Tarkastin itsekin osuusmaksujen korot tältä vuodelta. Ekaa kertaa korkojen kokonaismäärä jäi alle satasen. Tänä vuonna korot laskivat suhteellisesti paljon verrattuna viime vuoteen, kun korkoja kertyi 87€ vs. 116€ v. 2017. Tuo traumankin mainitsema Eepee 20 -> 5e oli harmillinen sen lisäksi, että HOK-Elanto ei maksanut korkoa ollenkaan. Alkuperäisistä S-sijoituksistani muutama osuuskauppa on siirtynyt vuosien varrella nollakerhoon, joten näistä täytynee muistaa irrottautua. En kuitenkaan yhden maksamattoman vuoden perusteella vielä luovu. Esim. HOK:n koron maksamattomuus saattaa olla tilapäistä.
Tarkastin itsekin osuusmaksujen korot tältä vuodelta. Ekaa kertaa korkojen kokonaismäärä jäi alle satasen. Tänä vuonna korot laskivat suhteellisesti paljon verrattuna viime vuoteen, kun korkoja kertyi 87€ vs. 116€ v. 2017. Tuo traumankin mainitsema Eepee 20 -> 5e oli harmillinen sen lisäksi, että HOK-Elanto ei maksanut korkoa ollenkaan. Alkuperäisistä S-sijoituksistani muutama osuuskauppa on siirtynyt vuosien varrella nollakerhoon, joten näistä täytynee muistaa irrottautua. En kuitenkaan yhden maksamattoman vuoden perusteella vielä luovu. Esim. HOK:n koron maksamattomuus saattaa olla tilapäistä.
Boldaukseen pieni korjaus. Eikös viime kevään potti ollut 121e? Ainakin itse laskin näin. Ilmeisesti laskuistasi puuttuu Maakunta, joka maksoi viime vuonna joidenkin lähteiden mukaan 5e koron (itselläni tuota ei ollut, ostin vasta viime vuoden lopussa).
Joo-o, suht rivakkaa kuolemaa tekee S-juna. Itse arvelin ennen kauden alkamista tuolla Sharevillen S-juna-yhteisön puolella, että jospa tämän vuoden korko olisi 115 euron nujakoilla. Budjetoin siis vain kuuden euron pudotuksen. Noh, todellisuus olikin huomattavasti rumempaa katseltavaa, vain 87 euroa tänä vuonna. Potti hupeni noin 30 % viime vuoden vastaavasta.
Blogini puolella lisää ajatuksia vuoden 2018 koroista ja S-junan tulevaisuudesta. Sieltä löytyy myös nuo tämän vuoden kaikki korkoa maksaneet osuuskunnat.
Vaikuttaisi siltä että monet osuuskunnat haluavat jatkossa palkita paikallisia omistajiaan. Sen vuoksi monet osuuskunnat ovat siirtyneet yhä enemmän ylijäämän palautuksen muotoon, siitä kun tienaa ainoastaan kyseisen osuuskunnan alueella tehdyistä S-ostoista. Esimerkiksi Eepeeltä oli mahdollista saada ylijäämän palautusta jos on Etelä-Pohjanmaalla S-korttia vilautellut. Noista ylijäämän palautuksistahan "tienaa" muuten aika hyvin, joku blogini lukija kehui saaneensa 50 euroa ja omat vanhempanikin nettosivat yli 90 euroa.
Tämä ylijäämän palautus-asia olisi muuten hyvä sisäistää näiden henkilöiden jotka pyrkivät S-ryhmän edustajistoihin ajamaan multiliittyjien etuja. Asiasta käytiin keskustelua myös tässä viestiketjussa viime syksynä, muistaakseni edellisellä sivulla. Lyhyesti kerrottuna siis jotkut kaverit asettuvat ehdolle osuuskunnan vaaleissa ja pyrkivät saamaan multiliittyjien äänillä itsensä sisään, ja lupaavat sitten tehdä kaikkensa että osuusmaksun korko maksimoitaisiin tavoitteena saada multiliittyjille mahdollisiman suuret tuotot. Olen itse ollut tuota käytäntöä vastaan ankarasti, sillä uskon sen vauhdittavan entisestään osuusmaksun korkojen laskua, eli siis toimivan lopulta juuri päin vastoin kuin nämä edustajistoon pyrkivät toivovat. Vai mitä muut kuvittelevat jonkun paikallispoliitikon ja osuuskaupan edustajiston jäsenen ajattelevan tuosta, jos joku tulee vaikkapa Eepeen edustajistoon vaatimaan ylijäämän lakkauttamista ja maksimoimaan osuusmaksun korot, "jotta köyhät multiliittyjät saavat sijoitukselleen edes vähän tuottoa"? Edustajisto on kuitenkin täynnä noita hardcore "S-uskovaisia", jotka kaikki saavat ylijäämän palautuksena helposti kymmeniä euroja vuodessa. Kuinka moni siellä on valmis lakkauttamaan heille kannattavamman palkitsemismuodon (ylijäämän palautus) ja korvaamaan sen osuusmaksun korolla, jonka tuotto valuu lähinnä ulkopaikkakuntalaisten taskuihin? Ei varmasti kukaan halua tinkiä omista tuloistaan, jotta voi lahjoittaa ne muille.
Kirjoittelin noista edustajiston vaaleista tekstin viime syksynä. Sekin löytyy blogistani tämän linkin takaa:
S-junan vauhti hidastui puoleen edellisestä vuodesta. Tämä olikin odotettua S-ryhmän halpuutuspolitiikan ja bonustaulukkojen rukkaamisen takia. Pohjat on nyt todennäköisesti nähty.
S-junan vauhti hidastui puoleen edellisestä vuodesta. Tämä olikin odotettua S-ryhmän halpuutuspolitiikan ja bonustaulukkojen rukkaamisen takia. Pohjat on nyt todennäköisesti nähty.
S-junan vauhti hidastui puoleen edellisestä vuodesta. Tämä olikin odotettua S-ryhmän halpuutuspolitiikan ja bonustaulukkojen rukkaamisen takia. Pohjat on nyt todennäköisesti nähty.
Mitä luulette kannattaako nuo 0 korkoiset osuuskauppajäsenyydet laittaa lihoiksi vai kääntyykö tämä laiva enää?
Epäilen että ei käänny. Varmaan kannattaa lunastaa 0-korkoiset, ainakin ne joissa koroton vuosi on jo toinen peräkkäinen. Ainahan ne voi ostaa takaisin myöhemmin, jos korkopolitiikka muuttuu.
Yhdestä nollavuodesta ei kannata vielä lunastaa, kuten Maakunnan esimerkki osoittaa. Koron palaamista odotellessa nostelee ylijäämänpalautuksia aina niiltä alueilta, missä sattuu vierailemaan ja asioimaan.
Itse olen pitänyt koron maksamisen lopettaneiden kauppojen osuudet. Olen myös harkinnut hankkivani kaikkien sellaisienkin osuukauppojen osuudet, jotka eivät koskaan ole korkoa maksaneetkaan. Tämä siksi, että näen osuudet jonkinlaisina edullisina optioina. Jos osuuskaupat lähtisivät joskus muuttamaan toimintamuotoaan esim. osakeyhtiöiksi tai jos toiminta myytäisiin jollekin toiselle pelurille, niin osuuksien arvo nousisi merkittävästi. Jos esimerkiksi osuuskuntien oma pääoma jaettaisiin nyt osuudenomistajille, niin osuuksien arvot liikkuisivat todennäköisesti tuhansissa euroissa. Toki tämä on hyvin teoreettinen mahdollisuus, mutta jonkinlainen optio kuitenkin. Ja saahan ne rahansa osuuksista koska tahansa ulos nimellisarvoonsa, jos usko optioon myöhemmin katoaa.
Itse olen pitänyt koron maksamisen lopettaneiden kauppojen osuudet. Olen myös harkinnut hankkivani kaikkien sellaisienkin osuukauppojen osuudet, jotka eivät koskaan ole korkoa maksaneetkaan. Tämä siksi, että näen osuudet jonkinlaisina edullisina optioina. Jos osuuskaupat lähtisivät joskus muuttamaan toimintamuotoaan esim. osakeyhtiöiksi tai jos toiminta myytäisiin jollekin toiselle pelurille, niin osuuksien arvo nousisi merkittävästi. Jos esimerkiksi osuuskuntien oma pääoma jaettaisiin nyt osuudenomistajille, niin osuuksien arvot liikkuisivat todennäköisesti tuhansissa euroissa. Toki tämä on hyvin teoreettinen mahdollisuus, mutta jonkinlainen optio kuitenkin. Ja saahan ne rahansa osuuksista koska tahansa ulos nimellisarvoonsa, jos usko optioon myöhemmin katoaa.
Tämä houkuttaa minuakin, mutta itseä tässä häiritsee se, että jos kaksi osuuskauppaa yhdistetään niin toinen 100e osuusmaksu vain palautetaan sinulle. Joten jos kaikki osuuskaupat yhdistettäisiin ennen mahdollisia muita toimia niin multijäsenyydestä ei olisi mitään hyötyä.
En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa, että sijoittajat (omistajat) pääomittaisivat S-junaa ilmaiseksi. Tai jos tällainen ideologia on yleistymässä niin harkitsen yrittäjyyttä sangen vakavasti. Toisin sanoen: junastani lähtenee useampi vaunu pois seuraavalla pysäkillä. Ravintolavaunun taidan kuitenkin pitää vielä itselläni.
Itsekin osuuskaupan valtuustossa olleena voisin todeta seuraavaa; Osuuskauppojen yksi mittari on asiakasomistajajäsenet ja taloudet. Noissa näkyy huima piikki varsinkin joulukuussa ja muutenkin suurin lisäys tuli aina vuodessa ulkopaikkakuntalaisista. Kehitys oli ilmeisesti noussut huippuunsa Helsingin Sanomien jutusta vuodelta 2013 tai ainakin silloin osuuskaupat olivat havahtuneet trendiin. Asia oli selkeästi häiritsevä. Paikallisosuuskaupat eivät pääsääntöisesti edes tarvitse pääomitusta, koska investointien trendi on ollut laskeva ja keskittyy enemmän korjausrakentamiseen. Markkinoilta saa myös vaivattomampaa rahaa.
Osuuskaupat ovat siis puoli vuosikymmentä miettineet dilemmaa ja moni on päätynyt ylijäämäpalautuksen jakoon vuoden ostoista, joka sinällään henkii osuuskauppa-aatetta ja jäsenten etujen korostusta.
Tässä kontekstissa voi varmaan todeta, että menneisyyteen ei ole paluuta (kasvaviin korkoihin). Ja sellaiset haaveet, että joku puolustaisi multiliittyjiä kannattaa unohtaa samantien; toki koron maksua voi puoltaa, mutta edustajiston edustajan mahdollisen ehdotuksen jälkeen kysytään kannattaako kukaan ja jos kannattaa, niin järjestetään äänestys. On melko tavallista, että neljän vuoden pestin aikana ei tehdä yhtäkään äänestystä mistään asiasta.
Vielä kommenttina heille, ketkä ajattelevat, että osuuskaupasta tulisi joskus pörssiyhtiö. Tämä ei ole kovin hyvä ajatus senkään suhteen, että osuuskaupat ovat itsenäisiä vailla omistajien painetta. Edustajisto on kahvittelukerho, sen jälkeen tulee hallintoneuvosto ja sitten hallitus. Edustajiston valta on poikkeustapauksissa kuten fuusioissa, mutta muuten siltä on tehokkaasti riisuttu kaikki muu pois. NImitysvaliokunnan ehdokkaat tulevat 'annettuina' jne ja kaikki tyytyy siihen. Osuuskaupalle 3-4 edustajiston kokousta vuodessa on pieni hinta sille vapaudelle, joka sillä saadaan. Osuuskaupat vertailevat enemmänkin muiden alueiden osuuskauppojen toimintaa, joista syntyy heidän KPI-tavoitteensa. Sama kuvio (omistajien minimaalinen valta) on muuten muissakin isoissa osuuskunnissa kuten metsäliitossa, osuuspankeissa jne.
SOK on osuuskauppojen omistama osuuskauppa. Jos jäsenten valta on minimaalinen paikallisosuuskauppaan, niin mitään ei ole SOK-tasolle. Paikallisosuuskaupalla on yleensä muutama edustaja SOK:n hallinnossa, mutta se on yleensä joku hallituksen tai hallintoneuvoksen jäsen. On myös tyypillistä, että SOK tekee ikävimmät päätöksen ja linjaukset, jolloin paikallisosuuskaupat voivat levitellä käsiään ja pitää kilpensä puhtaana.
Yksikään (osuus)kauppa ei vaihtaisi tätä vapautta laajoihin raportointivelvoitteisiin ja omistajan valvovan silmän alla työskentelyyn. Jäsenen kannalta taasen Osuuskaupoilla on sinällään arvoa myös ostajien keskuudessa, millaista ei pörssiyhtiöillä ole. Joillain alueilla osuuskaupat on suosittuja juuri sen vuoksi, että niistä puuttuu taloudellinen ’ahneus’ (tämä toki on vain illuusio). S-kortin kattavuus talouksissa voi olla jopa 70 %.
Näen koko multiliityntä-kuvion siten, että aika- ja hyötyikkuna alkaa sulkeutua. Olen vaihtanut itse kaikki ylimääräiset osuudet takaisin rahaksi.
Osuuskuntamuodon valuvika on se, ettei niiden omaisuus ja tuotto aina tule jäsenten hyväksi. Vaikka osuuskunnalla menisi kuinka hyvin, osuuskunnan osuudelle ei muodostu edes markkinahintaa niin kauan kuin uusia jäseniä otetaan halvalla sisään. Osuuskunnan ei myöskään tarvitse jakaa tuottoa omistajilleen, vaan se voi käyttää rahat omiin tarkoituksiinsa. Osakeyhtiön voi vallata ja pakottaa yhtiö toimimaan omistajien edun mukaisesti. Osuuskunnan valtaaminen on vaikeaa. Pitäisi saada jäsenten enemmistö omien ajatusten taakse, äänestetyksi oikeamielinen edustajisto ja vaihdetuksi hallintoneuvosto ja hallitus. Hallinto voi ehkäistä vallanvaihdosta esimerkiksi järjestämällä jäsenille pieniä etuja kuten alennuksia tai bonuksia. Niiden avulla jäsenet pysyvät riittävän tyytyväisinä eivätkä huomaa kaivata isoa muutosta.
Minkä kaupan valtuustossa (edustajistossa?) Django on ollut?
Irtisanoin alkukesästä kaikkien nollakorkoisten ja pienikorkoisten osuuskauppojen jäsenyydet. Jätin voimaan vain Turun, PKO:n ja KPO:n. Tuli oltua S-junan kyydissä vuodesta 2012 saakka, ja ihan mukavat korot tuli kerättyä. Muutamassa osuuskaupassa osuuspääomakin taisi tuplaantua tänä aikana. Plussaa on se, että rahat saa heti takaisin, eikä osuuskaupat panttaa niitä esimerkiksi vuoden loppuun saakka.
Nollakorkokaupoista irtauduttu. Nappikauppa oli sangen hauskaa niin kauan kuin sitä kesti. Lähinnä tämä oli itselleni ideologinen projekti. Nyt kun ajamani ideologia, riskitön tuotto, ei enää toteudu, on parempi äänestää jaloillaan.
Olin sopivasti päiväsaikaan Prismassa, niin poikkesin asiakasomistajapisteellä. Oli kaksi asiaa. Ensinnäkin piti poimia yksi asiakasomistajaetu eli HOK-Elannon lahjoittama kummilusikka + etukuponkeja. HOK tarjoaa nämä kaikille alle 1v lasten vanhemmille, joista vähintään toinen on HOK:n jäsen. Sinänsä söpön näköinen lusikka oli tosin alpakkaa eli ei edes aitoa hopeaa, mutta menköön vaikka juniorille käyttölusikaksi, kun siihen ikään tulee että lusikka pysyy kädessä.
Toinen asia oli luopua muutamasta osuuskaupan omistuksesta, jotka ovat feidanneet korkojen maksun. Erosin Kymistä, Hämeenmaasta ja Varuboden-Oslasta. Vähän laiskasti olen näitä seuraillut, sillä esim. Osla ei ollut maksanut korkoa enää neljään vuoteen. Tämä vuosi onkin näemmä ollut korkojen osalta tosi heikko, suurin osa kaupoista on nyt nollakerhossa. En kuitenkaan irtisanonut kuin vain ne jotka ovat olleet nollakerhossa vähintään kaksi vuotta (poikkeus kotikauppa HOK on kyllä ollut 2v, mutta sen pidän joka tapauksessa). Tänä vuonna korot yhteensä vain 43 € (multa on puuttunut Maakunta joka taisi maksaa 5 €) eli reipasta pudotusta viiden vuoden takaisesta 135 eurosta. Selvästikin osuuskauppojen korkokäyrä osoittaa samaan suuntaan kuin markkinakorot. No, tuskin miinukselle menevät kuitenkaan ihan lähiaikoina.
Jos kokonaisuutena katson omia S-sijoituksiani, niin alkujaan 1335€ arvoiset sijoitukset ovat 5v aikana tuottaneet korkoja rapiat 500€ (miinus pienet verot), lisäksi on tullut n. 200€ edestä hyötyä tuottaneita etuseteleitä ja rahastokorotuksia (HOK). Eroamisesta sen verran, että aikaa meni muutama minuutti ja rahat sai tilille heti.
S-osuuksien lisäksi olen muutama vuosi sitten liittynyt Tradekaan. Tämän punapääoman linnakkeen omistaminen lämmittää sielua poikkeuksellisella tavalla. Tradekan jäsenmaksu on 33,64€ eli entinen 200 markkaa. Sille ei makseta mitään korkoa, mutta jäsenenä saa ihan rahanarvoisia jatkuvia etuja (https://www.tradeka.fi/jasenedut) ja lisäksi tulee satunnaisesti jouluna ja vastaavina erikoisetuja kuten lahjakortteja. Viime vuonna oli Tradekan juhlavuosi ja tuli muistaakseni 50€ ravintolalahjakortti ja liput Tuntemattoman Sotilaan kutsuvierasnäytökseen. Muutamassa vuodessa on tullut moninkertaiesti tuon 33,64€ edestä hyvää. Tradekan osalta muuten epäilen, että nostavat jäsenmaksua lähitulevaisuudessa pyöreään sataseen rahastokorotuksena, kuten HOK teki. Tase on paksu ja siinä tämä ei tuntuisi mitään. Olikohan jotain 2500€ per jäsen varallisuutta, enpä äkkiseltään muista, sitä luokkaa kuitenkin. Tase ei tosin tuota juuri mitään, koska ovat erikoistuneet lähinnä eettiseen sijoittamiseen ja kannattamattomien liiketoimintojen ostamiseen, sekä Kalevi Sorsan muistelmien ja erilaisten v. 1918 punahistoriikkien rahoitukseen, mutta väliäkö tuolla.
Tälläkin saitilla on KPY:n johdosta vihjailtu että omistajien etua voisi pontevamminkin ajaa :) Ei se silti huono ajatus ole sijoittaa siihen, mutta payoffia on vähän vaikea ennustaa senkään osalta.
Tradeka olikin mielenkiintoinen ajatus. Olen neljän (muistaakseni) S-kaupan jäsen, enkä ole luopumassa niistä, mutta uusia jäsenyyksiä en viitsi hommailla kun toi maksupolitiikka on menossa tuohon suuntaan. 24kk aikana on tullut bonusta S-ryhmästä noin 230 euroa ja korkoja joku 110 euroa. Ihan bueno palautus 500 euron sijoitukselle kahdessa vuodessa minun mielestäni, vaikka ei huomioisi mitään etuseteleitä ja sellaisia.
Pohjanmaan Arvoon en välttämättä rahojani laittaisi. Johto ei aja täysin sijoittajien etua.
Olen tutustunut ja saanut kuvan, että sijoittajien etu on alkanut kiinnostaa. Lähes koko tulos maksetaan korkona ulos. Epäilyttävänä puolena paikalliset sijoitukset, joilla on tehty tappioitakin. Suurin osa sijoituksista on kuitenkin ei-paikallisia. Osuuden arvo on alhainen suhteessa sijoitusten arvoon ja korkohistoriaan.
Tradeka on uskomaton puhallus puoluekoneistolle. Jäsenten hyväksi sitä ei ainakaan pyöritetä. Hallinto on miehitetty politrukeilla, jotka jakavat jäsenten rahat puoluetovereilleen. https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/tradeka/
Pohjanmaan Arvoon en välttämättä rahojani laittaisi. Johto ei aja täysin sijoittajien etua.
Tradeka on uskomaton puhallus puoluekoneistolle. Jäsenten hyväksi sitä ei ainakaan pyöritetä. Hallinto on miehitetty politrukeilla, jotka jakavat jäsenten rahat puoluetovereilleen. https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/tradeka/
Juu, sitähän se. 33,6e jäsenmaksulle on kuitenkin saanut ihan mukavasti katetta erilaisina etuina. En nyt sitä varsinaisena sijoituksena kuitenkaan ajattele, vaikka en yllättyisikään esim jäsenmaksun korotuksesta sataseen. Oikeat tuotot menevät kuitenkin sopiviin poliittisiin tarkoituksiin, se on selvä. :)
Yllättyisin suuresti Tradekan jäsenmaksun korotuksesta sataseen. Siinä puljussa puolueiden etu on ensisijainen, jäsenten toissijainen.
Osuuskuntien toimintaperiaate on tarjota jäsenilleen palveluita, joita jäsenet käyttävät. Tradekalla ei käytännössä ole palveluita, joita jäsenet käyttäisivät. Se on isännättömän rahan säkki, josta puolueet ammentavat jäsenistölle kuuluvia miljoonia. Päätösvalta ja rahat on vähin äänin siirretty jäsenten ulottumattomiin. Jäsenvaali toimii niin, että voit kätevästi valita kommunististen, vasemmistolaisten ja demariedustajien väliltä. Muita ei ole ehdolla. Sitoutumattomia olisi sääntöjen vuoksi hankala edes laittaa ehdolle.
Tradeka on jäänne ajalta, jolloin yhteiskunta oli jakautunut työväen ja porvarien järjestöihin. Muu punapääoma tuhoutui 90-luvun lamassa. Tradeka selvisi, mutta menetti jäsenille tärkeimmät liiketoimintonsa.
S-kaupat edustavat Tradekaan verrattuna äärikapitalismia ja tiukkaa omistaja-arvoajattelua.
Vaikka punapääoman kanssa tekemisissä oleminen ei varsinaisesti innosta, on tuo Tradekan tuotto-osuus varsin mielenkiintoinen tuote. 3,5 prosentin tuotosta maksetaan 7,5% veroa ja tämä tarkoittaa että sama nettotuotto saadaan vertailukelpoisesti 4,6% vuosituotolla mikäli pääomaveron osuus olisi normaalit 30%.
Tradekahan on todella vakavarainen, joten kommareiden ollessa kyseessä lienee tuotto-osuuksien konfiskaatio todellisin riski.
Hyvä pointti tuo verokohtelu. Itsekin voisin näitä Tradekan osuuksia harkita, mutta eniten mietityttää se, että mahdollisessa lunastustilanteessa rahojaan saa ilmeisesit odottaa yli vuoden.
Hyvä lähtökohta. Itsekin olen miettinyt miten mielekästä jos multiliittyjille ja maksimaalista osuuskorkoa ajaville (sekä hyvää taloudellista hallinnointitapaa edustaville) ehdokkaille olisi oma lista.
Mutta aika heikosti löytyi infoa noista ehdokkaista muuten. Äänestän jatkossakin kepulaisia, koska huoltovarmuuden ja kotimaisen tuotannon edistäminen on minulle edelleen tärkeää SOK:n alaisen osuuskaupan vaaleissa eikä noista ehdokkaista löytänyt sellaista joka olisi myös noita asioita ajanut.
