihin nyt joko ei reagoida ollenkaan, tai sitten jos reagoidaan niin reagoidaan rajusti. Ihan liian aikaisin myin tässä keississä.
Koko markkinoiden osalta huomio tuntuu olevan jenkkien ja euroopan virustilanteen kehittymisessä, itse koitan katsoa enemmän Kiinan tilannetta eli tuleeko toinen aalto tartunnoissa vai hiipuuko vaan pikkuhiljaa. Isoa toista aaltoa en usko markkinan vielä hinnoittelevan.
Olen vähän samaa mieltä siitä, ettei markkina _näytä_ hinnoittelevan isompaa tautiaaltoa. Toisaalta moni indikaattori viittaa siihen, että paniikkia on jo paljon. Mutta korjausliike ei lopulta ole vielä valtava suhteessa riskitekijöihin. Itselläni on ollut vähän ongelmia treidata yksittäisiä yhtiöitä, kun indeksimuutokset tuntuvat ohjaavan nyt kaikkea. Mutta en Husqvaranan osaltakaan vielä juhlisi, että vaikutukset olivat tässä.
zenkoi: En muista edellistä viestiäsi, joten tuskin se on mielenrauhaani haitannut. Kiinan pankit kaatuvat, jos Kiinan valtio antaa niiden kaatua. Eli luultavasti ainakin taseiden koossa laskien hyvin pieni prosentti kiinalaisista pankeista tulee kaatumaan. Sen sijaan Kiinassa lainataan jatkuvasti maksukyvyttömille lainanottajille, joten zombie-skenaario pankkisektorilla on aika uskottava. Toinen asia kiinalaisista pankeista on hyvä huomata, että ne ovat varsin kannattavia. Pankit eivät kaadu ainoastaan luottotappioihin, vaan niiden ja heikon peruskannattavuuden yhdistelmään. Olen ollut pitkään bear Kiinan pitkän ajan kasvuvauhdin suhteen, mutta en usko finanssikriisiin, koska niin laajasti luotonantajat ja luotonantajat ovat saman etupiirin ohjauksessa. Mutta ei vältellä siitä täällä (kiitos). Suosittelen lukemaan Michael Pettisin juttuja Kiinaan liittyen. Hänellä on aika objektiiviset näkemykset Kiinan suhteen. Investointivetoinen kasvu on täysin kestämätöntä, mutta iso kriisi epätodennäköinen. Japanin tie(ongelmat maton alle, mutta hidastunut kasvu) vähän paremmalla kasvulla todennäköisempi. Onhan siellä laadukas yksityinen sektori teknot etunenässä.
Oli aika rajut liikkeet tälläkin viikolla. Laskimme osakepainoa edelleen lisää pohdiskeltuamme koronan talousvaikutuksia. Mietin itse asiaa vain enemmän pääoman suojelun kannalta, mikä toki joskus aiheuttaa tuotonmenetyksiä. Ehkä laskun alussa loss aversion bias pääsi vähän vaikuttamaan näkemyksiin. Olisi pitänyt hylätä vuodenvaiheen teesit, ja nopeammin muovata ajatuksia uuteen tilanteeseen. Perjantaina pisteenä iin päälle Venäjä näytti OPECille junttia, ja öljy vedettiin maanrakoon. Oli meillä yli puolet öljyosakkeista hedgattu öljyshortilla, mutta en nyt ollut huomioinut hintasodan vaikutusta. Se varmasti jossain määrin satuttaa myös Venäjän valuuttaa ja maan osakkeita. Joten vähän lisää lunta tupaan. Loppuvuodesta tuntui ettei mikään voi mennä vikaan, ja nyt taas tuntuu vähän kaikki menevän. Tämäkin menee ohi. Tarkoitus maanantaina vähän pienentää vielä Venäjäriskiä, vaikka pitkällä aikavälillä näen maan osakkeissa potentiiaalia.
En usko tietäväni kovin tarkasti siitä, mitä osakkeissa tai talouskasvussa tulee tapahtumaan seuraavan vuoden aikana. Usein kolme tekijää mietityttävät markkinoiden kannalta: Arvostustasot, tuleva talouskehitys ja sentimentti.
- Arvostustasot eivät ole absoluuttisesti halvat, mutta korkoihin nähden on vaikea ajatella osakkeita ylihinnoitelluiksi, muut tekijät vakioina (korotkin voi hedgata).
- Tulevasta talouskehityksestä oma näkemykseni on negatiivisempi kuin yleinen markkinanäkemys tuntuu olevan. Ensimmäistä kertaa eurokriisin jälkeen näen selkeän polun(polkuja on muuallekin) syvempään taantumaan. Ennen koronaa base-case oli lievä taantuma, jossa 20% laskuun olisi jo ostettava vähän reilummin. Nyt ei ole vaikea nähdä, että osakkeet voisivat huipuistaan menettää yli 1/3, kun kaikki kerrannaisvaikutukset alkavat näkyä ja taantuman negatiivinen kierre tekee työtään. Tämä ei ole näkemys, että syvä taantuma olisi mitenkään varma. Lähinnä vain, että tilanne on omasta näkökulmasta(joka voi myös olla väärä) huolestuttavin sitten eurokriisin, mutta arvostustasot eivät ole eurokriisin tapaan polkuhinnoissa.
- Sentimentti on hyvin negatiivinen. Valtionvelkakirjat, vix, raaka-aineet huutavat paniikkia. Positiointi on siirtynyt optimistisesta pessimistiseen, muttei vielä äärimmilleen.
Eli tavallaan asiat on balanssissa. Osakkeiden hinnat ovat korjanneet, mutta markkinan toimijat tuntuvat laskeneen odotuksiaan jo melko paljon. Sitten äärimmäisen matala korkotaso pitää jonkinlaista ostokiinnostusta osakkeisiin. Riskipreemiot ovat itseasiassa melko anteliaat etenkin Euroopassa. En olisi järin yllättynyt teknisestä korjauksesta ylös, jos tartunnat eivät näytä lähiviikkoina nousevan paljon yli 10 tuhannen päivässä. Silti pelkään talousvaikutuksia, jotka näkyvät vähän myöhemmin. Koronaa on vaikea saada täysin enää lannistettua, joten jonkinlaisia rajoitteita ja varovaisuutta on jatkossakin, vaikka tilanne yllättäen paranisi. Osakkeet voivat silti sentimentin takia innostua.
Mutta itse en ole nyt parhaimmillani, enkä muutenkaan ole kovin riskihakuinen. Valitsen pääoman suojelun. Sekin harmittaa, jos tästä painetaan ylös kuten edellisestä korjausliikkeestä reilu vuosi sitten. Mutta ainakaan en häviä pääomaa. Optimismi aina voittaa pitkällä aikavälillä, mutta ammatikseen kun ruutua katsoo ja näkee paikkoja muuallakin kuin osakkeiden maksimipainossa, niin hyvin arvaamatonta shokkia katsoo mieluummin vähän sivusta.
On hyvä miettiä, mitkä osakkeet salkusta eivät oikein kestä, jos korona leviää entistä laajemmin. Luultavasti nämä osakkeet ovat jo laskeneet muita enemmän. Mutta silti lisävilkaisu taseisiin, lainatarpeisiin ja bisneslogiikkaan tuskin haittaakaan. On ikävä myydä osaketta, joka on laskenut 20-30%. Mutta se on paljon parempi kuin myydä 80% laskun jälkeen. Toivon, että olen väärässä koronan suhteen, ja vaikutukset jäävät hallittavissa oleviksi. Moni lukijoista ei ollut sijoittamisessa isosti mukana edes eurokriisin aikaan. Vaikka kuluva korjausliike on ollut terävä, posketonta osakkeiden laitaan läiskimistä hinnasta välittämättä ei olla nähty. Ei sitä välttämättä nähdäkään, mutta nyt on hyvä aika luonnostella suunnitelmaa, jos niin käy.
Tämä näyttää täydeltä paskamyrskyltä. Tartunnat kasvavat valtaosassa maita eksponentiaalisesti. Keskuspankkien ja hallitusten toimet eivät ole vielä riittäviä. Vaikka tiputimme osakepainon aiemmin alle 1/4, niin silti tämä sattuu. Toki pitkällä aikavälillä tuotto-odotus nousee, mutta vaikea sitä on nyt miettiä. Varsinkin, kun ottaa huomioon tilanteet. Pitkällä tähtäimellä nyt tehnyt ostot osoittautunevat ihan hyviksi hankinnoiksi. Silti vaikea laittaa isommin pääomaa työhön, kun hahmottaa tilannetta 1-2 kuutautta eteenpäin. Euroopassa ollaan laskettu yli 30% ja jenkkilässäkin 25% reilussa kuukaudessa. Uskon, että maailmantalous ja tulokset ottavat ison montun. Ehkä myöhäistä myydä osakkeita kun paino ei muutenkaan päätä huimaa, mutta toisaalta ostaminenkin vaatisi teräshermoja tulevan volan ja uutisvirran kanssa. Tärkeintä on pysyä skarppina ja selvitä isommitta haavereitta seuraaviin taisteluihin.
Elämme historiallisia aikoja. Pysykää turvassa niin terveyden kuin varallisuuden suhteen. Jos haluaa pelata, pitää pysyä pelissä. Seuraavat viikot ovat varmaan sellaisia, josta kirjoitetaan kirjoja.
Vaikka tiputimme osakepainon aiemmin alle 1/4, niin silti tämä sattuu. Toki pitkällä aikavälillä tuotto-odotus nousee, mutta vaikea sitä on nyt miettiä. Varsinkin, kun ottaa huomioon tilanteet. Pitkällä tähtäimellä nyt tehnyt ostot osoittautunevat ihan hyviksi hankinnoiksi. Silti vaikea laittaa isommin pääomaa työhön, kun hahmottaa tilannetta 1-2 kuutautta eteenpäin. Euroopassa ollaan laskettu yli 30% ja jenkkilässäkin 25% reilussa kuukaudessa. Uskon, että maailmantalous ja tulokset ottavat ison montun. Ehkä myöhäistä myydä osakkeita kun paino ei muutenkaan päätä huimaa, mutta toisaalta ostaminenkin vaatisi teräshermoja tulevan volan ja uutisvirran kanssa.
Mikä on kutitustuntuma, mikäli osakepainonne ei olisi jo noin alhaalla, niin pitäisitkö silloinkin liian myöhäisenä myydä enää osakkeita? Itse olen sisällä rivakalla 80% asteella, ja jotenkin tuntuu ettei vieläkään ole markkinaan hinnoiteltu sitä kuolleiden määrää joka jenkeissä tulee olemaan. Toisaalta taas tuntuisi idioottimaiselta myydä silloin kun ympärillä kaikki ovat paniikissa.
Ymmärrän ettei tähän mitään oikeaa vastausta voi antaa, mutta lähinnä intuitio kiinnostaisi.
Mikä on kutitustuntuma, mikäli osakepainonne ei olisi jo noin alhaalla, niin pitäisitkö silloinkin liian myöhäisenä myydä enää osakkeita? Itse olen sisällä rivakalla 80% asteella, ja jotenkin tuntuu ettei vieläkään ole markkinaan hinnoiteltu sitä kuolleiden määrää joka jenkeissä tulee olemaan. Toisaalta taas tuntuisi idioottimaiselta myydä silloin kun ympärillä kaikki ovat paniikissa.
Ymmärrän ettei tähän mitään oikeaa vastausta voi antaa, mutta lähinnä intuitio kiinnostaisi.
Aika vaikea kysymys. Luultavasti pienentäisin silti puolikkaaseen (Tiedän, se ei ehkä olisi täysin rationaalista, jos nyt pienempi). Se olisi yksinkertaisesti oman työkyvyn ja hyvinvoinnin varmistamiseksi (voi olla todella huono neuvo sun tapauksessa). Mua salkun arvon vola sattuu, ja joku 40% salkkulommon kanssa varsinkin se kuopan alamäkipuoli vaikuttaisi ehkä liikaa treidaamiseen. Joten jos sinun ei tarvitse katsoa osakekursseja päivittäin, niin ainahan yksi vaihtoehto on yrittää ignoorata koko markkina seuraavat pari vuotta ja pistää pohjaongintoja valmiiksi. Sun salkun tuotto tällä vuosikymmenellä on luultavasti positiivinen vaikka alkuun ottaisikin 40% montun. Mä en ole lähtenyt sukulaisten osakkeita myymään, vaan pikkuhiljaa ostellut. Perussäästäjä voi mun mielestä suhtautua rennommin markkinaan ja jättää arvailun muille. Markkinatuotossa ei ole mitään hävettävää.
Tiedän, että vaikka mokaisin ostojen kanssa, en jää jumittaan käteismieheksi 10 vuodeksi. Niin on käynyt monelle, jotka kieltäytyvät aikanaan ostamasta kalliimmalla, kun ei ihan pohjaa napannut. Se on isompi moka kuin romahduksen läpi ratsastaminen isolla painolla.
Mä en usko, että se kuolleiden määrä on niin oleellinen pörssille, vaikka toki merkitystä on. Sata tuhatta tai 50 miljoonaa. Jälkmmäinenkin on lopulta alle 1% maailman väestöstä. Kyllä se sotku mikä rajojen kiinni laittamisesta tuotantoketjuille ja toisaalta paniikin aiheuttama kysynnän lasku ovat ne mitkä markkinaa liikuttavat (ja näitä kahta seuraavat irtisanomiset ja normaalit taantumahommat). Aika paljon on toki jo nyt hinnoiteltu. Ja jos kaikki jo alkavat olla tietoisia, että sekä tauti että talousluvut menevät todella rumiksi, voihan tämä riittääkin. Se olisi kyllä historiallisen nopea bearmarkkina, eikä ehkä todennäköisin. Mutta mistäs minä tiedän.
Mä pidin tänään vapaapäivän, nyt kävin katsomassa kurssit ja totesin pelastaneeni markkinan olemalla päivän pois. Se vihdoin sai aikaan kunnon rallin.
Treidaaminen on kiinnostanut itseänikin ja ymmärtääkseni se on suurin etusi sijoittajana muihin nähden. Sanoisitko, että treidaaminen on ollut tuottoisampaa nyt, kun normaalisti? Ainakin mitä itse olen seurannut, niin indeksien kohdalla on löytynyt jopa päivittäin muutaman tunnin ”selkeitä” (ainakin jälkikäteen) trendejä ylös/alas, jotka ovat liikuttaneet indeksiä jopa 6 % yksikköä.
Oletko tehnyt treidejä VIX:n ympärillä? Huomasin että VIX-indeksi oli jo lähellä finanssikriisin tasoja, joten laitoin shorttiposition sisään. Lopulta tuo kävi jo selkeästi aikaisemman ennätyksen yli 85 vs 72. Nyt sitten ollaan laskettu merkittävästi kun ainakin hetkellisesti markkinoiden muuvit näyttävät "rauhallisimmilta". Tarjoaako VIX mielestäsi hyviä treidipaikkoja lähitulevaisuudessa?
Treidaaminen on kiinnostanut itseänikin ja ymmärtääkseni se on suurin etusi sijoittajana muihin nähden. Sanoisitko, että treidaaminen on ollut tuottoisampaa nyt, kun normaalisti? Ainakin mitä itse olen seurannut, niin indeksien kohdalla on löytynyt jopa päivittäin muutaman tunnin ”selkeitä” (ainakin jälkikäteen) trendejä ylös/alas, jotka ovat liikuttaneet indeksiä jopa 6 % yksikköä.
Treidaaminen on tuottoisampaa nyt kuin yleensä. Tavallaan en tykkää tilanteesta, koska yrityskohtaisilla uutisilla ei tässä myllytyksessä ole juuri mitään väliä. Osakkeet sinkoilevat indeksien perässä. Toisaalta liikkeiden suuruus korvaa tämän. Viime viikko oli henkilökohtaisesti paras treidiviikko tänä vuonna. Silti nämä viikot ovat olleet kaikkea muuta kuin helppoja.
Joonas85 kirjoitti:
Terve Mikko!
Oletko tehnyt treidejä VIX:n ympärillä? Huomasin että VIX-indeksi oli jo lähellä finanssikriisin tasoja, joten laitoin shorttiposition sisään. Lopulta tuo kävi jo selkeästi aikaisemman ennätyksen yli 85 vs 72. Nyt sitten ollaan laskettu merkittävästi kun ainakin hetkellisesti markkinoiden muuvit näyttävät "rauhallisimmilta". Tarjoaako VIX mielestäsi hyviä treidipaikkoja lähitulevaisuudessa?
Terve! En ole sen jälkeen kun ostin longit kiinni. Volan myyminen tällaisissa tilanteissa on positiivisen odotusarvon hommia, mutta niin on jo osakepainon lisääminenkin. Jos teet molempia, niin sitä kasvattaa riskipainoa aika reilusti vähän huomaamattaan. Vix tarjoaa varmasti hyviä treidipaikkoja, mutta kaikkea ei voi treidata. Mikään ei ole ihan niin helppoa kuin luulisi.
Silveri kirjoitti:
Miten olette mieltä siitä, että death cross on ilmestynyt Dow Jones -indeksiin?
En oikein mitään. Mulla on joku arvaus mitä tuo merkitsee. Ehkä joku löytää näistä toimivan strategian, mutta Hinderburgin omenit ja deatchcrossit menee mulla vähän sinne retail treidereiden taikausko-osastolle. Voin olla väärässäkin.
Onkos Mikolla mielipiteitä/näkemystä Pihlajalinnaan, joka treidaa alle 13e, Mehiläisen ostotarjouksen ollessa 16e. Hommahan on kilpailuviraston syynissä, mikä oli ihan odotettua. Tämänhän pitäisi olla +EV osto, vaikka läpimeno olisi flippi todennäköisyyden ollessa mielestäni lähempänä sataa kuin viittäkymmentä.
Onkos Mikolla mielipiteitä/näkemystä Pihlajalinnaan, joka treidaa alle 13e, Mehiläisen ostotarjouksen ollessa 16e. Hommahan on kilpailuviraston syynissä, mikä oli ihan odotettua. Tämänhän pitäisi olla +EV osto, vaikka läpimeno olisi flippi todennäköisyyden ollessa mielestäni lähempänä sataa kuin viittäkymmentä.
Läpimeno on todennäköinen. Toisaalta downsidekin on lasknut varmaan 10,5:stä 7,5-8 euron tienoille. Eli toteutuessa nousee 20%(3 eur) ja peruuntuessa laskee vajaa 40% (5eur). On positiivinen EV, mutta niin on monessa muussakin asiassa markkinalla tällä hetkellä. Itse olen tuota harkinnut, mutta sitten toisaalta siihen ei kovin suurta panosta voi laittaa suuren downsiden takia. Joten ei ole hyvä osto, jos flippi, mutta uskoisin, että todennäköisyys on edelleen yli 90%.
Kiitos hyvästä vastauksesta. En ole yhtiön tuoreimpiin tuloksiin ja kuulumisiin sen kummemmin perehtynyt, joten voi olla, että downside on tuolla alempana, eikä kympissä. Houkuttelevia ostokohteita tosiaan on muuallakin, joten panos ja "tutkimukseen" käytetty aika ovat tässä maltillisia.
Mikko Mäkinen kirjoittaa koronatilanteesta, talousvaikutuksista, koronan ja talouden suhteesta pörssikurssien psykologiaan, Nomad Investin alkuvuodesta ja tulevasta strategiasta, sekä muutamasta yksittäisestä ideasta markkinoille. - @DaytraderSuomihttps://t.co/7f5YN6cZC6
Fear of missing out. OMXH25 tarvitsisi 27% nousun tällä hetkellä vuodenvaihteen tasoihin, ja S&P500 (futuureista) 25% vuodenvaihteen tasoille. En nyt sano, etteikö nuo olisi hyviä tuottoja, mutta toisaalta maailmantalous on aika kiperässä tilanteessa. Paljon tilaa yllätyksille ja politiikan virheille.
Osakemarkkinat voivat nousta, vaikkei siinä olisi "järkeä". Keskuspankit ostavat jo nyt ennätysmäärän arvopapereita markkinoilta. Monella tuntuu olevan aika simppeli näkymys, että koska tulee konkursseja, työttymyyttä ja tulosten laskua, osakkeiden täytyy mennä alaspäin. Jos se vain olisikin niin helppoa. Mutta siis suunnilleen kaikki tietävät nämä asiat jo nyt. Emme vain tiedä kuinka pahaksi asiat menevät. Se, että aiemmissa taantumissa osakekursseille on tapahtunut jotain, ei tarkoita, että nytkin on tapahduttava.
Mutta on aivan toinen kysymys, tarvitseeko jokaista rallia jahdata. Nyt juuri tuntuu markkinoilla olevan tuulta purjeissa. Sosiaalinen eristäminen toimii, ja tartunnat tippuvat(miten ne lisääntyisivät, jos valtaosa kotona?). Tukipaketteja pudotellaan päivittäin. Keskuspankit ostavat. Suunnitelmat talouden uudelleenkäynnistämiseksi etenevät.
Itsellä silti painaa vaakakupissa pokkeukselliset riskit suhteessa kurssitasoon, joka ei ole vielä hyvin halpa. Omasta näkökulmasta viimeisen kahden viikon tapahtumat ovat edenneet täysin odotetusti. Jos markkinat tästä nousevat 15% huhtikuussa, niin varmasti harmittaa, mutta oliko varovaisuus sitten kuitenkaan väärä päätös?
Uusi eurokriisi, pankkien ongelmat, stagflaatio, voimakas inflaatio, valuuttasodat, kehittyvien markkinoiden kriisit, asuntojen voimakas hinnanlasku. Mikään näistä ei ehkä yksittäin todennäköinen, mutta jos miettii mten voimakkaasti markkinat yleensä reagoivat edes yksittäisiin uhkiin. Ja kuinka nyt on aika paljon mörköjä kaapissa, koska tilanne niin herkkä. Esimerkiksi 15% lasku Brexit äänestykseen pahimmillaan muutaman päivän takaiseen verrattuna tuntui silloin karkealta ylireagoinnilta, mutta nyt vain absurdilta. Puhuttiiin kuitenkin UK:n ja EU:n kaupankäynnin vaikeutumisesta, ei mistään oikeasti isosta asiasta.
Käteinen tuo mukavasti optionaalisuutta, jos markkinat laskisivat kunnolla. Monet nykyisistä osakekursseista osoittautuvat loistaviksi hankinnoiksi. Mutta epärationaaliset myyntivimmat ovat silti jääneet mielestäni ihan muutamiin päiviin.
Muistan 2008-2009 vaihteessa negareihin ja tilausten peruuntumisiin reagoitiin vielä hyvin vahvasti negatiivisesti. Nyt taas on aika paljon ajattelua, että tämä on vuoden hidastetöyssy. Se on toki mahdollista, mutta on myös ikävämpiä vaihtoehtoja. Voi olla markkinoille parempi, että tulosennusteet romahtavat kerralla verrattuna jatkuviin pettymyksiin.Yksi asia, mikä jäi pidemmissä tarinoissa mainitsematta, on Kiinan hyvin erilainen tilanne verrattuna 2008-2009. Nimittäin sykliset firmat pelastuivat tuolloin Kiinan massiivisten elvytyspakettien avulla. Silloin löytyi vielä tuottavia investointeja hyvällä takaisinmaksuajalla. Nykyään Kiina ei voi elvyttää maailmantaloutta samalla mittakaavalla. Jos se yrittää, näemme ennennäkemättömiä hukkainvestointeja.
Itselläni aiheuttaa vähän turhautumista se, että yksittäisiä yhtiöitä on vähän vaikea treidata, kun odotuksia on lähes mahdoton määrittää ja indeksit määräävät paljon normaalia enemmän yksittäisen osakkeen suuntaa.
Ei tässä juuri mitään uutta tuohon pitempään kirjoitukseen nähden ollut. Se on vaikea tilanne, kun näkee positiivisia ajureita markkinassa, jossa on paljon shortteja, mutta pitemmällä tähtäimellä haluaisi olla varovainen. Ja toisaalta, markkina on aiemminkin gäpännyt 7-8% alas, joten ei lyhyet longitkaan ihan riskittömiä.
Kun ei ole selkeää näkemystä, on yleensä parempi tehdä vähemmän kuin enemmän.
Nopea notkahdus ei saa sijoittajia pelkäämään. Viime vuosina on nähty niin monta pikasta rysähdystä alas ja niistä nopeaa toimista, ettei kukaan osaa pelätä kuin hetkellisesti. Pidempi isompi lasku tarvitsisi sen, että osakkeita ei saataisi jollain verukkeella uudelleen nousuun. Nyt se oli massiiviset elvytyspaketit. Reilu vuisi sitten riitti keskuspankkien toimet. Sama toki toimii uudelleen, jos markkinat pelästyy yhtiöiden tuloksia ja näkymiä. Se tietää sitten todellista inflaatiouhkaa ja se voinee syöstä talouden paljon pahimmillaan suurempaan kriisiin. Silloin tosin on paljon pahempi olla käteisenä kuin osakkeissa. Kaikista vaarallisinta olisi tällasessa tilanteessa olla liian suuressa käteispainossa, mutta valmiuden lisäostoihin voi toki säilyttää pitämällä osaa käteisenä.
Optimismi palasi hämmästyttävän nopeasti markkinoille. Jenkkimarkkinat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten ja vain 10% vuodenvaihteen tasojen alapuolelle.
Vetää vähän sanattomaksi. Ensimmäistä kertaa about ikinä sijoittajat osaavat(toistaiseksi) katsoa syvän taantuman läpi, joskin keskuspankkien avustuksella. Ollaan itselleni vähän epämukavalla alueella. Kirjoitin reilu kuukausi sitten, että tästä voitaisiin mennä kunnon kuplaankin, jos tästäkin kriisistä päästään suht kuivin jaloin yli. En kuitenkaan olisi uskonut, että kriisi kestää pari viikkoa ja sitten osataan katsoa jo vuosien päähän.
Yhdysvallat ovat usein nousseet nopeasti taantumista. Silti EPS-tulokset eivät ole saavuttaneet edellisiä huippuja 3-5 vuoteen(ei vuosituloksia, vaan rolling 12m) suhteessa taantumaa edeltävään aikaan. Nyt toki talouden rakenne on erilainen, mutta toisaalta taantumakin on tavallista paljon jyrkempi. Olen ällistynyt, että 2021 tuloksista odotetaan paljon 2019 vuotta parempia (+10%). Kukaan ei tunnu miettivän sitä ajatusta, että historiallisella kaavalla vielä 2022 tulokset olisivat vuotta 2019 alempia. Optimismi on voimissaan.
Toisaalta huono talous & laskevat tulokset -> varmasti heikommat osakekurssit - ei ole hyvä tapa ajatella. Sanotaan vaikka, että keskuspankit päättäisivät tänään ostaa 10% kaikista osakkeista seuraavan vuoden aikana. Taloudella ei olisi paljon väliä, osakkeet nousisivat. Nythän sitä ei ole tehty, mutta lähes kaikkea muuta keskuspankit ostavat, pakottaen sijoittajia taas osakkeisiin. Se on näkynyt etenkin varmoissa osakkeissa, jotka monin paikoin ovat vuoden huipputasoillaan. Pitää vain hyväksyä, että tällä kertaa parhaat ostopaikat ovat voineet jo mennä. Itselläni ei ole mitään aikomusta alkaa tästä huolimatta rohmuta osakkeita kiireellä. Meille tarjotaan keskipitkällä aikavälillä kädenlämpöisiä osaketuottoja melko suurella riskillä. Odotettu reilu 5 % tuotto ja ei kovin vaikea nähdä 35% drawdown-skenaariota. Vaikkei tämä itseäni houkuta, ymmärrän kyllä, että muille se on paras diili monista huonoista.
Kun talous menee heikoksi, mutta osakkeet nousevat vieläkin reilusti, voi olla hyvä alkaa katsoa markkinaneutraalien strategioiden lisäksi pörssien ulkopuolelle. Otan mielelläni vinkkejä vastaan, jos jollakin on mielessä mielenkiintoisia rahoitus- tai ostokohteita listaamattomassa maailmassa. (mikko [at] nomadinvest.fi (mikko[at]nomadinvest[dot]fi)) Korvaan kyllä hyvät jotenkin.
Noin muuten kait tässä vaan katsellaan ja ihmetellään. Vaikkei hääviä suorittamista, niin vuosi sentään plussalla. Osakepaino jämähti alas. Kuten monella muullakin, vähän FoMoa ilmassa. Pitää hyväksyä, ettei maailma tarjoa aina sitä mitä toivoo. Kun asiat menevät eri lailla kuin toivoisi, on helppo jumituttaa aivonsa syyttämään kaikkea muuta kuin itseään. "Osakkeet nousevat, koska keskuspankit vääristävät markkinoita" - no shit Sherlock, haluatko todella lähteä keskuspankin vastapuoleksi shorttina?
Jossain määrin näen osakkeiden hinnoittelun rationaalisena. Se mikä siinä yllättää on, että tavallisesti kriiseissä emme näe pitkän aikavälin optimismia. Laadukkaat hyvätaseiset yhtiöt ovat hinnoiteltu juuri niin, ettei niiden ostaminen houkuta. Halvat yhtiöt taas tuntuvat hinnoittelevan aika hyvin isojakin ongelmia, mutta jos jonkinlainen paniikin toinen erä vielä nähdään, tulee äitiä ikävä, jos salkut on täynnä velkaisia ja syklisiä yhtiöitä.
Intuitio ja tunne sanoo, että pitäisi myydä tai jopa shortata tätä markkinaa isojen riskien myötä optimismin vallitessa. Sitten järki sanoo, että otetaanpa ihan iisistä, eikä hirtetä itseään näkemykseen kiinni sen takia, että pohjilta tuli ostettua turhan vähän tavaraa. Luotan enemmän intuitioon silloin, kun on kuumat kädet. Kun ei ole, pelataan puolustuspeliä.
"Kun asiat menevät eri lailla kuin toivoisi, on helppo jumituttaa aivonsa syyttämään kaikkea muuta kuin itseään. "Osakkeet nousevat, koska keskuspankit vääristävät markkinoita" - no shit Sherlock, haluatko todella lähteä keskuspankin vastapuoleksi shorttina?"
Tuntuu, että monet tulkitsee keskuspankkien löysän rahapolitiikan kritisoinnin syyksi sen, että haluaa ostaa halvemmalla osakkeita. Siinähän kaksi ihan erillistä asiaa: rahapolitiinen vaikutus reaalitalouteen ja sijoittamisen näkökulma. Löysää rahapolitiikkaa voi kritisoida siitä huolimatta, että sen käyttää sijoittamisessa hyödyksi. Melkein jokaisella keskustelufoorumilla porukka ryntää selittämään, ettei kannata pelata keskuspankkeja vastaan ja löysä rahapolitiikka täytyy vain hyväksyä ja sen kanssa täytyy elää. Niin kauan kuin oikealle rahapolitiikan taso ei ole luonnonvakio vaan muuttamien vaaleilla valitsemattomien henkilöiden päätöksiä, sitä voi ihan hyvällä syyllä kritisoida.
Jos mun mielestä keskuspankit vääristää ihan liikaa markkinoita, niin ei se tarkoita, että olisin shorttina. Venuelassakin keskuspankki tuhonnut markkinan ja ei silti tulisi mieleen shortata venezuelan pörssiä.