Terve!
Sijoittamisen kuin edesmenneen harrastuksen, nettipokerin, olen aloittanut aluksi lukemalla kaksikon pyysing&erola ajatuksia kirjan muodossa. Innostuin kovasti passiivisesta etf-sijoittamisesta Erolan kirjan sekä Havian taloudellinenriippumattomuus blogin perusteella. Olin täysin vakuuttunut, että olisin piensijoittana mahdottoman tehtävän edessä rahastoyhtiöitä vastaan. Edelleen uskon, että passiivinen rahastosijoittaminen ja kulujen minimoiminen on >95% ihmisistä se kaikkein paras vaihtoehto. Toisekseen uskon, että pieni vähemmistö pystyy saamaan ylituottoa seuraamalla ihmisiä, jotka pystyvät ylituottoon. Kaikkein pienimpään ryhmään kuuluvat sijoittajat, jotka pystyvät omilla osakeostoilla/myynneillä tekemään ylituottoa markkinoihin nähden.
Osakemarkkina-alue jossa uskon lyöväni indeksit on small/micro/nano cap yhtiöt. Micro-cap osakkeet ovat yhtiöitä joiden markkina-arvo on 50-300 miljoonaa dollaria. Jos rahastoyhtiö, jolla on 1B usd rahaa allokoitavana päättäisi sijoittaa vaikkapa 3% varoista erääseen yhtiöön jota omistan, jonka markkina-arvo on 170M, keskimääräinen vaihto 32,4k (2,66cad), joutuisi rahastoyhtiö ostamaan 350 vuorokauden koko vaihdon 30 miljoonalla. Pienien yhtiöiden seuraamista ja arvottamista helpottaa, että niillä on vain yksi tai muutama toimiala, joita tarvitsee ymmärtää.
Pieniin yhtiöihin sijoittamisessa on myös niille ominaisia riskejä ja ongelmia:
-Tietoa vähän ja harvoin saatavilla
-Yritysjohto saattaa toimia osakkeenomistajia vastaan
-Suoranaisia huijauksia
-Osakevaihto hyvin vähäistä
-Osake pysyy aliarvostettuna tulevaisuudessakin
-Tuttavat olisivat valmiita siirtämään laitoshoitoon kuullessaan sijoituksista..
Kommentti markkinoiden tehokkuudesta on paikallaan, koska mielästäni piensijoittaja pääsee oikealla pelikentällä ylituottoon. Demokratiasta on Churchill todennut huonolla suomennoksella: "Paras argumentti demokratiaa vastaan on 5 minuutin keskustelu keskimääräisen äänestäjän kanssa." Markkinat ovat lyhyellä aikavälillä äänstyskoneita yksittäisen yrityksen menestymisestä ja pitkällä aikavälillä "oikean" hinnan löytävä koneisto.
Olen internetsukupolvea, 90-luvulla syntynyttä, joka on kasvanut tiivissä suhteessa sosiaaliseen mediaan jo hyvän aikaa. Suuri osa sosiaalisen median tuotoksesta osakemarkkinoilla on "osake ab oy tulee nousemaan ensi kuussa y%" tai "osake on yli x €, yritys ei jaa osinkoa ja lähellä 52-viikon korkeinta" tai "osake on aina ollut kyseisellä arvostustasolla ja tulee olemaan jatkossakin" -kommentteja.
Ensimmäinen kommentoija hukkaa piensijoittajan selkeän edun rahastosijoittamiseen keskittymällä yrityksiin hyvin lyhyellä aikavälillä (en väitä etteikö yksityissijoittaja voisi päästä paremmalla näkemyksellä ylituotolle). Toinen sijoittaja tekee kunniaa saavuttaessaan noin lyhyellä merkkimäärällä niin monta asiaa, jotka on täysin epäolennaisia; osakkeen rahamääräisellä arvolla ei ole mitään väliä, osingonjaon miettiminen kyllä/ei vaihtoehdoilla ei ole mielekästä, vaan osakkeen absoluuttinen tuottomahdollisuus, jos maassa lojuu 50 seteli ja korkein tarjous on 30 euroa, niin etkö tarjoaisi 40 euroa? Kolmas kommentoija, viitsinkö edes sanoa?
Oma osakepominta perustuu minua reilusti parempien sijoittajien analyyseihin sekä sijoituskohteiden omaan seurantaan. Tämä onnistuu seuramalla hyvien sijoittajien blogeja/seeking alphaa. Tärkeimpänä sijoitusfilosofiassani on tunnistaa ne ihmiset, jotka pystyvät ylituottoon ja kertovat sijoituksistaan avoimesti/ilmaiseksi sekä päivittävät omistamiensa osakkeiden tilanteista.
Pyrin myös itse opiskelemaan tunnuslukuanalysointia sekä vuosiraporteista olennaisuuksien löytämistä.
Toivon herättäväni keskustelua yrityksen arvonmäärittämisestä yleisesti, yksittäisten yritysten toimialojen tulevaisuuden näkemyksistä ja yleisesti sijoittamisesta/taloudesta.
Tulen esittelemään jatkossa yrityksiä joita seuraan, mutta en välttämättä omista sekä avaamaan lisää "pienarvosijoittajan" temmellyskenttää.
Ensiaskeleita opintiellä
Aloitan nyt syksynä korkeakouluopinnot ja tämä mahdollistaa opintolainan käytön sijoittamisessa, ja enimmillään tulen pelkästään tällä pääsemään noin 20-30% lainoitusasteeseen riippuen tuotoista, elinkustannuksista ja ansiotöiden tekemisestä. Dharman kommentti nykyisen ja tulevaisuuden vapaasta kassavirrasta suhteesta vivun käyttöön nuorena on mielestäni osuva. Pieniin yrityksiin sijoittavalla tietääkseni ainoa mahdollisuus vivuttamiseen on sijoituslaina/kulutusluotto/opintolaina tai vastaava. Sijoitushaarukkani suurimpaan päähän saattaa optioita saada, mutta näistä tietoa ei ole vielä riittävästi.
Opintolainaan liittyy myös verovähennysoikeus mikä on (lainamäärä-2500)*0,3 suoraan pois maksettavista veroista valmistumisen jälkeen. Tietysti on mahdollista, että kuuden vuoden jälkeen opintotukea on ehditty rukkaamaan niin monta kertaa, etten ole enää oikeutetettu vähennykseen, mutta pidän sitä epätodennäköisenä näin lyhyellä ajalla.
Kela tekee rahastoihin sijoittamisesta ja aikajänteeltään opiskeluaikaa pidempää sijoittamista houkuttelevampana, koska tappioita ei voi vähentää pääomavoitoista koskien oikeutusta opintotukeen, mikä on kaiken oikeudenmukaisuuden ja järjen vastaista. Kela ei piittaa tuloverolain säädöksistä ja tekemällä -2000e sekä +2000e osakekauppoja päivittäin kelan mielestä olet miljonääri, vaikka todellisuudessa olet tilanteessa alkupääoma + 0 – kulut. Kelan hampaista purematta pääsemisestä lisää joskus myöhemmin.