Jeansin bloginavaus poiki pinnalle vanhan kunnon osakemarkkinabiittauskeskustelun. Vahvasti samaa mieltä siitä, että keskimääräisen sijoittajan tuoton pohdinta ja siitä kausaliteetin vetäminen parhaiden sijoittajien tuottoon turhaa. Väitän, että sijoittamistulokset siellä +pään pienimmissä hajontaluokissa ei jakaudu kovin nätisti normaalijakaumalle (jossa mediaani se +6-8% p.a.). Keskimääräinen ihminen on varsin huono vertaamaan itseään keskimääräiseen ihmiseen; psykologisten tutkimustulosten mukaan Suomen teillä pitäisi ajaa 70-80% keskimääräistä kuljettajaa parempaa kuljettajaa.
"The performance of the typical investor over this time period is shockingly poor. The average investor has underperformed every category except Asian emerging market and Japanese equities. The average investor even underperformed cash (listed here as 3-month t-bills)!
The average investor underperformed nearly every asset class. They could have improved performance by simply buying and holding any asset class other than Asian emerging market or Japanese equities. Thus, their underperformance suggests investors’ timing of asset allocation decisions must have been particularly poor, i.e., investors consistently bought assets that were overvalued and sold assets that were undervalued."
Jaksoin googletella miten keskimääräisen sijoittajan tuotto laskettu: "The average investor refers to the universe of all mutual fund investors whose actions and financial results are restated to represent a single investor. This approach allows the entire universe of mutual fund investors to be used as the statistical sample, ensuring ultimate reliability."
Menneisyyden tuotto ei ole tae tulevaisuuden tuotoista, mutta herättäkää minut kun keskimääräinen sijoittaja pystyy pitkällä aikavälillä parempaan.
Mielestäni tuotto suhteessa kanssasijoittajiin määräytyy abaut: (Relative skill + Absolute skill) * Luck. "Why to play NBA when you can dunk all over those kids in the school yard?" Nano-, micro- ja small cap maailmassa kuuluu toistuvasti rahinaa joka tulee liikkuvista tuulipuvuista.
Minua ei itseasiassa edes haittaisi vaikka saisinkin tietää, että viimeisen puolen vuoden sijoitukset olisivat olleet huonoja/marginaalisia. Ikätaulukon, sosioekonomisen aseman, koulutuksen ja tämän hetkisten elintottumusten vuoksi odotettua elinaikaa on vielä 65-75v + nyt sijoitetut rahat taskurahaa kun valmistuu lääkäriksi. Absoluuttisen taidon pitäisi nousta kunhan tähän jaksaa käyttää aikaa.
Väestön 10-15% on oikeasti hyödyksi se, että heidän pitää päättää mahdollisimman vähän tulevaisuuden rahoistaan (eläkkeet, lasten koulumaksut terveydenhoito ym.) Youtubesta löytyy video ao. haluatko miljonääriksi ohjelmasta enkä halua linkata, koska ainakin minun teki pahaa katsoa sitä.
Break-even point mallintamisesta on tullut öljysektorilla hittituote, jolla perustellaan kuka ja missä tulee milläkin hinnalla menemään kannattamattomaksi, mutta short term asia ei ole valitettavasti aivan niin yksinkertaista.
Summat eivät ole eksakteja, mutta idea ehkä välittyy: kuukausi 1 poraat lähteen (drill a well) ja se maksaa 5M, kuukausi 2 lähde alkaa tuottamaan öljyä ja saat 800k, 3. kk: 650k 4.kk 550k , 6.kk: 450k$, 13.kk 250k$, jolloin takaisinmaksuaika on noin 1 vuosi 90-100$/bbl tasolla ja tämän hetkisellä naurettavalla hinnalla takaisinmaksuaika aivan liian pitkä.
Short term monelle hyvin velkaiselle liuskeöljyfirmalle ei ole merkitsevää se, onko heidän 'play' kannattava 75,80 tai 85 WTI hinnalla, vaan saavatko he uusittua lainaansa. Mielestäni suurimmassa vaarassa ovat firmat, joiden velka erääntyy 2015 H1 ja kärsivät alhaisista netbackeista. Yritys voi lopettaa poraustoimman (drilling), jolloin Capex (poislukien EOR) lähenee nollaa ja tämän tilanteen pitkittyessä tuotanto tippuu vuositasolla "base decline ratio" verran ja öljynhinnan täytyy kattaa ainoastaan operatiiviset kustannukset, jotka on 25-45usd/bbl välillä.Toki yritysostoja voi olla tarjolla suurimmille toimijoille, mutta osalla on liian paljon velkaa suhteessa alueidensa kannattavuuteen long term, jotta kaiken kuran lapioiminen kottikärryyn olisi järkevää.
Alla jako sektoreittain korkean riskin velkapapereista eräässä ETF:ssä iShares iBoxx $ High Yield Corporate Bond ETF
Pankit tuskin kauhean innoissaan järjestelevät uudelleen vanhoja lainoja, joista monet ovat jo valmiiksi vakuutettu puoleen tappiin tai tappiin tai myöntävät uutta lainaa millään mielekkäällä korolla tämän päivän öljynhinnalla. Pankit ovat myös vaatineet suojaamista velkaa vastaan, ja venläisen LUKOIL:n puhuva pää sanoo keskimääräisen suojauksen hinnan olleen lähimenneisyydessä 90$ vaikka öljynhinta oli samalla ajalla 100$ ameriikoissa.
Uskon, että ensimmäinen konkurssiin ajo siirtää keskustelua teoreettisesta kannattavuuspisteestä yrityten kassavirtojen tarkasteluun.
"According to our calculations, if the oil prices stay or remain at 80 and lower over the forthcoming seven to eight months, 6 million barrels of oil production might leave the market. This is the marginal deposits, fields, oil fields, oil sands, shale oil in the U.S., but also other bio fuels, et cetera, other renewables. So this is quite a considerable cleaning of the market, purification of the market.
There is an interesting situation developing in the U.S. market. As you are well aware, the boom over the past few years was a classical American boom, similar to the dot-com boom at the beginning of the 2001. A lot of independents arrived in the market, entering the market without sufficient financing, with long leverages. Of course that was based on stable oil prices and also hedging huge volumes of the entire produced oil and it’s an interesting fact that an average cost of oil was over $100 a year ago, but the average hedging level was about $90. Without hedging, no bank would issue money.
Today, we could be quite confident that the level of hedging for such companies is going to be — the cost of hedging is going to be pegged at 60 and lower, quite loss-making for marginal projects. So this means that a lot of companies will leave the market and a lot of volume will leave the market. You can see that backing up to 40% of oil production forced the companies with ratings lower than the investment rating, so those which are going to be most risky. That doesn’t mean that production of shale oil is going to come to a halt in the U.S., but it is not going to be produced in the volumes it has been produced in before. And the maximum production level has got to 4 million to 5 million barrel in all formation. That means that in the Saudi Arabia and OPEC, we’ll make their market healthier and also established themselves firmer in the American market than so far.
When I started in the oil business, that was 1991, we only had two companies at the time, LUKOI and the rest which was called Rosneft and we felt fantastic of the time. So if the market goes back to the situation, nothing will change in practice for us. As to risks, threats, challenges, the reduction in oil prices, any acquisitions are unimaginable now because those companies who are now merging and acquiring other companies will have no finance to service their internal debt. So I am quite confident that in the future, in the forthcoming 10 years, we will develop normally and stably."
“… a lot of new companies arrived in the market thinking that 90 plus is going to continue as the price for oil for the foreseeable future. But today it is the market which is going to dictate how things should be restructured.”
"From 2000-2013, worldwide capital expenditures (CAPEX) related to oil and gas production increased from $250 billion in 2000 to nearly $700 billion (both figures in 2012 dollars)."
-----
Laitoin energiatopikkiin kuukausi tai kaksi takaperin kuvat drilling rig count:sta ja öljylähteiden kuivumisesta. Jopa koulutetuille ihmisille luvuilla pystyy helposti esittämään asiat niin kuin ne itse haluaa näkevän tai haluaa toisen näkevän. Havainnollistan paint-taidoilla mitä tapahtuu kokonaistuotannolle jos drilling rig count ei sektorilla nouse (paljon ruostumatonta terästä muovattava muottiin) eikä toimintatavat öljyn irrottamiseen maasta olennaisesti parane.
Ekstrapoloidaan nämä kaksi muuttujaa:
Ja Dharma, luin kyllä ne artikkelit foreign affairsista mitkä linkkasit, mutta se mitä tämä privatefirman seppä kertoo ei vastaa sitä, mitä olen lukenut kymmenistä ja kymmenistä julkisten firmojen sijoittajaesityksistä. Sitten kun joku näyttää miten julkinen liuskeöljypeluri tuottaa yksittäisestä lähteestä tuotannonkasvun päivästä 1 lähtien kohti koillista, voin muuttaa mielipiteeni asian suhteen.
Saudien menestynein öljyprinssi Alwaleed bin Talal avoimessa kirjessään öljyministerille kuvaa katastrofaalisena hiekkakuningaskunnan taloudelle, jos Brent pysyttelee alle 100$/bbl
Olen nähnyt laskelmia, joissa SA tarvitsee noin 90$/bbl Brent hinnan, jotta valtiolle kertyy ylijäämää. (hyvä erottaa, että SA:n öljy kannattavaa vaikka 30usd hinnalla, mutta vienti-tuonti tarvitaan breakeveniin se 90usd/bbl).
-----
En normaalisti yrittäisi ajoittaa markkinoita, mutta tällä hetkellä näen vain parempia ostopaikkoja muutaman kuukauden päästä ellei makrotekijät muutu merkittävästi nykyisestä ja toisaalta, jos olen väärässä niin enpä häviä paljoo muuta kuin sklanskyjä. Liuskeöljyyn tuskin tulen koskemaan, mutta tiedän mitä ostan jos/kun dominot alkavat pohjois-amerikassa kaatua.
"Imagine, if you will, Company A and Company B, of equal size and both with businesses intrinsically worth $100 per share. Both of their stocks, however, sell for $80 per share. The CEO of A, long on confidence and short on smarts, offers 11⁄4 shares of A for each share of B, correctly telling his directors that B is worth $100 per share. He will neglect to explain, though, that what he is giving will cost his shareholders $125 in intrinsic value. If the directors are mathematically challenged as well, and a deal is therefore completed, the shareholders of B will end up owning 55.6% of A & B’s combined assets and A’s shareholders will own 44.4%. Not everyone at A, it should be noted, is a loser from this nonsensical transaction. Its CEO now runs a company twice as large as his original domain, in a world where size tends to correlate with both prestige and compensation." WB @ #BRK Shareholder letter 2009
Yrityskauppojen kirjanpitomerkinnät tuntuvat hieman huvittavalta näin maallikkona, koska yli book valuen menneen osuuden yrityskaupan ostaja osapuoli vähentää seuraavina vuosina aineettomina poistoina ja tämäkin vääristää jo valmiiksi kehnoa P/E kerrointa.
Alla olevassa tapauksessa A ostaa B:n 375M joka on 125M yli book valuen. Aineettomat omistukset pitää poistaa niiden elinkaaren aikana, joka tässä tapauksessa on 5 vuotta (125/25).
EV/EBITA tuntuu parhaimmalta voittokertoimelta vertailtaessa yrityksiä ja toimialoja, joilla tapahtuu paljon yrityskauppoja kuten vaikkapa lääkefirmoilla.
WB jatkaa 2009 kirjeessään seuraavasti "I can’t resist telling you a true story from long ago. We owned stock in a large well-run bank that for decades had been statutorily prevented from acquisitions. Eventually, the law was changed and our bank immediately began looking for possible purchases. Its managers – fine people and able bankers – not unexpectedly began to behave like teenage boys who had just discovered girls ... Naturally, our fellows caved in and agreed to this value-destroying deal. “We need to show that we are in the hunt. Besides, it’s only a small deal,” they said, as if only major harm to shareholders would have been a legitimate reason for holding back. Charlie’s reaction at the time: “Are we supposed to applaud because the dog that fouls our lawn is a Chihuahua rather than a Saint Bernard?” The seller of the smaller bank – no fool – then delivered one final demand in his negotiations. “After the merger,” he in effect said, perhaps using words that were phrased more diplomatically than these, “I’m going to be a large shareholder of your bank, and it will represent a huge portion of my net worth. You have to promise me, therefore, that you’ll never again do a deal this dumb.” Yes, the merger went through. The owner of the small bank became richer, we became poorer, and the managers of the big bank – newly bigger – lived happily ever after."
-----
Vuoksenmaan ja Akin indeksin biittaus artikkelit olivat hyviä, kiitos niistä. Oma strategia maksimaaliseen verojen jälkeiseen tuottoon (aka indeksin biittaus) on neljävaiheinen: 1. Selvitä itsellesi missä markkinat ovat epätehokkaat ja mikä niistä sopii omiin mieltymyksiin/riskiprofiiliin/taitoihin. (oli se sitten suomalaiset kiinteistöfirmat, menneisyydestä ennutaminen tai jotain muuta) 2. Tee päivittäin töitä ollaksesi parempi tällä osa-aluuella kuin muut. 3. Sijoita viisaasti ja istu lujasti kyydissä. 4. Toista kohdat 1-3 ja tarvittaessa muuta osa-aluetta.
Vuoksenmaan markkinoita pienemmän volatiliteetin metsästämisen ymmärtäisin, jos sijoittaisin muiden rahoja. Ainakaan minun ei tarvitse todistella kenellekkään muulle kuin itselleni, että valinnat ovat olleet hyviä. Kaikki sijoituskirjallisuus ylistää hajauttamista, mutta minulle ei ole auennut miksi menestyvä strategia pitäisi hajauttaa keskiverto tuotto-odotukseksi. Matkan päämäärä on tärkeintä, se, että miten sinne pääsee on itsestä ja tuurista kiinni.
"If you spend more than 13 minutes analyzing economic and market forecasts, you've wasted 10 minutes." -Peter Lynch
Öljyn kysyntä/tarjonta on ainoa makrotekijä, jota on tullut viime kuukausi tai kaksi seurattua ja ajattelin jakaa kaksi huvittavinta "uutista" mitä nähnyt, koska satu myy aina niin hyvin verrattuna tylsiin faktoihin.
"Fusion is going to be the great nuclear power of the next 150 years. And finally, we are driving less and less. We are using so much less gasoline than we ever have, in global terms, in national terms, in per capital terms. All of those things, I think, are going to be weighing heavily on crude oil. And where could it go? A lot lower, a lot lower... oil's true price has become $10/barrel … or less."
"In the three geologic formations that account for 88 percent of U.S. shale oil output -- North Dakota’s Bakken and the Eagle Ford and Permian in Texas -- explorers can drill new wells profitably in some areas even if crude falls to $25 a barrel, according to a team of analysts led by Manuj Nikhanj at ITG Investment Research Inc. That’s less than half yesterday’s $67.38 closing price for U.S. crude."
Vai, että fuusioreaktoreita. Ylipäätään koko quotessa ei ole 4 sanan pätkää, joka ei toisi oksennusta kurkkuun.
Näistä break-even-point laskelmista olisi voinut nohevana kloppina tehdä jonkun aikasarjan. Lokakuussa pohdiskeltiin 85-80$ WTI välillä, marraskuussa suurin osa näkemistäni käppyröistä liikkui kympin alempana ja joulu taisi tulla vähän etuajassa, kun M. Nikhanj toteaa liuskeöljyn olevan monin paikoin olevan kannattavaa vielä >25$usd/bbl. Haluisin nähdä matematiikkaa tämän takana, tietenkään sitä ei esitetä, koska sitä ei yksinkertaisesti ole tehty.
Tukeudun vahvasti P. Lynchin näkemyksiin miten käytän aikani yritysten tutkimiseen vs makrofaktorit.
"Insiders might sell their shares for any number of reasons, but they buy them for only one: they think the price will rise." -Peter Lynch
Akateemikkojen tutkimuksissa on havaittu sisäpiiriostojen olevan yhteydessä markkinoita parempaan näkemykseen yrityksen tulevaisuuden tilasta. Heillä on 6kk karenssi osto-myynti välillä, mutta olisi naiivia ajatella, että ostot olisivat ajoitukseltaan ja suurudeltaan lineaarisesti yhtä merkitseviä. Jos pienen puljun hallituksen jäsen ei ole töissä kova palkatussa ammatissa, niin 10-20k€/$ osto voi vastata vuoden vapaata kassavirtaa kun taas toimari, joka saa palkkaa 7-fig niin sama summa kerro mistään jos siitäkään.
Mikäli tästä tiedosta haluaisi mitenkään hyötyä täytyy ymmärtää milloin ostot ja myynnit ovat enemmän/vähemmän merkitseviä: jos sisäpiiri toimii ryhmänä ajoitukseltaan samaan aikaan, kuten Lightstreamin tapauksessa, 6 eri henkilöä osti viimeisten 2-3 viikon aikana ennen OPECin kokousta. Toisaalta tilanne, jossa yritys on alkanut myymään uutta tuotetta ja se on saanut markkinoilta oletettua paremman vastaanoton, tulosraportit katsovat taaksepäin ja sisäpiirillä voi oikeasti olla merkittävä edge muihin sijoittajiin. Heillä saattaa olla parempi ymmärrys miten muuttuva lainsäädäntö vaikuttaa tai miten merkittävä kilpailija on poistumassa markkinoilta etc.
Kuvissa punaiset vastaavat myyntiä ja vihreä ostoja eri muodoissa. Lienee selvää kumpaa lähtisin tarkemmin hutkimaan jos saisin tietooni vain nämä kuvaajat.
Seuraan muutamia kvanttistrategiaa noudattavia sijoittajia, joilla on suuri hajautus ja he käyttävät vähemmän aikaa bisneksen ymmärtämiseen lukujen takana. Muutama nimi on noussut monessa eri yhteydessä esille, jotka olen lisännyt seurantalistalle niiden viihdearvon takia.
Barrett Business Services, Globalstar ja American Realty Capital Partners
Kaikkia nimiä yhdistää suuri epävarmuus lähitulevaisuudesta ja vahva sisäpiiriostojen sarja. Sitä voi sitten miettiä, jos CEO saa palkkaa 2-3M vuodessa, niin kuinka kauan ja millä hinnalla kannattaa pitää illuusiota tulevaisuuden tuotoista.
Yahoo.finance löytyy insider transactioneita ainakin large-cap+ luokassa
"We favor the visible, the embedded, the personal, the narrated, and the tangible; we scorn the abstract." N. N. Taleb @ Fooled by Randomness
Nassim Nicholas Taleb on tullut tunnetuksi kirjailijana satunnaisuudesta ja harvinaisten tapahtumien vaikutuksesta (Black Swan) käsittelevistä kirjoista. Tämä on ensimmäinen kirja, jonka olen herralta lukenut ja todennäköisesti viimeinen, ei sen takia, että olisin eri mieltä, vaan viimeiset viisitoista kertaa kun olen joutunut lukemaan selviytymisharhasta kolikonheittoesimerkin muodossa, on vatsasta noussut oksennusta suuhun. Taleb sanoisi tästä amatöörin "kirja-arvostelusta", että se kertoo enemmän henkilöstä itsestään kuin kirjasta. I'm okay with that.
Hän käsittelee kirjassaan enimmäkseen D. Kahnemanin ja A. Tverskyn kehittämää Prospect Theory:a, kausaliteettia, elämän ja lopputulosten epälinearisuutta, sijoittamisen "Endowment effect":ä sekä kusen nousemisesta hattuun. Monet esimerkit ovat viety äärimmäisyyksiin, jotta tyhmäkin tajuaisi satunnaisuuden ja äärettömän määrän lopputulosten yhteisvaikutuksen: "Jos ääretön määrä apinoita laitetaan kirjoittamaan vanhan ajan kirjoituskoneella niin joku kirjoittaa täydellisen kopion Odysseyksestä."
Ihmiset ottavat krediittiä itselleen asioista, jotka ovat suurelta osin satunnaisuuden vaikutuksen alaisuudessa. Taleb käsittelee tätä monen monta kertaa kirjassaan eri muodoissa. Krediitin ottaminen asioista, joihin ei pysty itse vaikuttamaan, on asia joka tekee minut ärtyisäksi vähintään kerran viikossa sekä tekee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvokeskustelusta täysin mahdotonta. Suojautumisvasteena olen lopettanut keskustelimisen ko. aiheista.
"Tulosten perusteella lääkärit pitävät yleisemmin sosiaaliturvan tasoa Suomessa liian korkeana kaikkiin vertailuryhmiin verrattaessa... Vertailuryhmänä ovat Stakesin HYPA-väestökyselyn tiedot korkeatuloisista, korkeakoulutetuista ja koko väestön keskiarvosta." ... "Tulosten perusteella nuoret lääkärit, kaikkiin vertailuryhmiin verrattaessa, suhtautuvat kriittisemmin tämän hetken sosiaaliturvaan tasoon eli pitävät sitä useammin liian korkeana. Nuoret lääkärit haluavat antaa selvästi nykyistä enemmän vastuuta yksityiselle palvelutuotannolle kuin vanhat lääkärit. "
Väitän, että ihmiset jotka valmistuvat LL on kognitiivisen älykkyyden top 5% väestöstä, koska valtaosalla ihmisistä ei ole mitään mahdollisuutta läpäistä pääsykoetta ja on helppo sanoa jälkikäteen "mä tein enemmän töitä kuin muut" tai "jos mä pystyn niin kuka tahansa pystyy". 347vrk varusmiespalvelus antaisi perspektiä itse kullekkin minkälaisista ihmisistä Suomi muodostuu. Sosioekonominen periytyminen on niin vahvaa, että haluaisin kuulla tulevilta kollegoilta, mitä he ovat tehneet sen eteen, että ovat syntyneet korkeastikoulutettuun perheeseen ja perineet top5% älykkyyden. Sitten he/me saavat ilmaista koulutusta 9+3+6+(n) vuotta, joista viimeiset kuusi maksaa Suomessa yhteensä 90-200k€ + opiskelijoiden n määrästä etuja asumisessa ja palveluissa.(asun 28m2 yksiössä Tampereen keskusta 367e vuokralla sis. vesi+sähkö+netti). Talking about some sosiaaliturva.
Väitän myös, että olen valtaosaa paljon parempi probabilistiikassa, josta Talebin kirjat ovat pohjimmiltaan kyseessä. Onko minun tietoiset päätökset/käyttäytymiseni sitten vaikuttaneet tätä tukien? Voipi olla, mutta ei missään nimessä merkittävästi. Edes hetken pohdinta paljastaa, että olen tehnyt niitä asioita jotka tuottavat minulle mielihyvää. Suuri syy sijoittamiseenkin on, että tykkään probabilistisista peleistä ja koen olevani niissä hyvä.
Taleb käsittelee monia hyviä tilastotieteen ja psykologian yhteyksiä, joista olen lukenut aikaisemmin, mutta eivät ole olleet aktiivisessa muistissa, siispä hyvä, että tuli kerrattua! Hän käsittelee monia satunnaisuuden tapahtumia 'rahoitustieteessä' sekä muissa tieteenaloissa, mutta "aika-/tapahtumajänne" on aivan liian lyhyt eikä hän käsittele tapahtumasarjoja joissa peräkkäisillä tapahtumilla täytyy olla jonkinlainen korrelaatio. Ihan ymmärrettävää, koska tällaiset tapahtumat eivät ole satunnaisia; Suomen väkiluku ei saa vuosittain mitä tahansa arvoja 0-7mrd välillä vaan, on riippuvainen edellisen vuoden luvusta.
Hän päättää kirjan pysäyttävästi seuraavanlaisesti (suom.): “Ainoa asia, jota onnetar ei säätele, on käyttäytymisesi. Hyvää onnea."
Ehkä ymmärrämme satunnaisuuden eri tavalla ja hän itsekin tietää, ettei hänellä ole lääketieteellisissä kysymyksissä riittävää asiantuntijuutta. Sillä on valtavasti näyttöä siitä, että ihminen ei pysty käyttäytymistään säätelemään ottamatta huomioon mitkä asiat ovat menneisyydessä tuottaneet hermostossa hyvän/pahan olon tunteita. Tietämättään ihminen hakeutuu kohti palkkiota eli hyvän olon tunteen tuottajaa kohden ja poispäin pahasta.
Huomenna perjantaina 19.12 on Helsingin yliopistossa väitöstilaisuus ennenaikaisen syntymisen ja aikuisiän elintapojen välisestä yhteydestä.
http://www.thl.fi/fi/-/vaitos-pienipainoisilla-keskosilla-usein-epaterv… muuhun väestöön oli myös fysikaalisesti mitattavissa stressivasteissa eikä pelkästään "hyvissä elintavoissa". Huonoilla elintavoilla on myös yhteys alempaan sosioekonomiseen asemaan ja huonompaan koettuun elämän laatuun. Olenko minä tietoisesti päättänyt syntyä yliaikaisesti 42+3 viikolla?
Kiinnostaisi kuulla millä aikajänteellä onnetar ei säätele käyttäytymistäni: tunti, minuutti, sekunti?
Kirja on hyvä ihmisille, jotka eivät ole kokeneet selviytymisvaikutusta määrältään 7-fig pelatun pokerijaon kautta tai eivät ole lukeneet pyskologian oppikirjojaan suurella tarkkaavaisuudella, mutta asia silti kiinnostaa. Sijoittamisesta on turha kuvitella oppivansa mitään.
Olen lukenut kaikki Talebit ja diggaan niistä. Kuten Dharma kritisoi on mies hieman kusipäinen narsisti, joka ei päästä ammattilaisia hiomaan kirjoistaan sujuvampia, mutta minulle tämä on tehnyt kirjoista vaan mielenkiintoisempia, henkilökohtaisempia. En tiedä olenko kanssaan samaa mieltä kaikesta, mutta pätevän oloista kritiikkiä on vaikea löytää, eikä oma tietämykseni riitä arvioimaan faktojen todenperäisyyttä kuin pintapuolisesti. Viimeisimmässä kirjassa (Anti-Fragile) tuntuu että varsinkin lääketieteelliseltä kantilta vedetään mutkat todella suoriksi eikä extrapolaatioita esimerkiksi aiheesta terveys/treenaus voi ottaa kovin vakavasti. Antavat toki ajattelemisen aihetta ei siinä mitään.
Erittäin paljon kiinnostaisi juuri asiantunteva kritiikki joka pureutuisi vähän syvemmälle. Irtoisiko yksityiskohtia vai menikö tämä tosiaan näin että "samaa mieltä kaikesta, mutta olin jo kuullut kaiken"?
Ensinnäkin Taleb käsittelee mielestäni psykologisia tutkimustuloksia liian pinnallisesti, että mikäli niitä haluaisi kritisoida, pitäisi lukea alkuperäistutkimusasetelmat ja selvittää miten hyvin näitä tutkimuksia on pystytty muualla toistamaan samoin/eri tuloksin. Otan esimerkkinä Talebin käyttämän hammaslääkärin, joka kokee negatiivisen tuloksen 2,25x voimakkaampana kuin positiivisen saman suuruisen tuloksen (nämä luvut ovat siis saatu psykologisista tutkimuksista joiden koeasetelmaa en muista/ei kerrota kirjassa). Tästä hän päättelee, että mitä useammin (vuosi/kuukausi/päivä/minuutti) hammaslääkäri katselee negatiivista tulostaan, sitä pahoinvoivasempi hammaslääkäristä tulee sijoitustensa suhteen. Joku voisi kysyä, onko "pahoinvoivaisuuden kehittyminen" lineaarista vaiko eksponentiaalista.
"A 15% return with a 10% volatility (or uncertainty) per annum translates into a 93% probability of success in any given year. But seen at a narrow time scale, this translates into a mere 50.02% probability of success over any given second as shown in Table 3.1. Over the very narrow time increment, the observation will reveal close to nothing. Yet the dentist’s heart will not tell him that. Being emotional, he feels a pang with every loss, as it shows in red on his screen. He feels some pleasure when the performance is positive, but not in equivalent amount as the pain experienced when the performance is negative. ... At the end of every day the dentist will be emotionally drained. A minute-by-minute examination of his performance means that each day (assuming eight hours per day) he will have 241 pleasurable minutes against 239 unpleasurable ones. These amount to 60,688 and 60,271, respectively, per year. Now realize that if the unpleasurable minute is worse in reverse pleasure than the pleasurable minute is in pleasure terms, then the dentist incurs a large deficit when examining his performance at a high frequency."
"A few conclusions:
1. Over a short time increment, one observes the variability of the portfolio, not the returns. In other words, one sees the variance, little else. I always remind myself that what one observes is at best a combination of variance and returns, not just returns (but my emotions do not care about what I tell myself).
2. Our emotions are not designed to understand the point. The dentist did better when he dealt with monthly statements rather than more frequent ones. Perhaps it would be even better for him if he limited himself to yearly statements. (If you think that you can control your emotions, think that some people also believe that they can control their heartbeat or hair growth.) 3. When I see an investor monitoring his portfolio with live prices on his cellular telephone or his handheld, I smile and smile."
Minulla ei ole kompetenssia sanoa, onko tämä 2,25x voimakkaampi reaktio negatiiviseen tulokseen KESKIMÄÄRIN ihmisillä oikea luku tai onko se edes lähelläkään oikeata, mutta itseni suhteen minulla on aivan riittävästi kompetenssia sanoa (nettipokeri, vedonlyönti, sijoittaminen), että minuun ei vaikuta, vaikka katsoisin negatiivisia tuloksiani sekunnin välein verrattuna nykyiseen (2-3xvk tahtiin). Se, että mitä ihmiset tekevät keskimäärin on monessakin asiassa hyvin vähän minun tekemisieni kanssa yhteydessä.
"(If you think that you can control your emotions, think that some people also believe that they can control their heartbeat or hair growth.)" En pysty estämään niitä molekyylitason muutoksia mitä pään sisällä tapahtuu, mutta pystyn mielestäni uroskoiraa paremmin hallitsemaan haluni kiima-ajassa olevan nartun kadulla tapaessani.
Tämä asetelma on moneen muuhunkin kirjassa esiteltyyn tutkimustulokseen verrattavissa; siitä tiedosta mitä ihmiset tekevät keskimäärin on varsin vähän johdettavissa omaan tekemisiini ja tiedosta mitä ihmiset tekevät keskimäärin on vähemmän hyötyä kuin hyvästä itsetuntemuksesta. Joissakin asioissa olen lähempänä keskimääräistä ja toisissa vähemmän haavoittuvainen omalle mielelleni. Olen monesti jo sanonut, että se mitä nettipokeri opetti todennäköisyyksistä, odotusarvosta ja keskihajonnasta on sijoittamisesta hyvin vaikea saada, koska yli miljoona hanskaa pystyy pelaamaan varsin lyhyessä ajassa verrattuna saman kokemuksen saamiseen osakesijoittajana. Tämän kokemuksen avittamana pystyn katselemaan toimintaani ja tuloksiani puhtaimmin lasein. Tai näin siis uskon.
Eräs sijoitusguru on mielestäni kiteyttänyt olennaisimman epävarmuudesta näin: "Know what you know and know what you don't know." Tietämättömyydelle täytyy asettaa jokin hinta, koska ikinä ei voi olla täyttä varmuutta ja tämä täytyy ottaa huomioon sijoituskohteita arvioitaessa.
"It’s not given to human beings to have such talent that they can just know everything about everything all the time. But it is given to human beings who work hard at it – who look and sift the world for a mispriced bet – that they can occasionally find one." -Charlie Munger
Joulua vietettäessä on tullut myös arvosijoittamista sivuavaa kirjallisuutta luettua; John Mihaljevicin The Manual of Ideas, hän jakaa ideageneroinnin 9 osa-alueeseen ja onkin parasta antia beginner-intermediate tasoiselle lukijalle. Omien sijoituskohteiden etsiminen on alkanut muotoutua rutiininomaiseksi vaikka vielä hiottavaa löytyy. Internetin sijoitusyhteisöistä Seeking Alpha on suurin, kattavin ja käytännöllisin, mutta kuten kaikkea muutakin informaatiolähdettä, voi sitäkin käyttää hyvin tai huonosti (tai hyvin huonosti). Valitettavan paljon sielläkin pyörii "self-made-analysts" jotka vakuuttavasti pyörittää pelkästään menneitä tunnuslukuja ja sitten näistä arpovat osto/myynti suosituksia. Ei näin.
Koska elämässä on muutakin tekemistä kuin kirjoitella tänne ja etsiä sijoitettavaa kohdetta käyttämättömälle rahalle, on ajankäyttöä syytä pohtia. Se tarkkuus, jonka vaadin itseltäni bisneksen ymmärtämiseen osake-tickkerin takana kaventaa sijoitusavaruutta huomattavasti: vaikka käyttäisin koko valveillaoloaikani Applen, Microsoftin ja IBM:n bisneksen ymmärtämiseen en pystyisi saavuttamaan itseäni tyydyttävää varmuutta kyseisistä lapuista. Pienillä yhtiöillä on vähemmän toimialoja ja suurin osa toimii yksittäisellä toimialalla, yhdellä suppealla maantieteellisellä alueella. Varsinkin arvosijoituskohteista valtaosa sijoittuu alueelle, jotka ovat liiketoiminnaltaan tylsiä, häviäviä/stabiileja, joista lukeminen ja tänne kirjoittaminen aiheuttaisi harmaita hiuksia sekä pään puistattelua.
Excelin käyttö on ainoa tapa, jolla pääni pysyy kasassa kaiken uuden ja vanhan tiedon keskellä. Tämä firma on seurantalistalla, mutta en välttämättä tule tähänkään ikinä koskemaan: lähdeluettelo näyttäisi sisältävän 13 eri viittausta. Hyvin harva osake edes päätyy seurantalistalle, saati sitten lopulliseen suhteeseen. Seeking Alphan lisäksi käytän feedly-sovellusta, joka suodattaa jenkkilän blogiavaruudesta valitsemani lähteet helposti luettavaan ja tallennettavaan muotoon.
Siirryn toivottavasti ensi vuonna vähitellen Lynx brokerin asiakkaaksi, josta tulin tietoiseksi sijoitustiedon kautta, jonka jälkeen avautuu moni OTC-markkina jenkeistä pelattavaksi. Näpäytin sähköpostikeskuteluissa suomenkielisten sivujen kieliasusta ja nyt ne on joiltain osin korjattu paremmiksi. lol.
-------
Muistatko kuinka Volkswagenista tuli 2008 syksyllä maailman suurin yritys 'yhdessä yössä', entä henkilötarinat Porcshen ja VW:n takana? En minäkään.
Kuten sanottua minulla ei ole kaupallisen alan koulutusta taustalla ja tilinpäätösten lukemisen on saanut aloittaa täysin nollasta. Pohjois-Amerikan liuskeöljy-yhtiöt ovatkin olleet tässä parhainta harjoitusta, sillä hyvin harva yhtiö on ikinä tuottanut positiivista kassavirtaa. Oletan, että enemmistön reaktio on:"Hölynpölyä, Yhdysvaltain öljyntuotanto on kaksinkertaistunut 4-5 vuodessa ja yrityksiä nousee kuin sieniä sateella." Alla excelissä jotkin nimet saattavat olla hieman harhaanjohtavia, mutta idea välittyy. Luvut miljoonia.
(Laitoin Capexiin myös 'muut sijoitukset') Rahoituksensa voi hoitaa joko hyvin tai huonosti. EOG:lla on mahtavat liuskeöljyalueet ja johto onkin kääntänyt kassavirtansa positiiviseksi (tai ainakin WTI 80$+ tasolla...). WPX:ään sijoittaneen ei kannata sinänsä hirveästi häpeillä yrityksen tulosta; tuolta valtaosan muidenkin öljy-yritysten kassavirrat näyttävät. Liuskeöljyalueilla lähteen (well) tuotanto supistuu keskimäärin 60-70% ensimmäisen vuoden aikana (HUOM! todellisuudessa saadaan hyvin erilaisia IRR- ja tuotantokäyriä vaikka porattaisiin vain kahden kilometrin säteellä.), minkä takia yritykset tarvitsevat tuotantonsa ylläpitämiseen pääomaruiskeita.
WPX on pitänyt tuotantonsa 'samana' vuodesta toiseen ja joka vuosi on täytynyt kääntyä finanssilaitosten puoleen, jotta on voitu maksaa osakkeenomistajille osinkoa. Kaltaiselleni täydelliselle maallikolle kesti tovi ymmärtää miten jokainen yritys pystyi maksamaan huimaa vuotuista osinko% omistajilleen 2010-2014 vaikkeivat ole ikinä tuottaneet voittoa.
Big picture:
Mainitsemani Lightstream Resources kuului niihin hyvin harvoihin yrityksiin, jotka olisivat tuottaneet positiivista kassavirtaa WTI 90$ tasolla (katso punainen rengastus paintilla). He siirtyivät 5-rig ohjelmasta 2-rig ohjelmaan (1 Cardium, 1 Bakken) ja tuotanto tulee laskemaan, mutta konkurssiin ei ole menossa. Johto ilmoitti myös laskevansa kaikkien palkkoja 10% ja hallitus saa vain kulukorvaukset. LTS ei ole vuosisadan kasvutarina ja ainoa hyvä asia johdossa on korkea omistus%. CEOn net worth on laskenut 6kk aikana >40M$ ja uskon, että häntä myös kiinnostaa millä hinnalla assetteja tullaan realisoimaan. There are no bad assets, there are just bad prices.
Kirjoitin noin kuukausi sitten, että lainoittajia kyllä kiinnostaa öljy-yritysten kassavirrat, yllättäen motivaatiota löytyy kun on omaa rahaa pelissä.(12.12.2014) bps = basis points: 100bps=1%
Kirjoitin, että parempia ostopaikkoja long-term sijoittajalle on tarjolla 1-2kk päästä (ei tosin pohjois-amerikasta). Se näyttää toteutuneen, mutta uskon, että vieläkään pohjaa ei olla nähty. Lainaan uudelleen LUKOIL:n Q3 konffaa: "A lot of independents arrived in the market, entering the market without sufficient financing, with long leverages. Of course that was based on stable oil prices and also hedging huge volumes of the entire produced oil and it’s an interesting fact that an average cost of oil was over $100 a year ago, but the average hedging level was about $90. Without hedging, no bank would issue money."
Osa syy blogin pitämiseen on se, että voi jälkikäteen katsoa kuinka väärässä omat ennustukset ovat olleet. Uskon, että 2015 energiasektorilla hyysterinen nauru kassavirroille ja CNBCn 'energia-messiaksille' vaihtuu pelon kautta itkuksi ellei velkoja (ei pelkästään High-yield) ja suojauksien vastapuoliriskejä oteta riittävällä vakavuudella, koska summat energiasektorilla eivät ole mitenkään pieniä.
Volatiliteetin täytteistä sijoitusvuotta 2015 muille sijoitustietolaisille.
Olen saattanut vihjata aiemmin, että en ole toistaiseksi enkä aio jatkossakaan hajauttaa osakevalintoja ilmaisen lounaan perässä. Valitsemalla keskittämisen tien uskon siis tunnistavani/erottavani hyvän ja erinomaisen sijoituskohteen. Mieleeni nousee muutama kysyms, jotka koitan perustella: 1) Minkä suuruisia positioita tulisi ottaa, jos en toteuta Nooan arkki -sijoittamista? 2) Miten pystyn osoittamaan itselleni, että erotan erinomaiset/hyvät/keskiverrot/huonot toisistaan?
Ensimmäiseen vastaus löytyy kovan tieteen puolelta. Kellyn kaava. Suuri osa palstalaisista tietää Kellyn kaavan soveltamisen blackjackissa ja urheiluvedonlyönnissä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Kellyn kaava määrittää position koon pääoman maksimaaliselle kasvuvauhdille eikä sitä käyttämällä voi mennä ikinä vararikkoon/katki/poikki. http://opiskelijansijoitukset.blogspot.fi/2013/05/kelly-criterion.html @Opiskelija on kirjoittanut kaiken mitä sijoittamisessa tarvitsee faktojen puolesta Kellyn kaavasta tietää, enkä ajatellut kirjoittaa samaa uudelleen.
Imo tärkeimmät pointit mitä Kellyn kaava antaa: A) overbettaaminen on paljon huonompaa kuin underbettaaminen. B) 100% panosta kaava suosittaa vain varmaan voittoon; aka. katki ei voi mennä. C) Panoksen puolittaminen/jakaminen kolmannekseen tai viidennekseen pienentää volatiliteettiä. D) Soveltuu huonommin aloille, joissa lopputulosten välillä korrelaatiota. E) Panostus ei määräydy pelkästään kuinka suuri 'ylikerroin' tai odotusarvo on (sijoittamisessa ehkä riskikorjattu tuotto-odotus?) vaan myös voitollisen tapahtuman todennäköisyyden avulla.
Olen päätynyt toisessa kysymyksessä siihen, että aktuaalisten sijoitustulosten tuijottelu (5-10 positioo + alhainen kiertoaika) + vertaaminen maailman equity indeksiin (tai SP500/Russell2000) ei anna totuudenmukaista kuvaa, ei ainakaan kovin mielekkäällä ajanjaksolla. Miten hyödynnän ne tilanteet, joissa tulen osakkeen xyz kohdalla tilanteeseen: "lievästi aliarvostettu, ei riittävästi potentiaalia ylöspäin, laitan seurantalistalle ja ostan hinnalla x jos fundamentit eivät ole muuttuneet" tai "selkeästi yliarvostettu, en kuitenkaan uskalla shortata, koska en halua betsata sen puolesta etteikö markkinat voisi käyttäytyä vielä irrationaalisemmin short term" ? Ottamalla myös nämä havainnot datapisteiksi luulen pääseväni jonkinnäköiseen luotettavuuteen tunnistamisessa nopeammin ja toisekseen halusin seurantalistan jossa olisi _kaikki_ jota haluan seurata.
Päätin eräs ilta koodata Google spreadsheettiin seurantalistan, koska nykyinen pääasiallisen brokerini (Saxobank) ei tarjoa kaikkea kiinnostavaa. Tickkerin laittamalla excel hoitaa loput (15 min delay hinta, muutos viimeiseen sulkemiseen, volume, pe, eps, 52week high/low). En tosiaankaan tiedä löytääkö google finance omxh osakkeita ja minkä vuoden hintatietoja mahtaakaan niille tuottaa. Alla linkki, josta voi katsoa/ladata.
Bensa ei ole ollut koskaan näin halpaa ajokorttini voimassaolon aikana. Joulun ja uudenvuoden välipäivinä en muuta tehnytkään kuin cruisaillut autolla ympäriinsä yöt ja päivät. Tuntuu kuin ekaa kertaa edes hetkellisesti nauttisin elämästä. Oikeestaan ei mikään pääse lähelle sitä nautintoa mitä autolla ajaminen tuottaa. Tai no ehkä hyvä ja odottamaton seksi. Autossa.
Olen tänään aamulla kaivanut erään tech-osakkeen (koveeraan myöhemmin pidemmin) footnoteista melkoisen määrän kakkaa, joka upotti ennen IPOa aineettomiin + johdon (G&A) kustannuksiin järjestelmällisesti lisää matskua mahdollistaen uudistetulle johdolle optiot-oikeudet paremmin ehdoin. 6-7 kilpailijaa kaikki ovat toimineet positiivsella nettotulosmarginaalilla hajonnan ollessa hyvin pientä. Osakkeen hinta on tullut IPOsta alas 45% vaikka liiketoimintaremorfi mahdollistaa erittäin korkeat marginaalit vanhan, vahvasti säännellyn liiketoiminnan lisäksi. Odotan Q4 tuloksista em. kustannusten leikkausta ja kassavirtaneutraalia tulosta. Nähtävästi on monia tapoja varmistua vähemmistöosakkaiden ja johdon yhtenevistä tavoitteista.
En väitä, että julkisen firman toimarin paikka olisi mikään helppo ja mukava homma, mutta tietynlaista porukkaa sinne ajautuu:
Eli ne faktat: Q3 2014 Accounts Payable: 220M, Revenue: 119M + YTD: net opex - capex = -145M
Kaikkiaan pitkän ajan velka on 736M ja suojatun volyymin (6 miljoonaa barrelia) arvo on 20$/bbl eli 120M
Tällä hetkellä #NOG pitäisi olla "in-the-money" 38,2% (120M/päivän kurssi), mutta tietääkseni velkojat ovat hyvin etuoikeutettuja tulevaisuuden rahavirroille. Tuotannosta (16540 boepd 90%crude) noin 75% oli suojattu eli liikevaihto tulee pienenemään suojauksista huolimatta.
Toinen twiitti: "$NOG has the most capex flexibility in the Williston. Oh, and we're hedged at ~$90."
No, velkojat kaipaavat Current ratiolta 1:1 lukua, että myönnetään lisää; jostain pitäisi siis kaivaa 100M+. Current ration tippuminen näyttää olevan sama asia kuin 'hedge gains' .
Asiaa voi miettiä imo toisesta suunnasta: kun tämä ajautuu seuraavien kvartaalien aikana konkkaan, niin heillä on a) paljon kehittämätöntä maa-aluetta jossa ei infraa toiminnan aloittamiseen eikä välttämättä kaikkea geologista seismic-dataa + b) paljon, mutta vähemmän öljystä köyhdytettyä aluetta + c) vähäinen tuotanto, joka tippuu 30% vuodessa. Niin mikä on näiden pitkän aikavälin velkojen arvo (senior notes 8%) kun öljynhinta on 50 taalaa tynnyriltä ja sen ottaminen maasta maksaa 100 taalaa ja hyvin pitkän aikaa tuotannon käynnistämisen jälkeen kaikki raha menee velkojille? Sen arvo on aikalailla nolla (0).
Paljonko NOG:n oman pääoman arvo sitten on? Vielä vähemmän.
Sektoria kuvaa hyvin se, että monen Kanadalaisen öljytuottajan paras pelisiirto on ollut listautua NYSEen kolme kirjaimisella tunnuksella, kertoa sijoittaille 5-20x todellista suuremmista reserveistä (vrt. SEC:lle ilmoitetut) pyörittää hamsterin pyörää kiihtyvällä nopeudella + maksaa johdolle bonuksia ja osinkoa sekä toivoa, ettei kukaan huomaa heidän tekevän tappiota ensimmäisestä päivästä tarinan viimeiseen päivään asti.
As late as July 2007, Charles Prince (Citigroup CEO) thought that the market was sound and that the money would keep flowing. When the FT asked him a skeptical question about the financial outlook, he replied: "When the music stops, in terms of liquidty, things will be complicated. But as long as the music is playing, you have got to get up and dance. We're still dancing." @ Financial Fiasco: How America's infatuation with home ownership and easy money created the economic crisis
Luin tällä viikolla ruotsalaisen talouskirjailijan Johan Norbergin ym. kirjan Yhdysvaltain asuntokuplasta. Kirjan sanoman ymmärtämiseksi ei tarvita ekonomistin koulutusta ja uskon, että talousmaailman ulkopuolelta tuleva kirjailija pystyy puolueettomimmin tulkitsemaan 90- ja 2000-luuvn tapahtumia, jotka johtivat finanssikriisiin. Sana ehdollistumisesta: jos haluaisit kuulla ammattiurheilijan mielipiteen, miksi pakastimessa miehet saavat lyödä toisiltaan legot nieluun, mutta ei pakastimen ulkopuolella, kysyisitkö asiaa Jarkko Ruudulta vai Ryan Giggsiltä (ei yhtään punaista korttia 23v aikana)?
Fannie Mae ja Freddie Mac:n hyppääminen valtion tarjoamaan junaan ja järjestelmällinen yksityis- ja julkissektorin kusettaminen omien palkkioiden toivossa koko 2000-luvun saa vahvempisuolitoisenkin pakin sekaisin. Jos et vielä tiedä, miten taloudelliset joukkotuhoaseet luotiin ja kuinka poliitikkoja hyväksikäytettiin vasemmalta sekä oikealta, kirja on must read. Talouspornoo parhaimmillaan.
Nyttemmin on tullut mietittyä millä eri tavoin liuskeöljy-yritykset yrittävät selvitä tulevasta keväästä ja kasvavasta velkaongelmasta.
1) Osakeanti
2) Laskea liikkeelle vaihtovelkakirjalainaa, josta maksetaan korkoa ja voidaan muuttaa osakkeiksi.
3) Volumetric Production Payments (VPP) eli velkoja saa tietyn kiinteän määrän tuotannosta kerrottuna markkinahinnalla. Velkoja siis hyötyy jos raaka-aineen markkinahinta nousee, mutta jos velkoja suojaa öljyn hinnan muutoksen ja olettaisi futuurien olevan 'täydellisiä', ei se eroaisi velasta mitenkään? + Todellinen korko varsin hämärä osakkeenomistajille.
4) Myöntää velkaa, jolla on muihin velkoihin nähden etuoikeus.
5) Oma suosikki eli myydä vähintään omaosuus yrityksestä pois jollekkin varakkaalle idiootille.
Case Northern Oil & Gas
NOG:n satumaisen tarinan takina ovat vekkulit veljekset, jotka jaksoivat taas tänään yllättää. John Hempton on Brontecapital blogissaan monta kertaa koveerannut kaverusten, kirjanpitäjän ja muiden asiaan sekaantuneiden kommelluksista 2011-2014 välillä. Veljekset ovat saaneet nostettua perheelleen 100M+ rahaa ovelilla kikkailluilla, vaikka voittoa liuskeöljystä ei ole tehty taalaakaan.
Tänään google alert ilmoitti, että NOG on tehnyt sopimuksen 2.1.2015 ulkopuolisen tahon kanssa nimeltä "TRT" ja SEC:lle tieto mennyt pari päivää myöhemmin: "Under the Letter Agreement, TRT has agreed to vote all shares of Common Stock that it is entitled to vote at the Issuer’s 2015 annual meeting of shareholders (the “ 2015 Annual Meeting”) as follows: (1) in favor of the election of each of the Board’s nominees for director, (2) in accordance with the Board’s recommendation with respect to any proposal (i) to ratify the Issuer’s independent registered public accounting firm and (ii) to approve, on an advisory basis, the compensation of the Issuer’s named executive officers, and (3) on any other matters that properly come before the 2015 Annual Meeting, in the same manner and proportion as the other shareholders of the Issuer vote their shares of Common Stock on such matters."
TRT:n muodostama kolmikko omistaa nyt 19,96% tästä roskapankista. Hyvää yötä northern oil & gas. Sammutan valot.
Elämme jänniä aikoja osakemarkkinoilla ja minäkin olen viimeisen 3 viikon aikana keventänyt noin 70-80% positioon. Myyntiin on mennyt vanhoja indeksisijoituksia ja yksi long-term no-brainer Yhdysvaltain asuntorakennussektorilta. Tuli myös otettua yhdet pikavoitot eräästä nanocap firmasta, joka päätti nousta 25% päivässä, kun firma ilmoitti Q4 2014 liikevaihdon (firma katselee eteenpäin kylläkin contract-to-contract mentaliteetilla kuten conf calleissa monesti todettu), eikä yhden kvartaalin liikevaihdon nousu/lasku kerro sitten yhtään mistään, mutta semmoisia ne osakemarkkinat ovat. Ihan päivän topissa en kyllä onnistunut myymään.
On pitänyt pitkään jo kirjoittaa "täydellisen osakesijoituksen anatomiasta". Mulle tämän ymmärtäminen ja pitäytyminen tässä säästää valtavasti aikaa, koska luen SA/VIC/blogs yritysanalyysejä helposti 20-30-40/viikko ja pystyn heittämään roskikseen 95% ensimmäisen 3-4min lukemisen jälkeen. Keskittämismentaliteettikin tukee sitä, että jaksaa käydä läpi satoja valmiiksi mietittyjä yrityksiä löytääkseen yhden tai kaksi oikeasti _hyvää_. Osakesijoittamisessa jokaista heitettyä syöttöä ei tarvitse onneksi lyödä.
Eli ne pointsit:
1) Alhainen valuaatio P/E, P/B, EV/EBIT, EV/EBITDA.. Absoluuttinen sekä suhteellinen (toimiala) valuaatio. Se, että 3D kopiokoneita käyttävä firma vetää 100 EV/EBITDA ei ole halpa vaikka muut seilaisivat 500 EV/EBITDA:lla. Tästä on myös hyötyä kohdissa 3, 5 ja 7 (nk. tyhmä raha)
2) Mitä pienempi sitä parempi. En ajatellut edes perustella.
3) Sijoitusidea niin yksinkertainen, että voisit myydä sen äidillesi. Oikeesti.
4) Tuote: mieluusti jotain uniikkia, hinnoitteluvoima ja skaalattavuuskaan eivät haittaa. Suuret potentiaaliset markkinat.
5a) Suuri sisäpiiriomistajuus (30-40-50%+): haluun, että johdolle taloudellisesti paras palkitsemisjärjestelmä on osakkeen arvonnousu. Pienentää myös vapaasti liikkuvien osakkeiden määrää --> suurempi volatiliteetti.
5b) Pieni tai olematon institutionaalinen omistus%. On paljon todennäköisempää olla parhaimmissa nousuissa mukana, kun menee ensin sinne mihin instituutiot tulevat menemään.
6) Osakkeen hinta <1 taala (ns. penny stock) tai <5 taalaa, koska monet hedge fundit pidättäytyvät ostamasta näitä sen takia, että tässä hintahaarukassa esiintyy myös ne osakeavaruuden huonoimmat sijoitukset (kusetukset, pump-dumps ym.)
7) Osake voi muuttua kaikkien edellämainittujen syiden takia aliarvostetusta yliarvostetuksi. Esim. eräs erittäin kuuman toimialan ainoa voitollinen yritys myy tällä hetkellä EV/sales 1,0 tasolla, kun muut saman toimialan VC/IPOt seilaa EV/sales 10-tasolla. Toimialan luonteen huomioon ottaen en näe, että yhtään minkään firman kuuluisi seilata EV/sales kymppitasolla, vaan 2-3 taso olisi lähempänä universaaliavaluaatiota.
Summa summarum tavoitteena on luoda volatiliteetistä eli nk. riskistä paras ystävä, jonka pystyy viemään saman peiton alle joka ilta. Tiedän, että moni arvosijoittaja ei etsi/karttaa kohdan 7 osakkeita eikä jaa näkemystä tästä, mutta he ovat väärässä. Yleensä vähintään kahdesta kohdasta joutuu tinkimään, mutta ainakin yhden olen löytänyt, joka menee kaikkiin mainittuihin pointteihin.
Peter Lynchillä olisi pari hyvää pointtia vanhassa puheessaan, joka muistuttaa hieman mun valitsemaa öljymenopeliä (ei LTS eikä turnaround-tyyppinen) 23:58-26:10 https://www.youtube.com/watch?v=_T-uS2GTLZU#t=1438
1) Alhainen valuaatio P/E, P/B, EV/EBIT, EV/EBITDA.. Absoluuttinen sekä suhteellinen (toimiala) valuaatio. Se, että 3D kopiokoneita käyttävä firma vetää 100 EV/EBITDA ei ole halpa vaikka muut seilaisivat 500 EV/EBITDA:lla. Tästä on myös hyötyä kohdissa 3, 5 ja 7 (nk. tyhmä raha)
2) Mitä pienempi sitä parempi. En ajatellut edes perustella.
3) Sijoitusidea niin yksinkertainen, että voisit myydä sen äidillesi. Oikeesti.
4) Tuote: mieluusti jotain uniikkia, hinnoitteluvoima ja skaalattavuuskaan eivät haittaa. Suuret potentiaaliset markkinat.
5a) Suuri sisäpiiriomistajuus (30-40-50%+): haluun, että johdolle taloudellisesti paras palkitsemisjärjestelmä on osakkeen arvonnousu. Pienentää myös vapaasti liikkuvien osakkeiden määrää --> suurempi volatiliteetti.
5b) Pieni tai olematon institutionaalinen omistus%. On paljon todennäköisempää olla parhaimmissa nousuissa mukana, kun menee ensin sinne mihin instituutiot tulevat menemään.
6) Osakkeen hinta <1 taala (ns. penny stock) tai <5 taalaa, koska monet hedge fundit pidättäytyvät ostamasta näitä sen takia, että tässä hintahaarukassa esiintyy myös ne osakeavaruuden huonoimmat sijoitukset (kusetukset, pump-dumps ym.)
7) Osake voi muuttua kaikkien edellämainittujen syiden takia aliarvostetusta yliarvostetuksi. Esim. eräs erittäin kuuman toimialan ainoa voitollinen yritys myy tällä hetkellä EV/sales 1,0 tasolla, kun muut saman toimialan VC/IPOt seilaa EV/sales 10-tasolla. Toimialan luonteen huomioon ottaen en näe, että yhtään minkään firman kuuluisi seilata EV/sales kymppitasolla, vaan 2-3 taso olisi lähempänä universaaliavaluaatiota.
Ajattelin ite kirjoittaa samanlaiset pointit omista ajatuksista blogiin kun salkku on valmis (tältä erää - loppuviikosta). Meillä on useat samat pointsit.
“If you've been playing poker for half an hour and you still don't know who the patsy is, you're the patsy.” -WB
Korttipelien opeista on moneksi. Yksi isoista sijoitupäätösprosessin palapelin paloista mulle on: miksi markkinat tarjoavat kyseistä lappua tämmöiseen alennukseen ja jos en löydä yhtään selittävää tekijää, ei ole ollenkaan mahdotonta, että olen väärässä. Toinen vanha sanonta menee "in the short term, the stock market behaves like a voting machine, but in the long term it acts like a weighing machine" -BG ja tästä hyötyäkseen lyhyen aikavälin kurssikehityksen ja ajoittamisessa tarvitaan second-level ajattelua.
Frist-level thinking = Lasketaan NPV tai muuta lähestymistapaa käyttäen kaikkien kassavirtojen nykyarvosta ja jos riittävän suuri ero arvo – hinta (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin sijoituksiin) painetaan tykkää -nappia. Laskisin ensimmäisen tason ajatteluun kaikki itseä koskevat päätökset: miten toimin jos laskee/nousee x/y verran, miten nettonykarvo käyttäytyy jos asia a, jonka uskon olevan näin ei olekaan näin, miten sopii omaan riskinsietokykyyn jne.
Second-level thinking = Miltä asiat näyttävät muiden markkinoilla toimivien mielestä: kvartaalituloksen heittely kertaluontoisten kustannusten/voittojen seurauksena. Viimeisen 12kk korkea/matala P/E voi kuvastaa huonosti yrityksen todellista tuloksentekokykyä tai 'arvoa' ja ei siksi näy kvantitatiivisissa screeneissä, jolloin vähemmän potentiaalisia sijoittajia ja todennäköisempää, että väärin hinnoiteltu. Järjestyksessään toisessa blogin viestissäni koveerasin norjalaista Awilcoa (nyt tulee ulkomuistista), joka ilmoitti tyyliin Q1 2013 uudesta osingonjakopolitiikasta (pidetään x käteispuskuri velkaa lyhentäen ja kaikki muu jaetaan), jolloin hinta oli ~70 NOK ja seuraavien 4 kvartaalin osinko oli 4,2usd eli noin 26NOK. Tässä kesti hetken ennen kuin Yahoo/Bloomberg screeneissä osinkoa ylipäätän näkyi (äsken Yahoo näytti ekan osingon tulleen Q1 2014, joka ei pidä paikkaansa). Awilco piikkasi viime kesällä noin 160NOK hinnalla viimeisen 12kk osingon ollessa noin 15%. Opetus: ymmärrä käteisen perässä nylkyttäviä osinkosijoittajia ja screenejä.
Otin kuvan IDT Corp viimeisen 12kk kehityksestä:
A) Ostin
B) Fabrix myydään Ericssonille ~95M (ibm tai dell taisi tarjota 100m 2011 tms.) Kurssireaktio +5% pre-market.
C) FY2014 Q4 tulokset julki; liikevaihdon kasvu YoY oli yksinumeroinen eikä kaksinumeroinen kuten aiempina kvartaaleina, reaktio n. -15%. (Kiva reaktio kun 55-60% markknia-arvosta oli käteistä pankkitilillä eikä mitään ydinvoimalasaatavia.)
D) Special Dividend 0,68$ julkistus, jota jäin odottelemaan Q4-tulosten jälkeen ja joka sopi johdon aikaisempaan lineen pääomanpalautuksista. Myin viikon päästä tästä.
E) Puskista tullut ilmoitus toisesta ylimääräisestä osingosta 0,64$.
Kirjoittaessani ensimmäistä viestiä IDT:stä P/E oli tyyliin 50 ja nyt se on noin 5 (Fabrixin myynti). Aavistelen, että nousuja ovat avittaneet johdon riisuutuminen Roope Ankan viitasta, sekä P/En lasku, jolloin potentiaalisten sijoittajien määrä on noussut, vaikka tuloksentekokyky/nettonykyarvo on mielestäni huonompi kuin kesällä. Klikkasin uusimman Q1 FY2015 tuloksen auki ja siellä kerrottiin, että tuorekala oli käynyt kaupaksi Laukontorilla entiseen malliin tai vähän paremmin kuin vuosi sitten. Hieman epäilen, että kaikkien kassavirtojen nettonykyarvo nykyhetkestä ikuisuuteen olisi tällä hetkellä 60% suurempi kuin lokakuussa, mutta sellaista elämä markkinoilla on.
Olen edelleen tyytyväinen päätökseeni myydä kohdassa D, vaikka positio, jonka otin tilalle on 'kivasti' pakkasella.
Viikonlopun lukemisia: http://bit.ly/1zqERSy Rahoituksen professorin luentokalvoja basic yritysvaluaatiosta
kaleeri]Mainitsit viimeisessä viestissäsi löytäneesi ainakin yhden firman joka sopii kaikkiin pointseihin? Haluatko paljastaa?[/quote kirjoitti:
Suosittelen suhtautumaan skeptisesti kenenkään "suosituksiin", joka ei ensinnäkään toimi oikealla nimellään, ei omista minkäänlaista trackrecordia, ei kerro ostoista/myynneistä ajallaan ja kaiken muun hyvän lisäksi pystyy vaihtamaan mielipidettään nopeammin kuin 16-vuotias teinipoika riisuutumaan _sitä_ varten.
Ensinnäkään en halua ulkoistaa kaikkia vastuita lukijalle heittelemällä randomisti kolmikirjaimisia tunnareita tänne. Toisekseen, pelkään jo valmiiksi reaktiotani sille, että joku on ostanut 'suosittelemaani' lappua ja vinkuu kommentteihin paljonko xyz voi laskea vielä lisää. Olen varsin monta kertaa kirjoittanut volatiliteetistä, mutta olen täysin vakuuttunut, että enemmistölle sijoittajista ei ole riittävää psyykettä siihen mitä näihin sijoittaminen vaatii. Kolmanneksi en ole enää aivan yhtä härkänä 7/7 sijoitukselleni verrattuna vaikkapa muihiin top4 lappuihin ja worst-case-scenariossa jään jopa hieman takkiin ko. positiosta.
Aika on tällä hetkellä varsin niukka assetti ja blogin kirjoittaminen ei ole kauhean korkealla to-do-listalla, varsinkaan jos minun pitäisi käydä uudestaan läpi muutamat vuosiraportit, kuunnella ja lukea conf callit, päivittää toimialalukuni ja kirjoittaa suomeksi vastuuvapautus tänne. Öljymenopelistä olen tehnyt jo alustavan kirjoitelman ja laitan sen tänne kun on aika ottaa härkää sarvista. Peter Lynchiä lainatakseni "I learned this very early, it is really hard to go to bankruptcy if you have no debt."
“The man who does not read has no advantage over the man who cannot read.” -Mark Twain 1800-luvun kirjailija
Olen vakuuttunut kolmesta seikasta koskien shorttaamista. Ensinnäkään shorttaamisessa ei ole mitään tolkkua, jos sijoittaa tuotto-odotuksen maksimoimiseen tähdäten (eikä kivesten mukaan). Toisaalta no-brainer shortista voi oppia paljon; millaisia yhteneviä elementtejä kohti nollaa menevissä osakkeissa on. Kolmanneksi keskivertosijoittaja voi parantaa sijoitusmenestystään kiertämällä kaukaa suurella short-interestillä reilaavat osakkeet.
En löytänyt parempia kirahveja, jossa on eroteltuna high/low SI ja indeksi (lähde: http://bit.ly/16Hf258)
1) Shorttaamisella on monia tekijöitä, joita vältän odotusarvopeleissä: A) Rajoitettu tuotto 100%. B) Rajoittamaton tappion mahdollisuus C) Oikeassa oleminen yksinään ei riitä, vaan myös ajoituksen osuttava oikein. D) Historiallisesti strategia on tuottanut tappiota E) Kesken pelin makselet osinkoja, jotka longina voisit sijoittaa eteenpäin muihin +ev kohteisiin.
2) Monet hyvät shortit, joita olen nähnyt sijoittuvat toimialoihin, joissa on pitkä aikaväli lupausten antamisessa ja lupausten lunastamisessa. Tämmöisiä ovat mm. mining/oil&gas/pharma toimialat. Shorttaaminen vaatii jonkunasteista institutionaalista omistusta osakkeeseen, koska ymmärtääkseni välittäjät nihkeämmin pystyvät lainaamaan matti meikäläisen omistamia osakkeita shortattavaksi. Ei liene yllätys, että mielettömimmät kusetukset ja sijoittajien harhaanjohtamiset löytyvät pörssiin listaamattomista firmoista (OTC/pink sheets). Liuskeöljyn tuottajasektorilla olen nähnyt konkkaan meneviä nakkikioskeja EV/production tasolla jotka ovat 10-30x mitä isommissa ja vakavaraisimmissa kilpailijoissa.
3) Ylläolevan kuvan informaatio imo: short money is smart money. Korkean short-osuuden floatista omaava voi olla hyvä longi ja matalan short-osuuden vica versa. Näyttäisi kuitenkin, että markkinat ovat 'tehokkaat' spottaamaan hyvät shortit ja matti meikäläinen voisi parantaa tulostaan pysymällä erossa näistä.
Jos ei maksa markkinadatasta, (kuten minä atm) korkeimmat short-osuudet floatista löytyy mm. täältä: www.highshortinterest.com
Nykyisellä tietotaitotasolla jos joku tulisi hehkuttamaan GoPro:ta hyvänä longina, katsoisin insider buy/sell kaupat ja short-osuuden floatista ja sanoisin, että hän olisi hyvin suurella todennäköisyydellä väärässä. Short% näyttäisi olevan 65,98% ja sisäpiirikaupat olivat noin 870M$ pakkasella kun viimeksi katsoin (muutama viikko sitten).
Q4-Tuloskautta on vielä hetki jäljellä ja ainoa tulosjulkistus, josta olen kiinnostunut niin paljon, että olen pistänyt päivämäärän muistiin on firma, joka on ollut pitkään 'company b' ja on aloittanut matkan kohti A:n marginaaleja. EPS-otsikolla on väliä, piste.
Kirja, joka on kesken tällä hetkellä (hyvin yleistajuinen): What Every Investor Needs to Know About Accounting Fraud by Jeff Madura
Abstract: As Enron collapsed in the Summer and Fall of 2001, most Wall Street analysts maintained either buy or strong buy recommendations for Enron common stock. The largest bankruptcy in U.S. history was often described as coming without warning, as $60 billion in market capitalization vanished. We searched postings on the Yahoo! Enron Message Board between 1997 and 2001 for warnings of a crash to come. We found a compelling four-year history of Enron as told by apparent insiders through anonymous posts. Excerpts of 129 posts from Enron's Yahoo! message board, describing a disturbing corporate culture at Enron, include repeated warnings to investors to get out while they can.
Tehokkaiden markkinoiden aivopesu oli vähällä estää itseäni sijoittamasta IDT:hen (oli laskenut 6kk 30-40% vaikka vain hyviä uutisia julkaistu) ja oli motiivina second-level-thinking postauksen kirjoittamiseen. Vaarallisin lause, jonka valistunut sijoittaja voi itselleen sanoa koskien lyhyen ajan hinnanmuutoksia: "Heidän täytyy tietää jotain, mitä minä en tiedä."
“This is the most important and exciting change in the internet in a long, long time. Maybe since the beginning of the modern internet.” -Ben Fried Googlen CIO lähde: http://bit.ly/1nLzZNd
Näin asiat ovat olleet 2000-luvulla:
Liiketoiminnallisesti paljonko kukin tienaa (keskim. domainin myyntihinta 10$):
ICANN (voittoa tavoittelematon järjestö): 0,18$
Registry operator (Versign): ~7,8$
Registars-Resellers jakavat keskenään: ~2$
Ei liene epäselvää kuka osapuolista on toiminut noin 27% nettotulosmarginaalilla ja kuka 2-4% marginaalilla, mutta sijottajat eivät tunnu ymmärtävän ICANN:n aikaansaaman uudistuksen merkitystä liiketoiminnallisesti Registrar-bisnekselle. Jokainen osaa katsoa taaksepäin EPS:n ja harva ymmärtää missä haarukassa EPS voi olla seuraavan 2-3 vuoden aikana ja sen huomaa (normisettii siis).
Jatkan tästä viikonloppuna, kun olen kahlannut läpi huomenna julkaistavan vuosiraportin.
Kattelin tuon presentaation. Oon enemmän Googlen esiintyneiden edustajien linjoilla tuossa, että vielä on mahdoton sanoa, tuleeko noista mitään (QA-osio lopussa, jossa joku kysyi kiinnostaako ketään kuitenkaan mikään muu kuin nykyiset com, net, ehkä org ja biz). Siis toki tietyille sanoille ja kirjainyhdistelmille kiinnostaa jo nyt, mutta noin niinkuin laajemmin. Tuo Ben Frieden lausunto vaikuttaa tyypilliseltä johtajan pressin pakolliselta hehkutukselta.
Samaa mieltä, että Ben Frieden lainaus on ylioptimistinen/hehkutus. Ko. presentaatio on 8kk vanha ja tilanne on muuttunut hieman eteenpäin sen jälkeen. Kaikkiaan domaineja on noin 290M ja kasvua 6-7%/vuosi (Verisign). Vanhoilla domaineilla oli säädelty ICANNin toimesta paljonko registrars saavat pyytää domainista ja uusilla domaineilla (gTLDs) tätä ei ole ja jo viime elokuussa keskimääräinen hinta oli tuplaten sen mitä .com/.org domaineilla.
Tämäkään ei olisi riittävän hyvä kohde ellei markkinat tarjoaisi tämän päivän hinnalla freerollausta tälle segmentille, jossa on onnistuessaan ~60% gross margin ja 20-30% net margin (+kasvava ala +rajoittamaton pricing power).
Kuinka suurena riskinä näet Googlen tulon apajille? Voisi kuvitella tämän asettavan painetta vanhojen toimijoiden markkinaosuuteen ja pricing poweriin.
Google on ollut toistaiseksi hyvin pieni toimija tällä alalla. Suurimmat toimijat ovat Donuts (VC) ja Rightside Group. Wikipediassa on lista, josta saa käsityksen, mitkä tahot omistaa näitä uusia domaineja: http://bit.ly/11Rd8Nv
Minulla ei ole mielipidettä, mikä noista uusista lyö itseään parhaiten läpi, mutta tapa jolla Rightside Group ostaa uusia domainoikeuksia: "DMD deploys algorithms to scour search terms from billions of daily search queries and internet traffic activity to find certain popular keywords and phrases. These keywords are then compared to rates that advertisers are willing to pay to be associated with that keyword. Once a phrase is deemed to be profitable, DMD generates a headline from that phrase which is then turned into an article by a legion of waiting freelancers." S. 17 http://bit.ly/1Bxht7T
Rightside on siis listautunut irti DMD:stä 1.8.2014 ja em. raportti aika vanha.
Katsoin muutaman minuutin Rightsiden tulosta ja Q4 keskimääräinen myyntihinta oli 3x (oli 2x vielä kesällä) verrattuna vanhoihin dotcomeihin. Koitan huomenna laittaa enemmän efforttia tähän.
